Vapaata ihmettelyä

Aloittaja Untamo, 15.03.2010, 19:20:56

« edellinen - seuraava »

Jarmo

Lainaus käyttäjältä: mistral - 26.02.2012, 18:13:43
T&A:n uutisissa tänään tuli sellainen uutinen, joka olisi helppo uskoa huhtikuun ensimmäisenä päivänä, tänään tekee tiukkaa. Rupesin miettimään, kuinka "hissivaijeri" saadaan paikoilleen. Tulin siihen tulokseen että vaijeritehtaan tulee olla avaruudessa. Vai onko muita vaihtoehtoja?

Ideanahan tuo on toki ihan hauska, mutta aika hirvittävästi saavat tehdä töitä tuon eteen. Tämä "uutinen" on yhtä uskottava kuin ihminen Marsissa vuoteen 2020 mennessä kuten joku venäläis-offisiaali heitti muutama vuosi sitten, tai kylmäfuusion toimivuus. Uskon sitten kun sopivia materiaaleja saadaan saadaan tuotettua sen verran että voidaan testata edes pienoismallin toimintaa.

Mutta asiaan. Muistelen kuulleeni että teoreettisia rakennusvaihtoehtoja olisi muutamakin, mutta periaate olisi kaikissa sama: vaijeri lasketaan avaruudesta alas pinnalle. En nyt muista pitikö noissa heittää vastakkaiseen suuntaan yhtä paljon vaijeria, vai riittikö pelkkä geosentrinen vastapaino... Variaatioita kuitenkin löytyy:
- Ensimmäinen vaijeri voi olla hyvin ohut ja kevyt. Kun se on saatu ankkuroitua maahan niin sitä pitkin nostetaan ylös paksumpi ja kestävämpi, ja sitä pitkin uusi kestävämpi, jne jne...
- Koko roska nostetaan muutamalla kymmenellä/sadalla raketilla ylös, ja lasketaan (lähes) valmiina alas. Kuulostaa pöljältä, mutta lienisi toimiva systeemi jos jollakulla olisi tarpeeksi rahaa.
- Koko roska valmistetaan avaruudessa, vaikkapa pienestä kiertoradalle parkkeeratusta asteroidista louhimalla. Muutoin sama kuin edellinen. Peace of cake, sanoisi ameriikkalainen  :grin:
- Muitakin varmaan on.

Eniten minua tuossa teoreettisessa asiassa pohdituttaisi mahdollisen onnettomuuden vaara. Kun vaijeri on valmis, sen katkeaminen / edes osittainen tippuminen pinnalle aiheuttaisi aikamoisen ekvaattorialueen katastrofin. Planeetan ympärysmitta on kuitenkin vain 40000 km, ja hissisysteemin pituus vähintään sen 36000 km...

Jarmo

mistral

Jos avaruushissi toteutuu, niin kuinka voidaan estää avaruusromun törmäykset vaijeriin? Tai jos terroristit pommittaa sitä laserilla?  :undecided:

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: mistral - 26.02.2012, 21:57:42
Jos avaruushissi toteutuu, niin kuinka voidaan estää avaruusromun törmäykset vaijeriin? Tai jos terroristit pommittaa sitä laserilla?  :undecided:

Avaruusromusta voidaan selvitä liikuttamalla hissiä.  Alapää voidaan ankkuroida liikuteltaviin rakenteisiin (vrt. öljynporauslautat).  Terrorismin avaruushissejä rakentava laji on aikaa sitten jättänyt historiaan.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

