Tervehdys! Olis aikomus saada "kaikki" irti tuon otsikon putken optiikasta ja valonkeräys kyvystä.
Ostanko siis 2X barlovin ja okulaareja vai 2X barlovin ja zoom okulaarin vai pelkkiä okulaareja?
Onko noiden yllämainittujen vaihtoehtojen välillä silmin havaittavia eroja esimerkiksi valonkeräys kyvyssä jos katsotaan deep sky kohteita mukaan lukien sumut ja galaksit?
Tällä hetkellä putken perässä on jo tuollainen william opticsin dielectric diagonaali (1,25´).
Okulaareiksi olisin kallistumassa baaderin hyperioneihin jotka ilmeisesti toimii syvässä taivaassa ja planeetoissa?
Budjetti on n.300-400e
Pari suodintakin on hankinta listalla eli ainakin yksi planeetta suodin ja yksi syväntaivaan suodin.
Hyperionit on hyviä okulaareja, sopii varmasti sekä planeettoihin että syvään taivaaseen. Jos parasta haluat irti, kannattaa ehkä ostaa sopiva valikoima okulaareja ja jättää barlow hankkimatta. Hyvä barlow on mukava lisä polttoväleihin, mutta se lisää aina lasia yhtälöön. Samoin se nostaa okulaaria diagonaalissa korkeammalle ja lisää vipuvartta jne. Hyperionit ovat aika kookkaita ja barlowin perässä ne vääntää jo aika tavalla diagonaalia.
Tuolla rahalla saat kolme Hyperionia, niillä saa varmasti toivottavat suurennokset aikaiseksi. Lisäksi niiden polttoväliä voi vielä hieman säätää omien mieltymysten mukaan. Mulla on 8" Newtonin (fl=1200) kanssa käytössä 8mm (150x) ja 21mm (57x) hyperionit, oikeastaan kaipaisi enää 13mm tarjoamaa suurennosta tuohon väliin (joulupukille terveisiä).
Hyperioneissa on mukava näkökenttä, niihin on helppo katsoa pitkän silmävälin ansiosta. Mekaaninen konstruktio on erinomainen, okulaari pysyy turvallisesti käsissä hanskatkin kädessä ja se sopii sekä 1,25", että 2" tarkentimiin ilman sovitetta (jos tarkennusvara vaan sallii). Kuva on [Newtonilla] terävä lähes reunoille asti, Maksutovilla varmaan kauttaaltaan terävä. Pikkuinen tosi positiivinen nyanssi varusteluissa on se, että mukana tulee pölytulppia kahta eri kokoa. Toinen sopii kun silmäkumi on ylhäällä, toinen kun se on alhaalla. Näin sen kanssa räplääminenkin jää pois, kun silmäkumin voi jättää samaan asentoon havaittaessa ja säilyttäessä!
Moro!
Hyperionit ovat varmasti hyvä valinta. Painosta ei kannata murehtia: William:sin diagonaali kantaa järkkärinkin painon mukisematta. Hyprioneihinhan saa vielä "finetuning" renkaita joilla polttoväliä voi pienentää. http://www.baader-planetarium.de/sektion/s27/download/hyperion_graphik.jpg
Olethan lukenut tämän säikeen:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5351.0
Lainaus käyttäjältä: HenkkaM - 22.10.2009, 21:59:10
Tervehdys! Olis aikomus saada "kaikki" irti tuon otsikon putken optiikasta ja valonkeräys kyvystä.
Ostanko siis 2X barlovin ja okulaareja vai 2X barlovin ja zoom okulaarin vai pelkkiä okulaareja?
Onko noiden yllämainittujen vaihtoehtojen välillä silmin havaittavia eroja esimerkiksi valonkeräys kyvyssä jos katsotaan deep sky kohteita mukaan lukien sumut ja galaksit?
Tällä hetkellä putken perässä on jo tuollainen william opticsin dielectric diagonaali (1,25´).
Hyvät lähtökohdat kuvalaadulle ovat valmiina, kun olet jo hankkinut hyvän diagonaalin putkeesi. :smiley:
Valonkeräyskyky heikkenee sitä enemmän, mitä enemmän lasia (linssielementtejä) on kohteen ja silmän välissä. Käytännössä nämä valohäviöt ovat vähäisiä, mutta kuitenkin havaittavissa, jos pääsee tekemään rinnakkaisvertailua kahden saman polttovälisen okulaarin (tai saman apertuurisen verrokki-kaukoputken) kanssa. (Vertailuissa on tällöin oltava sama suurennus molemmissa kokoonpanoissa.) Käytännössä näin pientä eroa ei huomaa vain yksittäiseen okulaariin katsoen, koska silmät/aivot korjaavat pienet kirkkauserot havaitsijan huomaamatta.
