Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa

[TuRe]

Foorumilla toiset suosittavat flateissa kuvausherkkyyksiä ja toiset ISO 100.
Jos flatit otetaan ISO 100:lla, niin niissä on vähemmän kohinaa ja käyvät periaatteessa kaikkiin kuviin, joissa muut arvot ovat samoja. Laitan DSS:ään framet, flätit ja biasit (ruutuina) ja DSS hoitelee vähennykset itse. Näinkö se menee. DSS ei tahdo hyväksyä minun tekemiä Mastereita.

[Lauri Kangas]

Kuvausherkkyyksiä suosittelevat ovat väärässä. :) Ei ole mitään syytä ottaa flättejä muulla kuin alimmalla herkkyydellä. Jos valotusajat venyvät liian pitkiksi, pitää tehdä kirkkaampi flättiboksi. DSS:stä en itse tiedä mitään, mutta kiusallinen ongelma on tosiaan se, että eri ohjelmien tekemät kalibrointikuvat eivät monesti toimi ristiin ohjelmien välillä.

[einari]

Turha tehdä DSS:lle etukäteen mastereita kun itse osaa väsätä ne - syöttää sille vaan kaikki tarvittavat raaka- ja kalibrointikuvat.

[Jyrki]

Kuvausherkkyyksiä suosittelevat ovat väärässä. :) Ei ole mitään syytä ottaa flättejä muulla kuin alimmalla herkkyydellä. Jos valotusajat venyvät liian pitkiksi, pitää tehdä kirkkaampi flättiboksi. DSS:stä en itse tiedä mitään, mutta kiusallinen ongelma on tosiaan se, että eri ohjelmien tekemät kalibrointikuvat eivät monesti toimi ristiin ohjelmien välillä.

Vaikea sanoa tällä kokemuksella kuka on väärässä, mutta tällainen selitys samojen ISO arvojen käytölle (ainakin DSS softalle) annettiin CN forumilla.

DSS only allows you to submitt ONE bias frame calibration set for any stack. If you give bias images to DSS to use in calibration it subtracts the master bias from -> BOTH <- the darks AND the flats HENCE both darks and flats have to be shot at the SAME ISO that matches the bias images.

[Lauri Kangas]

Jos oikein muistan kokeilujeni tulokset niin biassinkaan ei pitäisi järkkäreillä juuri erota toisistaan eri ISO-arvoilla. Täytyy tarkistaa tämä vielä. Rajoittuneisuutta tuolta ohjelmalta jos vaatii noiden settien identifioimista varten saman ISO-arvon käytön. Tästä on vain hallaa lopulliselle kuvalle.

Ja niinkuin olen kirjoittanut, hallaa on myös siitä jos käyttää väärissä olosuhteissa otettuja ja liian vähän (alle muutama sata) darkkeja ja liian vähän (alle muutama tuhat) biasseja. Olisiko linkkiä tuohon keskusteluun?

Harmi etten itse osaa tehdä windows-käyttöliittymiä softiin. Jos yrittäisin, tulisi vielä hankalampikäyttöinen kuin iriksestä. Olisi selvä tilaus softalle jolle tarvitsisi vain antaa flätit ja vakiobiassin numeroarvo.

[einari]

Huomasin kanssa saman ketjun CN:n foorumilla mutta myönnän etten jaksanut lukea läpi:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/4128138/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/all/vc/1

Omaan maalaisjärkeeni tuntuisi sopivan että flätit, biakset otetaan samalla alhaisella herkkyyydellä, vaikka sitten ISO100:lla.
Vähemmän kohinaa ja parempi että fläteissä on tarpeeksi valotusaikaa (itse tapana käyttää vähintää 2s).

Edit: otettu darkit pois tuosta listasta. Eli dark samalla ISO:lla ja valotusajalla kuin lightit.

[pnuu]

Olisi selvä tilaus softalle jolle tarvitsisi vain antaa flätit ja vakiobiassin numeroarvo.

Itselläni on linuxissa käytössä shell-skripti, joka toimii järkkärikuville kutakuinkin näin:

- mennään hakemistoon jossa flätit, ajetaan komento "link_iris.sh flat"
- tehdään sama varsinaisessa datahakemistossa "link_iris.sh light"
- ajetaan iriksessä komento "run flat"
- odotellaan aikamäärä X

Tämän jälkeen työhakemistossa on värikanavittain bias- ja flat-kalibroidut kohdistetut kuvat, jotka voi sitten pinota valikon kautta haluamallaan metodilla. Tämän jälkeen voi vielä halutessaan kohdistaa värikanavat tai suoraan muodostaa RGB-kuvan. Jonkin verta säätöjä black- ja white2-komennoilla sekä, tallennus tiffiksi ja loput käsittelystä cinepaintilla.

