Omistin taannoin peiliputken 150x750. Sillä sai 2x Barlowilla ja 6mm okulaarilla muistaakseni n. 220x suurennoksen ja sillä näki hikisesti Saturnuksen renkaat. Luin juuri T+a -lehdestä, että 100mm putkella "näkee mukavasti Saturnuksen renkaista Cassinin jaon." Edellä kuvatun perusteella kyseessä on pakko olla linssiputki. 150mm linssiputkia myydään erinomaisina havaintovälineinä syvään avaruuteen. Eli onko vastaavan kokoinen linssiputki noin selvästi tehokkaampi kuin peiliputki. Alkaa vähän kiinnostaa sellainen 90-127mm linssiputki. Mitenkä tuollainen sopii sumuihin kuten esim M57? Pitemmällä putkella saa tietenkin suuremmat kertoimet, mutta miten käy valovoiman?
Linssiputki on tehokkaampi, mutta kyllä Cassinin jako näkyy leikiten 10 cm:n peiliputkella ja 100-kertaisella suurennuksella.
Olen nähnyt cassinin jaon omalla peiliputkellani joka on 114/500 ja hyvin se näkyi. Linssiputkia pakkaa vaivaamaan värivirhe mistä johtuen kuva ei ole terävä. Linssin värivirhe voidaan poistaa aika hyvin niinsanotuilla apokromaattisilla linsseillä ,niissä käytetään kahta tai kolmea eri lasilaatua .Linssiputket soveltuvat hyvin planeettojen ja kuun katselemiseen , mutta syvän taivaan kohteisiin ne eivät sovellu niin hyvin kuin peiliputket , ja sitäpaitsi ne ovat kalliita . 150 millinen linssiputki maksaa ainakin 900 € kun saman kokoinen peiliputki 330 € .
Lainaus käyttäjältä: rafael - 18.12.2006, 18:34:36
Olen nähnyt cassinin jaon omalla peiliputkellani joka on 114/500 ja hyvin se näkyi. Linssiputkia pakkaa vaivaamaan värivirhe mistä johtuen kuva ei ole terävä. Linssin värivirhe voidaan poistaa aika hyvin niinsanotuilla apokromaattisilla linsseillä ,niissä käytetään kahta tai kolmea eri lasilaatua .Linssiputket soveltuvat hyvin planeettojen ja kuun katselemiseen , mutta syvän taivaan kohteisiin ne eivät sovellu niin hyvin kuin peiliputket , ja sitäpaitsi ne ovat kalliita . 150 millinen linssiputki maksaa ainakin 900 € kun saman kokoinen peiliputki 330 € .
Mites tuollainen 150 millinen linssiputki soveltuu DS kohteiden katseluun? Villenkellossa lukee erään kohdalla, että "Omiaan syvän avaruuden tarkkailuun".
Kyllähän 150mm peiliputkella näkee DS -kohteita, mutta kannattaa ostaa niin iso kuin on mahdollista.
Maaseudulla kirkkaan tähtitaivaan alla kun seeing on hyvä näkee 150mm peiliputkella ds kohteet kohtalaisesti mutta kaukaiset galaksit esimerkiksi ovat vain harmaita tuhnuja loppujen lopuksi kuva on katsojan silmässä , missä yksi näkee hienon kohteen ,toinen harmaan mitäänsanomattoman läntin . Jos haluaa nähdä enemmän ja syvemmälle on parasta hankkia isompi putki , esm. 10 " tai 12" tietenkin painoraja tulee vastaan sillä isot putket painavat ja ovat hankalat kuljettaa , niinkuin on täällä monasti todettu .
Mites nuo 8-12" dobsonit sopivat planeettojen katseluun?
Jos jollain olisi kuvia esimerkiksi dobsoneilla otetúista planeettakuvista, niin voisi lähettää. Myös suurilla linssiputkilla otetut DS kuvat kiinnostaisivat. ;)
Kyllä niillä näkee planeetat, ja näkee hyvin. :) Ainakin 8-tuumaisella Saturnusta katsellessa en paljoa huomannut eroa omaan 114-milliseen putkeeni (siis siinä kuvan laadussa, paitsi suuremmilla suurennoksilla). Näkyy sillä planeetat siinä missä muillakin putkilla.
