Suodatin auringon havainnointiin

[kommo]

Ihan mielenkiinnosta täytyy kysyä minkälaisen h-alphan saa skylineriin?

http://www.astroshop.eu/mounted-glass-filters/lunt-solar-systems-ls-50f-ha-h-alpha-filter-set-for-1200mm-focal-length/p,12688

Vai olenko ymmärtänyt väärin? Skylinerissä on tuo 1200mm focal lenght

edit: jaa okei eihän tuolla puhuttukaan mitään peilin koosta :D

[kommo]

Kalvosuotimia skylinerille saa valmiina ursasta olikos neljälläkympillä

Vaan eipä saa. Saatavuus on "tulossa". Ja lisäksi sillä väri on se sinertävä/violetti ainakin kuvan perusteella. Itse tykkäisin siitä oranssi/keltaisesta minkä juuri se Astrozapin lasifiltteri antaa.

[Lauri Kangas]

Astrosolarilla auringon väri on valkoinen. 12 vuotta sitten kun Jussi on napannut tuon esimerkkikuvan, oli muodissa Mylar-kalvot jotka tekivät kuvasta violetin. Jos suotimia ei ole varastossa, niin alkaisin varmaan askarrella itse omaa.

[Timpe]

Lienee sama kumman ostat, Astrosolar kalvon vai jonkin lasisuotimen. Lasisuotimet antavat keltaisen/oranssin kuvan ja Astrosolar valkoisen.
Loppukuvan laatu jää kuitenkin kiinni vallitsevasta seeingistä eli kumpikin suodintyyppi tarjoaa hyvässä seeingissä yksityiskohtaisia näkyvän valon pintanäkymiä Auringosta (+ tuhnua heikossa seeingissä). Ja kumpikin suodintyyppi hyötyy pienestä kaistanleveyden rajoittamisesta seeingin parantelun takia eli esim. Baaderin Moon&Skyglow/Neodymium parantaa yksityiskohtien näkymistä, eikä pimennä liikaa visuaalikuvaa.
(Linkki 2" kokoiseen suotimeen, 1.25" maksaa vähemmän muttei ole kuvauskäyttöön niin monipuolinen.)

[Jyri Lehtinen]

Ja kumpikin suodintyyppi hyötyy pienestä kaistanleveyden rajoittamisesta seeingin parantelun takia eli esim. Baaderin Moon&Skyglow/Neodymium parantaa yksityiskohtien näkymistä, eikä pimennä liikaa visuaalikuvaa.
(Linkki 2" kokoiseen suotimeen, 1.25" maksaa vähemmän muttei ole kuvauskäyttöön niin monipuolinen.)

Nyt rupesi kiinnostamaan. Onko kellään esittää todistusaineistoa, vaikkapa kuvia, neodyymilasin toimivuudesta seeingin rajoittamiseen? Kysyn siksi, että perinteisen ymmärryksen mukaan parhaat suotimet seeingin rajoittamiseen ovat kapeakaistasuotimia. Tämä siksi, että jokaisella valon aallonpituudella seeing on hieman erilainen. Rajoittamalla valo lähes monokromaattiseksi voidaan valita tästä sekasotkusta yksi kokoskaala ja niin hieman parantaa seeingiä. Tähän perustuu esim. Baaderin kontinuumisuodin (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p544_Baader-1-25--Solar-Continuum-Kontrast-Filter-Sonnenbeobachtung.html). Neodyymin spektri koostuu sen sijaan useasta leveästä absorptiovyöstä, joiden välissä on leveitä läpäisykaistoja. Esimerkkispektrejä voitte kurkata esim. täältä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9425.0, suotimet "B+W 491 Redhancer" ja "Baader Neodymiun & IR Cut".

Tämä siis todella mielenkiinnosta eikä provosoidakseni.