Käytännön esimerkki tästä: omistan sekä Televue Radian okulaareja (link (http://www.televue.com/engine/page.asp?ID=23)) että vastaavia University Optics HD Abbe Ortoskooppi -okulaareja (link (http://www.universityoptics.com/125inch.html)) ja jos teen kirkkausvertailun näiden välillä (esim. hyvin himmeiden tähtien kanssa), UO HD Orthot voittavat Televuen Radianit niukasti kohteen kirkkaudessa. Tämä johtuu siitä, että ortoskooppisessa okulaarissa on neli-linssinen rakenne ja Radianissa käytetään 6 tai 7 linssistä rakennetta. Tästä kirkkauserosta
huolimatta nuo ortoskoopit jäävät usein kakkos-okulaareiksi laatikkoon, koska monilinssisen Radian okulaarin käyttömukavuus, kuvalaatu myös näkökentän reunoilla, optisten virheiden korjaus ja näennäisen näkökentän laajuus (minulla 45 vs. 60 astetta) on selvästi näitä ortoskooppeja parempi. Saatuani tämän "hifistelyn" sanottua suosittelen siis hankkimaan tuosta listasta valiten "pelkkiä okulaareja", kuten Vesakin tuossa yllä totesi. Sellaisen okulaarisarjan, johon voi sitten lopuksi liittää sen Barlowin ilman harmillisia suurennus-päällekkäisyyksiä. Laatuokulaareissa on näet sellainen hyvä puoli, ettei niistä tahdo luopua mahdollisen kaukoputken vaihtuessa suurempaan, vaan ne siirretään rauhallisesti osaksi uutta kokoonpanoa putken vaihtaessa omistajaa... :cool:
Kiitoksia vastauksista, neuvoista sekä muista vinkeistä! Syvän taivaan katseluun on melkoisella varmuudella tulossa baader hyperionilta 21mm ja 13mm okulaarit ja niihin vielä ainakin yksi setti hieno säätö renkaita.
Tässä lista hienosäätö renkaiden vaikutuksesta polttovälin lyhennykseen, joka helpotti paljon sopivien okulaarien valintaa. (http://www.baader-planetarium.com/pdf/hyperion_brief_description_e.pdf)
Näillä mainitsemillani kahdella okulaarilla ja hienosäätö renkailla pääsee haarukoimaan parhaat katselu suurennukset polttoväliltä 21mm-8,1mm eli tuon hyperionin sarjaan kuuluvan 17mm.kin okulaarin tarjoamat suurennukset. :azn:
Kyseisellä putkella siis 21mm okulaarilla suurennukset: 71X, 85X, 97X, 107X ja 13mm okulaarilla 115X, 139X, 163X, 185X kun käytetään kaikki säätörenkaiden tarjoamat vaihtoehdot.
Hyvälaatuisen barlovin käyttö ei varmaankaan haittaa noiden kirkkaimpien planeettojen katsomista, joten sellainenkin hankittaneen.
Joidenkin nettikauppojen sivuilla luvataan kyseiselle putkelle 254X suurimmaksi käyttökelpoiseksi suurennukseksi, joten tuo 230X voisi varmaan toimia!?
Hyvälaatuista 2X barlovia saa suositella tuosta n.100-150e hintaluokasta
Sitten suotimista:
Syvään taivaaseen baaderin valikoimasta löytyy ainakin astronomik CLS&EOS clip filter, UHC-S ja O-III.
Planeetoille fringe killer, contrast booster, IR-pass ja moon & skyglow filter.
Huh! Suuri valikoima ei helpota ainakaan valintaa varsinkaan kun kaikkiin ei ole kerralla varaa ja ehkä ei tarvettakaan.
Syvään taivaaseen ehkä UHC-S ja planeetoille joku IR-pass tai contrast booster voisi toimia?
Tarkoitus olisi aluksi saada näissä suodattimissakin rahalle vastinetta mahdollisimman paljon tietysti.
Lainaus käyttäjältä: HenkkaM - 25.10.2009, 01:29:50
Hyvälaatuista 2X barlovia saa suositella tuosta n.100-150e hintaluokasta
Sitten suotimista:
Syvään taivaaseen ehkä UHC-S ja planeetoille joku IR-pass tai contrast booster voisi toimia?
http://www.excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=27&entryid=4 (http://www.excelsis.com/1.0/entry.php?sectionid=27&entryid=4) Televue 2x Barlow (1.25", jos koko riittää sulle, tuo ei vinjetoi 24mm Panopticilla, en tiedä Baadereista.)
http://www.baader-planetarium.de/sektion/s41/s41.htm#neodymion (http://www.baader-planetarium.de/sektion/s41/s41.htm#neodymion) (ei niin "jyrkkä" kuin UHC-S, mutta muutoin toimiva ja käyttökelpoinen moneen tarpeeseen.)
Tilasin ylvasta nuo 21mm ja 13mm hyperionit hienosäätörenkailla ja moon&skyglowin filtteriksi, joten nyt vaan kelejä odottelemaan.
Myöhemmin joko barlovilla tai lisä okulaareilla sitten lisäsuurennoksia kun pääsee ensin nuo testaamaan.
Puhelimessa tein eilen iltapäivällä tilauksen ja tänään hain hyperionit ja suotimen postista eli vuorokaudessa tuli tavarat perille ylvasta, suosittelen. :azn:
Enpä osannut kuvitella että nuo hyperionit olisi noin isoja (kuva) ja painaviakin 380-390g/kappale vaan tukevasti pysyy kaikki nipussa.
Vertailun vuoksi pari muuta okulaaria. :grin:
(http://i408.photobucket.com/albums/pp166/Leijonaracing/Astro/SW127MAK010.jpg)
Tuossa 13mm hyperionissa on molemmat hienosäätörenkaat paikoillaan ja polttoväli 8,1mm.
Täytyy kirjoitella sitten vielä kun on oltu tositoimissa, että miltä näyttää.
(http://i408.photobucket.com/albums/pp166/Leijonaracing/Astro/SW127MAK003.jpg)
(http://i408.photobucket.com/albums/pp166/Leijonaracing/Astro/SW127MAK007.jpg)
Lainaus käyttäjältä: HenkkaM - 28.10.2009, 23:45:52
Puhelimessa tein eilen iltapäivällä tilauksen ja tänään hain hyperionit ja suotimen postista eli vuorokaudessa tuli tavarat perille ylvasta, suosittelen. :azn:
Enpä osannut kuvitella että nuo hyperionit olisi noin isoja (kuva) ja painaviakin 380-390g/kappale vaan tukevasti pysyy kaikki nipussa.
