Kirjoittaja Aihe: Koko homman mielekkyydestä  (Luettu 13079 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa RETiisi

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Koko homman mielekkyydestä
« : 04-03-2010, 21:39:58 »
Elämässäni on periaatteena hankkia hyvää tavaraa halvalla. Se on tietysti tuhoon tuomittu jo ajatuksena. No, joka tapauksessa onnistuin hankkimaan hyvin kohtuullisella hinnalla vanhan putken (RET 50). Tarkoitus on ollut vähän opetella taivaan tiirailun alkeita.

Putkeen virittelin tietysti kunnon jalat kaikkien alan harrastajien haukkumien tilalle. Sitten yritin suunnata jalustaa Pohjantähteen. Siitä alkoi aikamoinen tuskien taival. Miten helkkarissa EQ-1 suunnataan Polarikseen? Ei ole napakaukoputkea, ei vatupassia jalustassa. Putki 90 asteeseen ja suuntaus sen läpi, vai? Sen kun sais onnistumaan. Laitoin jalustaan vatupassin libellin ja huomasin että hökötystä on mahdoton saada passiin. Vaikka säädät jalkoja koko päivän, kupla vaeltaa silti. Ellei jalusta ole passissa, ei suuntaamisessa käsittääkseni ole paljon mieltä. Asteikkokehäkin taitaa heittää niin paljon, ettei ole mitään varmuutta onko 90 asteessa putki jalustan kanssa linjassa. Suuntaamista yrittelin voidakseni pultata järkkärin RETin selkään ottamaan kuvia kameran omalla putkella.

Ostin VK:lta seurantamoottorinkin, joka jämähti jo 7 asteen pakkasessa nukkumaan. Taitavat olla tropiikkiin tarkoitettuja vehkeitä.

Siis. Mitä te yleensä putkillanne teette? Kääntelettekö sinne tänne ilman sen kummempia suuntaamisia Polarikseen? Voihan putkella tietenkin tehdä visuaalihavaintoja ilman suuntaamisiakin. Olen minäkin mm. ihaillut sitä juhlallista tuhnua, jota M42:ksikin nimitetään. Marskin on tullut bongattua. On muuten p-puhetta, että RETillä näkisi Marsista yksityiskohtia, niin kuin muutamat ovat oikein piirrettyjen kuvien kera vakuutelleet. Hehkuva epäterävä pallo se on. Kollimointi on muuten putkessani kohdallaan. Kuuta on tietysti mukava ihailla.

Moni tuntuu olevan sitä mieltä, että 200mm Dobson on oikea jokapaikan höylä. Itse en ole moisen läpi vielä päässyt tiirailemaan. Alun perin aikomus oli hankkia nimenomaan moinen vehje VK:sta. Hintaa olisi tullut tykötarpeineen 350-400€. Kertokaapa viisaammat, olisinko nyt onnellisempi harrastelija. Muutama kymppi RETtiin saattaa tuntua mitättömältä, mutta senkin putken hinta oli viime vuosituhannella 3500 mk, siis n. 600€. Ei sillä hinnalla silloin varmaankaan ajateltu lelua ostavansa. Onko laitteiden laatu parantunut merkittävästi ja hinta silti käytännössä romahtanut? Meillä harrastajillahan pitäisi nyt olla oikein juhlan aika.

Siis, koittakaapas nyt kokeneemmat motivoida aloittelevaa harrastajaa. Muuten taidan jämähtää tähän koneen ääreen lämpöiseen ja käynnistää Stellariumin. Putki pääsee vihdoin eläkkeelle...

Poissa Lauri Kangas

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 4587
  • Vostok @ #sirius (IRCNet)
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #1 : 04-03-2010, 21:55:42 »
Osta ihmeessä se dobsoni. Se on helkkaristi isompi putki ja paljon yksinkertaisempi käyttää. Visuaalihommissa ei kerta kaikkiaan tarvitse murehtia mistään napasuuntauksesta tai seurantamoottoreista. Kohteetkin alkaa näyttää vähemmän tuhnuilta ja marsista näkyy ihan oikeasti yksityiskohtia. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että okulaarinäkymien hienous on asennoitumiskysymys. Useilla aloittelijoilla on väärä asenne.

