DarkSide Observatory

Aloittaja DarkSide, 10.06.2009, 15:33:04

« edellinen - seuraava »

PetriKe

Jos käytät Jyrki MaximDL:ää myös seurantaan, niin katsopa autoguiderin logit. Sieltä näet hyvin, miten MaximDL on jalustaa komentanut ja kuinka paljon heittoa seurannassa on ollut. Tämä logien katsominen toki edellyttää, että olet ne aktivoinut Maximin Guide-tabin alta 'Trackin log'-kohdasta.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

naavis

Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 23.03.2013, 12:01:15
Jos käytät Jyrki MaximDL:ää myös seurantaan, niin katsopa autoguiderin logit. Sieltä näet hyvin, miten MaximDL on jalustaa komentanut ja kuinka paljon heittoa seurannassa on ollut. Tämä logien katsominen toki edellyttää, että olet ne aktivoinut Maximin Guide-tabin alta 'Trackin log'-kohdasta.

Guidaus-ikkunasta voi myös klikata "Graphs"-nappia kuvauksen aikana, jolloin saa guidekäppyrät näkyville reaaliajassa.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 23.03.2013, 01:11:14
Kaikki tähdet näyttävät sen verran identtisiltä että tuomitsisin seurantaongelmaksi. Putkesi lienee ihan kunnossa.

En usko, että kyseessä on seurantaongelma. GSO:n RC-putkea säädellessä ja testikuvia ottaessa on tullut eteen niin monen muotoisia tähtiä, ettei uskoisikaan :shocked:
Liitteenä olevassa koostekuvassa on taustalla hiukan epäteräväksi tarkennettu tähtikenttä huonosti kollimoidulla RC-putkella. Sen päällä oikeassa ylänurkassa on samat (tai vastaavalla tavalla pielessä olevan putken) tähdet "tarkasti" fokuksessa. Viimeisenä oikeassa alanurkassa näkyvät sitten jonkun muun illan testikuvan tähdet, kun kollimointivirhe on pienentynyt aiemmista testikerroista miltei siedettäväksi.

Jos katsoo tuota Jyrkin testikuvaa, niin siitä näkyy kuinka vasemman reunan tähdet ovat eri tavalla vääristyneet kuin oikean reunan tähdet. ODK:kin tuottaa niin tasaisen kentän, ettei kuva-alan kaarevuus riitä vääristämään tähtiä kennon alalla yhtään tuota enempää eli melkein koko kuva-alalla on samantapaisesti virheellisiä tähtiä.

Ensiapuna muutama testiehdotus:
1.) Kun katsot putkeen suoraan edestä optiselta akselilta, niin siellä pitäisi näkyä peiliheijastuksia tämän kuvan mukaan...



Esimerkissä putken optiikka ei ole linjassa keskenään, koska tuo heijastuksena näkyvä varjorengas näkyy epäkeskeisesti apupeilin takana näkyvässä pääpeilistä tulevassa heijastuksessa. Tiedät olevasi oikeassa kohdassa optisella akselilla, kun apupeilinpitimen ristikko menee päällekkäin oman pääpeilissä näkyvän varjonsa/heijastumansa kanssa. Jos siirryt hiukan sivulle päin, niin ristikon varsien takaa tulevat esiin pääpeilistä näkyvät heijastukset tuosta ristikosta. Käytä katsomiseen apuna valkoista A4 arkkia, jossa on pieni katselureikä keskellä ja istu mukavasti jakkaralla tms. istuimella. Sanon asian näin perusteellisesti, koska oikea katselupiste optisella akselilla vaatii silmän pitämistä millin-parin tarkkuudella paikallaan ja sivuttaissiirtymä muuttaa näitä peiliheijastuksia selvästi (ja johtaa virhetulkintoihin). Voit myös joutua hakemaan sopivaa etäisyyttä putkesta, kunnes näet apupeilin takaa jotain käyttökelpoisia heijastuksia tähän tarkoitukseen. Muista silti, että millä tahansa etäisyydellä toleranssit ovat kuitenkin hyvin pienet tuon katseluasennon suhteen.