Vertailun vuoksi pari muuta okulaaria. :grin:
Näyttää pahasti siltä, että seuraavaksi tarvitset isomman kaukoputken... :grin:
Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 29.10.2009, 01:10:35
Näyttää pahasti siltä, että seuraavaksi tarvitset isomman kaukoputken... :grin:
Juurikin tuli sama mieleen, pikkusen alkaa 127mm maksutovi näyttämään "aneemiselta". Mutta kyllähä iso on komeeta :afro:
Ja nyt sulla on okut joita ei tarvi/kannata vaihtaa hetkeenaikaan/koskaan poies. Henk. kohtaisesti olisi mielenkiintoista kuulla kommentti miten koet tuon vanhan 25mm ja 21mm Hyperionin eroavaisuudet. Itsekun pidin tuota 25mm:stä jo kohtuuokuna.
Lainaus käyttäjältä: bluedog - 29.10.2009, 09:38:43
Juurikin tuli sama mieleen, pikkusen alkaa 127mm maksutovi näyttämään "aneemiselta". Mutta kyllähä iso on komeeta :afro:
Ja nyt sulla on okut joita ei tarvi/kannata vaihtaa hetkeenaikaan/koskaan poies. Henk. kohtaisesti olisi mielenkiintoista kuulla kommentti miten koet tuon vanhan 25mm ja 21mm Hyperionin eroavaisuudet. Itsekun pidin tuota 25mm:stä jo kohtuuokuna.
Sellainen ensi vaikutelma tuli itsellekkin heti ja pitihän sitä lähteä nettiin surffailemaan uutta putkea. :grin:
Onneksi on vielä toistaiseksi kalliimpikin harrastus johon pitää varata rahaa ja helppohan tuolla on opetella ensi alkuun.
Ekaa kertaa näin M42.sen ja se oli aivan mahtavan näköinen!
Noita hienosäätörenkaita lisätessä tuohon 13mm hypeen tarkentaminen vaikeutui tai jäi puutteelliseksi jostain syystä, vaikka namiskassa olisi ollut varaa käännellä!?
Sitten tuosta okulaarivertailusta sen verran että taustataivas on selkeesti tummempi noilla hypeillä jo ilman tuota hankkimaani suodintakin.
Suodin tosiaan parantaa huomattavasti tuon 25 super plössin taustataivaan tummuutta, mutta mahdoton näin vähällä testailuilla vielä sanoa auttaako hyperioneissa lainkaan.
Näkökentän laajuudessa ei ole isoa eroa mutta hypessä kuitenkin isompi suurennus. :azn:
Ei tuo plössikään tosiaan huono okulaari ole ja pitänee vielä hieman vertailla lisää ennenkuin sen tuonne hyllyyn jätän.
Lainaus käyttäjältä: HenkkaM - 01.11.2009, 22:26:30
Sellainen ensi vaikutelma tuli itsellekkin heti ja pitihän sitä lähteä nettiin surffailemaan uutta putkea. :grin:
klip..
Noinhan tässä saattaa käydä mutta ite ainakin oon pitänyt nyrkkisääntönä että ainakin 10 katselukertaa / putki olisi suotavaa...heh
Lainaa
Sitten tuosta okulaarivertailusta sen verran että taustataivas on selkeesti tummempi noilla hypeillä jo ilman tuota hankkimaani suodintakin.
Suodin tosiaan parantaa huomattavasti tuon 25 super plössin taustataivaan tummuutta, mutta mahdoton näin vähällä testailuilla vielä sanoa auttaako hyperioneissa lainkaan.
Näkökentän laajuudessa ei ole isoa eroa mutta hypessä kuitenkin isompi suurennus. :azn:
Ei tuo plössikään tosiaan huono okulaari ole ja pitänee vielä hieman vertailla lisää ennenkuin sen tuonne hyllyyn jätän.
Taitaa tuo taustataivaan tummuus johtua Hyperionien suuremmista suurennuksista ja oletan että suodin lisää sitä niissäkin. Hyperioneissa on 68 asteen näkökenttäkenttä, Plösslissä varmasti pienempi; todellisen näkökentänkin osalta Hyperion varmaan pesee Plösslin. 21/25mm lähtöpupillissa eikä suurennuksessakaan ei ole paljoa eroa joten saattaapi Plössli jäädä hyllyyn odottamaan sitä "tulevaa" putken päivitystä.
Mitenkähän noita voisi vertailla, tunnetasolla ehkä. Tuleekohan Hyperionilla katsellessa niinpaljon parempi "fiilis"? Meinaan kun olen itsekkin kahden vaiheilla hankkisinko tuollaisen 21mm:sen.
eikös nuo hyperionit sovi SW 102 milliseen putkeen jossa on 1,25 tuuman paikka
Lainaus käyttäjältä: Pietari - 02.11.2009, 16:28:36
eikös nuo hyperionit sovi SW 102 milliseen putkeen jossa on 1,25 tuuman paikka
Kyllä sopii niitä kahta pitkäpolttovälistä (31mm ja 36mm) aspheric mallia lukuunottamatta.
eikö sovi 13mm?
Lainaus käyttäjältä: Pietari - 02.11.2009, 16:37:57
eikö sovi 13mm?
Sopii:
Lainaus käyttäjältä: minä
Kyllä sopii niitä kahta pitkäpolttovälistä (31mm ja 36mm) aspheric mallia lukuunottamatta.