Poissa naavis

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2311
  • Samuli Vuorinen
    • The Other Computer
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #2 : 04-03-2010, 22:03:05 »
Mitä tuohon EQ-1-jalustaan tulee, se on todella kevytrakenteinen rimpula. Käytin jonkin aikaa EQ-2-jalustaa joka ei ole kovin paljoa EQ-1:tä järeämpi, mutta sekin vaihtui kalliimpaan EQ-3:seen. Ero EQ-2:n ja EQ-3:n välillä oli huomattava. Nyt voi jopa oikeasti harrastaa tähtikuvaamista ilman jatkuvaa turhautumista. Tärkein peukalosääntö tähtiharrastuksessa ylipäätään taitaa olla, että ole kärsivällinen. Kaukoputkeen tiirailemalla et saa Hubblen näkymiä, ja varsinkin käyttämällä halvimpia mahdollisia välineitä homma menee helposti kiville.

Poissa Iiro Sairanen

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 730
    • Iiro's DeepSky Sketches
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #3 : 04-03-2010, 22:04:35 »
On muuten p-puhetta, että RETillä näkisi Marsista yksityiskohtia, niin kuin muutamat ovat oikein piirrettyjen kuvien kera vakuutelleet. Hehkuva epäterävä pallo se on.

Tahdon nyt kaikki ja heti! No se ei toimi tässä harrastuksessa. Oletko koskaan kuullut esimerkiksi seeingistä? Tai kokemuksesta? Ainut mitä voin suositella on kärsivällisyys, sillä pääsee huomattavasti pitemmälle kuin uudella Dobsonilla  :wink:
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Poissa Lauri Kangas

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 4587
  • Vostok @ #sirius (IRCNet)
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #4 : 04-03-2010, 22:09:41 »
Tai kokemuksesta? Ainut mitä voin suositella on kärsivällisyys, sillä pääsee huomattavasti pitemmälle kuin uudella Dobsonilla  :wink:

Joo, tätä älköön unohdettako Dobson-vinkistäni huolimatta.

Poissa juha_k

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 176
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #5 : 04-03-2010, 22:43:49 »
Muutaman kerran tuskailin sen napasuntauksen kanssa kun kaukoputken hankin, kunnes huomasin ettei sillä ole p.....kaan väliä,
putki(skymax127) kartanolle, vilkaisu pohjantähteen ja siihen vain töröttämään sinnepäin.

Seurantamoottorinkin ostin, mutta mielestäni vain hankaloitti hommia, en ole käyttänyt parin kerran jälkeen.

Tänä talvena ainakin Oulun seudulla on haitannut kovasti sumu/jääkiteet, ei kovin paljon hyviä kelejä ole ollut.
Marsista on joskus yksityiskohtia nähnyt, toisinaan ei.

Kannatta perehtyä kohteisiin kirjojen avulla ja sitten havaitsemaan niitä.
Ahkeran havainnoinnin myötä oppii myös kelit ja heti näkee milloin kannattaa katsella himmeämpiä kohteita ja milloin kannattaa
jättää ne suosiolla väliin ja keskittyä kirkkaampiin.



 
Juha Keränen

Tyrnävä

SW Skymax 127 Helios Stellar 15 x 70 Panora 8 x 40

Poissa Meade-mad

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1744
    • Lapikkaan kennel, Paimensukuisia Suomenlapinkoiria. Pro Cane Lapponico!
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #6 : 04-03-2010, 22:53:42 »
Ei se RET ole ongelma vaan epärealistiset odotukset.

20cm newton dobson jalustalla on todella jokapaikan höylä. Sen suurimmat rajoitukset tulevat vastaan valokuvauksessa.

Jos saat koottua itsesi, niin nykykalustoasi voisit täydentää pienellä kädessä pidettävällä vatupassilla sekä kolmiosablunalla, jonka yksi kulma on suora ja yksi kulma vastaa kotipaikkasi leveysastetta. Tuolla värkillä saat akselikulman varsin tarkasti kohdalleen. Moneen tarkoitukseen riittävän tarkka pohjoisen suunta löytyy kun nyt käännät putkesi akselin kanssa samaan suuntaan ja etsit pohjantähden etsimen ristikkoon.

