Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä

[Timpe]

Minulla oli aluksi samnlaista virhettä ja sain sen korjattua jalustan tarkalla suuntaamisella eli jos seurannan aikana tähdessä esiintyi valumista ulös tai alas niin sitten korjattiin jalustaa siirtämällä tarvittavaan suuntaan niinkauan kunnes tähti pysyi seurannan aikana tunnin viivalla. samalla joutui karvan verran astekulmaa muuttamaan siis tosi vähän. Niin tuli tähdistä pistemaisiä vaikka valotit 10 - 30min.

Tarkoittanet tässä napasuuntausta ja sen säätöjä, joita olen pikkuhiljaa parantanut. Jalustani on pysyvästi tolpalle asennettu ja pitää sikäli napasuuntauksen vakiona. Kiristin nyt kuitenkin nuo napasuuntaukseen vaikuttavat säätöruuvit yms. jutut, kun oli muutakin hommaa jalustan parissa. Toisaalta eikö autoguiderin pitäisi hoidella itsekseen tällaiset pienet napasuuntausongelmat? Ainakin itse olen kuvitellut näin tapahtuvan, kun guideri näyttää tekevän pientä korjausta DEC-suunnassakin...

[Timpe]

Jos sulla on Timpe joku webbikamera jonka saat viritettyä väliaikaisesti putkeen kiinni läppärin kanssa, niin silläkin voi mitata PE-käyrän esim. k3ccdtoolsilla tai ehkäpä jopa phd guidingilla. Siihenhän ei tarvita guidauskameraa.

Eipä ole sopivaa systeemiä ihan helpolla saatavilla, mutta löytyykö Hyvinkään lähialueilta halukkaita PE-käyrän mittaajia vierailulle jahka tilanne tästä rauhoittuu ja saan jalustan joten kuten kelvolliseen seurantakuntoon?  Luulisin tuon tiedon kiinnostavan tämän järeysluokan jalustaa haaveilevia (Gemini G42 on kuitenkin Losmandy G11:n ja AP900 GTO:n välissä sekä hinnaltaan että kantavuudeltaan).

[tähti_ville]

Tarkoittanet tässä napasuuntausta ja sen säätöjä, joita olen pikkuhiljaa parantanut. Jalustani on pysyvästi tolpalle asennettu ja pitää sikäli napasuuntauksen vakiona. Kiristin nyt kuitenkin nuo napasuuntaukseen vaikuttavat säätöruuvit yms. jutut, kun oli muutakin hommaa jalustan parissa. Toisaalta eikö autoguiderin pitäisi hoidella itsekseen tällaiset pienet napasuuntausongelmat? Ainakin itse olen kuvitellut näin tapahtuvan, kun guideri näyttää tekevän pientä korjausta DEC-suunnassakin...

Joo napasuuntausta tarkoitan ja mulla korjaantui sillä kun sain tarkemmaksi suuntauksen. Siksi aikaisemmassa ketjussa ihmettelin sitä Punaista käppyrää PHD guidingissa vaikka pohjois eteläsuunnta oli off niin käyrä vaelsi pois ja kun suuntaus on kohdallaan niin käyrä kulkee mukana niinkuin kuuluukin.

Hienosäätökorjaukset ovat sitten puolet inasta.

terveisin Antti

[Make]

Luultavasti hiukan liikaa, kun en ole uskaltanut laittaa peilin sivuttaispitimiä kovin kireälle erilaisten peilille tulevien muotovirheiden/puristumien takia. Klappia lienee nyt sellaiset 0,5...1 mm sivuttaissuunnassa, mutta kuinka olennainen asia tämä on kun kuvataan näitä lyhyitä pätkiä?

Se ON olennainen asia. Ota ihmeessä kaikki klappi pois. Minulla tilanne parani paljon 750mm:n polttovälillä, kun eliminoin peilin n. 1mm sivuttaisliikkeen. Tilkitse sivuttaisliike mahdollisimman hyvin jollakin pitimien kohdalta ja sen jälkeen kiristä pitimet sopivaan kontaktiin. Kollimoidessa voit sitten tarkastella, menikö liian kireälle.

Ei mitään hajua PE:stä - en käytä kannettavaa tietokonetta putken äärellä, jolla sen saisi mitattua. Guiderista (LVI SmartGuider = ns. Stand-Alone-Guider) ei saane ulos sopivaa seurantatietoa, josta voisi PE-käyrät mitata. Gemini G41 jalustan valmistaja lupaa alle 5" virhettä, mutta suhtauden tähän varauksin, koska nykyinen kuorma on jalustan kantavuuden ylärajoilla (muttei vielä liian raskas speksien mukaan).