Hyvin kollimoinnissa olevassa putkessa tuolta näkyy keskittäisesti joku heijastusrengas. Se ei ole vinossa mihinkään suuntaan, kun katsot putkeen juuri sen optiselta akselilta. Toinen hyvä merkki on heijastuksien tummuminen silmän (katseluaukon) ollessa optisella akselilla. Tämä kertoo siitä, että tuo pieni (max. 4mm kokoinen) katseluaukko "täyttää" kokonaan apupeilin heijastuksen pääpeilistä. Jos putken kollimointi on pielessä, niin heijastuksissa näkyy ties mitä ympyränkaaria ja varjoja eivätkä nämä ole mitenkään keskittyneet apupeilin taakse. Sama katselutesti sopii mille tahansa Cassegrain-putkelle, jossa valo kulkee edestakaisin taitettuna.

2.) Siirry paperin kanssa putken taakse ja katso tarkentimen aukosta putken sisään...



Nyt näet siellä apupeilin ja siinä näkyvän heijastuman, jossa näkyvät putken osat samaan tapaan. Keskellä heijastuksia näkyy paperissa oleva katseluaukko pienenä pisteenä. Kohdista tämä piste keskelle apupeilissä olevaa keskusmerkkiä (se seuraava rengas ulospäin) ja olet taas optisella akselilla, jonka muodostavat apupeili ja pääpeili. Heijastuksien ympärillä näkyvä tarkentimen putki on sitten omalla pituusakselillaan, minkä tulisi yhtyä tähän optiseen akseliin, mutta siitä ei kannata huolestua tässä vaiheessa. Vaihda etäisyyttä putkesta, kunnes näet tuon varjon ulkoreunalle esiin tulevan kirkkaan heijastusrenkaan. Se on pääpeilistä tuleva heijastus ja se kertoo onko pääpeilin kallistus sivussa apupeilin optisen akseliin suhteen. Kuvassa näkyy hyvin kollimoidun apupeilin ja pääpeilin heijastukset (valorengas näkyy keskittäisesti varjon takaa).

Edellä kerrottu on putken kollimoinnin perustarkastus, mikä kertoo sen ovatko putken peilit linjassa keskenään. Jos peilit eivät ole keskenään linjassa, niin sitten peilien asentoa pitäisi säätää kunnes tämä ehto täyttyy. Itse aloittaisin kohdasta 2.) jos pääpeilin heijastus on pahasti sivussa eli tuo valorengas tulee esiin vain toiselta reunalta. Tässä vaiheessa säädetään vain pääpeilin säätöruuveja. Kun pääpeilin heijastus on näkyy keskittäisesti, sitten tehdään tuo kohdan 1.) säätö, mikä tapahtuu apupeilin säätöruuveilla.  Jos pääpeilin säätöruuveja voi kääntää vaikka 1/6 kierroksen verran ennen kuin säätö näkyy selvästi, niin apupeilissä jo 1/32 kierroksen ruuviliike näkyy lopputuloksessa. Tällaisen perussäädön jälkeen kuva voi olla edelleenkin kuralla jollakin tavalla eli nyt jää jäljelle tarkentimen asento, mitä voi yrittää säätää esim. kameran avulla flat-kuvia ottamalla. Toisaalta tässä touhussa voi käydä niinkin, että apupeili/pääpeili-parin optinen akseli kulkee vinossa putken sisällä, mikä näkyy ylen runsaana tarkentimen säätötarpeena. Tavoite olisi, että tarkennin osoittaisi kuitenkin lähtökohtaisesti keskelle putkea ja keskelle apupeiliä ja muut osat linjattaisiin tämän mukaan. Kaiken kaikkiaan hankalaa ja aikaa vievää hommaa, sanon kokemuksen syvällä rintaäänellä, krhm... :grin:

MUTTA ennen ruuvimeisseliin tarttumista vielä kysymys FokusMax:in käyttäytymisestä. Löytääkö se oikean fokuksen helposti? Olen ajanut huonosti kollimoiduilla putkella V-curve ajoja ja huomannut kuinka kehno kollimaatio tasoittaa V:n kärjen muotoa siten, että käyrästä tuleekin ennemminkin V:n ja U:n risteytys (V-käyrä, jossa on tylppä kärki esim. 6...8 FWHM-arvon kohdalla). V-käyrän ajattaminen FokusMaxissa on muutenkin hyödyllistä, koska ainakin MaxIm DL näyttää pikkuikkunassa näiden testikuvien tähden koko mittauksen ajan. Tästä epäterävästä tähdestä näkee mihin suuntaan kollimointi vinksottaa ja millä tavalla (oikein kollimoidussa putkessa tulee lähinnä Airy-diskin tapainen näkymä fokuksen äärilaidoilla, mutta väärin kollimoitu putki tuottaa sydämiä/nuolenkärkiä/V-kirjaimia/kolmioita jne.).
- Timo Inkinen

