Historiallinen löytö tehtiin säteisnopeusmenetelmällä tähden Gliese 581 ympäriltä. Se sijaitsee meistä 20 valovuoden etäisyydellä Vaa'an tähdistössä.

Planeetan olosuhteet ovat arvioiden mukaan juuri sopivat meidän kaltaisellemme elämälle ensimmäistä kertaa eksoplaneettalöytöjen historiassa. Aiemmin löydetyt eksoplaneetat ovat sijainneet laskennallisesti sopivan vyöhykkeen ulkopuolella tai aivan sen laidoilla.

"Ratkaiseva asia planeetan olemiselle elinkelpoinen on nestemäisen veden esiintyminen, joten planeetan on oltava oikealla etäisyydellä tähdestään", kertoo Paul Butler Washingtonin Carnegie-instituutista.

"Sen lisäksi sen pinnan gravitaation oltava suunnilleen oikea eli noin 1-2 Maan painovoimaa, mikä mahdollistaa sopivan ilmakehän säilymisen."

Vaikka lämpötila onkin sopiva, poikkeavat nyt löydetyn planeetan olosuhteet huomattavasti Maasta. Se on massaltaan vähintään 3,1-kertainen Maahan verrattuna. Planeetta kiertää punaista kääpiötähteä ympyräradalla vain 0,15-kertaisella etäisyydellä Maahan nähden, ja sen vuoden pituus on vain 37 vuorokautta.

Planeetan laskennallisen keskilämpötilan on arvioitu olevan -31 ja -12 celsiusasteen välillä. Mikäli sen ilmakehä on paksu, keskilämpötila on vielä huomattavasti korkeampi. Varmaa kuitenkin on, että Gliese 581:ltä löytyy monenlaisia olosuhteita.

"Tiedämme painovoiman periaatteista, että planeetta on vuorovesivoimien paikalleen lukitsema", arvioi Steven Vogt Kalifornian yliopistosta Santa Cruzista. "Se pitää saman puolensa kohdistettuna tähteen ihan kuten Kuu kääntää saman puolensa Maata kohden. Kaikista viihtyisin paikka planeetalla on lähellä yön ja päivän rajaa, mistä tähti näkyy lähellä horisonttia."

Gliese 581g:llä uskotaan vallitsevan miljardien vuosien ajan hyvin stabiileja alueita, joissa ekosysteemin ympäristö pysyisi samana. Tämä poikkeaa paljon Maasta, jossa vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelut sekä vuorovesi ovat vaatineet elämältä jatkuvaa sopeutumiskykyä.

Saman tähden ympäriltä tunnetaan nyt jo kuusi eksoplaneettaa ja se on yksi eniten tutkituista tähtijärjestelmistä. Yhteensä eksoplaneettoja tunnetaan nykyään lähes 500 kappaletta. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 7 tai 8/2010).

Aiheesta lisää UC Santa Cruz (englanniksi)