Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa

Aloittaja TuRe, 01.12.2009, 16:02:24

« edellinen - seuraava »

Lauri Kangas

Jos sen käsin haluaa tehdä, niin on siellä Pixel Math -toimintoja jossain. Maximin kalibrointityökalu hoitaa kaikki tuollaiset yksityiskohdat kyllä automaattisesti.

naavis

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 20.10.2011, 16:56:25
Yes
Ja miten teet sen käytännössä esim Maxim Dl:llä?

Sorry tyhmät kymysykset

t vesa_k

Suosittelen tutustumaan MaximDL:n manuaaliin: http://www.cyanogen.com/help/maximdl/MaxIm-DL.htm
Katso varsinkin Imaging with Maxim DL -> Processing Images -> Image Calibration

vesa k

Kiitos

Tietoa löytyi.
Olen nyt oppinut ottamaan jonkinlaisia kuvia.
Nyt opetellaan jalostamaan niitä.

t vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

Kettu-Pekka

Kahlailin aikani vanhoja ketjuja läpi. Vielä jäi kuitenkin peruasiaa flateista epäselväksi: valotusaika? Entä onko flatti kuvattava samassa kokoonpanossa kuin varsinaiset tähtikuvat? Onko ne kuvattava samaan aikaan tähtikuvien oton lomassa? Voiko aiemmin otettuja flatteja käyttää uudelleen myöhemmissä kuvaussessioissa?

naavis

Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 04.10.2013, 19:12:37
Kahlailin aikani vanhoja ketjuja läpi. Vielä jäi kuitenkin peruasiaa flateista epäselväksi: valotusaika? Entä onko flatti kuvattava samassa kokoonpanossa kuin varsinaiset tähtikuvat? Onko ne kuvattava samaan aikaan tähtikuvien oton lomassa? Voiko aiemmin otettuja flatteja käyttää uudelleen myöhemmissä kuvaussessioissa?

Flätit otetaan tosiaan samalla kokoonpanolla kuin kalibroitavat kuvat, eli sama aukko ja tarkennus. Jos kamera on kaukoputkessa kiinni, kameran asentoa ei saa muuttaa. Jos kuvaat järkkärillä, herkkyyden voi säätää aika alas, että saa kohinattomia flättejä. Valotusaika määräytyy sitten edellämainittujen juttujen ja valonlähteen kirkkauden mukaan, tärkeintä on valottaa niin ettei flätti pala puhki muttei myöskään jää tummaksi. Flätit voi ottaa ennen kuvaussessiota tai tämän jälkeen, tai vaikka myöhemminkin. Mitä kauemmin odottaa, sitä todennäköisemmin muutama pölypallero on siirtynyt eri kohtaan kamerakennoa, jolloin flätti ei korjaa enää oikein, joten flätit kannattaa yleensä ottaa samana iltana kalibroitavien kuvien kanssa.

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 04.10.2013, 19:12:37
Vielä jäi kuitenkin peruasiaa flateista epäselväksi: valotusaika?

Lähes poikkeuksetta fläteissä on huomattavasti (satoja kertoja) lyhempi valotusaika kuin varsinaisissa tähtikuvissa. Johtuu tietysti siitä että flättikohde (tasaisesti valaistu pinta) on yleensä paljon kirkkaampi kuin varsinainen kohde (galaksi).

Tyypillisesti flättien valotusajat ovat jotain 0.1 sekunnin ja 10 sekunnin väliltä. Riippuu ihan kokonaan flättivalon (valaiseva kalvo, valaistu pinta, tasainen hämärätaivas), kameran (herkkä ccd, epäherkkä järkkäri), optiikan valovoiman ja mahdollisesti käytettävien filttereiden yhdistelmästä. Kuvien valotusajalla ei ole väliä, sisällöllä on. Flätissä on tarkoitus saada aikaan tarkka kartta siitä, mihin osiin kuvaa päätyy minkäkin verran valoa.

Darkeissa taas valotusajan on oltava sama kuin galaksikuvassa, jotta kalibrointiruutuun kertyisi saman verran ei-toivottua pimeävirtaa kuin varsinaiseenkin kuvaan. Mutta järkkärillä darkin sisältöön vaikuttaa moni muukin asia kuin valotusaika, siksi niiden käyttäminen on niin hankalaa ja on melkeinpä parasta unohtaa kokonaan.

tuunari

Kun otan ccd-kameralla flät-ruutuja, onko kennon jäähdytyksellä suurta merkitystä alle 10sek valotuksilla? Vai tarpeetonta?
Yleensä otan flätit vasta kuvassession seuraavana päivänä sisätiloissa, ja laitan coolerin -3...-10 tienoille. Tässä vaan saa aina odotella, että huuru poistuu kennolta.
-pasi

kjj

Apropoo, onko flättien ottamiseen tarkoitetun valonlähteen spektrillä hirveästi väliä? Eli meneekö energiansäästölamppu siinä missä hehkulamppukin? Onnistuisiko jopa teoriassa led-valolla?

Se, mitä asiasta täällä on aiemmin kerrottu liittyi lähinnä vain spektrin vaikutukseen flättien valotusaikoihin.

Sami

Viisaammat varmaankin vastaa paremmin ja laajemmin, mutta kapeakaistasuodattimillahan spektrillä on merkitystä.

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: tuunari - 05.10.2013, 11:33:37
Kun otan ccd-kameralla flät-ruutuja, onko kennon jäähdytyksellä suurta merkitystä alle 10sek valotuksilla? Vai tarpeetonta?

