SW 127 MAK.iin laatu okulaareja sekä suotimet?

[HenkkaM]

21mm okulaarilla suurennukset: 71X, 85X, 97X, 107X ja 13mm okulaarilla 115X, 139X, 163X, 185X ja 8mm.llä 187,5X ja säätörenkailla 250X, 300X ja 349X kun käytetään kaikki säätörenkaiden tarjoamat vaihtoehdot.
Käytettäviä suurennoksia on kattava ja täysin riittäväkin määrä, mutta tuon 139X suurennoksen paikkeilla alkaa tarkentuminen jäämään puutteelliseksi hyperioneilla ja otsikon putkella.
Laitoin kokeeksi okulaarin suoraan putken perään ilman diakonaalia mikä ehkä hieman auttoi mutta ei tarpeeksi kuitenkaan.
Kun näkymä alkaa jäämään sumeaksi tuon 139X paikkeilla niin se sumeus aste on sama aina tuonne 300X asti ja 349X suurennoksella sumeus vielä hieman kasvaa vaikka kohde onkin vielä nähtävissä.

Putki on ollut ennen käyttöä tuntikausia parvekkeella jäähtymässä joten siitä ei voi olla kyse.
Putken kollimointi on tarkastettu keinotähdellä ja 349X suurennoksella jolloin airy disk oli kollimointi ohjeiden kuvien kaltainen muodoltaan, eli tasaiset neljä rinkulaa oli nähtävissä joista pari ulompaa tosin jo melko himmeästi.
Uutta putkea on harkittu jo tovi ja ensin katselin tuota 150MAK pro ja 180MAK pro.ta kunnes tuo C8 alkoi näyttämään sopivalta jo apertuaarin ja ulkoisen kokonsakin puolesta.
C8 ja jalustan hinta vaan asettuu tuonne kipurajalle ja ehkä hieman ylikin nyt, joten tuo 150MAK pro sopisi paremmin kukkarolle mutta näistä putkivalinnoista myöhemmin sitten oikeassa paikassa lisää.

[Timpe]

21mm okulaarilla suurennukset: 71X, 85X, 97X, 107X ja 13mm okulaarilla 115X, 139X, 163X, 185X ja 8mm.llä 187,5X ja säätörenkailla 250X, 300X ja 349X kun käytetään kaikki säätörenkaiden tarjoamat vaihtoehdot. Käytettäviä suurennoksia on kattava ja täysin riittäväkin määrä, mutta tuon 139X suurennoksen paikkeilla alkaa tarkentuminen jäämään puutteelliseksi hyperioneilla ja otsikon putkella. ...clip... Kun näkymä alkaa jäämään sumeaksi tuon 139X paikkeilla niin se sumeus aste on sama aina tuonne 300X asti ja 349X suurennoksella sumeus vielä hieman kasvaa vaikka kohde onkin vielä nähtävissä.

Olisikohan tuossa kyse siitä, ettei ilmaista lounasta ole okulaareissakaan? Olettaisin, että jokainen okulaari pitäisi suunnitella optimiksi tietylle polttovälille, jolloin sen optimaalisen polttovälin muuttaminen esim. noilla renkailla vie kuvalaatua vähitellen kauemmas optimisuunnittelupisteestään. Toinen seikka voisi pääpeilin ja apupeilin laatu, koska 127mm apertuurilla pitäisi saada kohtuullisen kelvollinen kuva vielä tuonne 170...180x tienoille (tällöin lähtöpupilliksi tulee n. 0,7 mm). Itselläni käytännön raja SW150Pron maksimisuurennukselle tuli vastaan noin 220x...240x paikkeilla, minkä yli meneminen ei enää parantanut kuvaa (vaikka näyttikin saman kuvan esim. planeetasta suurempana). Käytin tuolla putkella Televuen kulmapeiliä ja okulaareja, mikä rajasi hiukan ongelmalähteitä :)

[HenkkaM]

Olisikohan tuossa kyse siitä, ettei ilmaista lounasta ole okulaareissakaan? Olettaisin, että jokainen okulaari pitäisi suunnitella optimiksi tietylle polttovälille, jolloin sen optimaalisen polttovälin muuttaminen esim. noilla renkailla vie kuvalaatua vähitellen kauemmas optimisuunnittelupisteestään. Toinen seikka voisi pääpeilin ja apupeilin laatu, koska 127mm apertuurilla pitäisi saada kohtuullisen kelvollinen kuva vielä tuonne 170...180x tienoille (tällöin lähtöpupilliksi tulee n. 0,7 mm). Itselläni käytännön raja SW150Pron maksimisuurennukselle tuli vastaan noin 220x...240x paikkeilla, minkä yli meneminen ei enää parantanut kuvaa (vaikka näyttikin saman kuvan esim. planeetasta suurempana). Käytin tuolla putkella Televuen kulmapeiliä ja okulaareja, mikä rajasi hiukan ongelmalähteitä :)