Voit saada PE:stä käsityksen laittamalla napasuuntauksen niin pahasti pieleen, että deklinaatiodrifti on voimakasta. Kun otat kuvan esim. 20 minuutin valotusajalla, saat kuvaan aivan graafisen PE-käyrän, jonka voit muuttaa kaarisekunneiksi. Saitko idean? Jos jaksollista seurantavirhettä ei ole, kirkas tähti piirtää vain suoran viivan deklinaatiosuunnassa. Jos taas sinulla on jaksollista virhettä, saatkin sahalaita / siniaaltoviivan. Tämän voit siis tehdä digijärkkärilläsi. Ennen ko. kuvausta muista laittaa autoguideri pois päältä.

Off-axis guideria selvitettiin tässä samassa ketjussa aiemmin, joten en halua palata tähän uudelleen. Lue tuolta edeltä, miksi se ei sopinut ratkaisuksi itselleni.

En ymmärrä, miksei se kävisi. TS:n off-axis guiderissa sinun tarvitsee tarkentaa guideri vain kerran järkkärisi ollessa täydellisessä fokuksessa. Siinä on erillinen ruuvilukittu säätö guiderikameran fokukselle. Tämän jälkeen molemmat kamerat ovat parfokaalisia eli kun olet tarkentanut järkkärin, LVI Smartguider on automaattisesti tarkennettu myös. Ohjaustähden etsimiseksi sinun kannattaa laittaa guideri johonkin tunnettuun suuntaan, jotta voit järkkärin kuvan avulla hakea ohjaustähteä oikeaan paikkaan. Esim. Nebulosity2:lla Frame and Focus-toiminnolla on todella kätevä liikkua kohteen ympäristössä noin 5 sekunnin valotusajalla. Kun tunnet LVI:n keskipisteen paikan suhteessa järkkäriin, voit viedä halutun ohjaustähden helposti guiderin kennolle. Koska et saa kuvaa LVI:stä, sinun täytyy tehdä tämä mittaus kerran käyttäen LVI:n tilalla valaistua ristikko-okulaaria. TS:n off-axis mahdollistaa myös komakorjaimen käytön, joten reuna-alueet ovat aivan kunnossa.

Uskon, että off-axis guideri voi olla jopa ainoa toimiva vaihtoehto sinun tapauksessasi, sillä pitkä, löysähkö putkesi saattaa elää aivan omaa elämäänsä, vaikka erillisen seurantaputken liike olisi täydellistä. Kokeile tehdä edellä mainitsemani etelä-, itä- ja länsisuuntainen kuvaustesti (käytä seurantaputkessa valaistua ristikko-okulaaria, jos sinulla ei ole kahta kameraa). Jos järkkärin keskipiste liikkuu paljon eri ilmansuunnissa, ei erillinen seurantaputki voi toimia, vaikka siinä olisi kuinka pitkä polttoväli. Tuon guidaustavan ehdoton edellytys on, että pääputken ja seurantaputken suuntaukset toistensa suhteen säilyvät vakiona asennosta riippumatta. Kokeile sama testi myös ennen ja jälkeen pääpeilin kiristyksen, jolloin tiedät, paljonko peilin sivuittaisliikkeellä on merkitystä.

[Kaizu]

LVI-guiderin valonherkkyys ei ole kovin kummoinen. Off-axis guiderilla saattaa esiintyä pulaa riittävän kirkkaista seurantatähdistä.

Jos ei halua sotkea jalustan suuntausta niin vastaavan graafisen PE-kuvan saa kuvaamalla kirkasta tähteä tasavälein  lyhyellä valotusajalla ja pinotessa siirtää kuvia vakiomäärän DEC-suuntaan.

Kaizu

[Make]

LVI-guiderin valonherkkyys ei ole kovin kummoinen. Off-axis guiderilla saattaa esiintyä pulaa riittävän kirkkaista seurantatähdistä.

