Linssikaukoputki vs. peilikaukoputki?

[Regulus]

Omistin taannoin peiliputken 150x750. Sillä sai 2x Barlowilla ja 6mm okulaarilla muistaakseni n. 220x suurennoksen ja sillä näki hikisesti Saturnuksen renkaat. Luin juuri T+a -lehdestä, että 100mm putkella "näkee mukavasti Saturnuksen renkaista Cassinin jaon." Edellä kuvatun perusteella kyseessä on pakko olla linssiputki. 150mm linssiputkia myydään erinomaisina havaintovälineinä syvään avaruuteen. Eli onko vastaavan kokoinen linssiputki noin selvästi tehokkaampi kuin peiliputki. Alkaa vähän kiinnostaa sellainen 90-127mm linssiputki. Mitenkä tuollainen sopii sumuihin kuten esim  M57? Pitemmällä putkella saa tietenkin suuremmat kertoimet, mutta miten käy valovoiman?

[Iiro Sairanen]

Linssiputki on tehokkaampi, mutta kyllä Cassinin jako näkyy leikiten 10 cm:n peiliputkella ja 100-kertaisella suurennuksella.

[rafael]

Olen nähnyt cassinin  jaon omalla peiliputkellani joka on 114/500 ja hyvin se näkyi. Linssiputkia pakkaa vaivaamaan värivirhe mistä johtuen kuva ei ole terävä. Linssin värivirhe voidaan poistaa aika hyvin niinsanotuilla apokromaattisilla linsseillä ,niissä käytetään kahta tai kolmea eri lasilaatua  .Linssiputket soveltuvat hyvin planeettojen ja kuun katselemiseen , mutta syvän taivaan kohteisiin ne eivät sovellu  niin hyvin kuin peiliputket , ja sitäpaitsi ne ovat kalliita . 150 millinen linssiputki  maksaa ainakin 900 € kun saman kokoinen peiliputki 330 €  .

[webbe]

Olen nähnyt cassinin  jaon omalla peiliputkellani joka on 114/500 ja hyvin se näkyi. Linssiputkia pakkaa vaivaamaan värivirhe mistä johtuen kuva ei ole terävä. Linssin värivirhe voidaan poistaa aika hyvin niinsanotuilla apokromaattisilla linsseillä ,niissä käytetään kahta tai kolmea eri lasilaatua  .Linssiputket soveltuvat hyvin planeettojen ja kuun katselemiseen , mutta syvän taivaan kohteisiin ne eivät sovellu  niin hyvin kuin peiliputket , ja sitäpaitsi ne ovat kalliita . 150 millinen linssiputki  maksaa ainakin 900 € kun saman kokoinen peiliputki 330 €  .

Mites tuollainen 150 millinen linssiputki soveltuu DS kohteiden katseluun? Villenkellossa lukee erään kohdalla, että "Omiaan syvän avaruuden tarkkailuun".

[Oscuro]

Kyllähän 150mm peiliputkella näkee DS -kohteita, mutta kannattaa ostaa niin iso kuin on mahdollista.

[rafael]

Maaseudulla kirkkaan tähtitaivaan alla kun seeing on hyvä näkee 150mm peiliputkella ds kohteet kohtalaisesti mutta kaukaiset galaksit esimerkiksi ovat vain harmaita tuhnuja loppujen lopuksi  kuva on katsojan silmässä , missä yksi näkee hienon kohteen ,toinen harmaan mitäänsanomattoman läntin . Jos haluaa nähdä enemmän ja syvemmälle on parasta hankkia isompi putki , esm. 10 " tai 12"  tietenkin painoraja tulee vastaan sillä isot putket painavat ja ovat hankalat kuljettaa , niinkuin on täällä monasti todettu .

[webbe]

Mites nuo 8-12" dobsonit sopivat planeettojen katseluun?

Jos jollain olisi kuvia esimerkiksi dobsoneilla otetúista planeettakuvista, niin voisi lähettää. Myös suurilla linssiputkilla otetut DS kuvat kiinnostaisivat.  ;)

[kimiza]

Kyllä niillä näkee planeetat, ja näkee hyvin. :) Ainakin 8-tuumaisella Saturnusta katsellessa en paljoa huomannut eroa omaan 114-milliseen putkeeni (siis siinä kuvan laadussa, paitsi suuremmilla suurennoksilla). Näkyy sillä planeetat siinä missä muillakin putkilla.

[Regulus]

Ehtiikö sillä Dobsonilla nähdä mitään, kun siihen ei saa (tai saa, jos haluaa maksaa ittensä kipeeks) moottoria ja sitten siinä on vielä hankala AZ asento.

[Oscuro]

Minulla on itsella dobson, ja se on todella helppokäyttöinen. Ainoa mitä vaihtaisin siinä on se etsin, semmonen olisi näppärämpi missä ei tartteisi kyykkiä semmoisessa kohtuu luonnottomassa asennossa. Mutta kyllä dobson on hyvä jos ei aio kuvata,todella helppokäyttöinen

[Aldebaran]

Ehtiikö sillä Dobsonilla nähdä mitään, kun siihen ei saa (tai saa, jos haluaa maksaa ittensä kipeeks) moottoria ja sitten siinä on vielä hankala AZ asento.