Tuota ensin mainitsemaasi seikkaa itsekin aluksi epäilin, mutta tuolla 8mm.llä on kuva yhtä tarkentumaton ilman säätörinkuloita.
Muistelisin lisäksi kokeilleeni laittaa tuohon 21mm.seen okuun noita rinkuloita lisäksi ja että kuva olisi pysynyt tarkkana, mutta tarkistan tämän vielä uudestaan.
Mitä tuo lähtöpupilli tarkoittaa?
Kiitoksia tiedosta tuohon SW150MAK pro.n liittyen.
Minkähän verran suurennosta tuo C8 mahtaa kestää?

[Timpe]

Mitä tuo lähtöpupilli tarkoittaa?

Lähtöpupilli on se okulaarista tulevan valokimpun halkaisijan koko. Näet lähtöpupillin vaaleana ympyränä, kun suuntaat putken kirkkaaseen kohteeseen ja katsot okulaarin silmälinssiä hiukan kauempaa. Alle 0,5mm kokoisella lähtöpupillilla tulee jo vaikeuksia silmän fysiikan kanssa, joten sikälikään ylisuurten suurennuksien käyttö ei kannata. Lisäksi monet planeettahavaitsijat ovat sitä mieltä, että noin 0,6...0,8mm on optimikoko lähtöpupillin kooksi havaintojen kannalta (ns. sweet Spot). Mak127:lla tämä tarkoittaisi noin 160...200x suurennusaluetta.

[HenkkaM]

Lähtöpupilli on se okulaarista tulevan valokimpun halkaisijan koko. Näet lähtöpupillin vaaleana ympyränä, kun suuntaat putken kirkkaaseen kohteeseen ja katsot okulaarin silmälinssiä hiukan kauempaa. Alle 0,5mm kokoisella lähtöpupillilla tulee jo vaikeuksia silmän fysiikan kanssa, joten sikälikään ylisuurten suurennuksien käyttö ei kannata. Lisäksi monet planeettahavaitsijat ovat sitä mieltä, että noin 0,6...0,8mm on optimikoko lähtöpupillin kooksi havaintojen kannalta (ns. sweet Spot). Mak127:lla tämä tarkoittaisi noin 160...200x suurennusaluetta.

Ok, tsiikasin tuohon 8mm.seen ja sen lähtöpupilli jos oikein osasin katsoa oli n.1mm.

[Kari_A_K]

Lähtöpupillin halkaisijan voi helposti laskea: Jaa pääpeilin tai objektiivin halkaisija (millimetreinä) suurennuksella. Esimerkiksi S-W 127:n lähtöpupilli 100x suurennuksella on siis 1,27 mm.

Toinen juttu joka kannattaisi huomioida on se, että Baaderin Hyperionien kanssa ei pitäisi käyttää barlowia, sillä okulaarissa on jo barlow. Jos poistat barlow-osan, joka on mahdollista, okulaarin polttoväli kaksinkertaistuu. Tälläin barlowin käyttö on mahdollistuu, mutta onko siitä sitten etua, see jää sitten omaan harkintaan.

Hyperionin barlow-osa on siinä 1,25" putkessa, joten poiston jälkeen kaukoputken okulaaripitimen tulee olla 2" mallia.

Kari A K

[spuge]

Lähtöpupillin halkaisijan voi helposti laskea: Jaa pääpeilin tai objektiivin halkaisija (millimetreinä) suurennuksella. Esimerkiksi S-W 127:n lähtöpupilli 100x suurennuksella on siis 1,27 mm.

Toinen juttu joka kannattaisi huomioida on se, että Baaderin Hyperionien kanssa ei pitäisi käyttää barlowia, sillä okulaarissa on jo barlow. Jos poistat barlow-osan, joka on mahdollista, okulaarin polttoväli kaksinkertaistuu. Tälläin barlowin käyttö on mahdollistuu, mutta onko siitä sitten etua, see jää sitten omaan harkintaan.

Hyperionin barlow-osa on siinä 1,25" putkessa, joten poiston jälkeen kaukoputken okulaaripitimen tulee olla 2" mallia.