Ehtiikö sillä Dobsonilla nähdä mitään, kun siihen ei saa (tai saa, jos haluaa maksaa ittensä kipeeks) moottoria ja sitten siinä on vielä hankala AZ asento.
Minulla on itsella dobson, ja se on todella helppokäyttöinen. Ainoa mitä vaihtaisin siinä on se etsin, semmonen olisi näppärämpi missä ei tartteisi kyykkiä semmoisessa kohtuu luonnottomassa asennossa. Mutta kyllä dobson on hyvä jos ei aio kuvata,todella helppokäyttöinen
Lainaus käyttäjältä: Regulus - 18.12.2006, 20:36:18
Ehtiikö sillä Dobsonilla nähdä mitään, kun siihen ei saa (tai saa, jos haluaa maksaa ittensä kipeeks) moottoria ja sitten siinä on vielä hankala AZ asento.
Ehtii toki, varsinkin jos käyttää kohtuullista suurennusta. Isolla suurennuksella saattaa tulla ongelmia seurannan kanssa. Mutta kyllä se käsinseurantakin alkaa ajan ja harjoituksen myötä sujua. Asento on kieltämättä hankala, varsinkin zeniitin lähellä olevia kohteita etsittäessä. silloin tahtoo olla fysiikka koetuksella etsimeen tiiraillessa. Mutta muutoin tuo asento ei juurikaan tuota ongelmia.
Hyvällä kelillä olen katsellut Saturnusta ja sen renkaita ja sen Cassini jakoa 30X60 Kowa lintuputkella, siinä on tosi hyvä optiikka ED linssit ja Fluoridi erikoislasi. Tal-1 putkella ja 169X suurennoksella (10mm+2X Barlov) renkaat näkyy jo tosi komeasti ja hyvällä kelillä sekä Cassini että Encen jako, Jupiterista kaasuvyöt ja pilkkukin, syvä taivaskin avautuu yllättävän hyvin. Mitä kaukoputkella näkee ketjussa on linkki teleskooppi simulaattoriin ja sinne kun syöttää em. tiedot molemmat planeetat näkyy nuppineulan kokoisena pisteenä, on meinaan aika harhaan johtavaa.
Linssiputkella on etunsa ja piirto on aina terävää, peilillä putken rauhattomuus ja heikko seeing voi tehdä katselusta ikimuistettavan kielteisessä mielessä. Peiliputkessa katsomistekniikka on hieman erillainen ja sivusilmällä se antaa syvästä taivaasta paremmin kuin linssi. 60mm ja 100mm linssissä ei ole huomattavaa eroa pimeässä ja hyvällä kelillä, mutta 100mm peilillä ja 200mm peilillä on jo eroja, varsinkin valosaasteisella alueella. Aloittelialle suosittelen lintuputkea jossa on 60-80mm etulinssi ja 20-60X zoom okulaari, helppo kuljetella, kamerajalusta käy ja sillä näkee kohteet oikeinpäin, myös kesällä on käyttöä ja markkinat ovat aivan toiset jos alkaa kyllästyttää. 100mm tähtiputki voi helposti jäädä haitoiksi, lintuputkilla on hyvät käytettyjen markkinat.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 19.12.2006, 17:07:04
....komeasti ja hyvällä kelillä sekä Cassini että Encen jako, ....Peiliputkessa katsomistekniikka on hieman erillainen ja sivusilmällä se antaa syvästä taivaasta paremmin kuin linssi. 60mm ja 100mm linssissä ei ole huomattavaa eroa pimeässä ja hyvällä kelillä, mutta 100mm peilillä ja 200mm peilillä on jo eroja, varsinkin valosaasteisella alueella.
Kyllä se taitaa olla niin, että toi Encken jako ei näy TAL-1 putkella, eikä välttämättä edes suuremmillakaan. Ehkäpä joku asiantuntija voisi selvittää johonkin, mitä eroa on Encken jaolla ja Encken minimillä.
