Suodatin auringon havainnointiin

[karhyv]

Ostin Skymax-127:n Ursasta ja nyt olen hankkimassa Auringon havainnointiin (ja valokuvaukseen) jotain sopivaa suodatinviritystä aurinkosuojakalvon lisäksi. Lähetin tiedusteluja jo Teknofokukseen ja Ylvaan, mutta kysymykseni taisivat olla liian epämääräisiä kun vastauksia ei ole tullut. Kysynpä siis suoraan: kannattaako ylipäätään hankkia muita suotimia kuin tuo suojakalvo?

Onko olemassa okulaariin sopivaa H-alfa -suodinta ja näkeekö sillä mitään? Objetiivisuodin on törkeän kallis.

Baaderin Solar Continuum vaikuttaa hyvältä, mutta jos oikein ymmärsin, aurinkosuojakalvoksi pitäisi vaihtaa valokuvauskalvo ja lisäksi tarvitaan harmaasuodin (ND 0.6) ja IR-suodin. Onko Continuumista mielipiteitä?

[Lauri Kangas]

Kannattaa varmaan aloitella ihan sillä ursan myymällä normaalilla kalvolla. H-alphaa ei tuon tyyppisiin putkiin kannata hommata eikä taida saadakaan. Continuumista ei ole paljon kokemusta. Ei noilla ihan ihmeitä saa aikaan vaikka mitä suodinta virittelisi.

[karhyv]

Tämä oli livahtanut väärään paikkaan...

Tavallisen kalvon tunnen koska olen sitä käyttänyt vanhassa putkessani. Uuteen olen jo tilannut valmiin täyden aukon suotimen Ursasta. Noilla erikoisemmilla suotimilla tavoittelen uudenlaisia yksityiskohtia, esim. protuberansseja.

Päivitys: Ylva vastasikin. Kuulemma protuberansseja varten tarvittaisiin sitä varten tehty oma vetysuodin. Hankalaksi menee.

[Lauri Kangas]

Joo protuberanssit näkyvät vain H-alpha-suotimilla. Ovat kalliita ja niitä saa Coronadolta ja Luntilta. Kaikkein pienimmät suotimet ovat sen hintaisia, että niiden kanssa myydään samalla kaukoputki (Coronado PST ja Solarmax-sarja). Skymaxiin ei maksa vaivaa alkaa sellaista viritellä.

[Antti]

Baaderin Solar Continuum vaikuttaa hyvältä, mutta jos oikein ymmärsin, aurinkosuojakalvoksi pitäisi vaihtaa valokuvauskalvo ja lisäksi tarvitaan harmaasuodin (ND 0.6) ja IR-suodin. Onko Continuumista mielipiteitä?

Itse tilasin jokin aika sitten tuon Baaderin Solar Continuumin. Ei ole vielä toimitus ehtinyt perille. Tietääkseni tuota katseluun tarkoitettua aurinkosuojakalvoa ei tarvitse vaihtaa kuvauskalvoksi. Ainakin näin olen kuullut. Harmaasuodintakaan ei uskoakseni tarvitse. Eikä IR-suodin ole pakollinen. En voi kumminkaan varmaksi sanoa, koska en ole vielä päässyt testaamaan Continuumia. Kyllähän tuon Continuumin pitäisi kuulemma esimerkiksi parantaa auringonpilkkujen kontrastia ja auringon pinnan granulaatio pitäisi tulla paremmin esiin. Lisäksi sen pitäisi poistaa ilmakehän häiriöitä ja värivirhe linssiputkilla pitäisi hävitä. Myös fakuloita (kirkkaita alueita auringon pinnalla) pitäisi pystyä havaitsemaan.

Ja noista protuberansseista vielä. Kuten Lauri jo sanoikin, niiden näkemiseen tarvitaan juuri siihen suunniteltu putki. Esimerkiksi Coronado PST, joka taitaa olla halvin vaihtoehto. Olen kyllä nähnyt kuvia protuberansseista myös kalsium-aallonpituudella. Mutta siihenkin ilmeisesti
tarvitaan kalsium-aallonpituutta läpi päästävä kaukoputki.

[Lithos]

Itse kaipaisin myös vinkkejä Solar continuumista kuvauskäytössä. Kuvaussysteemi olisi Skymax - 127 tai 100mm:n refraktori, varustettuna web kameralla ja polttoväleillä jotka antavat suositellun stehrl limit / 2  tarkkuuden per pikseli. Onko kuva noin pienellä apertuurilla ja visuaalisen ND5 objektiivisuotimen kanssa liian hämärä?

Käsittääkseni valokuvauskalvosta rakennetun suotimen kanssa kuva on aivan varmasti riittävän kirkas, mutta oikeaa tietoa valon määrästä continuumin ja visuaalikalvon kanssa ei tunnu löytyvän mistään joten olisin erittäin kiitollinen kokeneiden ajatuksista aiheesta. Tuo Solar Continuum kiinnostaa kovasti, varsinkin kun sen avulla tuota linssiputkeani voisi auringon suhteen käyttää kuin apoa, värivirheet kun eivät noin kapealla kaistalla haittaa yhtään mitään.

[einari]

Mikähän sana tuosta toisesta kappaleesta on jäänyt pois kun nyt se ei ole oikein ymmärrettävä ?

Onko sinulla jo jotain kalvoa ?
Jos jo on ND5:sta niin miksei sitä voisi kokeilla kuvaukseen.
Ainahan voi valotusta säätää jos näyttää liian tummalta.
Ja Teknofokuskesta asian voinee varmistaa.

[Jyri Lehtinen]

Kontinuumisuotimen juju on siitä, että kapeakaistasuotimena se valitsee ilmakehän väreilyjen vain yhden väriselle valolle aiheuttaman seeingin eli siis parantaa seeingolosuhteita. Lisäksi se tietenkin poistaa kuvasta kaiken värivirheen ja tuo vielä lisää kontrastia fakula-alueisiin.

Itse olen käyttänyt kontinuumisuodinta vain Baaderin aurinkokiilan kanssa, jossa se tuli mukana vakiovarusteena. Tämän kokemuksen perusteella voi kuitenkin arvioida, kuinka kyseinen suodin käyttäytyy normaalin ND5 visuaalikalvon kanssa. Kiilan tärkeimmät osat ovat osittain heijastava prisma, joka välittää eteenpäin 4.6% valosta, ja tämän jälkeen tuleva ND3 suodin, joka siis päästää valosta läpi 0.1%. Näiden yhteisvaikutuksesta pääsee valoa läpi siis läpi 0.0046% eli suunnilleen ND4.3 harmaasuotimen verran. (HUOM! ND-merkintä ilmoittaa valon vaimennuksen 10 potensseina. Esim. ND3 suodin päästää valoa läpi yhden 10^3=1000 osan ja ND5 suodin yhden 10^5=100000 osan)

Noiden kahden pääelementin jälkeen Baader suosittelee käyttämään joko kontinuumisuodinta tai vaaleaa harmaasuodinta (lähinnä ND0.6) saattamaan kuvan kirkkaus silmille miellyttäväksi. Huomaa kuitenkin, ettei ND4.3 vaimennus ole aivan hirveän kaukana normaalin visuaalikalvon ND5 vaimennuksesta. Näin ollen sanoisin, että kontinuumisuodin voi toimia vallan hyvinkin ND5 kalvon kanssa. Jos sitten kuva tuntuu hämärältä ja haluaa lisää valoa valotusaikojen lyhentämiseksi, voi ostaa arkin valokuvauskalvoa. Sillä pitäisi ainakin riittää valoa lyhyen valotusajan kuviin.

[Lithos]

Toisen kappaleen alussa viitattiin edelliseen kappaleeseen joten se saattoi hämätä, muokkaasin sitä toivottavasti selkeämmäksi. Minulla on visuaalikalvosta tehty suodin jo omasta takaa, lähinnä mietityttää tilaanko continuumin yhteydessä suoraan valokuvauskalvoa vai testaanko ensin visuaalilla. Tämän tiedon mukaan voisi olla hyvät mahdollisuudet saada homma toimimaan hyvin myös visuaalikalvolla joten taidan testata sitä ensin. Toivottavasti pääsen sitten myös kirjoittamaan raportin kokemuksesta.

Olen huomannut että seeing tuntuu olevan päivisin omalla havaintopaikallani melko huono, huomattavasti huonompi kuin yöaikaan joten tuo continuumin  seeingin vaikutuksia vähentävä ominaisuus on pääsyy omaan kiinnostukseeni. Visuaalikalvon läpi webcam kuvatessa joudun pitämään valotusta niin lyhyenä kuin kamerasta irtoaa ja vielä laskemaan brightnessiä joten himmenemisen varaa pitäisi olla melko tuntuvasti.

[Jyri Lehtinen]

Onnea kokeiluun. Kannattaa sitten muistaa, ettei se kontinuumisuotimenkaan käyttö tee ihmeitä seeingille. Oma mututuntumani on, että sillä on kuitenkin tapana vähentää läpi pääsevästä kuvasta seeingin taajuuksia. Kuva siis väreilee edelleen, mutta vain tietyillä rajatuilla tavoilla, ja väreilyjen seasta näkee enemmän yksityiskohtia. Ilmiö on saman oloinen kuin havaitessa Aurinkoa tai Kuuta lähellä horisonttia. Kuva voi väreillä mielettömiä määriä, mutta silti siitä erottaa enemmän yksityiskohtia, kuin mitä vastaavalla seeingillä odottaisi korkealta taivaalta.

[Lithos]

Olen huomannut sen että merkittävin parannus omassa kuvauksessa tuli nykyisen kameran suuremmasta frame ratesta, niihin lyhyisiin vakaisiin kohtiin väreilyn keskellä pääsee helpommin kiinni, joten jos niitä saisi vähän enemmän tuon suotimen kanssa sillä voisi olla hyvä vaikutus loppukuvien laatuun, enemmän hyviä frameja pinottavaksi.

Sellaista ikkunakeliä jossa kuva ei väreilisi juuri ollenkaan ei ole minun havaintopaikassani koskaan kohdalle sattunut, ilmakehä vaikuttaa olevan levoton paikka. En ole varma mistä tuo päiväsaikaan paljon huonompi seeing johtuu, taitaa olla auringon oma lämpö joka saa päivisin ilmamassat liikkeelle. 

[Jyri Lehtinen]

Auringon lämpösäteilyllä on aivan merkittävä vaikutus päiväseeingiin. Kannattaa ainakin välttää tekemästä havaintoja talonkattojen ja asfaltoitujen alueiden yli. Näitähän Aurinko lämmittää niin, että jo paljain silmin erottaa ilman väreilyn.

[pnuu]

Ja kuin tilauksesta tuossa sivun alalaidassa oli linkki Aki Taavitsaisen Taivaanvahtiin jättämään kangastushavaintoon joka demonstroi hienosti Jyrin mainitsemaa asfaltoitujen pintojen vaikutusta.

[Timpe]

Päivä-seeingiä voi parantaa, kun havaitsee avoimelta/sopivasti peitteiseltä paikalta, jossa ei ole lämpöä kerääviä massoja. Myös havaintojen ajoittaminen aamupäivälle (ennen klo 10) auttaa, kun ilmakehä ei tuolloin vielä ehdi "kiehumaan" niin paljon lämpöväreilyn takia. Tavallisen aurinkosuotimen kaveriksi voi yrittää okulaarin eteen myös Baader Moon&Skyglow/Neodymium -suodinta, joka blokkaa tietyn osan valon aallonpituuksista parantaen seeingiä (visuaalikontrastia). Baaderin UHC-S suodin on jo sen sijaan liian kapea suodin, jotta sillä ja aurinkosuotimella näkyisi hyvin pinnan pilkkujen yksityiskohtia (kuva pimenee liikaa ainakin 127mm apertuurilla).

Pilkkujen visuaalihavaitseminen on muutenkin muutenkin kärsivällisyyttä vaativaa hommaa, kun pitää odottaa niitä paremman seeingin lyhyitä (nopeasti ohi meneviä) jaksoja ja löytää tuona lyhyenä hetkenä ne pienimmät mahdollisesti näkyvät yksityiskohdat. Foorumilta löytyy omia visuaalihavaintokokeilujani auringonpilkuista tästä ketjusta. Tuon ketjun kuvat on piirretty 127mm aurinkosuotimen läpi havaittuna, joten ei tähän tihrusteluun niin suurta putkea tarvita, enemminkin on kyse havaitsijan kyvystä hyödyntää oman havaintolaitteiston mahdollisuudet ja paras mahdollinen ilmakehän seeing.

[kommo]

Morjensta vaan!
Tungen tämän kysymyksen tähän topikkiin kun ei viitsi uutta tehdä samalla kysymyksellä.

Siis:

Onko kellään kokemuksia tästä
http://www.astroshop.eu/mounted-glass-filters/astrozap-sun-filter-for-outside-diameters-from-203mm-to-210mm/p,7617#tab_bar_0_select
Kyseessä siis Astrozapin aurinkosuodin (full aperture)

Onko parempia vastaavan hintaluokan suotimia vai onko tämä "huippulaatua"? Tarkoitus vain visuaalihavainnointiin, ei valokuvaukseen.