Kaikissa muissa paitsi noissa kahdessa aspheric mallissa on 1,25" sovite. Eli myös 13mm:ssä on.
selvä, tajusin eka että sopii vaan 31mm ja 36mm
Kyllähän niissä asphericeissa tulee myös pienempi sovite? Ainakin meidän yhdistyksen skylinerissa käytetään 31mm hyperionia pienemmässä holkissa.
jaha mutta en meinaa hankkii kun 13mm
Lainaus käyttäjältä: bluedog - 02.11.2009, 10:57:02
Taitaa tuo taustataivaan tummuus johtua Hyperionien suuremmista suurennuksista ja oletan että suodin lisää sitä niissäkin.
Taustataivas tummuu suurennuksen kasvamisen ja samaan aikaan tapahtuvan lähtöpupillin pienenemisen myötä. Tätä ilmiötä kannattaa käyttää hyväksi esim. haettaessa himmeää galaksia laajakulmaokulaarin kenttään. Jollei käytetty suurennus riitä erottamaan galaksia vaaleasta taustataivaasta, lisätään suurennusta seuraavaan suuruusluokkaan ja yritetään uudelleen (nyt galaksi voikin jo näkyä taustataivaan himmenemisen ja tämän takia kohteen/taivaan välisen "paikalliskontrastin" lisäännyttyä).
Suotimet syövät valoa niiden suodinalueen mukaan, joten taustataivas tummuu niidenkin kanssa (kapeakaistaisilla laajakaistaisia suotimia enemmän).
Lainaus käyttäjältä: bluedog - 02.11.2009, 10:57:02
Noinhan tässä saattaa käydä mutta ite ainakin oon pitänyt nyrkkisääntönä että ainakin 10 katselukertaa / putki olisi suotavaa...hehTaitaa tuo taustataivaan tummuus johtua Hyperionien suuremmista suurennuksista ja oletan että suodin lisää sitä niissäkin. Hyperioneissa on 68 asteen näkökenttäkenttä, Plösslissä varmasti pienempi; todellisen näkökentänkin osalta Hyperion varmaan pesee Plösslin. 21/25mm lähtöpupillissa eikä suurennuksessakaan ei ole paljoa eroa joten saattaapi Plössli jäädä hyllyyn odottamaan sitä "tulevaa" putken päivitystä.
Mitenkähän noita voisi vertailla, tunnetasolla ehkä. Tuleekohan Hyperionilla katsellessa niinpaljon parempi "fiilis"? Meinaan kun olen itsekkin kahden vaiheilla hankkisinko tuollaisen 21mm:sen.
Hyperioneilla katsottaessa on sinertävä ja valosaasteellinen taustataivas hyvin tumma/musta ilman mitään filttereitä joten toimii erittäin hyvin sellaisenaan vaikka kaupunki alueella. Suurennus super plössillä 25mm.llä on 60X ja 21mm hypellä 71X, eikä ruutu pimene ainakaan havaittavasti enempää tuolla 13mm.llä hyperionilla (115X) katsottaessa, mikä taitaa kertoa jotain millaisista okulaareista on loppujen lopuksi kyse.
Taitaa olla 8mm.sen hypen hankinta enään ajan kysymys ja barlowin hankinta on unohdettu ainakin toistaiseksi. :grin:
Tuo baaderin moon&skyglow oli ehkä hieman pettymys kun tähän mennessä en ole vielä oikein mitään parannusta näkymissä erottanut.
Olisikohan hyperioneissa itsessään käytetty jotain linssipinnoituksia vai voisiko nuo 8-linssiä itsessään filtteröidä jotain haitallisia kaistoja pois?
Taitaa olla jossain vaiheessa hankinta listalla vielä tuo baaderin UHC-S tai muu vastaava suodin jos tarvetta ilmenee.
kannattaako mun hankkin 13 mm hyperio
minkä laisia kohteita kannattaa kahtoa hyperio okulaarilla
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.11.2009, 19:43:41
Kyllähän niissä asphericeissa tulee myös pienempi sovite? Ainakin meidän yhdistyksen skylinerissa käytetään 31mm hyperionia pienemmässä holkissa.
Mulla ei tullut. Eikä siinä mitään järkeä olisikaan. Menee hyvä okulaari hukkaan, kun pienempi holkki vinjetoi. Onhan se tietty hätäratkaisuna OK, jos ei muuta putkea/okulaaria ole saatavilla... :)
Lainaus käyttäjältä: Pietari - 03.11.2009, 16:05:58
minkä laisia kohteita kannattaa kahtoa hyperio okulaarilla
Jospa URSA:n DeepSky Wiki pitäisi miehen hetken aikaa tyytyväisenä saatavan tiedon runsauteen? Sukeltamisen syvän taivaan saloihin voi aloittaa täältä:
http://www.ursa.fi/wiki/DS-opas/DS-opas (http://www.ursa.fi/wiki/DS-opas/DS-opas) :cheesy: (+ Kiitokset Juhalle ja Jaakolle mittavasta havaintotiedon julkaisutyöstä!)
kiitos vastauksesta
Tilasin tänään 8mm.sen hyperionin että pääsee vähän "revittämään" noilla suurennuksilla.
Katsellaan noilla 8, 13 ja 21mm hypereillä ja hankitaan sitten seuraavaksi suodattimia tai uusi putki. :grin:
Mielenkiintoista nähdä alkaako näkymät pikkuhiljaa tummentua suurennuksen kasvaessa tuohon 187,5X ja säätörenkailla 250X, 300X ja 349X, joista pari viimeisintä suurennusta taitaa mennä yli putken optiikan, mutta koitetaan selvittää missä raja kulkee.
Aloit sitten paukuttamaan ihan reippaasti rahulaa heti kärkeen. Lamantappotalkoot meneillään, hyvä näin. :smiley:
Mulla alkoi 6mm Omnilla jo hieman "kuva pehmenemään", edelleen mielenkiinnolla odotan miten käy Hyperionilla 250x suurennoksen kanssa.