Ja katsomistekniikasta sen verran, että eiköhän tuo syrjäsilmällä katsominen toimi samalla tavalla kaikissa putkissa samalla tavalla, kun kyse on himmeistä kohteista. Ja luulempa vielä, että 60 mm ja 100 mm (kuten myös 100 mm ja 200 mm) on aika merkittävä ero varsinkin hyvässä kelissä :)
Kaksi eri jakoa olen nähnyt TAL-1 putkella, ison jaon ja lähellä ulkoreunaa pienen, tosin hyvin hentona viivana mutta kuitenkin...Ja sitten se syrjäsilmällä katsominen, koska linssiputkessa ei ole putkivirtauksia siihen voi katsoa suoraan kelillä kun kelillä ja se näyttää sen mitä se näyttää. Peiliputki on oikukkaampi kontrastia ja terävää piirtoa vaativissa kohteissa, syrjäsilmäily auttaa tässä jonkin verran.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 19.12.2006, 20:19:47
Ja sitten se syrjäsilmällä katsominen, koska linssiputkessa ei ole putkivirtauksia siihen voi katsoa suoraan kelillä kun kelillä ja se näyttää sen mitä se näyttää. Peiliputki on oikukkaampi kontrastia ja terävää piirtoa vaativissa kohteissa, syrjäsilmäily auttaa tässä jonkin verran.
Taitavat nyt olla termit hieman hakusessa ;) Eli syrjäsilmällä katsominen tarkoittaa kohteen viereen katsomista, jolloin valo lankeaa verkkokalvolla soluille, jotka näkevät paremmin pimeässä. Eli oli putki linssillä tai peilillä varustettu ja oli siinä virtauksia tai ei, niin syrjäsilmällä katsominen auttaa aina himmeissä kohteissa. Suoraan katsottaessa katsotaan suoraan kohteeseen, ei sen ohi.
Voidaan myös sanoa, että linssiputkella pääsee suoraan havainnoimaan (todellisuudessa senkin täytyy jäähtyä), kun siinä on vähemmän virtauksia kuin peiliputkessa...syrjäsilmällä katsominen ei liity näihin virtauksiin mitenkään, se on eräs katsomistekniikka.
Vielä haluaisin pidemmälle ehtineiltä neuvoa valintaan. Olen kahden vaiheilla ottaisko SKY-WATCHER Evostar 102/1000:n vai Bresser Messier 90/900:n. Sky-Watcherissa olisi hiukan parempi (28%) valovoima Bresseriin verrattuna, mutta Bresserissä olisi kai laatu paremmin kohdallaan. Tavoitteena olisi lähinnä tiirailla komeettoja ja planeettoja ja mahdollisesti sumuja.
Muistan ajan kun Suomessa kaukoputket olivat harvain herkkua ja jos tähtiyhdistyksillä oli putki se linssiputki oli. Newtonit olivat itserakentelun kohteena ja niitä nikkaroitiin, niin minäkin. Linssiputki joka oli ajan hermolla oli tuo Evostar ja se Helioksen malli oli. 120/1000 oli aikoinaan se jättiputki jota kaikki havittelivat, harvat saivat. Hinta tuolloin jolloin työmiehen palkka oli 2,25 markkaa tunnilta, kaukoputki maksoin melkein 5000 silloista markaa ja se oli paljon se.
Nykyään Evostar on useilla tuotemerkeillä ja se on edelleen maineensa veroinen joskin hieman hämärtynyt. Meinaan ennen aina kun puhuttiin Evostarista se oli tuo Helioksen 120/1000.
Itse jos valitsisin niin se olisi tuo Skywatcherin Evostar, se ei häpeä Meaden halpamerkille yhtään, enkä usko sen optisesti olevan sitä alempana suoritusteholtaan, SW kunnioittaa Evostarin "reseptiä" ja se oli senkin tehtaan mallistossa eräänä päivänä se lippulaiva.
Lainaus käyttäjältä: Regulus - 21.12.2006, 19:08:12
Vielä haluaisin pidemmälle ehtineiltä neuvoa valintaan. Olen kahden vaiheilla ottaisko SKY-WATCHER Evostar 102/1000:n vai Bresser Messier 90/900:n. Sky-Watcherissa olisi hiukan parempi (28%) valovoima Bresseriin verrattuna, mutta Bresserissä olisi kai laatu paremmin kohdallaan. Tavoitteena olisi lähinnä tiirailla komeettoja ja planeettoja ja mahdollisesti sumuja.
En usko, että laadussa on mitään eroa.