Kun puhutaan TÄHTIEN kirkkaudesta, suuremmasta optiikan halkaisijasta on hyötyä. Pistemäisten valolähteiden, kuten tähtien, kirkkaus riippuu vain optiikan halkaisijasta, ei aukkosuhteesta toisin kuin laajemmilla kohteilla, joilla aukkosuhde (F-luku) on ratkaiseva. 300mm halkaisijaisen Newtonin avulla seurantatähdet ovat kirkkaampia kuin 80mm tai 100mm:n putkella. Oheisessa linkissä kerrotaan lisää:

http://books.google.fi/books?id=UGw8HpG5EeIC&pg=PA90&lpg=PA90&dq=star+brightness+focal+ratio&source=bl&ots=0PkvucvSpk&sig=WWJiS_00zY_0ixrjsRh1XqJ-3Fw&hl=fi&ei=aBa1SuqDB4OH_AbK3OGsDQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=star%20brightness%20focal%20ratio&f=false

[Timpe]

Se ON olennainen asia. Ota ihmeessä kaikki klappi pois. Minulla tilanne parani paljon 750mm:n polttovälillä, kun eliminoin peilin n. 1mm sivuttaisliikkeen.
---clip---
Voit saada PE:stä käsityksen laittamalla napasuuntauksen niin pahasti pieleen, että deklinaatiodrifti on voimakasta. Kun otat kuvan esim. 20 minuutin valotusajalla, saat kuvaan aivan graafisen PE-käyrän...

Ok, tehdään tuo sopivassa saumassa. Menettelynä se on pitimen irroitus+kiinnitys ja siinä välissä kahden M8 pultin löysääminen, peilin sivuttaistuen säätö kireämmälle ja pulttien kiristys. Uusin (kesän aikana tehty) versio pääpeilinpitimestäni on käyttömukavuudeltaan selvä parannus entiseen.
---
Tämänkin teen jahka saan muut kiireemmät alta pois. Vinkki tähän taisi olla jossakin Tähtitieteen harrastajan käsikirjassa ja muistan sen esimerkkikuvankin, joka oli artikkelin yhteydessä, mutta olin jo onnellisesti unohtanut mokoman. Kiitos muistin virkistämisestä!

En ymmärrä, miksei se kävisi. TS:n off-axis guiderissa sinun tarvitsee tarkentaa guideri vain kerran järkkärisi ollessa täydellisessä fokuksessa. Siinä on erillinen ruuvilukittu säätö guiderikameran fokukselle. Tämän jälkeen molemmat kamerat ovat parfokaalisia eli kun olet tarkentanut järkkärin, LVI Smartguider on automaattisesti tarkennettu myös.

Tähän saakka kaikki ok, mutta...

Ohjaustähden etsimiseksi sinun kannattaa laittaa guideri johonkin tunnettuun suuntaan, jotta voit järkkärin kuvan avulla hakea ohjaustähteä oikeaan paikkaan. Esim. Nebulosity2:lla Frame and Focus-toiminnolla on todella kätevä liikkua kohteen ympäristössä noin 5 sekunnin valotusajalla. Kun tunnet LVI:n keskipisteen paikan suhteessa järkkäriin, voit viedä halutun ohjaustähden helposti guiderin kennolle. Koska et saa kuvaa LVI:stä, sinun täytyy tehdä tämä mittaus kerran käyttäen LVI:n tilalla valaistua ristikko-okulaaria. TS:n off-axis mahdollistaa myös komakorjaimen käytön, joten reuna-alueet ovat aivan kunnossa.

Tämä vaatii jo läppärin kampeamisen kuvauspaikalle, minkä haluan välttää viimeiseen saakka.
Toisekseen LVI:n kuvakulma on varsin kapea, jotta en usko seurantatähden löytyvän ihan helpolla järkkärin näytöltä katsoen. Tulee vain turhauttavaa "Star searching... NOT found!" pallottelua. Lisäksi LVI:n tarkan terävyysalueen sijainti on hyvin kapea ja saan siihen focus-variaatioita jo ohjainputken kautta tarkennettaessakin, saati sitten fokkarin päälle pultattuna. Listaa jatkaa vielä se, että OAG:lla on fyysisesti sopimattomia paikkoja (=rajoittunut säädettävyys) kamerarungon ulkonemien yms. takia, mikä rajoittaa kuvauksessa kameran sommittelua ja kääntelyä. Erillinen seurantaputki on tässä suhteessa paljon ergonomisempi ratkaisu. (Tästä "OAG vs. Guidescope" -aiheesta käytiin pitkä kirjeenvaihto Telescope-Servicen myyjän, itseni ja osittain LVI:n teknisen tuen kanssa. Päätös ei ollut helppo, mutta katsoin kuitenkin erillisen seurantaputken edut sen haittoja suuremmiksi.)