Jalustan vaakasuoruutta voit mitata samalla passilla kun teet jalkoihin mittapisteet, joihin laitat passin säädön ajaksi. Harjoittele hommaa ensin valosalla.

Kun olet käyttänyt laitettasi niin:
- Oliko putki ja peili  jäähtyeet varmasti ulkoilman lämpötilaan?
- Minkä tyyppisiä okulaareja käytit Mars tutkimuksissasi?
- Mikä oli suurennus?
- Värisikö putki tarkennuksen takia?
- Hengititkö okulaariin?
ym. ym. ym.

Lopputulokseen vaikuttavia ongelmia on paljon. Niistä valtaosa on samoja putkityypeistä riipppumatta.

RET hinta on ollut aivan linjassa kun mietitään kysynnän ja tarjonnan suhdetta sekä viimevuosituhannen tuotantomenetelmiä. Kun kysyntä kasvoi, uusia yrittäjiä tuli alalle ja tuotantotekniikkaa tehostettiin. Lopuksi työ ulkoistettiin Kiinaan. Kuulostaako tutulta?

Silloin kun RET oli uusi, ison putken omistaja oli todennäköisesti värkännyt laitteensa itse. Nyt on siis harrastajan tavarataivas auennut. Kun ihailet tämänkin forumin kuvia niin muutama vuosi sitten edes parhailla ammattilaitteilla ei päästy samaan laatuun.

Jopa RET oikein varustettuna, huolellisesti käytettynä sekä kohteet realistisesti valittuina antaa hyvän lopputuloksen.

jk

PS. sen EQ1 jalustan voit kyllä unohtaa. Jos haluat edetä hissukseen, niin jalustaksi EQ3-2 tai EQ5, seurantaputkeksi RET ja kuvaus kameran optiikalla. Noita voit sitten täydentää vaikka ED APO linssiputkella kuvausputkeksi ja säilyttää RET edelleen seurantaputkena... Harkitse myös noissa käytettyjä.
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

Poissa RETiisi

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #7 : 06-03-2010, 09:53:11 »
Tahdon nyt kaikki ja heti! No se ei toimi tässä harrastuksessa. Oletko koskaan kuullut esimerkiksi seeingistä? Tai kokemuksesta? Ainut mitä voin suositella on kärsivällisyys, sillä pääsee huomattavasti pitemmälle kuin uudella Dobsonilla  :wink:

Valokuvauksen harrastajana olen ihmetellyt, miksi kaukoputkissa ei voisi olla samanlaista himmenninjärjestelmää kuin kameroissa. Planeettahavainnoinnissa kohde ei palaisi puhki ja terävyys varmasti lisääntyisi. Sumuja voisi sitten tiirailla täydellä aukolla. Pitääpä kokeilla laittaa putken eteen aukkopahveja erilaisilla reikien halkaisijoilla ja katsua vaikuttavatko ne himmentimen tavoin. Himmentimen pitäisi tietysti oikeasti olla lähellä okulaaria, mutta se ei kyllä onnistu mitenkään. Suotimien kanssa en ala kikkailemaan, kun okulaarit ovat niitä pieniä vanhoja alle tuumaisia. Tuo Kaikki Heti Mulle on kyllä vähän kuittailua. Ongelmani ovat olleet ihan käytännöllisiä, eikä niihin auta kärsivällinen putken vieressä seisoskelu ja odottelu tai kirjojen lukeminen.   

