Perusasetukset järkkärikuvauksessa

[Tap_Sa]

Miten niitä apupeilin kannakkeiden difraktiopiikkejä voi hyödyntää tarkennukseen?

[Kaizu]

Piikit näkyvät vasta kun fokusointi on melko kohdallaan. Piikit kapenevat ja kasvavat pituutta hyvin jyrkästi lähestyttäessä fokusta ja vastaavasti lyhenevät kun mennään kauemmaksi.

Kaizu

[Jupo]

Tuossa toissa päivänä nappasin ensimmäisen pikakuvan Jupiterista ja kolmesta kuusta.. ilmeisesti Io ja Europa ovat täältä katsoen aika lailla perätysten? Kyllä ne sieltä sitten löytyivät kun tarpeeksi kuvaa zoomasi :) Jupiterin ongelmana minulla oli ettei tuo automaattinen tarkennus toiminut ja silmälasien kanssa oli yllättävän haastavaa yrittää tarkentaa manuaalisesti.

No kuitenkin jos nyt sitten ilman seurantaa otan maisemakuvaa ISO800 arvolla tai haaveilen saavani Andromedan näkyviin (jos satun sen löytämään). Niin onko hyötyä ottaa esim. 10 x 15s kuvaa ja koettaa pinota niitä DeepSkyStackerillä.

Eikös periaatteessa voi otta 1 x 15s kuvan, kopioida se 15 kuvaksi ja pinota sitten? :)

Kamerana tuo EOS1100D + EF 75-300 ja EFS 18-55

Näillä minun vehkeillä kannattaa varmaan odotella että kuu vähän rauhoittuu ja menee maan taakse piiloon :)

[Lithos]

Eikös periaatteessa voi otta 1 x 15s kuvan, kopioida se 15 kuvaksi ja pinota sitten? :)

Ei voi tuo kopioi myös kohinan ja kaiken muun täsmälleen samalla tavalla... tai sanotaan että voi mutta ei siitä ole mitään hyötyä. Saat andromedan galaksin helpostin näkymään kameralla ottamalla vaikka vain 5 tai 10 5-10 sekunnin valotusta tuolla kittilinssillä vaikka 35 mm asetuksella ja pinoamalla ne deepsky stackerillä. Se on sen verran julman kokoinen että ei sen näkymiseen isompaa obiskaa tarvitse.

[Lauri Kangas]

No kuitenkin jos nyt sitten ilman seurantaa otan maisemakuvaa ISO800 arvolla tai haaveilen saavani Andromedan näkyviin (jos satun sen löytämään). Niin onko hyötyä ottaa esim. 10 x 15s kuvaa ja koettaa pinota niitä DeepSkyStackerillä.

Eikös periaatteessa voi otta 1 x 15s kuvan, kopioida se 15 kuvaksi ja pinota sitten? :)

Pinoaminen ei ole mikään taikatemppu jolla kuvasta maagisesti tulee parempi. Jos pinoat yhteen monta identtistä kuvaa, saat tulokseksi täsmälleen saman kuvan josta aloitit.

Arkipäivän esimerkki: Haluat punnita itsesi mutta digitaalinen vaakasi antaa mitä sattuu tuloksia. Kun menet vaa'alle kymmenen kertaa, lasket kaikki tulokset yhteen ja jaat kymmenellä (eli lasket kaikkien punnitusten keskiarvon), saat luotettavamman tuloksen.

Ei auta, että punnitset itsesi kerran jonka jälkeen ensin kerrot tuloksen kymmenellä ja sitten jaat sen kymmenellä.

[Jupo]

Jees, näin vähän ajattelinkin että tämä menee. Ilmeisesti 15 kuvaa peräkkäin antaa aavistuksen erilaisia tuloksia joka otoksella. Deepstacker osaa ilmeisesti kohdistaa kuvat kohdalleen kun ilmeisesti 10 x 15s aikana maapallo kerkiää liikahtamaan ensimmäisen ja viimeisen kuvan ollessa aavistuksen eri kohdista otettuja.

Olen kokeilumielellä tallentanut JPG + RAW muodossa kuvat mutta millä ohjelmalla tuota RAW materiaalia kannattaa käsitellä että saa samat "pyöreät" piirteet kuin JPG materiaalissa.