Itse valitsisin ton S-W putken. (ennen myytiin Ursassa merkillä Helios Evostar 102-1 -linssikaukoputki )
-suurempi objektiivi
-tukevampi jalusta
Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 19.12.2006, 20:01:35
Kyllä se taitaa olla niin, että toi Encken jako ei näy TAL-1 putkella, eikä välttämättä edes suuremmillakaan. Ehkäpä joku asiantuntija voisi selvittää johonkin, mitä eroa on Encken jaolla ja Encken minimillä.
Iiro olen kanssasi samaa mieltä, koska mun 200:lla Dobsonilla en ole koskaan Encken jakoa nähny. Mun 300 mm:n GSO:llakin näkyi hyvin hyvin heikosti. Onko muuten joku nähny 200:lla Dobsonilla Encken jaon?
En ole nähnyt yhtään suomalaista ja melko harvoja ulkomaisia kuvia, joissa on näkynyt oikeasti Encken jako. Oletteko aivan varma, että olette nähneet sen visuaalisesti. Niin ja TAL-1 putkellakin kyllä jako näkyy, tosin se putki täytyy laahata ensin Enceladukseen ;D .
LKE.
Kaikesta/siitä huolimatta tilasin SKY-WATCHER 120/1000:n. Ei sitten jää heti pieneksi. Ymmärsin, että tällä näkee himmeämpiäkin kohteita.
Siitäpä tulikin mieleeni ihan toinen juttu; ootteko pojat nähneet Hevosenpään visuaalina silmällä katsoen vai vasta oma-ottamana kuvana? Millä vehkeellä/mikä suurennos?
Lainaus käyttäjältä: Regulus - 25.12.2006, 01:51:26
Siitäpä tulikin mieleeni ihan toinen juttu; ootteko pojat nähneet Hevosenpään visuaalina silmällä katsoen vai vasta oma-ottamana kuvana? Millä vehkeellä/mikä suurennos?
Offtopiccia, mutta kyllä. Newton 457/2280 mm, 134x & H-beta. http://kotisivu.mtv3.fi/deepsky/ic434b33.htm
Minulla on Power telescope 76700 mekkinen 76mm:n peilikaukoputki. Sain sen joululahjaksi viime vuonna ja se oli ensimmäinen kaukoputkeni. Onko se hyvä vai huono kaukoputki? Ketokaa te viisaammat, koska en viel älyä näitä juttuja.
Tervehdys!
Kumpi on parempi galaksien ja planeettojen katseluun parempi linssiputki vai peiliputki? ???
Ajattelin hankkia peilikaukoputken mutta en ole aivan 100%:sen varma.
Jos DS kohteita haluat katsella, niin peiliputki. Ja peiliputkella näkee myös planeetat. Kaipa jollain isolla linssilläkin voi nähdä DS kohteita, mutta linssiputket ovat kallimpia.
Ei ole laitetyypistä kiinni, vaan ja ainoastaan objektiivin kyvystä kerätä valoa eli halkaisijasta.
DS kohteille siedettävät peilit alkavat 20cm - 30cm kieppeiltä. Puolimetrinen on jo aika kiva.
15cm linssi toimii jo välttävästi DS putkena. Värivirheen kurissa pitämiseksi polttovälin pitää olla pitkä akromaateissa.
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=278&show=all (http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=278&show=all)
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1992&show=all (http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1992&show=all)
12cm ED on jo visuaali DS putkeksi hiukan hoikka (ja vielä hinnakkaampi). Jos tarkoituksena kuvaus niin juttu saa lisäulottuvuuksia ja laitteet ovat erilaisia.
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3530&show=all (http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3530&show=all)
Muualla asettamasi hintaraja 300€ on niukka koko laitteistolle. Dobson -jalustainen newton peiliputki 20cm objektiivilla on niukkis naukkis tuon rajan hintainen. DS linssit ovat kalliita ja raskaita, vaativat kunnon jalustan ja sitä kautta hinta karkaa käsistä.
Pikkudobson sopii myös planeetoille, kuulle ja suojakalvon kanssa auringon tarkkailuun.
jk
Jos jaksat lukea pitkän ketjun englantia, niin tämä Cloudy Nightsin Refractor vs. Reflector ? ketju on vaivan väärti:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/360923/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1/vc/1
Lyhyesti saman voi sanoa, että se ei ole laitetyypistä kiinni kuten Meade-mad tuossa äsken totesikin eli on olemassa hyviä ja huonoja toteutuksia molemmissa laitetyypeissä ja kaikissa hintaryhmissä.
