Tulosta sivu
18.06.2013Supermassiivinen musta aukko vaipui uneen
Anna-Kaisa Urpelainen
Kuvanveistäjän galaksi näyttäytyy uudessa valossa tässä NuSTAR-teleskoopin ottamassa yhdistelmäkuvassa. Kuva Nasa / JPL-Caltech / JHU
Lähes kymmenen vuotta sitten Nasan Chandra-avaruusteleskooppi tutki Kuvanveistäjän galaksin supermassiivista mustaa aukkoa. Tuolloin se näytti napostelevan kaasua ja olevan aktiivinen. Nyt Nasan NuSTAR-röntgenteleskooppi on havainnut saman aukon nukkuvan.
Uinuva musta aukko on massaltaan noin viisi miljoonaa kertaa Auringon kokoinen. Sen ympärillä leviävä Kuvanveistäjän galaksi pullauttelee uusia tähtiä aktiivisesti.
"Mustat aukot ruokailevat niitä ympäröivästä ainekiekosta. Kun niiltä loppuu polttoaine, ne menevät lepotilaan", kuvailee Ann Hornschemeier Nasasta. "Kuvanveistäjä on epätavallinen, sillä sen suuri musta aukko on unessa keskellä valtaisaa tähtiä muodostavaa toimintaa ympärillään."
Tutkijoiden mukaan musta aukko vaipui lepotilaan viimeisten kymmenen vuoden aikana. Siltä varalta, että Kuvanveistäjän torkkuva aukko päättää tulevaisuudessa herätä kaiken hälinän keskellä, NuSTAR ja Chandra tarkkailevat tilannetta säännöllisesti.
"Säännöllisen havainnoinnin pitäisi kertoa meille yksiselitteisesti, jos musta aukko herää taas. Jos tämä tapahtuu lähitulevaisuudessa, toivomme näkevämme sen", kertoo Bret Lehmer Johns Hopkinsin yliopistosta. Tulokset torkkuvasta mustasta aukosta julkaistiin Astrophysical Journal -lehdessä.
Aiheesta lisää Spacedaily.com (englanniksi)
17.06.2013Maapallon ohittanut asteroidi kuuluu uuteen luokkaan
Sakari Nummila
Asteroidi 1998 QE2:n spektri paljasti sen eroavan kaikista muista tutkituista asteroideista. Kuva Arecibon observatory
Maapallon ohi lensi lensi reilu kaksi viikkoa sitten suuri asteroidi ja sitä kiertänyt kuu. Asteroidista otetut tutkakuvat ovat paljastaneet sen kuuluvan entuudestaan tuntemattomien avaruuskivien luokkaan.
“Asteroidi QE2 on tumma, punainen ja alkukantainen - tarkoittaen, ettei se ole kuumentunut tai sulanut yhtä paljon kuin muut asteroidit", selittää Arecibon observatoriossa työskentelevä Ellen Howell. "QE2 ei ole yhtään samanlainen kuin ne asteroidit, joiden luona olemme vierailleet tai suunnittelemme vierailevamme avaruusaluksilla, tai joista meillä on meteoriitteja. Se on kokonaan uusi otus maapallon lähellä olevien asteroidien eläintarhassa."
Tutkakuvien avulla tutkijat saivat mitattua kaksikon läpimitat aiempaa tarkemmin. Kraatterien peittämä pääasteroidi on 3 kilometriä leveä ja sitä kiertänyt kuu 750 metrin kokoinen. Kuu kiertää emoasteroidinsa 32 tunnissa.
"QE2:n kuu on karkeasti neljännes pääasteroidin koosta", toteaa Patrick Taylor Arecibon observatoriosta. "Vastaavasti myös meidän Kuumme on noin neljäsosa planeettamme koosta."
Katso video Maan ohittaneesta asteroidista ja sen kuusta
Aiheesta lisää Arecibon observatorio (englanniksi)
16.06.2013Marsin kaasukehä lämpenee joka päivä kahdesti
Sakari Nummila
Naapuriplaneettamme Mars. Kuva Nasa
Marsin kaasukehän lämpötila nousee ja laskee ei vain kerran, vaan kahdesti joka päivä. Yllättävä tulos julkaistiin Geophysical Research Letters -lehdessä. Lämpötilan muutos voi olla jopa 32 astetta.
"Näemme lämpötilan maksimin keskellä päivää, mutta myös toisen maksimin hieman keskiyön jälkeen", toteaa Armin Kleinboehl Nasasta.
Nasan MRO-luotain havaitsi Marsin kaasukehän lämpötilan käyttäytyvän tällä tavalla läpi vuoden ja joka paikassa planeetalla. Tutkijoiden mukaan selitys naapurimme oudolle käyttäytymiselle löytyy sen pilvistä ja kaasukehän ohuudesta.
Auringon lämmittämä Marsin pinta säteilee keräämäänsä energiaa lämpösäteilynä. Tämä säteily puolestaan lämmittää 10-30 kilometrin korkeudella leijuvia pilviä.
Vaikka nämä vesijäästä muodostuneet pilvet ovat suhteellisen ohuita, ne imevät riittävästi säteilyä lämmittääkseen naapurimme kaasukehää vielä paikallisen keskiyön paikkeilla, sillä punaisen planeetan kaasukehä on vain noin sadasosa Maan kaasukehästä.
Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)
15.06.2013Andromedasta löytyi 26 uutta mustaa aukkoa
Sakari Nummila
Oikealla oleva musta aukko syö tähtikumppaniaan. Mustaan aukkoon putoava aine kuumenee ja säteilee voimakkaasti. Kuva ESO / L. Calçada
Tutkijat ovat löytäneet 26 todennäköistä mustaa aukkoa Andromedan galaksista. Havainnot nostavat Andromedan tunnettujen mustien aukkojen lukumäärän 35:een.
Mistään muusta galaksista omaa Linnunrataamme lukuun ottamatta ei tunneta yhtä monta mustaa aukkoa. Tutkijat uskovat, että valtaosa naapurigalaksimme mustista aukoista on silti edelleen piilossa. Nyt löydetyt aukot ovat syntyneet raskaiden tähtien romahduttua, joten ne ovat tyypillisesti 5-10 Auringon massaisia.
Seitsemän Andromedan galaksin mustista aukoista sijaitsee alle tuhannen valovuoden päässä sen keskuksesta. Linnunradalla ei ole keskiosissaan näin monta aukkoa.
"Andromedalla on suurempi keskuspullistuma ja [ytimessään] suurempi supermassiivinen musta aukko kuin Linnunradalla, joten oletimmekin, että myös pieniä mustia aukkoja on muodostunut siellä enemmän", selittää Stephen Murray Johns Hopkinsin yliopistosta.
Koska mustia aukkoja ei pysty näkemään suoraan, ne havaittiin analysoimalla aukkoihin putoavan aineen säteilemää valoa. Havainnot tehtiin Nasan Chandra-teleskoopilla.
Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)