Poissa RETiisi

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 128
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #8 : 06-03-2010, 10:02:41 »
Eilen pääsin melkoisen seikkailun jälkeen kokeilemaan lyhyesti Helioksen 200 mm dobsonia. Olihan siinä selvästi enemmän valovoimaa, mutta käytettävyys oli ainakin tuossa yksilössä kehnonlaista. Liukupinnat kaipaavat teflonsuihketta ja jalustan pyörimistäkin pitäisi fiksata. En ainakaan ensimmäisellä kerralla tullut jalustan kanssa toimeen. Barlowin lisäämisen aikana Mars aina vaelsi jonnekin, enkä saanut kunnon suurennoksia oleenkaan kohdilleen. Jos putki liikkuisi herkästi, niin kuin sen pitäisi, homma taitaisi olla vielä hankalampaa. Onko dopukan kanssa touhaaminen kirurginherkkä laji? Oma muuten ongelmallinen EQ-1 sentään pysyy okulaarien vaihtamisen ajan suunnassaan. Nyt kun vaihdoin akselirasvojen tilalle rallyformulaa, saattaa sekin tietysti olla vähän herkällä päällä. Testailen tuota dopukkaa jatkossa vähän enemmän, jos säät antavat myöten. Se on mahdollista saada lainalle.

Poissa Kaizu

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3246
  • Jotkut jutut on niin viisaita, ettei ne naurata.
    • Kaizun kotisivu(t)
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #9 : 06-03-2010, 11:34:10 »
Hetimullekaikkinyt asenne rajoittaa tähtiharrastusta. Silti se on hyvin tuttua koska se kuvaa hyvin omaa kärsivällisyyttäni. Oma visuaalihavainnointini on jäänyt valokuvauksen jalkoihin juurikin sen vuoksi kun kiikarista ei näy noita J-P tason kuvia. Kotipihallani silmät eivät koskaan adaptoidu niin että näkisin edes kuudennen suuruusluokan tähtiä, korkeintaan jos kolautan pääni putken kulmaan.

Visuaalihavaitsemiseen hyvin toimiva alt-az jalustalla oleva Newton on hyvä instrumentti. Sellainen on yleensä hintaansa nähden hyvin valovoimainen. Katseluasento on mukava, edellyttäen että ei katsele 60 senttisellä Dobsonilla zeniittiin.
Dobson on yksi alt-az jalustatyyppi, edullinen ja helppo rakentaa ja silti toimiva. Haittapuolena on hienoliikuntojen puute. Useimmiten DS-havaitsijat käyttävät suhteellisen pieniä suurennuksia jolloin tämä puute ei maata kaada. Monisatakertaisella suurennuksella planeettoja katsova saattaa kypsyä tähän ennen kuin oppimiskäyrä johtaa riittävään Dobsoninajotaitoon.
Päätös olla käyttämättä suodattimia on samalla päätös olla näkemättä joitain kohteita. En oikein keksi hyvää syytä päättää noin. Itselläni yleisin syy olla käyttämättä joitain suodattimia on se että niitä ei ole.

Mukava katseluasento on edellytys visuaalihavainnon onnistumiselle. Itselläni on kokemusta lähinnä epämukavista asennoista koska okulaariin kurkkiminen rajoittuu kuvauskohteiden etsintään. Pahimmillaa okulaari on putken takapäässä puoli metriä lattian yläpuolella ja suunta lähelle zeniittiä. Viime yönäkin onnistuin asettumaan tällaiseen katseluasentoon vain todetakseni että olin jossain vaiheessa ähellystä puhaltanut okulaarin huuruun. Ei auttanut muu kuin hakea talouspaperia ja ottaa 15 min okulaarintaakseasettautumisrituaali uusiksi. Siinäkin ohessa tuli pohdittua jotain mielekkyysjuttuja.
Loppujen lopuksi sain kohteen kuvaan ja jätin laitteiston touhuamaan keskenään ja lähdin kahville.

Kaizu
« Viimeksi muokattu: 06-03-2010, 14:23:30 kirjoittanut Kaizu »
Kai Forssen

LK

  • Vieras
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #10 : 06-03-2010, 14:05:36 »
Olin itse innoissani kuvaamisesta. Se alkoi iridiumeista ja revontulista. Piti saada putki, piti saada kamera putkeen. No, loppujen lopuksi kävikin niin että putkella teen vain visuaalihavaintoja ja kameralla otan tähtimaisemakuvia ja luontokuvia. Mutta Dobson on kyllä helppoudessaan mainio väline visuaalihavaitsijalle ja 20-30 cm putkella irtoaa jo yksityiskohtiakin.