Jos pidät kiinni matalasta 300€ budjetista, niin sitten saat käytännössä enemmän valonkeräyskykyä eurolle päätymällä peilikaukoputkeen (tavallisesti ilman seurantaa Dobson-jalustalla). Ja jos vielä haluat eroon pahimmista kompromisseista laitteen koon/laadun/jalustan yms. suhteen, niin sitten laitat budjettisummasi perään vielä yhden nollan lisää... :o
Tämä tulee varmaankin ilmi tuolla enkun kielisellä kolleega sivustolla, mutta ajattelin todeta muiden mahdollisesti saman ongelman kanssa painiville, jotka eivät jaksa lukea englantia.
Linssiputki soveltuu paremmin planeetta ja kuu havainnointiin kuin peiliputki. Tämä johtuu siitä, että peiliputkessa apupeili syö kontrastia merkittävissä määrin. Kontrastin tarpeellisuus on aivan eri luokkaa aurinkokunnan havainnoinnissa kuin syväntaivaan kohteissa, joissa kontrastia ei niinkään tarvitse. Syväntaivaan kohteissa olennaisinta on valon keräys kyky. Planeetat ja kuu näkyvät pienilläkin putkilla kirkkaasti. Esimerkiksi 30mm lissiputkella (joka nyt ei sellainen varsinaisesti ole, se on jotain kiikarin ja kaukoputken väliltä) näki juuri ja juuri Jupiterin neljä isointa kuuta pieninä häilyvinä pisteinä.
Onko niin,että planeettoihin riittää objektiivit halkaisijaltaan alle 8 tuumaa ja mieluummin APO-objektiivit.Sitä suuremmat keräävät tuohon tarkoitukseen liikaa valoa ja kuvan terävyys kärsii?
Nuo suuremmat objektiivit soveltuvat syvään avaruuteen jolloin edullisemmaksi hankinnaksi tulisi peili.Mutta sanotaan myös että tuollainen 7tuuman Maksutov on hyvä planeettaputki kun-
han polttoväliä on tarpeeksi,ainakin f/10.Olenkohan oikeilla jäljillä?
Ei kuvan terävyys liiasta valosta kärsi. Hyvälaatuisen 8" halkaisijaisen apokromaatti linssin hinta on tähtitieteellinen - kukkaro kärsii.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Tane - 07.12.2008, 20:42:55
Onko niin,että planeettoihin riittää objektiivit halkaisijaltaan alle 8 tuumaa ja mieluummin APO-objektiivit.
Myit basaarissa juuri pois tuollaisen 100ED putken, joka olisi kohtalaisen sopiva plantsujen katsomiseen. Varsinkin barlowilla terastettyna pitaisi aika hyvin nakya. Vai eiko nakynyt?
Ei siinä valittamista ollut kun vertaa akromaattiputkiin.Hankin tässä syksyllä 180/1800 Maksutovin jossa wave 1/6-1/7 ja siksi luovuin ED-putkesta.Kyllä se näin harrastajalle nuo näkymät alka-
vat riittämään.
Maksutovilla ei oikein pääse samankokoisen linssiputken kontrastiin ison apupeilin vuoksi. Fyysiset mitat taas tekevät maksutovin helpommaksi käsitellä.
Kaizu
Ei pääse.Tuohon voisi jatkaa tuota aivoittelua,että mitä lyhyempi polttoväli,sen suurempi apupeili.Intes Micron maksutovia 203/2000 vertaavat näköjään 6" APO:n,kun jo 203/3000
verrataan 7tuumaiseen.Ensinmainitussa on apupeili 66mm ja jälkimmäisessä 50mm.Tuollainen 180/1800 maksutov lienee lähinnä verrattavissa 5" APOputkeen.Mutta kalliita ovat nuokin laitteet,ehkä eivät sentään ihan APO:n hinnoissa.Tuossa Klevtsov-Cassegrainissa olisi omat etunsa;pienempi apupeili ja avoin rakenne.Mitä olen käyttäjä kokemuksia kuullut,niin suosittelisivat enemmän syväntaivaan kohteisiin.