Timpe

#108
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 23.03.2013, 17:43:12
Olen ajanut huonosti kollimoiduilla putkella V-curve ajoja ja huomannut kuinka kehno kollimaatio tasoittaa V:n kärjen muotoa siten, että käyrästä tuleekin ennemminkin V:n ja U:n risteytys (V-käyrä, jossa on tylppä kärki esim. 6...8 FWHM HFD-arvon kohdalla)...

Lisäsin liitteeksi FocusMaxin V-curve kuvat, jotka mainitsin edellisessä viestissäni. Näistä näkee myös tuon tähden Airy diskin vääristymän (pala puuttuu yläkehästä, käytössä 200% suurennus) ja lopputuloksen (FWHM HFD-lukema 5,48), joka ei johdu seeingistä vaan RC:n kollimoinnin puutteista.
- Timo Inkinen

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 23.03.2013, 21:32:13
Lisäsin liitteeksi FocusMaxin V-curve kuvat, jotka mainitsin edellisessä viestissäni. Näistä näkee myös tuon tähden Airy diskin vääristymän (pala puuttuu yläkehästä, käytössä 200% suurennus) ja lopputuloksen (FWHM lukema 5,48), joka ei johdu seeingistä vaan RC:n kollimoinnin puutteista.

Tuo 5,48 on HFD (Half Flux Diameter) ei FWHM (Full Width at Half Maximum).

Tässä erot:

"* Half flux diameter is the distance where half of the total light flux
is inside that diameter, and half is outside.

* FWHM is the diameter of a star image at half the height of the maximum
brightness level.

Ron Wodaski"
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

DarkSide

Kiitokset kaikille keskusteluun osallistuneille  :azn: Minuun iski vaan hurja lentsu, joka
pitänyt sängyn pohjalla.
Jep, käytän kuvaussoftana MaximDl, joten täytyypä kaivella esiin noita käyriä. Teen myös
Timpen ohjeiden mukaan lisää kollimointitestejä (säätämättä mitään vielä tässä vaiheessa).
Jos vain pääsiäispyhinä olisi selkeää.. Palaan asiaan.

DarkSide

" Olen katsellut noita viimeisimpiä Timpen testikuvia ja aina vaan tulee mieleen kolmion muotoisista tähdistä "pinched optics" eli puristuksissa olevan optiikan aiheuttama tähden muoto. Ensimmäisissä testikuvissa tähdet olivat hyvinkin pyöreän näköisiä. Voi toki olla että RC käyttäytyy eri tavalla, mutta tuo minulle tulee mieleen.
    Onko sinulla vielä tämä aiempi muutos voimassa, voiko nuo muovinpalat puristaa peiliä, kun viet putken kylmään ja rakenteet kutistuu?"
Tämä lainaus Ransulta


"Hyvä kysymys. Olen ottanut tuon virityksen pois käytöstä jo monta viikkoa sitten, mutten tainnut kertoa siitä foorumille. Niin tai näin, purin apupeilin rakenteen nähdäkseni kuinka se on kiinni pitimessään ja siirtääkseni sen keskelle pidintä. Peilin alta löytyi kuusi kappaletta hiukan elastisia tarranauhan palasia, jotka pitivät peilin lujasti kiinni paikallaan ilman tuota tukikaulusta, jonka löysyyttä ihmettelin alkuvaiheissa (ks. liitekuva). Nuo tarrapalat irtosivat "käyttökelvottomina" peilin poistossa, joten laitoin tilalle silikonitipat käyttäen sitä kirkasta "veden kestävää ja elastista" saniteetti(?)silikonia, mikä "kestää 25% liikkeen saumavarastaan". Tukirenkaan jätin sitten hyvin löysälle, jottei se puristaisi peiliä missään tilanteessa. -> Ei pitäisi puristaa apupeiliä mistään.

