Tähtiharrastuksen erheelliset stereotypiat

[mrkat]

Tuli mieleen tästä kohdasta 5:
5. hörhöilyt: astrologiat, tähti-avaruus-U.F.O.-kultit (ufointoilu, scientologia, raelilaisuus, new-age, urantia-lahko), kabbala, eräät fundamentalistit ym.

Pitäisikö se itse asiassa jyrkästi erottaa varsinaisesta tähtiharrastuksesta? Vai onko kohdat 1-4 erotettavissa sanoen harrastan vain tieteellisempää tähtiharrastusta (ei tieteillä välttämättä itse mutta tiedekirjoihin ja -karttoihin pohjautuu myös se nautiskelu) ? (Näin ei olla ihan tiukkapipoja kun tää on vain harrastus, mutta erottaudutaan stereotypioista joihin useimmat ei halua kuulua).


Tuli vaan mieleen koska yhdistyksemme virallisessa nimessä on "Tähtitieteellinen yhdistys.." joka  suojelee ettemme muutu tai yhdistystämme kaapata 5. hörhöilyn asemapaikaksi. (Jenkeissä vähän semmoistakin on voinut tapahtua).

[auvi]

Täytyy tunnustaa, että 2000-luvun teininä on lievästi melko "vaarallista" tunnustaa olevansa tähtiintuijottelija.  (En todellakaan pidä itseäni minkäänlaisena "nörttinä", tai kuin nimitys kuuluukin tähti"tieteilijänä".) Olen pitänyt asiasta jo monta vuotta hyvin matalaa profiilia ja aion pitää vastakin...
Olenko moraaliton, itsenikieltävä k**ipää, vai harrastuksensa omana tietona pitävä imagonsa suojelija???

[Villem]

Olen harvinaisen samaa mieltä tuubapkin kanssa asiasta  . Se on ikävää että kaikkia ihmisiä jotka ovat vähänkin kiinnostunut tähtitieteestä pidetään outoina tai aivan sekopäinä  Itse tunnen yhden nuoren henkilön joka on vähänkään kiinnostunut tähtitieteestä..

[Jarkko.A]

En tiedä missä ihmiset ovat nuoruutensa eläneet mutta ainakin omina teinivuosina esittämällä kiinnostusta koviin luonnontieteisiin sai aikaan sen että humanistisista aloista kiinnostuneet vastakkaisen sukupuolen edustajat halusivat väittelemään tästä kahtiajaosta kahvin tai muun virvokkeen ääressä.

[tomppa]

Itse en pidä asian suhteen kovinkaan matalaa profiilia...

Olen harvinaisen samaa mieltä tuubapkin kanssa asiasta   . Se on ikävää että kaikkia ihmisiä jotka ovat vähänkin kiinnostunut tähtitieteestä pidetään outoina tai aivan sekopäinä  

Tuo on täyttä totta! (minuakin pidetään sellaisena) Paljon hienompi harrastus tämä MINUN mielestäni on kuin ''säpä'' tai ''lätkä''.

[Lauri Kangas]

Kyllähän siinä vähän hörhön maineen saa, mutta siitä huolimatta on tullut huomattua tavallisenkin tallaajan suunnaton kiinnostus tähtiaiheisiin. Ainakin itseltä on aina tultu jatkuvasti kiinnostuneena kyselemään mitä järkeä tuoreimmassa tiedeuutisessa on tai mitä nuo taivaalla juuri nyt näkyvät tuikut ovat. Väittelyintoisia humanistityttöjä ei tosin ole näkynyt.

Ja joo, joukkueurheilijathan vasta dillejä ovatkin. Paitsi ehkä sitten jos harrastavat samalla tähtitiedettä.

[kirka_]

Kyllä minun kaverini ovat ihan avoimesti ottaneet vastaan tämän kiinnostukseni. Olen siis 21 vuotias.
Aina välillä saa jotain pientä noottia kuulla :D mutta se menee yleensä ohi, kun jotakuta alkaakin kiinnostamaan joku astronomiaan liittyvä asia ja minä sitten kerron parhaani mukaan miten se on, niin kyllä sieltä ihan myöntävää palautetta tulee.
Eli siis itse en peittele yhtään harrastustani.