[Timpe]

Lausunto tuli oman kokemukseni perusteella visuaalihavainnoista, joista on asiaa tässä ketjussa:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7146.0
Kokeilin tuolloin katsoa Aurinkoa 127mm Thousand Oaks Opticalin aurinkosuodattimen läpi ja kokeilin tuon lisänä omistamieni Baader-suotimien vaikutusta kuvaan. Moon&Skyglow/Neodymium paransi kuvan kontrastia ja pienten yksityiskohtien erottumista visuaalisesti, tätä kapeampi Baader UHC-S pimensi kuvaa jo niin paljon että yksityiskohtien erottuminen oli hankalaa (käytössä olivat varsin suuret suurennukset (150x, 187x ja 250x) suhteessa 127mm apertuuriin, jotka antoivat alle millin efektiivisen lähtöpupillin). Huonoin visuaalikuva tuli ilman mitään suodinta.

Kuvausta en ole kokeillut, kun en omista sopivaa "suur-fps" kameraa tähän tarkoitukseen, mutta luulisin että vaikutus on sama myös tässä. Ari Haavisto on kokeillut suotimia Kuun kuvaukseen ja todennut seeingin olevan useimmiten paras juuri punaisessa päässä spektriä. Aurinkosuotimen päästökaistaa en tiedä, joten en osaa arvioida kuinka nuo Baaderin suotimet natsaavat tämän yhteyteen. Vai onko niin, että aurinkosuodin rajoittaa tasaisesti valon intensiteettiä koko aallonpituusalueella, kuten olisi loogista?

[Jyri Lehtinen]

Ihan mielenkiintoisia tuloksia. Voihan olla, että neodyymilasi parantaa kuvan kontrastia paremmin silmälle sopivaksi. Kontrastikkaammasta kuvasta on arvatenkin helpompi erottaa pieniä yksityiskohtia. Se on totta, että seeing paranee mentäessä punaista valoa kohti. Tämä ihan siksi, että pitkäaaltoinen valo taittuu seeingin "linsseissä" lyhytaaltoista vähemmän.

Olen myös samaa mieltä, että kaikki nämä kontrastin tai seeingin parantamiseen tähtäävät suotimet on ajateltava osana koko suodinjärjestelmää. Kapeakaistasuotimet suodattavat itsessään niin paljon valoa pois, että niiden kanssa on käytettävä vähän läpinäkyvämpää pääsuodatusta. Kokeilin kerran huvikseni O-III suodinta normaalin visuaalihavaintoihin tarkoitetun ND5 kalvosuotimen kanssa. Tulos oli hyvin hämärä kuva, josta erottui vähemmän yksityiskohtia kuin pelkän kalvosuotimen antamasta kuvasta.

Erilaisten aurinkohavainnoissa käytettävien tai niihin soveltumattomien (vaarallisten) suotimien läpäisyspektrejä löytyy osoitteesta http://www.sonnen-filter.de/. Esimerkiksi Thousand Oaksin ND5 lasisuodin http://www.sonnen-filter.de/Filter-1/Oaks-ND5-zoom.gif ja Baaderin ND5 visuaalikalvo http://www.sonnen-filter.de/Filter-1/AstroSolar-5-zoom.gif. Suotimet ovat nimellisesti harmaasuotimia, mutta jo niiden tarjoamien kuvien väristä näkee, etteivät niiden läpäisyspektrit ole erityisen tasaisia.

[Timpe]

Jos tuohon TO:n suotimen läpäisykäyrän päälle sijoittaa Neodymium filsun käyrän TS:n sivuilta, niin jäljelle jää lähinnä 600-700 nm kaistanleveys näkyvää valoa. Baaderin UHC-S jättää tästä enää puolet jäljelle 600-700 nm välillä, joten sieltä löytyi syy tuon suotimen huonoon lopputulokseen TO:n kanssa.
Astrosolar kalvolla näyttää olevan suurin päästöalue tuossa 350nm tienoilla, missä on kuoppa kummassakin Baader-suotimessa (Neodymium/UHC-S). Toisin sanoen Baaderin Neodymium/UHC-S eivät taida kumpikaan toimia Astrosolarin kanssa yhteen vai mikä on käytännön kokemus näiden suhteen?