Jos käyttää kennoa joilla kertyy merkittävä määrä pimeävirtaa (esim. kodakit) niin 10 sekunnissa voi jo jonkin verran kasvaa kuvan sekaan kuumia pikseleitä ja muuta darkkikuviota. Näistä päässee eroon joko jäähdyttämällä kunnolla tai ottamalla huolellisesti flättidarkit.

Lainaus käyttäjältä: kjj - 05.10.2013, 11:59:01
Apropoo, onko flättien ottamiseen tarkoitetun valonlähteen spektrillä hirveästi väliä? Eli meneekö energiansäästölamppu siinä missä hehkulamppukin? Onnistuisiko jopa teoriassa led-valolla?
Se, mitä asiasta täällä on aiemmin kerrottu liittyi lähinnä vain spektrin vaikutukseen flättien valotusaikoihin.

Jos käytät mustavalkokennoa ja yksittäisiä suodattimia, niin spektri vaikuttaa ainoastaan valotusaikaan. LRGB-suodattimilla loisteputki/LED-valaistuksessa ei pitäisi olla mitään ongelmia. Kapeakaistasuodattimet voivat olla hankalia, jos päästökaista osuu sellaiseen koloon ettei ko. väriä tule loisteputkesta. Valkoisten ledien spektri on kyllä siinä määrin jatkuva, että niillä pitäisi onnistua kunhan kasvattelee vähän valotusaikoja.

Jos taas käytät järkkäriä, niin silloinhan tilanne eroaa vain siten, että kuvataankin RGB-kanavat yhtä aikaa ja väkisin samalla valotusajalla. Jos spektri on tosi huono, saatetaan päätyä tilanteeseen jossa esim. punainen kanava uhkaa palaa puhki mutta siniselle ei riitä fotoneita, ts. valonlähde ja itse flätti ovat silloin liian punaisia. Mutta jos lamppu näyttää silmille valkoiselta eikä käytetä kapeakaistasuodattimia, niin tuskinpa tällaiseen ongelmaan voi koskaan törmätä.

ellu

Olen käyttänyt flattien teossa puhelimen koko näyttöä. Puhelimen taskulampussa on semmonen ominaisuus, että näytön saa kokonaan valkoiseksi.
Olen puhelimen kiinnittänyt putken pölysuojan aukkoon ja räpsinyt kuvat.

Pitäisikö kuitenkin valo-alue olla putken koko halkaisijan kokoinen? Onko pölysuojan aukko liian pieni, että saisi hyviä flatteja?
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

vehnae

Lainaus käyttäjältä: Elina Lahti - 14.06.2014, 17:05:12
Pitäisikö kuitenkin valo-alue olla putken koko halkaisijan kokoinen? Onko pölysuojan aukko liian pieni, että saisi hyviä flatteja?

Pitäisihän sen, muuten flat-kuvaan tallentuva vinjetointi (kuvan tummuminen reunoja kohti) ei täsmää varsinaisen kuvan kanssa, johtaen korjatussa kuvassa liian vaaleisiin reunoihin. Pölypalleroista pääsee kai tuollaisellakin ratkaisulla eroon. Isoilla putkilla flatit ovat vähän ongelmallisia, parhaan tuloksen saanee EL-kalvolla joita saa joko astrokaupoista valmiina tuotteina (kalliimpia), tai sellaisenaan internetseistä, jolloin joutuu askartelemaan kiinnityksen yms itse.

Taivasflattien ottamisesta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta kuvittelisin että niissäkin on omat haasteensa ettei lopputulokseen jää hämärtyvältä taivaalta ylimääräisiä gradientteja.

Vertailun vuoksi tuossa esim. TS:ltä 40cm putkelle sopiva: http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p5185_Flatfield-Leuchtfolie-420-mm-im-Rahmen---Inverter---12V-Anschlus.html

ellu

Kiitos vehnae vastauksesta. Oli ihan kivan hintaisia nuo EL kalvot :lipsrsealed: Sellainen olisi kyllä oikein hyvä käytössä.
Pitää kokeilla toimisiko valkoinen lakana ja taskulamppu mitenkään. Jos ei niin sitten voisi harkita EL kalvon hankintaa...
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

Jussi Koponen

Itse käytin 12" RC:llä alkuun taivasflatteja. Putken päässä oli parissa kerroksessa maitopleksiä himmentämässä. Ostin vielä läjän valkoisia ledejä ja sain yöllä otettua flätit.

Homman vaivalloisuus yöllä alkoi melko nopeasti kyrsimään. Minulla oli ledeistä tehty taulu kamerajalustalla, parin metrin päässä putkesta. Välissä oli vielä nuo pleksit ja lakana tasoittamassa valoa. 

Homma toimi aika hyvin, mutta ei tuota viritystä pitkään jaksanut pystytellä filtterinvaihdon yhteydessä. Päätin sitten luovuttaa ja ostin tuon TS:n flattipaneelin, kyllä kirpaisi ja kovasti.
Ebaysta katselin vaihtoehtoja, mutta päädyin tähän Auroraan aikaisempien kokemusteni perusteella.

Punaista filtteriä tuo paneeli valottaa tuhottoman pitkään muihin verrattuna, mutta flatit on niinkuin pitää.



ellu

Kyselin näitä EL-kalvoja tälläisestä firmasta kuin Canlux, kotisivulle pääsee linkistähttp://www.canlux.com/
Siellä ilmoittivat 44 x 44cm kokoisen ledvalolla toimivan samanlaisen valotaulun maksavan 165e
Olisikohan tuo toimiva vehje...
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D