Ei ehkä ihan se, mitä Lauri haluaisi, mutta itselleni toistaiseksi varsin mukavaksi osoittautunut workflow :-)

[Lauri Kangas]

Omaan maalaisjärkeeni tuntuisi sopivan että flätit, biakset (ja darkit) otetaan samalla alhaisella herkkyyydellä, vaikka sitten ISO100:lla.
Vähemmän kohinaa ja parempi että fläteissä on tarpeeksi valotusaikaa (itse tapana käyttää vähintää 2s).

Muuten ihan hyvä maalaisjärki, mutta darkkeja et voi ottaa alhaisella herkkyydellä koska muuten niiden signaali ei mitenkään vastaa varsinaisten kuvien pimeästä virrasta syntynyttä signaalia, jota on tarkoitus kalibroida pois.

Ei ehkä ihan se, mitä Lauri haluaisi, mutta itselleni toistaiseksi varsin mukavaksi osoittautunut workflow :-)

Joo, on mulla itselläkin ihan sulava workflow nykyään, mutta se sisältää pari juttua jotka jättää aloittelijan suun pyöreäksi. Samaa vaikutusta saattaa olla shelliskripteillä.

[einari]

Ah, tosiaan darkeissa pitää olla sama ISO ja valotusaika kuin lighteissa.

[TuRe]

Nyt otetaan uudet flat- ja bias- ruudut pienimmällä ISO- arvolla ja kokeillaan väheneekö kohina kuvista.
Darkkien, jos niitä tarvitaan, otto täysin kuvauksen mukaan "korkki kiinni". DSS- ohjelma näyttää poistavan aika tehokkaasti kuumat pikselit, joten siinä ei niitä tarvita.
Sitten olisi vielä flatti darkit, jotka kai otetaan, kuten flatit, mutta "korkki kiinni". Tarkoittaako se sitä, että valotusaika asetetaan samaksi, kuin flateissä on. Onko niistä jotain hyötyä.

[Lauri Kangas]

On niistä flat darkeista sinänsä hyötyä, että ne vähentämällä kalibroituu master flätti samalle tasolle dark-vähennettyjen light-ruutujen kanssa. Toisaalta jollain parin sekunnin valotuksella flat darkki tuskin eroaa järkkärillä bias-ruudusta ollenkaan. Ota huomioon että jos vähennät lighteista darkin ja fläteistä flat darkin, et tarvitse bias-ruutuja mihinkään.

Kannattaa nyt sisäistää, että jotta flätit toimisivat oikein, pitää sekä light että flat -kuvista vähentää bias. Se onnistuu joko vähentämällä kyseistä ruutua (light tai flat) vastaava darkki (joka sisältää biassin) tai sitten pelkkä bias-kuva. Eli jotain pitää aina vähentää kummastakin.

[Jussi Koponen]

Kannattaa nyt sisäistää, että jotta flätit toimisivat oikein, pitää sekä light että flat -kuvista vähentää bias. Se onnistuu joko vähentämällä kyseistä ruutua (light tai flat) vastaava darkki (joka sisältää biassin) tai sitten pelkkä bias-kuva. Eli jotain pitää aina vähentää kummastakin.

Onkos sinulla tietoa että tekeekö Dss nämä kaikki vähennykset automaattisesti, siis kun vain laittaa Light, dark, bias ja flat -kuvat oikeisiin lokeroihinsa?

[Lauri Kangas]

En tiedä DSS:stä mitään. Käsitykseni mukaan aika harva softa tekee loppujenlopuksi mitään järkevää.

[einari]

Kyllä se DSS osaa käyttää ne korjauskuvat automaagisesti.

[TuRe]

Oma käsitykseni, kuukauden intensiivisen harjoittelun tuloksena, on positiivinen DSS:n mainion pinoamisen puolella. Lokakuussa oli joku ilta, jolloin sain eräästä kohteesta 120s ja 180s osavalotuksilla RAW- ruutuja. Lisäksi jouduin ottamaan useamman kerran flat- ja bias-ruudut. Ne on otettava vähintäin samalla huolellisuudella, kuin normaalit kuvat, että niistä olisi hyötyä. Jos ne eivät ole kunnollisia, niin ne pilaavat pinotun kuvan.
Kun kymmenen kuvan pinotussa kuvassa oli jossain kohti epätasainen valoisuus, niin lisätessäni samoihin kuviin 10 flat- ruutua seuraavaan DSS:n pinoon, oli valoisuus korjattu.  Flattien vaikutus näkyy selvasti. Myös bias-ruutujen osuus auttaa kuvan laatuun, ainakin kuvittelen, että kohina vähenee. DSS tekee kaiken tuon automaattisesti. DSS tekee ja tallentaa samalla myös master- ruudut, jotka se hyväksyy käytettäväksi seuraavalla kerralla.
Erään kerran lisätessäni flat-ruutuja, painoin vahingossa dark flat kohtaa ja kas kummaa, DSS teki flateista ja biaseista dark flatin. En tiedä vielä tuon käyttkelpoisuutta, mutta ei se ainakaan huonontanut kuvaa. Mielestäni DSS on todella mainio pinoamisväline DS-kohteille. Jatkan kokeiluja.