Ensimmäinen kaupallinen avaruusalus lähti kohti avaruusasemaa

Falcon 9 -raketti ja Dragon-alus starttasivat Floridasta kello 10.44 Suomen aikaa. Kuva SpaceX / Nasa

SpaceX-yhtiön Dragon-alus laukaistiin onnistuneesti kohti avaruusasemaa. Dragonin kuljettava Falcon 9 -raketti starttasi matkaan Floridasta kello 10.44 Suomen aikaa.

Yhtiössä oli riemu valloillaan, kun alus pääsi kiertoradalle ja sen aurinkopaneelit aukesivat onnistuneesti. SpaceX työllistää 1 800 ihmistä ja tähtää avaruuden halpalentoyhtiöksi.

Miehittämätön Dragon-alus lähestyy asemaa vaiheittain. Mikäli 200 metrin etäisyydellä suoritettavat ohjauskykyä tarkastelevat testit sujuvat hyvin, koittaa telakoituminen perjantaina. Alus napataan kiinni avaruusaseman robottikäsivarrella. Tällöin aluksesta tulee ensimmäinen yksityinen avaruusasemaan telakoitunut alus.

Rahtina asemalle viedään 620 kiloa tarvikkeita. Koska kyseessä on vasta testilento, mukana on vain perustavaraa, kuten ruokaa ja vaatteita avaruusaseman miehistölle. Myöhemmin alusmallin on määrä tehdä 12 rahtilentoa asemalle.

Nasa rahoittaa myös miehitetyn version kehittämistä Dragon-aluksesta. Ensimmäiset miehitetyt lennot voivat nykysuunnitelmien mukaan tapahtua 5 vuoden kuluttua.

SpaceX-yhtiön sivut (englanniksi)

Hiljattain löydetty planeetta hajoaa pölyksi

Taiteilijan näkemys nyt löydetystä planeettakandidaatista sekä sen luomasta pyrstöstä. Kuva Nasa

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat löytäneet Merkuriuksen kokoisen planeettakandidaatin 1 500 valovuoden päästä maapallolta. Yllättäen planeetta näyttää hajoavan kokonaan pölyksi seuraavan 100 miljoonan vuoden aikana. Havainto tehtiin Kepler-teleskoopilla ja julkaistiin Astrophysical Journal -lehdessä.

Syy tuhoon on planeetan läheinen suhde emotähtensä kanssa. Planeetan vuosi kestää vain 15 maapallon tuntia, ja lämpötila sen pinnalla nousee noin 2 000 celsiusasteeseen. Tutkijoiden mukaan planeetan sula kivipinta luultavasti höyrystyy ja luo tuulen, joka kuljettaa kaasun sekä pölyn avaruuteen. Karkaava materia synnyttää planeetalle komeettamaisen pyrstön.

"Useat tutkimukset ovat tulleet siihen tulokseen, etteivät planeetat ole ikuisia kappaleita. Ne voivat kuolla epätavallisilla tavoilla. Tämä saattaa olla tapaus, jossa planeetta haihtuu tulevaisuudessa kokonaan", toteaa Kepler-teleskoopin parissa työskentelevä Dan Fabrycky Kalifornian yliopistosta.

Aiheesta lisää MIT (englanniksi)

Satelliittianimaatio näyttää kasvien toipumisen tulivuorenpurkauksesta

Vuosina 1984, 1998 ja 2011 otetut satelliittikuvat näyttävät, miten kasvillisuus palaa St. Helens -tulivuorelle. Kuvat Nasa / GSFC

Nasa on julkaissut animaation kasvillisuuden palautumisesta St. Helens -tulivuoren ympäristöön. Animaatio alkaa vuoden 1980 tulivuorenpurkauksesta ja ulottuu nykypäiviin.

Yhdysvaltojen luoteisosassa sijaitsevan tulivuoren ympäristöä on kuvattu Landsat-sarjan satelliiteilla. Satelliittikuvista koostetun animaation yksittäisiä päivättyjä kuvia voi selailla myös tästä. Ensimmäisissä kuvissa maasto näkyy punaisena, koska ennen Landsat5-satelliittia niissä ei vielä ollut sinisen valon kanavaa.

Kuvissa kasvillisuus toipuu ensin kauimpana tulivuoresta luoteen suunnalla. Vuoteen 2011 mennessä kasvillisuus on palautunut jo suurimmalle osalle alueesta. Ainoastaan muutaman kilometrin säteellä kraatterista ja sen pohjoispuolella ei vielä ole ehtinyt muodostua satelliiteista havaittavaa kasvillisuutta.

St. Helensin suuri purkaus tapahtui toukokuussa 1980. Se aiheutti historian laajimman kirjatun maanvyörymän, joka täytti joenuoman keskimäärin 46 metrin syvyydeltä 23 kilometrin matkalla. Purkaus hävitti kasvillisuutta 600 neliökilometrin alueelta ja vaati 57 kuolonuhria.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)

Suomalaiset löysivät todisteita muinaisten egyptiläisten kaksoistähtihavainnosta

Taiteilijan näkemys kaksoistähdestä. Kuva ESO / L. Calçada

Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet todisteita muinaisten egyptiläisten tekemistä erittäin tarkoista kaksoistähtihavainnoista.

Algol-kaksoistähden kirkkaus vaihtelee, kun toisiaan kiertävät tähdet vuorotellen pimentävät toisensa.

Suomalaisten tutkijoiden mukaan egyptiläiset kirjasivat Algolin pimentymis- ja kirkastumisjakson uskonnollisten syiden takia. Kyseessä on todennäköisesti vanhin nykypäiviin asti säilynyt merkintä kaksoistähden jaksosta.

"Noin kymmenen tuntia kestävät pimennykset ovat havaittavissa paljain silmin. Niiden periodin määritti ensimmäisenä Goodricke vuonna 1783", kertoo Lauri Jetsu Helsingin yliopistosta.

Egyptiläisten havaintojen perusteella noin kolme vuosituhatta sitten Algolin jakso oli 2,850 päivää. Nykyisin jakso on 2,867 päivää.

Algolin tapaisissa kaksoistähdissä massaa siirtyy kevyemmästä tähdestä painavampaan tähteen. Tämä vaikuttaa kohteiden kiertoaikaan pidentäen sitä hiljalleen. Havainto auttaakin tutkijoita selvittämään miten nopeasti massaa siirtyy tähdestä toiselle (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 5 tai 6/2012).