Käytän TAL250K putkea etupäässä DS-kohteiden kuvaamiseen. Pitkän polttovälin vuoksi se sopii pienikokoisille kohteille, planetaarisille sumuille, kaukaisemmille galakseille ja kvasaareille. Isot kaasusumut jäävät lyhyemmille putkille.
Kaizu
Niin olen tuossa katellut Ville Starista putkia. Kumpi ois parempi aloittelijalle?
Jos linkkejä sais noista putkista, mitä suosittelette.
Itse suosittelen alkuun peiliä, peilin saa edullisemmin ja suurempana kuin linssin. Peili toimii ilman värivirhettä jota esiintyy pienissä linssiputkissa aloittelijan hintaluokassa. Pelkkiin lähiavaruuden kohteisiin riittää linssikin ja jos kohteet rajoittuvat planeettoihin ja kaksoiskomponentteihin voi linssiä suositella, mutta sitten kannattaa sijoittaakin kunnon laitteeseen. Vähintään 10cm aperatuuri, peiliä tällä hinnalla saa kaksinkertaisen määrän.
No ois kiva nähdä ne planeetat ja kaksoiskomponentitkin..Mitäs linssiä sitten suosittelisit minulle?
Kerrotko taustaasi (tähtiharrasteesta) hieman, sekä myös budjetti joka rajaa hankinnat? Sen jälkeen saat täältä varmasti hyviä neuvoja enemmän...
Kari
En oo ennen harrastanu tähtiharrastusta,mutta oon tolla kaverin putkella katellu,niin siitä innostus lähteny. 1000-1500€ lähetään. Aattelin,että kerralla ostais hyvän putken.
Mikäs putki kaverilla oli? Sulle sitten parempi...?
:azn:
Kari
Kaveri on asiantuntija näissä putkissa niin laitoin tilauksee Meade LXD-75 5 :) Kiitos sulle viel Kari!
Kelpo valinta. LXD:llä pärjäilet pitkään.
Joillakin sitä on varaa, mutta mikäs siinä, ei kateus kovin pitkälle kanna... joten minuutin päästä olen jo unohtanut tuon.
:wink:
Kari
Miten on Schmidt-Cassegrain-kaukoputkien ja muiden vastaavien laita syvään avaruuteen? Sky-Watcher Skymax 150 (http://villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1744&show=all) jne. Ja olenko ymmärtänyt oikein, että mitä suurempi on peili tai linssi sitä suuremmaksi näkökenttä kasvaa (ja lyhyellä polttovälillä myös kuvakenttä kasvaa)?
Upeita DS-kuvia kuvia jarz on kuvannut tuon tyyppisellä Celestron 8" putkella.
Tuolla hänen kommenttinsa ja henk. koht. viesteistä voit seurata kuvia:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4811.msg39456#new
Lainaus käyttäjältä: TähtiJussi - 25.08.2009, 18:23:18
Miten on Schmidt-Cassegrain-kaukoputkien ja muiden vastaavien laita syvään avaruuteen? Sky-Watcher Skymax 150 (http://villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1744&show=all) jne.
Tuolla SkyWatcherilla rajoittavana tekijänä on laitteen suunnittelu. Suunnittelupöydällä on näet päätetty, että maksimi kuvakulma (taivaalta) ei saa ylittää 0.86
o:n kuvakulmaa. Tämä rajoitus tulee riippumatta käytetystä okulaarista, koska se johtuu mm. tuon Maksutovin peilien keskinäisistä etäisyyksistä ja okulaaripitimen valoaukon koosta. Tämä kaikki kertoo siitä, että putkea on ajateltu käytettäväksi lähinnä planeettojen yms. havainnointiin, joten se ei ole ihan optimi deep sky -kohteisiin.
Lisätietoja SW:sta löydät täältä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2004.msg16509#msg16509 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2004.msg16509#msg16509) (+ hakemalla " Katadioptriset kaukoputket" alueelta).
Lainaus käyttäjältä: Oscuro - 18.12.2006, 19:24:35
Kyllähän 150mm peiliputkella näkee DS -kohteita, mutta kannattaa ostaa niin iso kuin on mahdollista.
eli niin iso ku Lompakko vaa antaa myöten :grin: