Toistaiseksi kaikki Suomesta kuvatut yläsalamat on saatu kiinni meteorikameroiden avulla. Sopivat olosuhteet ovat hyvin harvassa, joten tarkkana saa olla. Jatkuvan taivaskameraseurannan lisäksi olen pari kertaa yrittänyt myös järkkärillä, mutta havainnot ovat kaikki Watecilla
saalistettuja. Ja järkkärin kanssa taktiikkana tosiaan sarjatulella kuvaaminen, ja valotusajat riittävän lyhyinä, että taustataivas pysyy vielä tummana. Sinällään valovoimaa ei tarvitse ihan tolkuttoman paljon, varsinkin keijusalamoiden (sprite) keskiosat ovat hyvin kirkkaita, jopa Venuksen luokkaa. Spaceweather.com:ssa oli joskus Brasiliassa otettuja yläsalamakuvia, joissa käytössä oli modaamaton järkkäri ja f/5.6 aukko.
JVO jo linkkasikin Oscar van der Velden kuvia, mutta laitetaan lisäksi hänen vanhojen kuvasivujen
osoitte ja linkki
EuroSprite-projektin blogiin. Lisäksi kuvia ilmestyy aina välillä myös spaceweather.com-sivustolle. Tuo Oscar on ammatiltaan salamatutkija, joka on erikoistunut mm. juuri yläsalamoiden tutkimiseen. Tapasin hänet (ja melkolailla kaikki muutkin maailman yläsalamatutkijat) kesällä 2012 Espanjassa pitkälti yläsalamoihin keskittyneessä
kesäkoulussa, jossa olin Ilmatieteen laitoksen tutkijan Antti Mäkelän sijaisena, ja toisaalta myös kertomassa suomalaisista harrastajahavainnoista.