Poissa jusalak

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 61
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #11 : 06-03-2010, 14:13:09 »
Olen itse aiemmin ollut RET-50:n omistaja. Käytin putkea etupäässä parvekkeelta, johon Pohjantähti ei näkynyt. Ei putkea tarkalleen tarvitse suunnatakaan Pohjantähteen, että homma katselukäytössä toimisi tarpeeksi hyvin. Säädät tuntiakselin kulman noin paikkakunnan leveysasteen suuruiseksi (Vaasassa noin 63 astetta) ja käännät tuntiakselin kohti pohjoista (=vastakkaiselle puolelle etelää). RET-50:n oma jalusta oli tukevuudeltaan riittävä. Alustan osalta riittää että se on suhtkoht tasainen.

Kyllä minä olen nähnyt RET-50:llä Marsista yksityiskohtia, tosin oli paremmat ortoskooppiset okulaarit käytössä. H6 mm, joka tuli putken mukana oli todella huonolaatuinen. 9 mm ortoskoopilla (suurennus 111x) ja keltasuodattimella tummat alueet erottuivat selvästi. Valitettavan harva on tainnut hyviä lisäokulaareja RETiin hankkia, nykyään ei pienemmän koon okulaareja saa enää uutena mistään.

Nykyisin minulla on putkena Celestron 80ED atsimutaalijalustalla. Ei tarvita suuntaamisia ja kulkee kevyesti mukana.

Vuonna 1992 RET-50:n hinta oli jotain 2300 markan paikkeilla.

Poissa Iiro Sairanen

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 730
    • Iiro's DeepSky Sketches
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #12 : 06-03-2010, 14:36:12 »
Valokuvauksen harrastajana olen ihmetellyt, miksi kaukoputkissa ei voisi olla samanlaista himmenninjärjestelmää kuin kameroissa. Planeettahavainnoinnissa kohde ei palaisi puhki ja terävyys varmasti lisääntyisi. Sumuja voisi sitten tiirailla täydellä aukolla. Pitääpä kokeilla laittaa putken eteen aukkopahveja erilaisilla reikien halkaisijoilla ja katsua vaikuttavatko ne himmentimen tavoin.

Himmennin toimii samalla tavalla kuin kamerassa. Samalla se myös pienentää putken aukkoa ja näin myös erotuskykyä. Huonolla seeingilla tästä on usein hyötyä varsinkin suuremmilla putkilla. Helpoiten voit kokeilla himmentimen vaikutusta peittämällä osan putken aukosta vaikka kädelläsi. Tällöin on myös helppo tutkia miten eriasteinen himmen vaikuttaa kuvaan. Aukonhan ei tarvitse olla pyöreä.

Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Poissa jusalak

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 61
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #13 : 06-03-2010, 14:42:12 »
Valokuvauksen harrastajana olen ihmetellyt, miksi kaukoputkissa ei voisi olla samanlaista himmenninjärjestelmää kuin kameroissa. Planeettahavainnoinnissa kohde ei palaisi puhki ja terävyys varmasti lisääntyisi.
Ainakaan alle 20-senttisellä putkella ei mitään himmennyksiä kannata tehdä erotuskyvyn huonontumisen takia. Jos kohde on liian kirkas, ratkaisu ongelmaan on harmaasuodatin.

Poissa naavis

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2311
  • Samuli Vuorinen
    • The Other Computer
Vs: Koko homman mielekkyydestä
« Vastaus #14 : 06-03-2010, 18:19:28 »
Himmennyksestä ei edes planeettakuvauksessa olisi hyötyä. Erotuskyky tosiaan huononee aukon pienetessä ja puhkipalamista vastaan voi taistella lyhentämällä valotusaikaa tai tosiaan lisäämällä suotimen väliin. Terävyys ei tietääkseni parane, koska putki on tarkennettu äärettömään, silloin ei luulisi syväterävyysalueen koon juuri merkkaavan. Joku optiikan asiantuntija voi tietysti korjata, jos tämä arvelu menee pieleen.