Uskon, että off-axis guideri voi olla jopa ainoa toimiva vaihtoehto sinun tapauksessasi, sillä pitkä, löysähkö putkesi saattaa elää aivan omaa elämäänsä, vaikka erillisen seurantaputken liike olisi täydellistä.... Tuon guidaustavan ehdoton edellytys on, että pääputken ja seurantaputken suuntaukset toistensa suhteen säilyvät vakiona asennosta riippumatta.

Looginen seuraus tästä on putkimateriaalin vaihto johonkin tukevampaan. Itse olen kaavaillut maalaamattomaan alumiiniputkeen siirtymistä (tai x-kuituputkea), mutta näiden saatavuus (350mm sisähalkaisijalla), kustannukset ja kokonaispaino arveluttavat eduista huolimatta. Selvästi ensi kesän juttuja kuitenkin, jos tähän on tarve mennä... 

PS. Kaizu, voisit kommentoida noiden putkimateriaalien saatavuuksista, sinullahan oli tuo Al-putki jossakin vaiheessa käytössä.

[Kaizu]

Kun puhutaan TÄHTIEN kirkkaudesta, suuremmasta optiikan halkaisijasta on hyötyä. Pistemäisten valolähteiden, kuten tähtien, kirkkaus riippuu vain optiikan halkaisijasta, ei aukkosuhteesta toisin kuin laajemmilla kohteilla, joilla aukkosuhde (F-luku) on ratkaiseva. 300mm halkaisijaisen Newtonin avulla seurantatähdet ovat kirkkaampia kuin 80mm tai 100mm:n putkella. Oheisessa linkissä kerrotaan lisää:
http://books.google.fi/books?id=UGw8HpG5EeIC&pg=PA90&lpg=PA90&dq=star+brightness+focal+ratio&source=bl&ots=0PkvucvSpk&sig=WWJiS_00zY_0ixrjsRh1XqJ-3Fw&hl=fi&ei=aBa1SuqDB4OH_AbK3OGsDQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=star%20brightness%20focal%20ratio&f=false

Ei auta linkit. Harrastajille kaupattavat T-renkaassa olevat off-axis guiderit hyödyntävät vain pienen osan putken aukosta, se pikkuinen prisma tai peili, jolla valo viedään ohjauskameralle rajoittaa käytettävää aukkoa. Isokennoiselle kameralle T-rengas ilman mitään lisukkeitakin aiheuttaa vinjetointia. T-renkaassa oleva off-axis peili tulee kuvaan näkyviin. Onhan niitä toki isompiakin olemassa jolloin ohjauskamerallekkin saa riittävästi valoa.

Kaizu

[dirty]

Ei auta linkit. Harrastajille kaupattavat T-renkaassa olevat off-axis guiderit hyödyntävät vain pienen osan putken aukosta, se pikkuinen prisma tai peili, jolla valo viedään ohjauskameralle rajoittaa käytettävää aukkoa. Isokennoiselle kameralle T-rengas ilman mitään lisukkeitakin aiheuttaa vinjetointia. T-renkaassa oleva off-axis peili tulee kuvaan näkyviin. Onhan niitä toki isompiakin olemassa jolloin ohjauskamerallekkin saa riittävästi valoa.

En ymmärrä miten kennoa lähellä oleva prisma hyödyntäisi vain osan putken aukosta? Täysin valaistun kentän kokoa se toki rajoittaa, mutta esim. APS kokoisella kennolla tätä ei huomaa, jos (kohtuu kokoinen) prisma on kennon pitkän sivun puolella.

Timpen ongelmasta vielä. Kyllä minäkin olisin ensin kokeillut OAG:tä, ennen kuin vaihtaisin seurantaputkea. 80ED on sentään aika legenda syväntaivaan kuvaukseen.
Toisaalta en arastelisi tietokoneen ottamista kentälle mukaan. Muutaman vuoden vanhoilla läppäreillä pärjää hyvin ja niitä saa tosi edullisesti.

