Suodatin auringon havainnointiin

[einari]

Onhan tuo tietysti turvallinen ratkaisu kun siinä on lasi (jonka laatu nostaa hintaa) mukana, joka ei ole niin herkkä reikääntymään kuin pelkkä astrosolar-kalvo mutta kuvan laadussa en usko olevan suurta eroa.

[Timpe]

Taitavat olla samantapaisia kuin Thousand Oaks Opticalin tuotteet: http://www.thousandoaksoptical.com/solar.html
TO:n laatu on hyvää, mutten tiedä noista Astrozap:in tuotteista omakohtaisesti mitään.

Cloudy Nightsin foorumilta löytyi tämä keskustelu ja mielipide:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Number/5093180
"I have used both filters. The Thousand Oaks filter delivers a warm yellow colored image. The Astrozap/Baader delivers a white colored image and in my experience will yield greater detail of the plagues, penumbrae, and surface granules especially when coupled with a Baader Solar Continuum filter. "

[einari]

Kuitenkin Astroshopin sivun kuvauksessa kerrotaan näin:
"The sun is viewed in a natural yellowish-orange image."

[kommo]

Kuitenkin Astroshopin sivun kuvauksessa kerrotaan näin:
"The sun is viewed in a natural yellowish-orange image."

No näin minäkin luin. Tiedä sitten mistä tuommoinen mielipide että olisi "valkoinen"

[Timpe]

Olisivatko jenkit sotkeneet tuon lasisuotimen Baaderin aurinkokalvoon, mikä tuottaa valkoisen/harmaan kuvan Auringosta? Yritä googlata enemmän mielipiteitä Astrozapista (itse olen tyytyväinen TO:n lasisuotimeen ja arvostan sen korkeammalle kuin Baaderin AstroSolar kalvoon perustuvat suotimet).

[Jyri Lehtinen]

Erityisen hämärältä kuulostaa tuo lasisuotimen ja Baaderin kalvon yhdistäminen. Jos kaksi jo yksistään toimivaa aurinkosuodinta pinoaa päällekkäin, saa tulokseksi lähinnä mustan kuvan.

Lasisuodinten hintoja katsomalla huomaa muuten, kuinka paljon vaikeampaa on tehdä hyvälaatuinen lasinen aurinkosuodin kuin kalvoon perustuva suodin. Reinsch ja kumppanit listaavat kirjassaan (http://www.amazon.com/Sonne-beobachten-German-Klaus-Reinsch/dp/3827413060/ref=sr_1_1?s=books&ie=UTF8&qid=1348430781&sr=1-1&keywords=die+sonne+beobachten) seikkoja, jotka on otettava huomioon lasisten täysaukkosuodinten valmistuksessa. Lasisuotimen pinnat on mm. kiillotettava tarkkaan yhdensuuntaisiksi, koska paksu mutkainen suodin rupeaa nopeasti suttaamaan havaittavan kuvan laatua. Muita huomioita en tähän hätään muista, koska kirjani on Suomessa mutta minä en.

[kommo]

Kumpi nyt sitten on parempi visuaalikatseluun, eli siis kummassa on parempi "kuvanlaatu", lasissa kuten tuo Astrozap vai kalvossa?

Olenko ymmärtänyt väärin, kun ajattelen että kalvo ei voisi koskaan olla yhtä laadukas kuvaltaan kuin lasi? Kalvohan ei ole koskaan tasainen, vaan siinä on pinnanmuotoja ja ryppyjä ja kumpuja jotka vääristävät kuvaa ja se lisäksi vaurioituu helpommin kuin lasi. Toki ei lasikaan ole TÄYSIN tasainen, onhan siinäkin mikroskooppisia pinnanmuotoja, mutta ei niin paljon kuin kalvossa.

[Jyri Lehtinen]

Lyhyt vastaus on, että niin kalvo- kuin lasisuotimet voivat olla joko hyvin toteutettuja tai täysiä susia. Kunkin suotimen laadun pystyy toteamaan vasta testaamalla niitä itse tai tiedustelemalla toisten kokemuksia. Omat kokemukseni täysaukkosuotimista ovat lähinnä Baaderin visuaalikalvosta, joka toimii mielestäni oikein kiitettävästi.

Kalvosuotimen ei suinkaan tarvitse olla tasainen. Itse asiassa ne suositellaan jättämään löysiksi, ettei kalvoon tule mahdollisesti sitä rasittavia jännityksiä. Kunhan kalvo on riittävän tarkasti tasapaksua ovat sen pinnat aina paikallisesti yhdensuuntaisia. Loivalla suotimen aaltoilulla valonsäteet kokevat pieniä yhdensuuntaissiirtymiä eri suuntiin, mutta niiden kulkusuunnat pysyvät muuttumattomina. Lisäksi nuo yhdensuuntaissiirtymät ovat samassa mittakaavassa kalvon paksuuden kanssa eli melko pieniä.