Lainaus käyttäjältä: bluedog - 05.11.2009, 22:00:39
Aloit sitten paukuttamaan ihan reippaasti rahulaa heti kärkeen. Lamantappotalkoot meneillään, hyvä näin. :smiley:
Mulla alkoi 6mm Omnilla jo hieman "kuva pehmenemään", edelleen mielenkiinnolla odotan miten käy Hyperionilla 250x suurennoksen kanssa.
Ei harrastus tai harrastukset ole mitään jollei kaikki ylimääräinen raha niihin kulu.
Kohta rupeaa budjetti menemään tuohon moottoriurheilun puolelle, mutta kai tässä vois ainakin vähän isomman putken vielä hankkia ennen kevättä tai ainakin mikäli tulee sopiva käytetty kohdalle. :grin:
Tuon rahankulumisen lisäksi tämä on vielä mielenkiintoistakin ja ajoittain varsin palkitsevaa kun sattuu jotain hienoa löytämään ja näkemään.
Niin ja tuolta ylvasta tilasin ja huomenna pitäisi olla noudettavissa postista, joten varsin erinomaista asiakaspalvelua jälleen.
Palautetta okusta/okuista sitten kun taas kelit kirkastuu. :wink:
21mm okulaarilla suurennukset: 71X, 85X, 97X, 107X ja 13mm okulaarilla 115X, 139X, 163X, 185X ja 8mm.llä 187,5X ja säätörenkailla 250X, 300X ja 349X kun käytetään kaikki säätörenkaiden tarjoamat vaihtoehdot.
Käytettäviä suurennoksia on kattava ja täysin riittäväkin määrä, mutta tuon 139X suurennoksen paikkeilla alkaa tarkentuminen jäämään puutteelliseksi hyperioneilla ja otsikon putkella.
Laitoin kokeeksi okulaarin suoraan putken perään ilman diakonaalia mikä ehkä hieman auttoi mutta ei tarpeeksi kuitenkaan.
Kun näkymä alkaa jäämään sumeaksi tuon 139X paikkeilla niin se sumeus aste on sama aina tuonne 300X asti ja 349X suurennoksella sumeus vielä hieman kasvaa vaikka kohde onkin vielä nähtävissä.
Putki on ollut ennen käyttöä tuntikausia parvekkeella jäähtymässä joten siitä ei voi olla kyse.
Putken kollimointi on tarkastettu keinotähdellä ja 349X suurennoksella jolloin airy disk oli kollimointi ohjeiden kuvien kaltainen muodoltaan, eli tasaiset neljä rinkulaa oli nähtävissä joista pari ulompaa tosin jo melko himmeästi.
Uutta putkea on harkittu jo tovi ja ensin katselin tuota 150MAK pro ja 180MAK pro.ta kunnes tuo C8 alkoi näyttämään sopivalta jo apertuaarin ja ulkoisen kokonsakin puolesta.
C8 ja jalustan hinta vaan asettuu tuonne kipurajalle ja ehkä hieman ylikin nyt, joten tuo 150MAK pro sopisi paremmin kukkarolle mutta näistä putkivalinnoista myöhemmin sitten oikeassa paikassa lisää.
Lainaus käyttäjältä: HenkkaM - 14.11.2009, 21:57:01
21mm okulaarilla suurennukset: 71X, 85X, 97X, 107X ja 13mm okulaarilla 115X, 139X, 163X, 185X ja 8mm.llä 187,5X ja säätörenkailla 250X, 300X ja 349X kun käytetään kaikki säätörenkaiden tarjoamat vaihtoehdot. Käytettäviä suurennoksia on kattava ja täysin riittäväkin määrä, mutta tuon 139X suurennoksen paikkeilla alkaa tarkentuminen jäämään puutteelliseksi hyperioneilla ja otsikon putkella. ...clip... Kun näkymä alkaa jäämään sumeaksi tuon 139X paikkeilla niin se sumeus aste on sama aina tuonne 300X asti ja 349X suurennoksella sumeus vielä hieman kasvaa vaikka kohde onkin vielä nähtävissä.
Olisikohan tuossa kyse siitä, ettei ilmaista lounasta ole okulaareissakaan? Olettaisin, että jokainen okulaari pitäisi suunnitella optimiksi tietylle polttovälille, jolloin sen optimaalisen polttovälin muuttaminen esim. noilla renkailla vie kuvalaatua vähitellen kauemmas optimisuunnittelupisteestään. Toinen seikka voisi pääpeilin ja apupeilin laatu, koska 127mm apertuurilla pitäisi saada kohtuullisen kelvollinen kuva vielä tuonne 170...180x tienoille (tällöin lähtöpupilliksi tulee n. 0,7 mm). Itselläni käytännön raja SW150Pron maksimisuurennukselle tuli vastaan noin 220x...240x paikkeilla, minkä yli meneminen ei enää parantanut kuvaa (vaikka näyttikin saman kuvan esim. planeetasta suurempana). Käytin tuolla putkella Televuen kulmapeiliä ja okulaareja, mikä rajasi hiukan ongelmalähteitä :)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 14.11.2009, 22:13:25
Olisikohan tuossa kyse siitä, ettei ilmaista lounasta ole okulaareissakaan? Olettaisin, että jokainen okulaari pitäisi suunnitella optimiksi tietylle polttovälille, jolloin sen optimaalisen polttovälin muuttaminen esim. noilla renkailla vie kuvalaatua vähitellen kauemmas optimisuunnittelupisteestään. Toinen seikka voisi pääpeilin ja apupeilin laatu, koska 127mm apertuurilla pitäisi saada kohtuullisen kelvollinen kuva vielä tuonne 170...180x tienoille (tällöin lähtöpupilliksi tulee n. 0,7 mm). Itselläni käytännön raja SW150Pron maksimisuurennukselle tuli vastaan noin 220x...240x paikkeilla, minkä yli meneminen ei enää parantanut kuvaa (vaikka näyttikin saman kuvan esim. planeetasta suurempana). Käytin tuolla putkella Televuen kulmapeiliä ja okulaareja, mikä rajasi hiukan ongelmalähteitä :)
Tuota ensin mainitsemaasi seikkaa itsekin aluksi epäilin, mutta tuolla 8mm.llä on kuva yhtä tarkentumaton ilman säätörinkuloita.