[kommo]

Tästä Solar Continuum filtteristä
http://www.astroshop.eu/mounted-glass-filters/baader-planetarium-baader-1-25--solar-continuum-filter/p,10835#tab_bar_0_select

kerrotaan että toimisi vain Herschel prisman tai AstroSolar kalvon kanssa.
"For observing and photography of sunspots and granulation only when used in combination with a Herschel prism or AstroSolar film. "

Onko tosiaan näin? Eikö ole mitään hyötyä lasifilsun (AstroZap) kanssa? Ja millä perusteella?

[Jyri Lehtinen]

Tästä Solar Continuum filtteristä
http://www.astroshop.eu/mounted-glass-filters/baader-planetarium-baader-1-25--solar-continuum-filter/p,10835#tab_bar_0_select

kerrotaan että toimisi vain Herschel prisman tai AstroSolar kalvon kanssa.
"For observing and photography of sunspots and granulation only when used in combination with a Herschel prism or AstroSolar film. "

Onko tosiaan näin? Eikö ole mitään hyötyä lasifilsun (AstroZap) kanssa? Ja millä perusteella?

Onpas tosiaan epäonnisesti muotoiltu kuvaus. Oleellista on, että
1) tätä kontinuumisuodinta käytetään ainoastaan jo itsessään turvallisen aurinkosuotimen ohessa ja
2) tämä pääasiallinen suodin ei ole tuota kontinuumisuotimen kanssa liian tummaa kuvaa.
Näin on varmaan tässäkin haluttu sanoa, mutta sitten on tehty tarpeeton oikaisu ja menty suoraa päätä metsään.

Pienemmillä kaukoputkilla kontinuumisuotimen pitäisi toimia parhaiten, kun esisuodatuksen voimakkuus on ND3.8-4 (6000-10000 kertainen vaimennus). Tämän saa mm. Baaderin valokuvauskalvolla sekä tyypillisillä Herschelin prismoilla. Putkilla joiden objektiivit ovat jonkin verran 10 cm suurempia, pitäisi tyypilliseen ND5 suodatukseen (10000 kertainen vaimennus) riittää jo tarpeeksi valoa. Kunhan suotimet ovat asianmukaisia ja niiden vaimennuskertoimet ovat kohdallaan, on niiden tyyppi toisarvoinen seikka.

Tarkkaan ottaen Baaderin kontinuumisuotimen kanssa kannattaa miettiä kahta lisäseikkaa. Ensinnäkin kontinuumisuodin päästää visuaalialueella lävitseen ainoastaan vihreää valoa ja sitäkin kapealla kaistalla. Suodinten yhdessä läpäisevän kuvan kirkkauteen vaikuttaa siis pikemminkin aurinkosuotimen tummuus tällä kaistalla kuin sen keskiarvoistettu tummuus. Kontinuumisuodin tuottanee siis voimakkaan oranssin suotimen kanssa merkittävästi himmeämmän kuvan kuin harmaan tai heikosti sinertävän kalvosuotimen kanssa.

Toiseksikin kontinuumisuotimen suodatus lakkaa jyrkästi näkyvän valon alueen ulkopuolella. Tästä ei käytännössä tarvitse kuitenkaan huolehtia, sillä sitä käytetään aina varsinaisen aurinkosuotimen kanssa ja hyvä ja turvallinen aurinkosuodin suodattaa myös infrapunan ja ultravioletin turvalliselle tasolle.

[Lauri Kangas]

Tästä Solar Continuum filtteristä
http://www.astroshop.eu/mounted-glass-filters/baader-planetarium-baader-1-25--solar-continuum-filter/p,10835#tab_bar_0_select

kerrotaan että toimisi vain Herschel prisman tai AstroSolar kalvon kanssa.
"For observing and photography of sunspots and granulation only when used in combination with a Herschel prism or AstroSolar film. "

Onko tosiaan näin? Eikö ole mitään hyötyä lasifilsun (AstroZap) kanssa? Ja millä perusteella?

Oletko huomannut miten esim. Pirkan spagettikastikkeen takana olevissa valmistusohjeissa käsketään aina käyttämään 300g Pirkan spagettia, niinkuin mikään muu ei kelpaisi. Tässä on kyse samasta.

[kommo]

Pienemmillä kaukoputkilla kontinuumisuotimen pitäisi toimia parhaiten, kun esisuodatuksen voimakkuus on ND3.8-4 (6000-10000 kertainen vaimennus). Tämän saa mm. Baaderin valokuvauskalvolla sekä tyypillisillä Herschelin prismoilla. Putkilla joiden objektiivit ovat jonkin verran 10 cm suurempia, pitäisi tyypilliseen ND5 suodatukseen (10000 kertainen vaimennus) riittää jo tarpeeksi valoa. Kunhan suotimet ovat asianmukaisia ja niiden vaimennuskertoimet ovat kohdallaan, on niiden tyyppi toisarvoinen seikka.

Jos nyt ajatellaan vaikka Thousand Oaksin lasisuodinta, joka päästää läpi vain 1/100.000 valosta, niin tämän kanssa tuo kontinuumisuodin olisi siis aivan liian tumma? Harmi kun en löydä mistään paljonko tuo Astrozapin lasisuodin päästää läpi.

[Jyri Lehtinen]

Jos nyt ajatellaan vaikka Thousand Oaksin lasisuodinta, joka päästää läpi vain 1/100.000 valosta, niin tämän kanssa tuo kontinuumisuodin olisi siis aivan liian tumma? Harmi kun en löydä mistään paljonko tuo Astrozapin lasisuodin päästää läpi.

Ymmärsinkö oikein, että olet hankkimassa suodinta 20cm putkelle? Nämä tuottavat myös ND5 suodinten kanssa kirkkaan kuvan. Toisaalta en osaa omasta kokemuksesta sanoa, kuinka himmeän kuvan nämä oranssit lasisuotimet antavat kontinuumisuotimen vihreällä päästökaistalla.

Suosittelisin hankkimaan tässä vaiheessa vain täysaukkosuotimen (miellyit sitten lasiseen tai kalvosuotimeen) ja unohtaa muut lisävälineet. Tärkeintä on päästä havaintojen makuun ja jättää hifistely myöhempään. Tuo kontinuumisuodin esimerkiksi on ihan kiva lisäverme, muttei missään nimessä pakollinen hankinta. Havaitsija itse on havaintojärjestelmänsä tärkein komponentti.

[kommo]

Ymmärsinkö oikein, että olet hankkimassa suodinta 20cm putkelle? Nämä tuottavat myös ND5 suodinten kanssa kirkkaan kuvan. Toisaalta en osaa omasta kokemuksesta sanoa, kuinka himmeän kuvan nämä oranssit lasisuotimet antavat kontinuumisuotimen vihreällä päästökaistalla.

Suosittelisin hankkimaan tässä vaiheessa vain täysaukkosuotimen (miellyit sitten lasiseen tai kalvosuotimeen) ja unohtaa muut lisävälineet. Tärkeintä on päästä havaintojen makuun ja jättää hifistely myöhempään. Tuo kontinuumisuodin esimerkiksi on ihan kiva lisäverme, muttei missään nimessä pakollinen hankinta. Havaitsija itse on havaintojärjestelmänsä tärkein komponentti.

Ymmärsit oikein, Skyliner 200.

Alunperin kun rekisteröidyin tänne ja kysyin neuvoa putken hankintaan niin itsekin tokaisin että ei ole tarkoitus päästä hifistelemään. Kas kummaa, hifistelyynhän tämä on mennyt 

[kommo]

Astrozapilta tuli vastaus. Samat specsit kuin Thousand Oaksilla, eli 1/100.000 pääsee läpi