Nuoren Maan magneettikenttä ei suojannut aurinkotuulelta

Maanpintaa suojeleva magnetosfääri on nykyään paljon vahvempi kuin 3,5 miljardia vuotta sitten. Kuva Nasa

3,5 miljardia vuotta sitten Maan magneettikenttä oli voimakkuudeltaan vain puolet nykyisestä. Rochesterin yliopiston ryhmä perustaa tuloksensa noihin aikoihin syntyneiden maasälvän ja kvartsin kiteiden säilömiin magneettisiin jäänteisiin. Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä.

"Maan heikon magnetosfäärin ja nopeasti pyörivän Auringon vuoksi Maahan pääsi tuolloin päivittäin yhtä paljon Auringosta peräisin olevia protoneja kuin nykyään kovan aurinkomyrskyn aikana", arvioi tutkimusta johtanut John Tarduno. "On todennäköistä, että aurinkotuuli vei tuolloin ilmakehästä keveitä molekyylejä, kuten vetyä, paljon nopeammin kuin nykyisin."

Tardunon mukaan nuoresta Auringosta irtosi aurinkotuulen muodostavaa ainetta sata kertaa nopeammin kuin nykyään huolimatta siitä, että se oli jonkin verran heikompi valovoimaltaan. Kotitähtemme tuotti myös röntgensäteitä huomattavasti nykyistä enemmän. Yhdessä heikomman magneettikentän kanssa voimakas aurinkotuuli johti siihen, että revontulia uskotaan esiintyneen jatkuvasti Etelä-Euroopan leveysasteilla asti.

Lisää aiheesta Nasan Astrobiology Magazinen sivuilla (englanniksi)

Kravusta löytyi ennätysnopea valkoisten kääpiöiden järjestelmä

Taiteilijan näkemys HM Cancrin tähtijärjestelmästä, joka muodostuu kahdesta valkoisesta kääpiötähdestä. Kuva Rob Haynes / Louisiana State University

Avaruudesta on löytynyt ennätyksellisen nopeasti pyörivä tähtipari.

HM Cancri -nimisen kaksoistähden muodostavat valkoiset kääpiöt kiertävät toisensa vain mitättömässä 5,4 minuutissa. Kääpiöiden keskinäinen etäisyys on sekin vain neljäsosa Maan ja Kuun välisestä etäisyydestä. Järjestelmä sijaitsee 16 000 valovuoden päässä meistä Kravun tähdistössä.

Kohteen olemus varmistettiin Keck-observatorion 10-metrisellä teleskoopilla ja tulokset julkaistaan tänään ilmestyvässä Astrophysical Journal Letters -lehdessä.

"HM Cancri on hyvin himmeä. Kohteen luonteen selvittämiseksi meidän täytyi kuitenkin mitata sen spektri satoja kertoja lyhyessä ajassa", kertoo havaintoja johtanut Arne Rau Saksan Max Planck -instituutista. "Tämä oli äärimmäinen haaste observatorioille."

Näin nopean, tiiviin ja raskaan kaksoistähtijärjestelmän uskotaan lähettävän runsaasti gravitaatioaaltoja. Niillä mitattuna HM Cancri saattaa olla yksi taivaan voimakkaimmista eli samalla lupaavimmista kohteista, kun painovoima-aaltoja yritetään löytää.

Gravitaatioaaltoja ei ole vielä kertaakaan kyetty havaitsemaan, mutta niitä etsitään parhaillaan kuumeisesti useilla maanpinnalle sijoitetuilla laboratorioilla, kuten LIGOlla ja Virgolla.

Ensimmäinen avaruuteen sijoitettava painovoima-aaltoja mittaava observatorio voi olla Euroopan avaruusjärjestön kaavailema LISA, joka saatetaan laukaista tämän vuosikymmenen loppupuolella.

Lisää aiheesta Keck-observatorio (englanniksi)

Lisää aiheesta Max Planck Society (englanniksi)

WISE-teleskooppi löysi useita maapalloa lähellä käyviä asteroideja

Kuvan punainen piste on ensimmäinen WISEn löytämä Maan kiertorataa lähelle tuleva asteroidi. Kohde näkyy punaisena, koska se on paljon tavallisia tähtiä kylmempi. Kuva Nasa / JP-Caltech / UCLA

Uusi WISE-avaruusteleskooppi on löytänyt 16 ennestään tuntematonta asteroidia. Vaikkei yksikään niistä aiheuta välitöntä törmäysuhkaa, ne käyvät säännöllisesti melko lähellä Maan rataa.

Löydetyt kohteet ovat tähän asti pysyneet piilossa toisaalta tummuutensa ja toisaalta epätavallisen kiertoratansa ansiosta.

Yli puolet nyt julkistetuista asteroideista heijastaa vain alle kymmenesosan niihin osuneesta auringonvalosta. Yksi löydetyistä kohteista oli miltei kokonaan musta heijastaen vain viisi prosenttia saamastaan valosta.

Heijastamisen sijaan tummien asteroidien pinta lähinnä imee niihin osuneen valon ja lämpenee. Tämän vuoksi nämä epätavallisen haastavat kohteet löytyivät suhteellisen helposti uudella lämpösäteilyä havaitsevalla WISEllä.

Lähellä Maan rataa käy lukuisia riskiasteroideja, joista monia ei edelleenkään tunneta. WISE tulee todennäköisesti löytämään niitä lisää.

Aiheesta New Scientistin verkkosivuilla (englanniksi)