[Timpe]

Lisään vielä muutamat testikuvat ketjuun, joiden perusteella näyttää siltä, että seurannassa on jotain muuta vikaa jo ilman autoguideriakin.  WTF &#!$@
Kuvat 1-2 ovat 120s valotuksia ilman autoguider avustusta (peilin lukitus käytössä, lankalaukaisija + varovaisuus putken tönäisyn suhteen => tähdet kiharalla!???)
Kuva 3 on sama alue, mutta LVI Autoguider korjaamassa (aggressiivisuus 4).
Kuva 4 on LVI:n näyttökuvia tuolta ajalta (ei ihan suoraan kuvauksen aikaan, mutta samaa syheröä tulee kuvaushetkelläkin).

Voiko noista kuvista päätellä jotain viasta (vrt. omat ajatukseni seurannan "pykimisestä" edellissivulla)?

Timpen ongelmasta vielä. Kyllä minäkin olisin ensin kokeillut OAG:tä, ennen kuin vaihtaisin seurantaputkea. 80ED on sentään aika legenda syväntaivaan kuvaukseen.

Uusi OAG = sama kustannus kuin seurantaputken vaihdosta. Ja seurantatähtien löytäminen LVI:lle on ongelma 80ED:llä, vaikka laajensin putken liikuntavaraa -> lisää valoa!
(vrt. Kaizun "LVI-guiderin valonherkkyys ei ole kovin kummoinen." -lausahdus, josta olen samaa mieltä.)
PS. GaryP:kin on tyytyväinen vaihtoon (ja niin allekirjoittanutkin) -> ei vahinkoa asianomaisille, vaikka olisikin teknisesti ns. "turha" vaihto 

Edit: poistettu turhat kuvat.

[GaryP]

PS. GaryP:kin on tyytyväinen vaihtoon (ja niin allekirjoittanutkin) -> ei vahinkoa asianomaisille, vaikka olisikin teknisesti ns. "turha" vaihto 

Kyllä olen ihan innoissani jo valmiiksi! Ollut jo muutaman päivän.

Hankalalta kyllä vaikuttaa ongelmasi. Oletko kokeillut ihan näppituntumalta miten ruuvit pyörivät, tuntuuko pykällystä missään kohtaa, vai meneekö tasaisen sujuvasti (miten nyt sormissa voimaa riittää)?
Tämä ketju on jo niin pitkä ja reippaita kirjoituksia täynnä, en enää edes muista mitä kaikkea tuolla on jo puhuttu.

Kari

[Kaizu]

En ymmärrä miten kennoa lähellä oleva prisma hyödyntäisi vain osan putken aukosta? Täysin valaistun kentän kokoa se toki rajoittaa, mutta esim. APS kokoisella kennolla tätä ei huomaa, jos (kohtuu kokoinen) prisma on kennon pitkän sivun puolella.

Peili tai prisma ei ole kovin lähellä kennoa ja toimii kentän rajoittimena. Matkaa on 5-6cm. Jos peilin tai prisman halkaisija on 5mm tulee aukkosuhteeksi karkeasti 10-12, edellyttäen että seurantatähti sattuu keskelle kenttää. Tälläkin aukkosuhteella metrin polttovälillä valo riittää mag.8.5 seurantatähdelle.
Tällaisia ei välttämättä löydy määrätyltä pieneltä alueelta. Jos T-renkaaseen laitetaan isompi peili, alkaa se näkyä pienemmällälin kennolla.
Wep-kameroilla tilanne on vähän helpompi koska kennot ovat pieniä ja ne saa lähemmäs T-rengasta. Kameroissa etäisyys T-renkaan ulkopinnasta kuvatasolle
on 55mm.

Kaizu

[Timpe]

Hankalalta kyllä vaikuttaa ongelmasi. Oletko kokeillut ihan näppituntumalta miten ruuvit pyörivät, tuntuuko pykällystä missään kohtaa, vai meneekö tasaisen sujuvasti (miten nyt sormissa voimaa riittää)?
Tämä ketju on jo niin pitkä ja reippaita kirjoituksia täynnä, en enää edes muista mitä kaikkea tuolla on jo puhuttu.

Ketjussa on puhuttu seurantaputken valinnasta monelta kantilta ja etsitty muutenkin parasta seurantaratkaisua Newtonille (mm. OffAxisGuiderit on käyty läpi), joten ketju lienee tietosisällöltään sangen runsas ja informatiivinen. Haittana on sitten tämä rönsyily, koska loppuosasta taitaa tulla enempi vianselvitystä kuin varsinaista seurantaputkiasiaa. No, laitan myöhemmin tähän jatkoksi kuitenkin kokemukset "SW80ED vs. SW100ED" aiheeseen eli mitä eroa näillä on omassa käytössäni seurantaputkena.