Tässä tuli mieleen samalla vielä se Astro-Physicsin CCDT67 lyhennin, jossa on linssirakenne metallikauluksien välissä. Pitää vielä katsoa tämän lyhentimen osuus asiaan, joten kiitos muistutuksesta."
Timpen vastaus keskusteluun.

.. Tämä kavereiden keskustelu toisessa ketjussa vain lisää vettä myllyyn, sillä ODK:ssa on myös sisäänrakennettu tasoittaja, joka voi sekin puristua kehyksessään. Tekisi myös mieleni purkaa jossain vaiheessa pääpeilin pidin ja tutkia mahdollisia puristuneita kohtia. Toki apupeilikin voi kehyksessään puristella lämpötilan vaikutuksesta. Tämähän leviää kun pullataikina  :realmad:


Ransu

Tuossa kohdin kannattaa pitää vielä pää kylmänä ja jättää avaimet pakkiin, niinkuin sanoin, en tunne noiden RC:n kollimaatioiden ominaisuuksia, Timpe asiantuntevana on luultavammin oikeassa että pieni kollimaatiovirhe aiheuttaa nuo tähtien muodot.
Oletko kokeillut ottaa testikuvaa ja pyöräyttää fokuseria uuteen asentoon (180 astetta) ja ottaa uutta testikuvaa, jos kuvissa on eroa, fokuserin kollimointi vaikuttaa silloin kuvaan.
Sinulla on muistaakseni Baaderin steeltrack, jota voi kollimoida.
Omassa steelcrapissa törmäsin ilmiöön että fokuserissa oli selvästi väljää, kameran päästä hiukan nostamalla fokuserissa oli varmaankin asteen-parin verran liikkumavaraa. Väljä kohta löytyi liitoskohdasta josta fokuseri pyörii, teflonisia kiristysruuveja olen matkan varrella tiukannut pariin otteeseen kun fokuseri on mennyt liian löysäksi liikkeeltään. Nyt ei noiden ruuvien säätökään poistanut välystä joten löysäsin ruuveja reilummin jolloin fokuserin takaosa irtoaa kaukoputkeen liittävästä holkista. Teflonruuveista oli irronnut tuota ihanaa muovimujua jonka putsasin pois. Asensin fokuserin takaisin ja kiristelin teflonruuvit, välys poistui.
Oletko kokeillut suuremmalla suurennoksella miltä tähden kuvat näyttää fokuksen molemmin puolin?
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Murtsi

Terve, ennen kuin teet mitään hätiköityjä toimenpiteitä putkelle niin ota ensin se tähtitestikuva, siitä kyllä selviää onko aihetta säätää mitään. Timpellä tuo flatneri on aivan eri asia kuin ODK:n korjaaja ja sijaitseekin aivan eri paikassa, en usko että siitä on tässä kysymys vai oletko roplannut sitä jollakin tavalla?

Sen verran on nyt kokemusta tuosta  RC optiikasta että aika monen muotoisia tähtösiä on kyllä löytynyt kun kollimointi on ollut pielessä, kolmoista suorakaiteenmuotoisiin ja erinäköisiä väkäsiä vielä päälle joten ei ole helppo päätellä johtuuko tähtien muoto seurannasta vaiko kollimoinnin puutteista mutta testaamalla asiat kyllä selkenevät ennen pitkää.

Timo Kantola

Ja viellä ennen kun mitään testejä aloittaa, niin kannattaa ottaa muutama "out of fokus" kuvaa, sellaisia reilusti fokuksenulkopuolelta joissa näkyy apupieli pitimineen. Niissä näkyy hyvin mahdolliset lämpimän optiikan aiheuttamat putkivirtaukset.