[Amatööri]

Kerran tuli luokassa esiin, että harrastan "tähtitiedettä"
Noh, tykkäsivät kyttyrää..   
Kerran oli  matikasta laskuja ja vastaus oli "tähtimäinen kohde" ja lopullinen vastaus oli kvasaari.
Opettaja lähti etsimään wikistä ja minä kerkesin jo valistaa sen luokalle mikä se on, niin kyllä rupes  jupina kuuluu (pojat)..   
Käsittämätöntä miten jotkut voivat olla niin paljo vastaan tähtitiedettä tai siihen kuuluvaa...

[Jarkko.A]

Johtunee hyvin pitkälti siitä että Einsteinin imago määrittää pitkälti kuvaa tiedemiehistä täällä länsimaissa. Kiinassa ja Japanissa on omat määrityksensä ja kiinnostusta luonnontieteisiin ei katsota pahalla vaikka se on useimmiten vanhempien sanelema pakko. Mutta onneksi ajat saattavat muuttua nopeasti. Silloin kun olin pieni, pidettiin tietokoneen käyttämistä merkkinä nörtteydestä ja nykyisin taas taitaa olla jollain tapaa syrjäytynyt jos ei osaa käyttää tietokonetta sun muita teknisiä vempaimia.

Tähän asennemuutokseen tähtitieteen osalta voi jokainen harrastaja vaikuttaa pitämällä vaikkapa yllä kerhotoimintaa tai esitelmöimällä kouluissa.

[juha_k]

70- ja 80- lukujen taitteessa ei ollut helppoa olla pienessä maalaiskoulussa ainoa luonnontieteistä kiinnostunut.
Kummajaisen maine tuli välittömästi ja saikin olla sitten 6 vuotta yksin...
Sittenpä sitä olikin jo oikeasti kummajainen.

[Jarkko.A]

Siihen aikaan ei tainnut vielä olla edes aktiivista BBS toimintaa Suomessa jonka kautta tutustua muihin hörhöihin?

[juha_k]

Heh, piti tarkista Wikipediasta mitä BBS tarkoittaa.

Ei tosiaan, tietokonetta pääsin esimmäisen kerran räpläämään 80- luvun puolivälissä yläasteen tietokonekerhossa, mutta tipahdin kelkasta
kun suurimmalla osalla kerholaisista oli kone kotona ja perusteet jotenkin hallussa.
Pelasivat Amicalla tai Commodore 64:lla jotain tikku-ukkojen ammuntapelejä, näytti järjenköyhältä touhulta...

En peruskoulusta päästyäni vielä uskonut ikinä tulevani omistamaan tietokonetta saatika tarvitsemaan sitä mihinkään.

Ikkuna luonnontieteisiin pikkupojalle 70- luvun lopun maalaiskoulussa oli koulun kirjakaapin kirjat, lähinnä 50- ja 60- luvuilta.
Harrastekirja(O.A.Wiio), Kolumbus- poikien vuosikirjat, jne.
Kotiin hankittu TOP- koululaisen tietosanakirjasarja olikin mahtava juttu, ostin muuten sellaisen vastikään itselleni kirpparilta 6:lla eurolla.

Joo tuollaisessa pikkukoulussa lapsi ei voi valita kavereitaan, kannattaa muistaa se ennen kuin menee pitämään mielenosoitusta kyläkoulun puolesta.  

[Naamari]

Pitipä nyt itsekkin listata pari juttua:

Olen huomannut, että pidetään paljon fiksumpana, kun paljastuukin, että on kiinnostunut astronomiasta. Normaalisti omat näkyvimmät harrastukseni ovat
punttisali, lenkkeily, kitaransoitto, hevimusiikin kuuntelu ja kaljan juonti. Siihen lisättynä vähän suoraviivainen olemus ja karkea sarkastinen huumori, antaa heti
ulkopuolisille viitteitä siitä, että olisin jonkin asteen idiootti(voi kyllä pitää paikkansa).

Sitten kun vähän avautuu enempi omista harrastuksista, kuten juuri astronomiasta, filateliasta, klassisesta musiikista, valokuvaamisesta, 3d-mallintamisesta/visualisoinnista
ja läsäyttää päälle vielä sen, että on taiteen maisteri, niin alkaa kummasti asenteet muuttua. Minne meni se idiootti, kaljaa kittaava heviöykkäri? 

Dataa:

- Mies
- Sinkku
- Matikka onnistuu hyvin, kun täytyy ratkoa kaavoja. Sanalliset tehtävät ei onnistu juuri ollenkaan. Thank's dyslexia!
- Työtön -> kiitos ammatinvalinnan ja finanssikriisin.
- Harrastanut n.20 vuotta. Aikuisiällä suurin osa ilman putkea.
- En usko horoskooppeihin.
- U.F.O.-ilmiö kiinnostaa skeptikkomielessä, eli en usko ufoihin.
- Parta on ollut ja rillit pitäisi laittaa.
- Fysiikka ja tekniikka kiinnostaa.
- Aavistuksen introvertti.

Jotkin stereotypiat osuvat kohdilleen, mutta jos näkisitte luonnossa, niin laittaisitte heti meikäläisen sinne heviääliöosastolle. 

[jtbo]

Kylläpä tuosta Tonin postauksessa olleita A tyypin omituisuuksia itsestäni löytyy, no Aspergeriakin kyllä ja osa omituisuuksista on kieltämättä aika pahasti kiusaksikin asti.

Minä uskon ufoihin, aivan varmasti meillä on tuntemattomia lentäviä esineitä olemassa, niitä voi esiintyä jopa perheriidan aikaan kerrostalokaksioissa ympäri maan, tosin suurin osa voidaan hyvinkin helposti tunnistaa ja menettävät näin ollen U.F.O. statuksen, mutta aina niitä tuntemattomia lentäviä juttuja vaan on. Lentävät lautaset tosin miellän arabian perintöposliineiksi enkä miksikään maapallon ulkopuolisen elämän kyhäelmiksi, joita toki voi olla tai voi olla ettei ole, todennäköisyys jälkimmäisen puolella.

Matikassa en tosin ole kovin hyvä, muistikaan ei oikein pelaa, tosin hotellin ovikoodi painuu kyllä mieleen kertalukemisella, kuten muutkin käyttäjätunnukset jne, mutta kun tuo muisti pätkii aika pahasti välillä.

Kaukoputkikin on, mutta se on tosi halpa räpsy, jolla ei tee mitään. Parta on kummasti alkanut kasvamaan, joutuu tiuhaan höyläämään, lasitkin löytyy.

Omituiseksi sanovat, halveksin kromia ja pintakiiltoa (softassa) käytännöllisyyttä arvostan, no toki sama sitten pätee kaikkeen muuhunkin, kunhan nyt ei ihan kurassa ole kamppeet eikä kovin isoja reikiä, niin se välttää, mutta auta armias jos lautasella on lihat ja kasvikset sekaisin, paniikki iskee, eli leväperäinen äärimmäisen tarkka, joka ei kykene näkemään maailmaa vain omasta perspektiivistään, vaan pohtii aina useita näkökulmia ennen näkökulman muodostamista, josta toki johtuu sitten se, että näkökulmani on usein pahassa ristiriidassa niiden kanssa jotka näkevät asiat vain omasta näkökulmastaan ja 'kuten tapana on ajatella/nähdä asiat'.
Eli siis omituinen.

Eipä sillä, en minä paljoa tähdistä ymmärrä, jotenkin vain on tarve ihmetellä niitä ja pyrkiä näkemään enemmän.

Kaljuuntuminen kyllä vaikuttaa alkavan jo, että kaiketi jonain päivänä ulkoiset merkit osuvat sitten stereotypiaan, heviletistä taitaa joutua luopumaan