Kari A K

Joo, paitsi että se barlow elementti ei ole 2x siinä nokassa, eli esim. 8 mm okusta tuli muistaakseni n. 21mm jne. Baaderilla on taulukko siitä miten tuo polttoväli muuttuu kun etuelementin ottaa pois tai käyttää noita rinkuloita.

[HenkkaM]

Lähtöpupillin halkaisijan voi helposti laskea: Jaa pääpeilin tai objektiivin halkaisija (millimetreinä) suurennuksella. Esimerkiksi S-W 127:n lähtöpupilli 100x suurennuksella on siis 1,27 mm.

Toinen juttu joka kannattaisi huomioida on se, että Baaderin Hyperionien kanssa ei pitäisi käyttää barlowia, sillä okulaarissa on jo barlow. Jos poistat barlow-osan, joka on mahdollista, okulaarin polttoväli kaksinkertaistuu. Tälläin barlowin käyttö on mahdollistuu, mutta onko siitä sitten etua, see jää sitten omaan harkintaan.

Hyperionin barlow-osa on siinä 1,25" putkessa, joten poiston jälkeen kaukoputken okulaaripitimen tulee olla 2" mallia.

Kari A K

Kiitoksia lähtöpupillin laskentakaavasta ja tuosta tiedosta että näissä hyperioneissa on jo barlow.
Tulevia laitehankintoja suunnitellessa on hyvä siis huomioida tuo ns. sweet Spot.
Mitenkähän noiden hyperioneiden kanssa toimitaan jos siirryn 2" diakonaaliin?

[Timpe]

Mietin vielä tuota planeettahavaitsemisen "sweet spotia", koska kaipasin itselleni perusteluja miksi tuollainen käsite on syntynyt. Cloudy Nightsin foorumilta löytyi tähän sopiva ketju, jossa mietittiin kannattaako ostaa okulaaria joka tuottaa putkessa 0,5mm lähtöpupillin:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php?Cat=0&Number=3290045&page=0&view=collapsed&sb=5&o=all&vc=1
Samassa ketjussa on myös hyviä perusteluja, miksi tätä kuvitteellista 0,6mm rajaa ei useinkaan kannata alittaa, joten lukekaa tuolta lisää...

[HenkkaM]

Tuossa viime lauantaina pääsi taas pilvipeitteen väistyttyä katselemaan taivaan ihmeitä ja aamuyöstä huomasin tuossa 8mm.ssä hyperionissa huurua sisällä ja jouduin purkamaan aina sisempiin linsseihin asti sen saadakseni tuon huurun sieltä pois.
Jotakin tietysti se kuivaaminen auttoi kun M42.sta ja saturnusta katselin, mutta katsotaan kun kuu taas seuraavan kerran on näkyvissä.
Diagonaalin purin ja senkin peilin putsasin liasta joten jotain parannusta voi siltäkin suunnalta odottaa.

[HenkkaM]

Päivitetääs tätä taas eli nyt on kertynyt hyvin kokemusta noista hyperioneista.
21mm ja 13mm okulaarilla suurennukset: 71X/115X ja 8mm.llä 187,5X ja säätörenkailla 250X, 300X ja 349X.
Noilla 21mm ja 13mm.llä hypeillä en ole käyttänyt säätörenkaita kuin kokeeksi, mutta 8mm.llä käyn aina kaikki suurennusvaihtoehdot läpi.
Nuo kaikki suurimmatkin suurennukset toimivat hyvin, vaikka tuo 349X jääkin yleensä hieman suttuiseksi, mutta noilla 250X ja 300X suurennoksilla on saturnus ja mars vaikuttavaa katseltavaa.
Kuukin paljastaa monia pieniä yksityiskohtia kaikilla suurimmillakin suurennoksilla mukaan lukien tuo 349X.
Onneksi en vaihtanut vielä putkeksi C8 tai C9,25.seen vaikka pian hyperionejen hankinnan jälkeen meinasinkin.
Tämä 127MAK on kuitenkin mukavan kokoinen putki harjoitella tähtitaivaan tuntemista, eikä ole aluksi liikaa rahaakaan kiinni kalustossa.
Niin ja saahan tuosta 127MAK.kista paljon irti kunnon okulaareilla.

Jonkun uuden suotimen olen ajatellut hankkivani syvään taivaaseen lähiaikoina ja viimeistään ennen kun kelit paranee ja pääsee autolla pois täältä kaupunkin valosaasteesta.