Vaikka putki onkin lämmittämättömässä observatoriossa, on se kuitenkin päivän jäljiltä ympäristöään lämpimämpi.
Timo Kantola

Timpe

Joo, jätä se ODK:n sisäinen flatteneri paikalleen, kuten kaverit tuossa sanoivat... :grin:
Mainitsin AP:n CCDT67 lyhentimen sen takia, että olin aikoinaan ihmetellyt siitä kuuluvaa "hölskyntää" ja kiristänyt hiukan sen linssejä kiristävää tukirengasta. Ajattelin näet tuolloin, että CCDT67:n liikkuvat osat olisivat vaikuttaneet putken kollimointiin ja eliminoin mahdollisen vian aiheuttajan. Toisaalta tästä saattoi tulla hyvinkin linssin kutistajarengas pakkasessa, mikä olisi voinut näkyä myös loppukuvassa. Löysäsin nyt muistaessani tuota kiristysrengasta ja linssiryhmän klappi "alkoi taas kuulumaan" tuota lyhentäjää käännellessä. Ilmeisesti jenkit eivät ole osanneet ajatella, että pelkkä metalli/lasi-liitospinta aiheuttaisi ongelmia, kun lämpötila voi vaihtua noin 50 asteen verran helteestä pakkaseen. Jos tähden muodot paranevat tuon jälkeen, niin sitten sillä lyhentimellä on ollut jotain vaikutusta tähän asiaan. Toisaalta liika klappi lyhentimen linsseissä taitaa sekin heiluttaa sitä kameralle tulevaa kuvaa/kollimointia, joten "suo siellä, vetelä täällä" tuollaisen tyhmän "metalli vasten linssipinta" -rakenteen kanssa.

Tutki myös päiväsellä niitä peiliheijastuksia, sillä oman käsitykseni mukaan putken saa 95% hyvään kollimointiin pelkästään katsomalla niitä peiliheijastuksia ja säätämällä optiikkaa kunnes heijastukset olisivat linjassa keskenään edestä ja takaa. Otin itsekin taas tänään parin tunnin session RC:n parissa katsellen noita heijastuksia ja pyrin saamaan kaikki kolme linjausta keskenään hyvään malliin hyvin pienen toleranssialueen keskeltä. Jollei muuta, niin olen tässä touhussa saanut hyvän käsityksen RC:n kollimointikäyttäytymisestä ja siitä kuinka pienen-pieni apupeilin säätöruuvin liike riittää heittämään heijastuskuvat laidalta toiselle (sen oikean kollimointipisteen ympärillä). Tämän kokemuksen perusteella uskon, että suurella todennäköisyydellä nuo tähden muodot ODK:ssa ovat vain peilien kehnosta kollimoinnista johtuvia juttuja. Oikea kollimointi löytyy näissä "hienommissa putkissa" ilmeisesti hyvin kapean säätöalueen sisältä ja sen ympäriltä löytyy kaikkea eksoottista härää kuten tuollaisia Jyrkin esittelemiä tähden muotoja :huh:

Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 23.03.2013, 01:06:43
Hyppäänkö sillalta vai myynkö putken sokealle Libyaan?

Kolmas vaihtoehto olisi opetella kollimoimaan putkea ja löytää sitä kautta "tie umpimetsästä takaisin kaidalle keskitielle", missä tähdet ovat pyöreitä muodoltaan. Ja jos tähän itseoppimiseen ei ole tarpeeksi aikaa/halua, niin varmaan myös putken valmistaja saisi sen säädettyä takaisin timmiin kuntoon, jos putken lähettäisi vaikka kesän ajaksi käymään kotitehtaallaan... :wink: Kustannus tästä olisi ihan kohtuullinen suhteessa ODK:n kokonaishintaan.
- Timo Inkinen

DarkSide

Tulipas hyviä kommentteja ja neuvoja monelta, kiitokset vaan  :azn: Iski taasen alkuillasta kuumepiikki ja olo tukalaksi.
Mutta nyt jaksaa edes hieman vastailla. Testejä en vielä kuitenkaan ehtinyt...

Lainaus käyttäjältä: Ransu - 25.03.2013, 15:34:42
Oletko kokeillut ottaa testikuvaa ja pyöräyttää fokuseria uuteen asentoon (180 astetta) ja ottaa uutta testikuvaa, jos kuvissa on eroa, fokuserin kollimointi vaikuttaa silloin kuvaan.

Sinulla on muistaakseni Baaderin steeltrack, jota voi kollimoida.

