Suodatin auringon havainnointiin

Aloittaja karhyv, 29.03.2010, 22:43:47

« edellinen - seuraava »

VP

12" f/10 Schmidt–Cassegrainilla on erottunut hetkittäin huippukelissä (suodattimena baader astrosolar ja perus harmaasuodin) - väitän että näkyminen on mahdollista paljon pienemmilläkin tuubeilla, mutta seeing sekä kontrasti on tässä kaiken A ja O. Pilkkujen ympärillä tai lähellä reunaa se on minunkin mielestä helpompi erottaa.

-V

Terminaattori

Granulaatio erottuu helpohkosti 76 mm linssillä ja Astrosolar-kalvolla, jos seeing ei ole ihan hirveä (päiväsaikaan se kyllä kohtalaisen usein on).

Unohdin antaa tuon kalvon putken mukaan, mutta Maalari saa sen halutessaan noutaa Lahden rautatieasemalta 9.5. klo 19.18  :smiley:

siro46

Lainaus käyttäjältä: W1lleM - 25.04.2018, 22:52:55
Pilkkujen ympärillä tai lähellä reunaa se on minunkin mielestä helpompi erottaa.

Samaa mieltä. Pilkku tai reuna antaa silmälle jotain mihin tarkentaa. Sama juttu kuin Venuksen päivätaivaalla näkemisessä. Periaatteessa näkyisi, mutta silmä ei fokusoidu äärettömyyteen.

-Matti

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: siro46 - 26.04.2018, 07:29:27
Samaa mieltä. Pilkku tai reuna antaa silmälle jotain mihin tarkentaa. Sama juttu kuin Venuksen päivätaivaalla näkemisessä. Periaatteessa näkyisi, mutta silmä ei fokusoidu äärettömyyteen.

Venuksen bongaamisessa vielä tarkennusta isompi ongelma on että jos tarkkaa paikkaa ei tiedä, sitä pistettä on vaikea löytää fovean eli tarkan näön alueelle. Yötaivaalla se erottuu kirkkaana helposti fovean ulkopuoleltakin, päivätaivaalta ei.

maalari

Vielä sellainen kyssäri että eikö putki/ Herschel-kiila lämpene sisältä kun ei ole objektiivin edessä mitään suodinta?
Takahashi FS-60Q, Skywatcher Skyliner-250PX - 254/1200mm; Okulaarit TeleVue, Takahashi. Swarovski 8x30 CL Companion.

siro46

Minulla on Lacerta-merkkinen 2" Herschel-kiila neljän tuuman putkessa ja se ei oikeastaan edes lämpene 10-15 minuutin havaintohetken aikana. Katkaisen kyllä seurannan, kun pidän pidemmän paussin havainnoinnissa.

Mikko_L

Pieni laskutoimitus: auringon säteilyteho maan pinnalla on parhaimmillaan (täysin kirkas taivas ja aurinko zeniitissä) noin 1kW neliömetrille.  100mm putken linssin pinta-ala on (0,1/2)^2*pii = 0,0079 neliömetriä.  Eli tuollainen putki kerää auringosta tehoa vajaat 8W jonka se fokusoi polttotasolle.  Kyllähän 8 wattia lämmittää mutta ei siinä näppejänsä polta...

Minuakin kiinnostaisi hankkia tuo Luntin herschel-kiila kun näkymät Baaderin kalvon kanssa ovat vähän suttuisen oloiset.  Toisaalta kannattaako ostos nyt kun seuraavan syklin alkuun on vielä ainakin pari vuotta aikaa, eikä pilkkuja juuri ole näkynyt.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

siro46

Wikipedian mukaan Herschel-kiila heijastaa okulaariin vain 4,6,% valosta ja sitäkin täytyy visuaalikäytössä himmentää harmaasuotimella (useimmiten kiinteä osa). Se 95,4% lämmittää jossain määrin materiaalia, johon osuu. Lacertassa se menee massiiviseen alumiinirunkoon.

-Matti

Mikko_L

Ostin sitten Lacertan 1.25" kiilan.  Se oli jopa hieman halvempi kuin Lunt, mutta enemmän siinä miellytti se että se on asetettu Brewsterin kulmaan 90 asteen sijasta, jolloin okulaariin heijastuva valo on täysin polarisoitunutta ja polarisaattoria pyörittämällä kuvan saa menemään vaikka kokonaan mustaksi.  Suomen taivaalla Aurinko ei koskaan nouse niin ylös että tästä olisi haittaa katseluasennon suhteen.

Ehdin kokeilemaan vasta kerran matalalla olevaan ilta-aurinkoon 80ED:n kanssa, joten seeing oli huono eikä pilkkujakaan ole. Muutaman aktiivinen alue sentään, ja ne näkyivätkin hienosti! Kontrasti on paljon parempi kuin Baaderin kalvolla, ja taivas on todellakin musta auringon ympärillä.  Kalvosta sittenkin siroaa hajavaloa joka laimentaa näkymiä.  Continuum-filtterin kanssa näin ensimmäistä kertaa granulaation, sitä en siis koskaan ole onnistunut näkemään kalvon kanssa vaikka putki ja okulaarit ovat samat.

80ED putkella kuva on hieman liian kirkas sisäänrakennetun ND3.0 filtterin kanssa, mutta polarisaattorilla sen saa sopivaksi. Continuumin kanssa taas ei tarvita muuta filtteriä, kuva menee jopa hieman himmeän puolelle isolla suurennoksella.  Tämä siis em. ilta-auringossa, ehkä lisäfiltteriä pitää laittaa kun pääsen kokeilemaan keskipäivällä.

Tämä oli hyvä hankinta, toki pääsee oikeuksiinsa vain laadukkaan linssiputken kanssa.  Tulisi nyt edes muutama pieni pilkku..

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Mikko_L - 28.04.2018, 19:18:02
Pieni laskutoimitus: auringon säteilyteho maan pinnalla on parhaimmillaan (täysin kirkas taivas ja aurinko zeniitissä) noin 1kW neliömetrille.  100mm putken linssin pinta-ala on (0,1/2)^2*pii = 0,0079 neliömetriä.  Eli tuollainen putki kerää auringosta tehoa vajaat 8W jonka se fokusoi polttotasolle.  Kyllähän 8 wattia lämmittää mutta ei siinä näppejänsä polta...

Näppinsä polttaa vielä huomattavasti 100 milliä pienemmälläkin linssillä, jos sen polttoväli on tarpeeksi lyhyt. Kysy keltä vaan pikkupojalta.

Silmä hajoaa vielä nopeammin kuin näpit.  :tongue:

Mikko_L

No jos esim laserlaitteiden turvarajana on 5mW, niin silmä hajoaa noin 1600 kertaa nopeammin kuin näpit tässä 8W esimerkissä. Onneksi kaikissa näissä visuaalikäyttöön tehdyissä kiiloissa on ND3.0 filtteri kiinteästi asennettuna, joten sitä ei ole mahdollista unohtaa.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Mikko_L

Ei ole pilkkuja ollut vähään aikaan eikä kai ole tulossakaan, joten laitan nyt kuvan laitteistosta.  Putkena siis SW ED80 ja okulaarin nokalla polarisaatiofiltteri kirkkauden säätämistä varten.  Onhan se aurinko mustaa taivasta vasten silti eksoottinen näky ja kun fokuksen ja kirkkauden saa kohdilleen niin granulaatiokin erottuu. Hyperionilla saa suurennukset 25x - 75x jotka normiseeingillä on ihan riittävä alue.

-Mikko
36/50/76/127/250mm