Kaizu

Tiedämme että norsut liikkuvat päiväntasaajalla n.1650km/h. Kun norsu kiipeää avaruushissin narua pitkin geosynkroniselle radalle pitää sen kiihdyttää itsensä jollain keinoin 11000km/h nopeuteen jotta avaruushissin kulmanopeus ei alkaisi hidastua ja hissi kiertyisi kelalle päiväntasaajalle (varsinkin jos norsuja kiipeää sinne paljon). Jos hissin vastapainoon on kiihdytetty kyllin paljon massaa ei yksi norsu saa sitä putoamaan, punnus vain menee vähän edelle ja tulee pikkuisen alaspäin. Tilanne korjaantuu kun norsu palaa takaisin maahan. Vastapainossa oleva ylimääräinen massa ja sen etäisyys (nopeus) määrittävät hissin maksimikapasiteetin eli kuinka monta norsua voi kerralla olla hississä. Jotta hissi ei aikaa myöten menisi epätasapinoon, on ylhäällä oltava vaihtonorsuja niin että kun alhaalta lähtee norsu tulemaan ylös, ylhäältä lähtee toinen alas.
Jos vastapaino on "ylikokoinen" pyrkii koko hissi karkaamaan. Se pitää sitoa kiinni maahan. Maan pinta ei kestä vetoa nimeksikään joten hissin alapäähän tarvitaan iso rautapunnus. Rakennusvaiheessa hissin pitää olla kokonaisuudessaan geosynkronisella radalla, siellä ei ole väliä aloittaako rakentamisen keskeltä vai jommasta kummasta päästä. Kun hissi on valmis asennettavaksi pitää alapää tuoda jollain konstilla alas ja kiinnittää ja samaan aikaan pitää vastapaino siirtää geosynkronisen radan ulkopuolelle.
Kun hissi on saatu rakennettua, sitä voi suurentaa ja kunhan muistaa käydä aika ajoin tönimässä vastapainolle lisää vauhtia.
Niin kuin huomaatte, havaintokelejä ei ole ollut.

Kaizu
Kai Forssen

mistral

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 26.02.2012, 22:45:46
Kun hissi on saatu rakennettua, sitä voi suurentaa ja kunhan muistaa käydä aika ajoin tönimässä vastapainolle lisää vauhtia.

Kaizu


Jos vaijeri on 1 asteen vinossa, se ajan myötä oikenee vähän niinkuin ilmapallo. Jos vaijeri painaa 100kg/metri, tekisi se 3,6 miljoonaa tonnia (maan pinnalla painoa). Metripaino on tietysti hatusta vedetty. Kuitenkin georadan korkeudella veto olisi näin noin 1 miljoona tonnia, joten vastapainon täytyisi olla vielä hyvän matkaa ulemmalla radalla.

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: mistral - 26.02.2012, 23:47:25
Jos vaijeri on 1 asteen vinossa, se ajan myötä oikenee vähän niinkuin ilmapallo. Jos vaijeri painaa 100kg/metri, tekisi se 3,6 miljoonaa tonnia (maan pinnalla painoa). Metripaino on tietysti hatusta vedetty. Kuitenkin georadan korkeudella veto olisi näin noin 1 miljoona tonnia, joten vastapainon täytyisi olla vielä hyvän matkaa ulemmalla radalla.
Mikä sen oikaisee?
Ilmapallot käyttäytyvät eri lailla ilmakehässä ja sen ulkopuolella.

Kaizu
Kai Forssen

mistral

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 27.02.2012, 13:13:16
Mikä sen oikaisee?
Ilmapallot käyttäytyvät eri lailla ilmakehässä ja sen ulkopuolella.

Kaizu

Keskipakovoima. Joku voi tietysti sanoa ettei keskipakovoimaa ole oikeasti olemassa, mutta sen suunta on 90 astetta maanpintaan nähden. Jos vaijeri poikkeaa 1 asteen tästä, synnyttää se pienen voimavektorin joka korjaa vinouman. Tässä on vaan sellainen puoli, että kun vaijeri palautuu 90 asteen kulmaan, jatkaa se heiluriliikettä yli toiseen laitaan. Näin avaruusasema heiluu ikäänkuin kaappikellon heiluri, ilmanvastus kun ei toimi vaimentimena.
edit. Tuli vaan mieleen ettei tuo ole verrattavissa yksyhteen kaappikellon heilurin kanssa.

mistral

28.2. T&A:n uutisen mukaan voisi olla mahdollista että Linnunradassa on paljon enemmän planeettoja kuin ollaan luultu:

"Uusimman yhdysvaltalaisen arvion mukaan vailla emotähtiä olevia planeettoja voi olla jopa 100 000 kertaa enemmän kuin tähtiä. Aiemmin yksinäisiä planeettoja uskottiin olevan vain hieman enemmän kuin tähtiä."