Joku toinen osaa varmaankin selittää paremmin suodinten valmistusprosessit. Oleellisesti kalvosuotimeen tarvitaan optista laatua oleva tasainen muovikalvo, jonka päälle kerrostetaan tarvittavat suodinpinnoitteet. Lasisuotimessa taas pitää suotimen kumpikin puoli kiillottaa tarkasti yhdensuuntaisiksi tasoiksi samalla tarkkuudella kuin kaukoputken muu optiikka.

[kommo]

Jotenkin näistä vastauksista tulee sellainen mielikuva, että lasisuotimet on paskoja ja riskiostoksia vain siksi, että niiden valmistus on teknisesti haastavampaa. Itselle taas ei mene päähän se että kalvo voisi olla hyvä  Tai ylipäätään tällä alalla se että halvempi voisi olla parempi.

Tosi nihkeesti löytyy mitään arvosteluja tuosta Astrozapin lasifiltteristä, vain Baaderia joka paikassa.

[Lauri Kangas]

Jos valintaan vaikuttavat pinttyneet mielipiteet vailla kokemuspohjaa, kannattaa käydä jonkun luona katsomassa aurinkoa kalvolla. Hyvin näkyy. Olen joskus katsellut lasisuotimella ja silläkin näkyy hyvin, en vaan tiedä miksi maksaisi aurinkosuotimesta kahtakymppiä enempää kun hyvää kalvoa kerran saa.

Aurinkohavaintoihin korvamerkityt satalappuset sijoittaisin ilman muuta Ha-putkeen.

[Jyri Lehtinen]

Jotenkin näistä vastauksista tulee sellainen mielikuva, että lasisuotimet on paskoja ja riskiostoksia vain siksi, että niiden valmistus on teknisesti haastavampaa. Itselle taas ei mene päähän se että kalvo voisi olla hyvä  Tai ylipäätään tällä alalla se että halvempi voisi olla parempi.

Tähtiharrastus on yllätyksiä täynnä

Mitä tulee omiin kommentteihini lasisuotimista, pitää ne ymmärtää teoreettisena tuumailuna. Olen havainnut liian vähän lasisuodinten läpi, jotta voisin muodostaa niistä tasapainoista mielipidettä. Voin vain toistaa kommentit siitä, että hyvä aurinkokalvo toimii käytännössä oikein hyvin. Se on lisäksi halpa korjata, kun se kuitenkin menee jossain välissä rikki. Jos haluaa havainnoilleen parasta mahdollista laatua, löytyy vastaus luultavasti täysaukkosuodinten sijaan Herschelin prismasta. Ne ovat vaan sen verran kalliita, ettei sillaista kannata ensimmäiseen aurinkohavaintojärjestelmäänsä hankkia.

[kommo]

Halvimmat h alphat mitä nyt oon löytänyt mitkä sopivat mun Skyliner 200:een on parin tonnin luokkaa. Ei ihan lähitulevaisuuden ostolistalla, vai saako niitä halvemmalla jostain? Eikä noita kalvosuotimiakaan löydy oikeen valmiina, pitäs ostaa pelkkä kalvo ja itse rakentaa?

Nojoo Villen kellossa on valmiita täyden aukon valmiita kalvosuotimia, mutta hinta on sitten sama kuin astrozapin lasissa...

[Ransu]

Halvimmat h alphat mitä nyt oon löytänyt mitkä sopivat mun Skyliner 200:een on parin tonnin luokkaa.

Ihan mielenkiinnosta täytyy kysyä minkälaisen h-alphan saa skylineriin?

[Lauri Kangas]

Halvimmat h alphat mitä nyt oon löytänyt mitkä sopivat mun Skyliner 200:een on parin tonnin luokkaa. Ei ihan lähitulevaisuuden ostolistalla, vai saako niitä halvemmalla jostain? Eikä noita kalvosuotimiakaan löydy oikeen valmiina, pitäs ostaa pelkkä kalvo ja itse rakentaa?

Kalvosuotimia skylinerille saa valmiina ursasta olikos neljälläkympillä, eikä rakentaminenkaan ole vaikeata. Pahvista ja jesarista saa oikein hyvän suotimen kun ostaa kalvon. A4 riittänee skylinerille juuri ja juuri.

H-alphasuotimet ovat niin hinnakkaita että yleensä niiden mukana myydään pieni kaukoputki. Suosittuja ovat Coronadon PST ja Solarmax tai sitten Lunt jolta saa parikymmentä milliä enemmän apertuuria samaan rahaan. 200-millinen H-alphaputki maksanee auton verran.

[einari]

Tämä kiinnosti itseäkin joten piti tutkia.
Thousand Oaksilla on Ha-aurinkosuodatin myös SCT-putkille, mutta Newtoneille se ei kuulemma sovi:
http://www.thousandoaksoptical.com/halpha.html
"The system does not work well, if at all with Newtonian and reflectors since the focus travel may be too limited (the focus is extended out 3 1/8") or the minimum of f/15 cannot be achieved. We do not offer systems for these telescopes."

Eli edullisin tapa auringon Ha-tarkkailuun on edelleen erillinen Coronadon tai Luntin Ha-aurinkoputki.