Muistelisin lisäksi kokeilleeni laittaa tuohon 21mm.seen okuun noita rinkuloita lisäksi ja että kuva olisi pysynyt tarkkana, mutta tarkistan tämän vielä uudestaan.
Mitä tuo lähtöpupilli tarkoittaa?
Kiitoksia tiedosta tuohon SW150MAK pro.n liittyen.
Minkähän verran suurennosta tuo C8 mahtaa kestää?
Lainaus käyttäjältä: HenkkaM - 14.11.2009, 22:50:37
Mitä tuo lähtöpupilli tarkoittaa?
Lähtöpupilli on se okulaarista tulevan valokimpun halkaisijan koko. Näet lähtöpupillin vaaleana ympyränä, kun suuntaat putken kirkkaaseen kohteeseen ja katsot okulaarin silmälinssiä hiukan kauempaa. Alle 0,5mm kokoisella lähtöpupillilla tulee jo vaikeuksia silmän fysiikan kanssa, joten sikälikään ylisuurten suurennuksien käyttö ei kannata. Lisäksi monet planeettahavaitsijat ovat sitä mieltä, että noin 0,6...0,8mm on optimikoko lähtöpupillin kooksi havaintojen kannalta (ns. sweet Spot). Mak127:lla tämä tarkoittaisi noin 160...200x suurennusaluetta.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 14.11.2009, 23:10:02
Lähtöpupilli on se okulaarista tulevan valokimpun halkaisijan koko. Näet lähtöpupillin vaaleana ympyränä, kun suuntaat putken kirkkaaseen kohteeseen ja katsot okulaarin silmälinssiä hiukan kauempaa. Alle 0,5mm kokoisella lähtöpupillilla tulee jo vaikeuksia silmän fysiikan kanssa, joten sikälikään ylisuurten suurennuksien käyttö ei kannata. Lisäksi monet planeettahavaitsijat ovat sitä mieltä, että noin 0,6...0,8mm on optimikoko lähtöpupillin kooksi havaintojen kannalta (ns. sweet Spot). Mak127:lla tämä tarkoittaisi noin 160...200x suurennusaluetta.
Ok, tsiikasin tuohon 8mm.seen ja sen lähtöpupilli jos oikein osasin katsoa oli n.1mm.
Lähtöpupillin halkaisijan voi helposti laskea: Jaa pääpeilin tai objektiivin halkaisija (millimetreinä) suurennuksella. Esimerkiksi S-W 127:n lähtöpupilli 100x suurennuksella on siis 1,27 mm.
Toinen juttu joka kannattaisi huomioida on se, että Baaderin Hyperionien kanssa ei pitäisi käyttää barlowia, sillä okulaarissa on jo barlow. Jos poistat barlow-osan, joka on mahdollista, okulaarin polttoväli kaksinkertaistuu. Tälläin barlowin käyttö on mahdollistuu, mutta onko siitä sitten etua, see jää sitten omaan harkintaan.
Hyperionin barlow-osa on siinä 1,25" putkessa, joten poiston jälkeen kaukoputken okulaaripitimen tulee olla 2" mallia.
Kari A K
Lainaus käyttäjältä: Kari_A_K - 15.11.2009, 08:59:33
Lähtöpupillin halkaisijan voi helposti laskea: Jaa pääpeilin tai objektiivin halkaisija (millimetreinä) suurennuksella. Esimerkiksi S-W 127:n lähtöpupilli 100x suurennuksella on siis 1,27 mm.
Toinen juttu joka kannattaisi huomioida on se, että Baaderin Hyperionien kanssa ei pitäisi käyttää barlowia, sillä okulaarissa on jo barlow. Jos poistat barlow-osan, joka on mahdollista, okulaarin polttoväli kaksinkertaistuu. Tälläin barlowin käyttö on mahdollistuu, mutta onko siitä sitten etua, see jää sitten omaan harkintaan.
Hyperionin barlow-osa on siinä 1,25" putkessa, joten poiston jälkeen kaukoputken okulaaripitimen tulee olla 2" mallia.
Kari A K
Joo, paitsi että se barlow elementti ei ole 2x siinä nokassa, eli esim. 8 mm okusta tuli muistaakseni n. 21mm jne. Baaderilla on taulukko siitä miten tuo polttoväli muuttuu kun etuelementin ottaa pois tai käyttää noita rinkuloita.
Lainaus käyttäjältä: Kari_A_K - 15.11.2009, 08:59:33
Lähtöpupillin halkaisijan voi helposti laskea: Jaa pääpeilin tai objektiivin halkaisija (millimetreinä) suurennuksella. Esimerkiksi S-W 127:n lähtöpupilli 100x suurennuksella on siis 1,27 mm.