Sitten takaisin akuutimpaan ongelmaan. Tutkin tänään tarkkaan seurannan toimintaa myös visuaalisesti ennen kuin menin purkamaan jalustan RA-osion toiseen kertaan. Olin jo aiemmin kokeillut pyöritellä stepperiä moneen otteeseen ja katsonut, että sen akselin liike menee takentelematta läpi askelmoottorin akselista aina matopyörälle saakka. Testasin tätä myös sähköjen kanssa eri nopeuksilla ja matopyörän eri kireyssäädöillä löytämättä mitään selvää syytä ongelmaan (nämä testit siis ilman putkea "kuiviltaan" ajettuna). Tällaisesta mahdollisesta takerteluongelmasta esitin aiemmin yhden alustavan teorian:

...Tai sitten voimaa kohdistuu liikaa tähän matoruuvin kireydensäätömekanismiin ja matoruuvi kiristyy liikaa tämän vuoksi. Edellisen ilmiön seurauksena askelmoottori voisi (?) "hirttää kiinni" aika ajoin (=samalla tavoin kuin tilanteessa, jossa matoruuvi on liian lähellä hammasrattaita ja kitka on liian suuri). Normaalisti toteutetussa jalustassa tämä rakenne on kiinteästi lukittu, mutta Geminissä matopyörä on tuettu tällä jousisysteemillä kiinni hammasrattaaseen "backslashin" välttämiseksi. Kaikesta päätellen tämä jalusta olisi silloin suunniteltu lyhyille SCT/MCT/RCT-putkille ja pitkän Newtonin omistaja on normaalia enemmän hankaluuksissa tasapainotuksen kanssa!

Tänään piirtelin kuitenkin muun tutkimisen lisäksi tussilla merkintöjä askelmoottorin akselin ympärille, jotta saatoin nähdä paremmin sen liikkeen 1x seurantanopeudella. Näiden tussimerkintöjen tekemisen jälkeen huomasin, että stepperi takerteli jonkin verran paikallaan (yhden kerran kierroksensa aikana) ennen kuin ryhtyi taas pyörittämään akselia vakionopeudella. Tämä oli olennainen havainto, koska syyksi moiselle pykimiselle riittää seuranta-akselin kohdistusvirheet. Toisin sanoen askelmoottorin pituusakseli ei kohtaa matopyörän pituusakselia tai tässä kohdistuksessa on enemmän virhettä, mitä voimansiirtokappale (link) sietää. Löysäsin tämän jälkeen askelmoottorin kiinnitysruuveja sen verran, että askelmoottori asettui vapaasti paikalleen samalla kun seuranta oli toiminnassa ja askelmoottori pyöritti akselia. Tämän jälkeen tätä askelmoottorin yhden kohdan pienoista takertelua/pykimistä ei enää näyttänyt esiintyvän, mutten usko ongelman poistumista ennen lisätestikuvien ottamista.

Kuvassa on kuitenkin tuo Gemini G41:n RA-seurannan askelmoottorin kiinnitys. Olisikohan tämä ulkoneva stepperimutikka saanut kolhun kylkeensä sillä seurauksella, että nämä kaksi yllä kuvattua pituusakselia eivät enää kohdanneet toisiaan riittävällä tarkkuudella? (Kolhu olisi voinut tulla samalla kun tein tuota "duo-mount" -osaa jalustan päälle ja kuljettelin jalustapäätä autotallin ja havaintopaikan välillä  ) Uudet testikuvat selventävät asiaa lisää...

[GaryP]

Tuota olen joskus ihmetellyt, miksei näissä ole (tai mistä minä paremmista laitteista tiedän) kunnon ristinivelparia poistamassa kohdistusvirheitä. Sellainen ratkaisu ei ainakaan virhettä lisäisi kuin todella marginaalisesti jos nyt sattuu vähän kohdistusvikaa olemaan. Onhan noissa joissain tietysti sellainen kierteen muotoiseksi leikattu tanko joka tekee homman varsin mallikkaasti. Mikähän sitten olisi optimaalisin, onko arvauksia?

Jep, keskustelu on näköjään hieman ottanut vaihesiirtoa, mutta samalla alueella kai liikutaan vielä...


Kari

[Kaizu]

Ristinivelparilla tulee systeemiin lisää neljä paria laakerointeja välyksineen. Systeemi ei jää jumiin mutta on vaikea saada toimimaan tarkasti.

Kaizu