Jos tuo edes osittain pitäisi paikkansa, saattaisi meidän aurinkokunnassamme olla moninkertainen määrä piileviä planeettoja. Aurinkokuntamme on halkaisijaltaan 4(?) valovuotta, joten sen pimeillä reuna-alueilla saattaa piilotella monia planeettoja 1) ne ovat 1000x kauempana kuin Neptunus 2) auringon heijastama valo on vain hitunen verrattuna Neptunukseen, joten ei mitään keinoa ole niitä havaita.

naavis

Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.03.2012, 16:11:18
28.2. T&A:n uutisen mukaan voisi olla mahdollista että Linnunradassa on paljon enemmän planeettoja kuin ollaan luultu:

"Uusimman yhdysvaltalaisen arvion mukaan vailla emotähtiä olevia planeettoja voi olla jopa 100 000 kertaa enemmän kuin tähtiä. Aiemmin yksinäisiä planeettoja uskottiin olevan vain hieman enemmän kuin tähtiä."

Jos tuo edes osittain pitäisi paikkansa, saattaisi meidän aurinkokunnassamme olla moninkertainen määrä piileviä planeettoja. Aurinkokuntamme on halkaisijaltaan 4(?) valovuotta, joten sen pimeillä reuna-alueilla saattaa piilotella monia planeettoja 1) ne ovat 1000x kauempana kuin Neptunus 2) auringon heijastama valo on vain hitunen verrattuna Neptunukseen, joten ei mitään keinoa ole niitä havaita.

Uutisessa puhuttiin nimenomaan yksinäisistä planeetoista, eli planeetoista jotka eivät varsinaisesti ole minkään tähden kiertoradalla vaan kulkevat yksinään tähteinvälisessä avaruudessa.

mistral

Lainaus käyttäjältä: naavis - 01.03.2012, 16:50:03
Uutisessa puhuttiin nimenomaan yksinäisistä planeetoista, eli planeetoista jotka eivät varsinaisesti ole minkään tähden kiertoradalla vaan kulkevat yksinään tähteinvälisessä avaruudessa.

Kuitenkin Linnunradasta oli kysymys:

"Uusi tulos saatiin arvioimalla kuinka paljon planeettoja synnyttävää materiaa on Linnunradassa ja miten siitä voi muodostua kookkaampia kappaleita."

Eli tarkoitetaanko tässä vain esim spiraalihaarojen välisellä tyhjällä alueella vaeltelevia planeettoja?

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.03.2012, 17:17:07
"Uusi tulos saatiin arvioimalla kuinka paljon planeettoja synnyttävää materiaa on Linnunradassa ja miten siitä voi muodostua kookkaampia kappaleita."
Eli tarkoitetaanko tässä vain esim spiraalihaarojen välisellä tyhjällä alueella vaeltelevia planeettoja?

Ylipäätään Linnunradan alueella olevia planeettoja, jotka eivät kierrä tähteä.  Mun mielestä aika yhdentekevä, tilastollinen tulos, jolla on ansaittu laitokselle ainakin pullakahvit kun joku keksi puhua samassa yhteydessä elämästä.

Koetin kyllä olla olematta kyyninen, mutta aina ei onnistu :P
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

mistral

Aika yllättävää jos suurin osa aurinkokuntien planeeettamassasta on vain läpikulkumatkalla eli eivät jää aurinkokunnan gravitaation vangiksi. Jos planeetan energia, liike/potentiaali, alittaa kriittisen rajan, jää se aurinkokunnan vangiksi. Näyttäisi jostain syystä siltä että meidän planeetat edustaisivat harvinaisia poikkeustapauksia, pudottaako tämä pohjan alkuräjähdysteorialta?