Oletko kokeillut suuremmalla suurennoksella miltä tähden kuvat näyttää fokuksen molemmin puolin?
Vielä en ole pyöräytellyt, kokeilempa sitäkin.
Steeltrack linjattiin Antin toimesta Hauholla, mutta sittemmin koko optinen akseli lienee muuttunut. Siten voi olla myös
tarkistamisen paikka. Palaan tähän myöhemmin.
Visuaalisesti kokeilin fokusoida molempiin suuntiin ja lähestyttäessä fokusta valaistu kuva menee kuun sirppiä muistuttavaksi
alueeksi ja sama mentäessä toiseen suuntaan, tätä ihmettelin testaillessa. En myöskään saanut kovinkaan vahvoja diffraktiopiikkejä
tähdistä.

Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 25.03.2013, 16:44:08
Terve, ennen kuin teet mitään hätiköityjä toimenpiteitä putkelle niin ota ensin se tähtitestikuva, siitä kyllä selviää onko aihetta säätää mitään. Timpellä tuo flatneri on aivan eri asia kuin ODK:n korjaaja ja sijaitseekin aivan eri paikassa, en usko että siitä on tässä kysymys vai oletko roplannut sitä jollakin tavalla?

Sen verran on nyt kokemusta tuosta  RC optiikasta että aika monen muotoisia tähtösiä on kyllä löytynyt kun kollimointi on ollut pielessä, kolmoista suorakaiteenmuotoisiin ja erinäköisiä väkäsiä vielä päälle joten ei ole helppo päätellä johtuuko tähtien muoto seurannasta vaiko kollimoinnin puutteista mutta testaamalla asiat kyllä selkenevät ennen pitkää.

Taitaa suurin kiire olla jo mennyt turhaan räpläämiseen tällä iällä, tämän säätämisen aloitin paljon nuorempana  :grin:
Kuvan voin toki ottaa.
Taitaa optiset pinnat olla koskemattomia eli tasoittajaan en ole koskenut (on muuten pitkäkierteisessä holkissa kiinni  :shocked:)


Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 25.03.2013, 18:10:25
Ja viellä ennen kun mitään testejä aloittaa, niin kannattaa ottaa muutama "out of fokus" kuvaa, sellaisia reilusti fokuksenulkopuolelta joissa näkyy apupieli pitimineen. Niissä näkyy hyvin mahdolliset lämpimän optiikan aiheuttamat putkivirtaukset.

Vaikka putki onkin lämmittämättömässä observatoriossa, on se kuitenkin päivän jäljiltä ympäristöään lämpimämpi.

Tämänkin kuvan taidan ottaa näytille! Kylmässä on viime kuukaudet ollut...


Lainaus käyttäjältä: Timpe - 25.03.2013, 18:44:04
Tutki myös päiväsellä niitä peiliheijastuksia, sillä oman käsitykseni mukaan putken saa 95% hyvään kollimointiin pelkästään katsomalla niitä peiliheijastuksia ja säätämällä optiikkaa kunnes heijastukset olisivat linjassa keskenään edestä ja takaa. Otin itsekin taas tänään parin tunnin session RC:n parissa katsellen noita heijastuksia ja pyrin saamaan kaikki kolme linjausta keskenään hyvään malliin hyvin pienen toleranssialueen keskeltä. Jollei muuta, niin olen tässä touhussa saanut hyvän käsityksen RC:n kollimointikäyttäytymisestä ja siitä kuinka pienen-pieni apupeilin säätöruuvin liike riittää heittämään heijastuskuvat laidalta toiselle (sen oikean kollimointipisteen ympärillä). Tämän kokemuksen perusteella uskon, että suurella todennäköisyydellä nuo tähden muodot ODK:ssa ovat vain peilien kehnosta kollimoinnista johtuvia juttuja. Oikea kollimointi löytyy näissä "hienommissa putkissa" ilmeisesti hyvin kapean säätöalueen sisältä ja sen ympäriltä löytyy kaikkea eksoottista härää kuten tuollaisia Jyrkin esittelemiä tähden muotoja :huh:

..Tästä voisin lähteä muutaman testikuvan jälkeen liikkeelle.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 25.03.2013, 18:44:04
Kolmas vaihtoehto olisi opetella kollimoimaan putkea ja löytää sitä kautta "tie umpimetsästä takaisin kaidalle keskitielle", missä tähdet ovat pyöreitä muodoltaan. Ja jos tähän itseoppimiseen ei ole tarpeeksi aikaa/halua, niin varmaan myös putken valmistaja saisi sen säädettyä takaisin timmiin kuntoon, jos putken lähettäisi vaikka kesän ajaksi käymään kotitehtaallaan... :wink: Kustannus tästä olisi ihan kohtuullinen suhteessa ODK:n kokonaishintaan.