Ehtii toki, varsinkin jos käyttää kohtuullista suurennusta. Isolla suurennuksella saattaa tulla ongelmia seurannan kanssa. Mutta kyllä se käsinseurantakin alkaa ajan ja harjoituksen myötä sujua. Asento on kieltämättä hankala, varsinkin zeniitin lähellä olevia kohteita etsittäessä. silloin tahtoo olla fysiikka koetuksella etsimeen tiiraillessa. Mutta muutoin tuo asento ei juurikaan tuota ongelmia.

[pappa]

Hyvällä kelillä olen katsellut Saturnusta ja sen renkaita ja sen Cassini jakoa 30X60 Kowa lintuputkella, siinä on tosi hyvä optiikka ED linssit ja Fluoridi erikoislasi. Tal-1 putkella ja 169X suurennoksella (10mm+2X Barlov) renkaat näkyy jo tosi komeasti ja hyvällä kelillä sekä Cassini että Encen jako, Jupiterista kaasuvyöt ja pilkkukin, syvä taivaskin avautuu yllättävän hyvin. Mitä kaukoputkella näkee ketjussa on linkki teleskooppi simulaattoriin ja sinne kun syöttää em. tiedot molemmat planeetat näkyy nuppineulan kokoisena pisteenä, on meinaan aika harhaan johtavaa.

Linssiputkella on etunsa ja piirto on aina terävää, peilillä putken rauhattomuus ja heikko seeing voi tehdä katselusta ikimuistettavan kielteisessä mielessä. Peiliputkessa katsomistekniikka on hieman erillainen ja sivusilmällä se antaa syvästä taivaasta paremmin kuin linssi. 60mm ja 100mm linssissä ei ole huomattavaa eroa pimeässä ja hyvällä kelillä, mutta 100mm peilillä ja 200mm peilillä on jo eroja, varsinkin valosaasteisella alueella. Aloittelialle suosittelen lintuputkea  jossa on 60-80mm etulinssi ja 20-60X zoom okulaari, helppo kuljetella, kamerajalusta käy ja sillä näkee kohteet oikeinpäin, myös kesällä on käyttöä ja markkinat ovat aivan toiset jos alkaa kyllästyttää. 100mm tähtiputki voi helposti jäädä haitoiksi, lintuputkilla on hyvät käytettyjen markkinat.

[Iiro Sairanen]

....komeasti ja hyvällä kelillä sekä Cassini että Encen jako, ....Peiliputkessa katsomistekniikka on hieman erillainen ja sivusilmällä se antaa syvästä taivaasta paremmin kuin linssi. 60mm ja 100mm linssissä ei ole huomattavaa eroa pimeässä ja hyvällä kelillä, mutta 100mm peilillä ja 200mm peilillä on jo eroja, varsinkin valosaasteisella alueella.

Kyllä se taitaa olla niin, että toi Encken jako ei näy TAL-1 putkella, eikä välttämättä edes suuremmillakaan. Ehkäpä joku asiantuntija voisi selvittää johonkin, mitä eroa on Encken jaolla ja Encken minimillä.

Ja katsomistekniikasta sen verran, että eiköhän tuo syrjäsilmällä katsominen toimi samalla tavalla kaikissa putkissa samalla tavalla, kun kyse on himmeistä kohteista. Ja luulempa vielä, että 60 mm ja 100 mm (kuten myös 100 mm ja 200 mm) on aika merkittävä ero varsinkin hyvässä kelissä :)

[pappa]

Kaksi eri jakoa olen nähnyt TAL-1 putkella, ison jaon ja lähellä ulkoreunaa pienen, tosin hyvin hentona viivana mutta kuitenkin...Ja sitten se syrjäsilmällä katsominen, koska linssiputkessa ei ole putkivirtauksia siihen voi katsoa suoraan kelillä kun kelillä ja se näyttää sen mitä se näyttää. Peiliputki on oikukkaampi kontrastia ja terävää piirtoa vaativissa kohteissa, syrjäsilmäily auttaa tässä jonkin verran.

[Iiro Sairanen]

Ja sitten se syrjäsilmällä katsominen, koska linssiputkessa ei ole putkivirtauksia siihen voi katsoa suoraan kelillä kun kelillä ja se näyttää sen mitä se näyttää. Peiliputki on oikukkaampi kontrastia ja terävää piirtoa vaativissa kohteissa, syrjäsilmäily auttaa tässä jonkin verran.

Taitavat nyt olla termit hieman hakusessa ;) Eli syrjäsilmällä katsominen tarkoittaa kohteen viereen katsomista, jolloin valo lankeaa verkkokalvolla soluille, jotka näkevät paremmin pimeässä. Eli oli putki linssillä tai peilillä varustettu ja oli siinä virtauksia tai ei, niin syrjäsilmällä katsominen auttaa aina himmeissä kohteissa. Suoraan katsottaessa katsotaan suoraan kohteeseen, ei sen ohi.

Voidaan myös sanoa, että linssiputkella pääsee suoraan havainnoimaan (todellisuudessa senkin täytyy jäähtyä), kun siinä on vähemmän virtauksia kuin peiliputkessa...syrjäsilmällä katsominen ei liity näihin virtauksiin mitenkään, se on eräs katsomistekniikka.