[juha_k]

Mukava että olet ollut tytyväinen putkeen, aloittelijalla on vaarana varustelukierre:
mutama havainto ja parempaa kampetta tilaukseen.
Muutaman kierroksen jälkeen sitten lopahtaa into.

Itse olen alkanut tykkäämään omasta skymaxistani aina vaan enemmän.
Okularivalikoima jolla katselen on Ursan nimetön 32mm plössl, SW 25mm ja 10mm plössl ja 6mm Baader ortoskooppi.
tuon kympin tilalle voisi hankkia jonkun ladukkaamman, mutta 25mm on ihan OK.

Välillä mieli tekee isompaa dobsonia tai sitten laadukasta 10-12cm linssiputkea, mutta tuo Skymax 127 on kyllä mainio kompromissiputki,
kohtalaisen kokoinen, helposti liikuteltava ja helposti saa planeettahavaintoihin suurennusta pitkän polttovälin takia.
Suljetun rakenteen ansiosta säilytys pölyisessä konehallissa ei päytä putkea moskalla.
Ja edullinen.

[HenkkaM]

Moro, kumpihan noista UHC filsuista on parempi baaderin UHC-S/L n.460-514nm ja 638-682nm kaistat päästävä vai lumicon UHC 486-501nm (hbeta+OIII) kaistat päästävä?
Entäs paremmuudet OIII baaderilla 500-508nm vai lumicon 496-501nm päästävä?
Pieniä ja vähän suurempiakin eroja kaistoissa mutta entä käytännössä?
Tuo baaderin UHC-S/L on arvoiltaan lähellä lumicon tuossa testissäkin ollutta DS-suodatinta ja tuo DS-suodin ei ollut oikein menestys tuossa testissä, joten lumicon UHC näyttää tuon testin valossa paremmalta.
Lumicon suodattimia vertailussa isommissa putkissa
Lumicon filttereistä tietoa yms.
Baader

[Kaizu]

Suotimien paremmuuteen on mahdoton vastata jos ei ole tietoa, mihin aiot niitä käyttää. Lumiconin taulukko antaa jotain viitteitä siitä mihin mikin suodatin soveltuu.
UHC-S blokkaa vielä aika hyvin valosaasteen mutta myös osan galaksien valosta. Valosaasteen osalta tilanne muuttuu jos laajakaistaiset led-valot tulevat käyttöön.
Kapeakaistasuotimilla saa näyttäviä kuvia sumuista. Mitä kapeampi kaista sen vähemmän valosaaste kiusaa mutta vastaavasti valotusajat venyvät helposti tunteihin. Galaksikuviin ne soveltuvat huonosti koska sieltä tulee valoa kaikilla aallonpituuksilla.

Kaizu

[HenkkaM]

Suotimien paremmuuteen on mahdoton vastata jos ei ole tietoa, mihin aiot niitä käyttää. Lumiconin taulukko antaa jotain viitteitä siitä mihin mikin suodatin soveltuu.
UHC-S blokkaa vielä aika hyvin valosaasteen mutta myös osan galaksien valosta. Valosaasteen osalta tilanne muuttuu jos laajakaistaiset led-valot tulevat käyttöön.
Kapeakaistasuotimilla saa näyttäviä kuvia sumuista. Mitä kapeampi kaista sen vähemmän valosaaste kiusaa mutta vastaavasti valotusajat venyvät helposti tunteihin. Galaksikuviin ne soveltuvat huonosti koska sieltä tulee valoa kaikilla aallonpituuksilla.

Kaizu

Kiitoksia vastauksesta. Tässä aloittelijana kun ei vielä ole mielitietty kohteita niin meinasin noihin lumiconin listan kohteisiin tuota UHC.tä käytellä, eli ne näyttäisi olevan pääasiassa sumuja.
Sillä tulisi tietysti M42 ja M43.sta katsottua keskeltä kaupungin valosaastetta sitten M1.nen ja seuraavaksi vois yrittää bongata noi kaikki muutkin lumiconin listan sumut joiden upeita valokuvia on täällä foorumilla nähty.
Kuinka tärkeitä nuo suotimet on jos bongailee valosaasteettomalta taivaalta kohteita? Porkkalassa ja nuuksiossa tulen myös lähiaikoina poikkeamaan tähtiharrastuksen merkeissä ja siksikin mietin että olisi aika ostaa ainakin tuo UHC.
Galaksit ovat luultavasti liiankin pieniä tuhnuja tuolle 127.lle joten mietin että sumut voisi olla mielekkäämpiä bongauskohteita tuolla apertuaarilla.
Muita mahdollisia kohde vinkkejä?