..Tämä on ollut heikoin lenkki koko asiassa. Kollimaatiosta olen kyllä jo paljon oppinut - älä koske mihinkään ilman pakottavaa tarvetta!!! No nyt kun se pakko ilmeisesti on, niin opeteltavaksi tulee. Onneksi tätä apua on saatavilla teidän gurujen kokemuksia hyödyntäen. Tuo valmistajalle lähettäminen on AIVAN viimeinen liike. Siinä luovuttaisi liian helpolla eikä oppisi kollimoinnista paljoakaan.
Kun sitä kollimointitarvetta tulee kuitenkin vastaan myöhemmin, enkä jokakerta jaksaisi eestaas Lontooseen lähetellä...
Pari vuottahan tässä on jo harjoiteltu - ei kai yksi vuosi enää kokonaisuutta pahenna?

Heh, tämän DallKirkham-kollimointiprojektin jälkeen Newtonin kollimointi menee vaikka silmät kiinni  :evil:

Timpe

Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 25.03.2013, 23:33:30
Visuaalisesti kokeilin fokusoida molempiin suuntiin ja lähestyttäessä fokusta valaistu kuva menee kuun sirppiä muistuttavaksi alueeksi ja sama mentäessä toiseen suuntaan, tätä ihmettelin testaillessa. En myöskään saanut kovinkaan vahvoja diffraktiopiikkejä tähdistä.

Ihan looginen muotovirhe ja tuon ymmärtää, kun ajattelet apupeilin varjon jonnekin muualle kuin epäterävän tähdenkuvan keskelle. Oheinen kuva näyttää saman tähtisimulaationa ja vastaavaa ilmiötä näkyy tuossa aiemmassa FocusMax kuvassa, missä V-käyrän mittaus on kesken ja tähti epäterävänä. Lisää tuohon mallitähteeni seeingin aiheuttamat vääristymät mukaan, niin se kuunsirppi on valmis :wink: Kollimaation ei tarvitse olla paljoakaan pielessä, kun ilmakehä vääntää tähden muodon ihan sirpiksi.

PS. Kokeilin eilen saada sen flat-kuvan kirkkaimman alueen keskelle kuva-alaa, mikä onnistuikin mutta nyt aiemmin hyvän näköisistä tähdistä tuli tällaisia viiruja.
Veikeää hommaa tällaisen RC:n kollimointi, muttei tämän kanssa kannata hermojaan menettää... (kokeilen seuraavaksi illalla hiukan erilaista lähestymistapaa aiheeseen).
- Timo Inkinen

DarkSide

Vihdoin sain testiä tehdyksi. Liitteenä pari kuvaa. Fokustestisarja, jossa ylärivi sisäänpäin fokusoidessa ja kolme viimeistä kuvaa
ulospäin fokusoituna. Toinen kuva on otettu fokuksessa.
Tein sarjan myös kameraa kääntäen n.30 astetta ja tulos oli hyvin samankaltainen.

Mielestäni kollimaatio on suhteellisen hyvällä tasolla, mutta pientä hienosäätöä tarvitaan (apupeilin varjo ei ole aivan keskellä).

DarkSide

Liitteenä pari kuvaa tähtijoukoista M35 ja M44. On jo huomattavasti parempi edelliseen M35-kuvaan verrattuna.

No mitä tein? Tuli mieleeni tuo pääpeilin kiristämistoimenpide ennen Hauhon säätöjä ja tarkistin myös tänään sen.
Oli kylmän johdosta aika kireällä ja vapautin hieman kiristysrengasta, mutta en liikaa.. Peili ei hölsky, mutta ei ilmeisesti
aiheuta nyt "vääntöä" tukirakenteiden kosketuspisteissäkään. Tätä vielä seuraan tulevina kuvaus/säätö öinä.