Toinen juttu joka kannattaisi huomioida on se, että Baaderin Hyperionien kanssa ei pitäisi käyttää barlowia, sillä okulaarissa on jo barlow. Jos poistat barlow-osan, joka on mahdollista, okulaarin polttoväli kaksinkertaistuu. Tälläin barlowin käyttö on mahdollistuu, mutta onko siitä sitten etua, see jää sitten omaan harkintaan.
Hyperionin barlow-osa on siinä 1,25" putkessa, joten poiston jälkeen kaukoputken okulaaripitimen tulee olla 2" mallia.
Kari A K
Kiitoksia lähtöpupillin laskentakaavasta ja tuosta tiedosta että näissä hyperioneissa on jo barlow.
Tulevia laitehankintoja suunnitellessa on hyvä siis huomioida tuo ns. sweet Spot.
Mitenkähän noiden hyperioneiden kanssa toimitaan jos siirryn 2" diakonaaliin?
Mietin vielä tuota planeettahavaitsemisen "sweet spotia", koska kaipasin itselleni perusteluja miksi tuollainen käsite on syntynyt. Cloudy Nightsin foorumilta löytyi tähän sopiva ketju, jossa mietittiin kannattaako ostaa okulaaria joka tuottaa putkessa 0,5mm lähtöpupillin:
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php?Cat=0&Number=3290045&page=0&view=collapsed&sb=5&o=all&vc=1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php?Cat=0&Number=3290045&page=0&view=collapsed&sb=5&o=all&vc=1)
Samassa ketjussa on myös hyviä perusteluja, miksi tätä kuvitteellista 0,6mm rajaa ei useinkaan kannata alittaa, joten lukekaa tuolta lisää...
Tuossa viime lauantaina pääsi taas pilvipeitteen väistyttyä katselemaan taivaan ihmeitä ja aamuyöstä huomasin tuossa 8mm.ssä hyperionissa huurua sisällä ja jouduin purkamaan aina sisempiin linsseihin asti sen saadakseni tuon huurun sieltä pois.
Jotakin tietysti se kuivaaminen auttoi kun M42.sta ja saturnusta katselin, mutta katsotaan kun kuu taas seuraavan kerran on näkyvissä.
Diagonaalin purin ja senkin peilin putsasin liasta joten jotain parannusta voi siltäkin suunnalta odottaa.
Päivitetääs tätä taas eli nyt on kertynyt hyvin kokemusta noista hyperioneista.
21mm ja 13mm okulaarilla suurennukset: 71X/115X ja 8mm.llä 187,5X ja säätörenkailla 250X, 300X ja 349X.
Noilla 21mm ja 13mm.llä hypeillä en ole käyttänyt säätörenkaita kuin kokeeksi, mutta 8mm.llä käyn aina kaikki suurennusvaihtoehdot läpi.
Nuo kaikki suurimmatkin suurennukset toimivat hyvin, vaikka tuo 349X jääkin yleensä hieman suttuiseksi, mutta noilla 250X ja 300X suurennoksilla on saturnus ja mars vaikuttavaa katseltavaa.
Kuukin paljastaa monia pieniä yksityiskohtia kaikilla suurimmillakin suurennoksilla mukaan lukien tuo 349X.
Onneksi en vaihtanut vielä putkeksi C8 tai C9,25.seen vaikka pian hyperionejen hankinnan jälkeen meinasinkin.
Tämä 127MAK on kuitenkin mukavan kokoinen putki harjoitella tähtitaivaan tuntemista, eikä ole aluksi liikaa rahaakaan kiinni kalustossa.
Niin ja saahan tuosta 127MAK.kista paljon irti kunnon okulaareilla. :azn:
Jonkun uuden suotimen olen ajatellut hankkivani syvään taivaaseen lähiaikoina ja viimeistään ennen kun kelit paranee ja pääsee autolla pois täältä kaupunkin valosaasteesta.
Mukava että olet ollut tytyväinen putkeen, aloittelijalla on vaarana varustelukierre:
mutama havainto ja parempaa kampetta tilaukseen.
Muutaman kierroksen jälkeen sitten lopahtaa into.
Itse olen alkanut tykkäämään omasta skymaxistani aina vaan enemmän.
Okularivalikoima jolla katselen on Ursan nimetön 32mm plössl, SW 25mm ja 10mm plössl ja 6mm Baader ortoskooppi.
tuon kympin tilalle voisi hankkia jonkun ladukkaamman, mutta 25mm on ihan OK.
Välillä mieli tekee isompaa dobsonia tai sitten laadukasta 10-12cm linssiputkea, mutta tuo Skymax 127 on kyllä mainio kompromissiputki,
kohtalaisen kokoinen, helposti liikuteltava ja helposti saa planeettahavaintoihin suurennusta pitkän polttovälin takia.
Suljetun rakenteen ansiosta säilytys pölyisessä konehallissa ei päytä putkea moskalla.
Ja edullinen.
Moro, kumpihan noista UHC filsuista on parempi baaderin UHC-S/L n.460-514nm ja 638-682nm kaistat päästävä vai lumicon UHC 486-501nm (hbeta+OIII) kaistat päästävä?
Entäs paremmuudet OIII baaderilla 500-508nm vai lumicon 496-501nm päästävä?
Pieniä ja vähän suurempiakin eroja kaistoissa mutta entä käytännössä?
Tuo baaderin UHC-S/L on arvoiltaan lähellä lumicon tuossa testissäkin ollutta DS-suodatinta ja tuo DS-suodin ei ollut oikein menestys tuossa testissä, joten lumicon UHC näyttää tuon testin valossa paremmalta.
Lumicon suodattimia vertailussa isommissa putkissa (http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=1520)
Lumicon filttereistä tietoa yms. (http://www.lumicon.com/astronomy-accessories.php?cid=1&cn=Filters)
Baader (http://www.baader-planetarium.de/sektion/s42/s42.htm)
Suotimien paremmuuteen on mahdoton vastata jos ei ole tietoa, mihin aiot niitä käyttää. Lumiconin taulukko antaa jotain viitteitä siitä mihin mikin suodatin soveltuu.
UHC-S blokkaa vielä aika hyvin valosaasteen mutta myös osan galaksien valosta. Valosaasteen osalta tilanne muuttuu jos laajakaistaiset led-valot tulevat käyttöön.
Kapeakaistasuotimilla saa näyttäviä kuvia sumuista. Mitä kapeampi kaista sen vähemmän valosaaste kiusaa mutta vastaavasti valotusajat venyvät helposti tunteihin. Galaksikuviin ne soveltuvat huonosti koska sieltä tulee valoa kaikilla aallonpituuksilla.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 15.03.2010, 09:09:35
Suotimien paremmuuteen on mahdoton vastata jos ei ole tietoa, mihin aiot niitä käyttää. Lumiconin taulukko antaa jotain viitteitä siitä mihin mikin suodatin soveltuu.
UHC-S blokkaa vielä aika hyvin valosaasteen mutta myös osan galaksien valosta. Valosaasteen osalta tilanne muuttuu jos laajakaistaiset led-valot tulevat käyttöön.
Kapeakaistasuotimilla saa näyttäviä kuvia sumuista. Mitä kapeampi kaista sen vähemmän valosaaste kiusaa mutta vastaavasti valotusajat venyvät helposti tunteihin. Galaksikuviin ne soveltuvat huonosti koska sieltä tulee valoa kaikilla aallonpituuksilla.
Kaizu
Kiitoksia vastauksesta. Tässä aloittelijana kun ei vielä ole mielitietty kohteita niin meinasin noihin lumiconin listan kohteisiin tuota UHC.tä käytellä, eli ne näyttäisi olevan pääasiassa sumuja.
Sillä tulisi tietysti M42 ja M43.sta katsottua keskeltä kaupungin valosaastetta sitten M1.nen ja seuraavaksi vois yrittää bongata noi kaikki muutkin lumiconin listan sumut joiden upeita valokuvia on täällä foorumilla nähty.
Kuinka tärkeitä nuo suotimet on jos bongailee valosaasteettomalta taivaalta kohteita? Porkkalassa ja nuuksiossa tulen myös lähiaikoina poikkeamaan tähtiharrastuksen merkeissä ja siksikin mietin että olisi aika ostaa ainakin tuo UHC.
Galaksit ovat luultavasti liiankin pieniä tuhnuja tuolle 127.lle joten mietin että sumut voisi olla mielekkäämpiä bongauskohteita tuolla apertuaarilla.
Muita mahdollisia kohde vinkkejä?
Lainaus käyttäjältä: HenkkaM - 15.03.2010, 22:04:39
Galaksit ovat luultavasti liiankin pieniä tuhnuja tuolle 127.lle joten mietin että sumut voisi olla mielekkäämpiä bongauskohteita tuolla apertuaarilla.
Muita mahdollisia kohde vinkkejä?
Tuolle putkelle taitaa asia olla tasan päinvastoin. Kun polttoväliä on puolitoista metriä saa pienistäkin galakseista jotain näkyviin, edellyttää tosin pitkää valotusta. Laajoille sumuille polttoväli on liian pitkä, pitää kuvata osissa ja yhdistää. Planetaarisille sumuille polttoväli taas sopii hyvin, samoin kuin planeetoillekkin. Minä hommasin tuon saman putken seurantaputkeksi juurikin pitkän polttovälin vuoksi.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 15.03.2010, 23:06:38
Tuolle putkelle taitaa asia olla tasan päinvastoin. Kun polttoväliä on puolitoista metriä saa pienistäkin galakseista jotain näkyviin, edellyttää tosin pitkää valotusta. Laajoille sumuille polttoväli on liian pitkä, pitää kuvata osissa ja yhdistää. Planetaarisille sumuille polttoväli taas sopii hyvin, samoin kuin planeetoillekkin. Minä hommasin tuon saman putken seurantaputkeksi juurikin pitkän polttovälin vuoksi.
Kaizu
Kiitos vastauksesta, jäi tuossa mainitsematta että suotimet tulisi tällä hetkellä pelkkään visuaalikäyttöön, mutta otetaan vinkki kuitenkin talteen tulevaisuuden varalle.
Jos havaintopaikka on kelvollinen, kyllä 127:lla pitäisi galaksejakin näkyä enemmän ja vähemmän.
Suotimista en tiedä kun en ole käyttänyt.
Esim. M81, M82 ja M51 olen bongannut aika kehnoissakin olosuhteissa.
Sumuista esim. M1 on muuten helppo, mutta häviää tosi nopeasti jos taustataivas ei ole musta.
Kovasti vain havaintoja tekemään, kyllä noilla eväillä pitäisi pitkälle päästä!
Lainaus käyttäjältä: juha_k - 16.03.2010, 10:16:32
Jos havaintopaikka on kelvollinen, kyllä 127:lla pitäisi galaksejakin näkyä enemmän ja vähemmän.
Suotimista en tiedä kun en ole käyttänyt.
Esim. M81, M82 ja M51 olen bongannut aika kehnoissakin olosuhteissa.
Sumuista esim. M1 on muuten helppo, mutta häviää tosi nopeasti jos taustataivas ei ole musta.
Kovasti vain havaintoja tekemään, kyllä noilla eväillä pitäisi pitkälle päästä!
Kiitos vinkistä. Näitä galakseja täytyy yrittää bongata tuolta porkkalan niemeltä käsin kun sinne ehtii.