[Lauri Kangas]

Joo, kuvat ovat nimenomaan sen verran erilaisia että kaikissa on sama signaali, mutta eri kohina. Samoin tuossa punnitusesimerkissä painosi on tietysti sama joka kerta, mutta vaa'an siihen lisäämä/vähentämä virhe muuttuu. Signaali siis pysyy samana mutta kohina keskiarvoistuu pois.

Varoituksen sanana että 10x15 kuvan ottamiseen menee kaksi ja puoli minuuttia. Tässä ajassa tähdet ovat pyörähtäneet sen verran että pelkästään xy-siirtelyyn perustuva kohdistaminen ei enää laita tähtiä kohdakkain kaikkialla kuvan alueella kuvan projektion takia.

Esim. IRIS osaa kyllä väännellä kuvat keskenään samaan projektioon (niin, että näyttää kuin linssi olisi osoittanut samaan tähteen koko ajan) mutta se ei ole ihan helppoa.

[Some-E]

Ilmeisesti 15 kuvaa peräkkäin antaa aavistuksen erilaisia tuloksia joka otoksella. Deepstacker osaa ilmeisesti kohdistaa kuvat kohdalleen kun ilmeisesti 10 x 15s aikana maapallo kerkiää liikahtamaan ensimmäisen ja viimeisen kuvan ollessa aavistuksen eri kohdista otettuja.

DeepSkyStacker kääntää kuvat. Rekisteröinti tapahtuu aina tähtien mukaan, ja tähdet tunnistetaan kuvasta. Tähti on valopiste, jonka valoisuus laskee suunnilleen samalla tavalla joka suuntaan.  Kerran kävi niin, että seurantajalustan rajoitteiden vuoksi tuntiakselia ja kameraa piti kääntää 180 astetta kesken session. Se ei vaikuttanut pinoamiseen mitenkään :) Mutta en ole muistaakseni kokeillut kiinteällä jalustalla, koska aina on tarvittu pitkiä valotuksia. En siis tiedäkään, onnistuuko, koska optiikan geometria voi tulla vastaan. Tätähän se Lauri ajoi takaa...

[Kettu-Pekka]

Mites nuo valotusajat, onko sama kuvata 20 yhden minuutin valotusta vs 10 kahden minuutin valotusta?

[JKyytinen]

Lyhyemmillä valotuksilla suurempi osa signaalista on satunnaiskohinaa ja pidemmillä kuumat pikselit korostuvat (helppo poistaa darkeilla), ja seurannan tarkkuus korostuu. Aina pitää tulla dataa, pinoaminen vain laskee niiden keskiarvot, eikä voi lisätä mitään tyhjästä.

[Lauri Kangas]

Tehdäänpä taas väliyhteenveto.

Lyhyitä osavalotuksia puoltaa:
- Tähtien puhkipalamisen välttäminen
- Valotuksen pilaantumisen välttäminen (satelliitit, lentsikat, seurantavirheet, hevoset)

Riittävän pitkiä (sky-limited) osavalotuksia puoltaa:
- Lukukohinan osuuden nujertaminen lopputuloksessa
  - Tärkeää eritoten pimeällä taivaalla, etteivät himmeät riekaleet jää kylpemään lukukohinaan

Vielä edellistä rajaa pidempiä osavalotuksia puoltaa:
- Himmeiden reunariekaleiden harvojen fotonien saaminen samaan kaivoon, etteivät sigmaclipit tuhoa niitä.
  - Jos pinotaan summalla/keskiarvolla, tällä ei ole teoriassa väliä.

Pitkää kokonaisvalotusta puoltaa:
- Kohinan vähentäminen lopullisessa pinossa (= paremmat revittelymahdollisuudet)
  - Jos pinotaan sigmalla, SNR kasvaa vain kohteen kirkkaissa osissa kun ruutujen määrää kasvatetaan. Himmeiden osien SNR:ää voi kasvattaa vain pidentämällä osavalotusta.
  - Jos pinotaan summalla/keskiarvolla, SNR kasvaa sekä kun ruudut lisääntyy että kun osavalotus pitenee.

Pimeällä taustataivaalla kuvaamista puoltaa:
- Paremman SNR:n saa nopeammin eli vähemmällä työllä (=isompi ero toivotun signaalin ja ei-toivotun taustataivaan kohinan välillä)