Edit. Lamppu syttyi. Nämä vaeltavat planeetat on luultavasti 2. tai 3. polven supernovajäänteiden pölystä syntyneitä ja se selittäisi niiden liike-energian suuruuden. Siis tuskin ovat alkuräjähdyksen alkuperäistä vetyä ja heliumia, toki sitäkin voi olla joukossa.

Jarmo

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 01.03.2012, 21:35:25
Ylipäätään Linnunradan alueella olevia planeettoja, jotka eivät kierrä tähteä.  Mun mielestä aika yhdentekevä, tilastollinen tulos, jolla on ansaittu laitokselle ainakin pullakahvit kun joku keksi puhua samassa yhteydessä elämästä.

Ketaraxin kanssa samoilla linjoilla. Uutinen perustuu laskelmiin siitä mitä voisi olla, ei havaintoihin siitä mitä on.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.03.2012, 22:39:30
Aika yllättävää jos suurin osa aurinkokuntien planeeettamassasta on vain läpikulkumatkalla eli eivät jää aurinkokunnan gravitaation vangiksi. Jos planeetan energia, liike/potentiaali, alittaa kriittisen rajan, jää se aurinkokunnan vangiksi. Näyttäisi jostain syystä siltä että meidän planeetat edustaisivat harvinaisia poikkeustapauksia, pudottaako tämä pohjan alkuräjähdysteorialta? Edit. Lamppu syttyi. Nämä vaeltavat planeetat on luultavasti 2. tai 3. polven supernovajäänteiden pölystä syntyneitä ja se selittäisi niiden liike-energian suuruuden. Siis tuskin ovat alkuräjähdyksen alkuperäistä vetyä ja heliumia, toki sitäkin voi olla joukossa.

Ei tällä taida tosiaan olla yhtään mitään tekemistä alkuräjähdysteorian kanssa. Normaalin tähtiensyntyprosessin sivutuotteita, aivan kuten mekin. Osa planeetoista vain on Strigarin ja kumppaneiden mielestä syntynyt sellaisissa kaasun ja pölyn tiivistymispaikoissa jossa ei ole ollut tarpeeksi materiaa tähden syntymiseen. Ei mitenkään ihmeellinen juttu kun miettii asiaa. Lisäksi, nämä planeetat - vaikka niitä olisikin paljon - eivät ole mikään uhka aurinkokunnalle, sillä välimatkat kahden kappaleen välillä ovat tähtienvälisessä avaruudessa yhä tähtitieteellisiä. Tavaraa on paljon harvemmassa kuin aurinkokunnassa. Vaikka joku Merkuriuksen tai vaikka Jupiterinkin kokoinen mötikkä menisi vaikka valovuoden päästä niin se ei paljoa haittaisi, tuskin edes Oortin pilveen.

Jarmo

kurppa

ja saturnuksen Dione kuusta on löydetty sit vähäinen määrä happea. en tosin tiiä mitä tästä uutisesta voisi ajatella koska se määrä mikä tähdet ja avaruuslehden uutisesa mainittiin. niin minä en ainakaa usko et riittäisi elämän edelytykseen anteeks kirjoitus virhe mut onhan tämä jo hieman esimakua siittä mitä voisi viellä vastaan tulla maailmankaikkeuvessa.
CPC 925
Diagonal 1 prisma
40mm Pl
Omni 15/12/9mm
X-Cel 21mm/18mm/8mm
Drago 12.5mm
Astro 2.5x Barlow
Baader ND0,9/UHC-S/O-III Suotimet
-------------------------------------------------------
CCD kamera harkinnassa eri vaihtoehtoja voi ehdotella iha vapaasti =)

mistral

T&A:n päivän uutisessa sanottiin että planeetta voisi saavuttaa jopa 50 miljoonan kilometrin/ tunnissa nopeuden linkoutuessaan mustan aukon luota. Yritin laskea newtonilaisen fysiikan mukaan sokeripalan eli yhden gramman liike-energiaa tuolla nopeudella. Jos se energia siirrettäisiin 100 000 tonnin öljytankkeriin, kuinka kovaa se menisi? Pääsin 158km/t, en sitten tiedä kuinka paljon tuli pilkku- ym. muita virheitä :grin: