Avaruus.fi - keskustelualue

Tähtikuvaus => Yleistä asiaa tähtikuvauksesta => Aiheen aloitti: Timpe - 06.06.2009, 22:47:05

Otsikko: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 06.06.2009, 22:47:05
Jep, kesän aikana on ajatus jatkaa kuvaussysteemin kehittelyä siihen suuntaan, että 300/1500 mm Newtonin rinnalle tulee jonkinlainen seurantaputki lisähärpäkkeineen (http://www.lvi-cameras.com/cameras.asp). Olen jostain lukenut, että kuvausputken ja seurantaputken polttovälien tulisi olla lähellä toisiaan, mutta millainen seurantaputki olisi tässä tapauksessa sopivin ratkaisu tarpeisiini? Seurantaputken tulisi kuitenkin olla mahdollisimman kompakti, mutta samaan aikaan seurantaputken polttovälivaatimus tökkii vastaan, kun kuvausputkessa on 1500 mm pituutta? Oma ajatus oli hankkia jokin halpa 60-80mm linssiputki (2" fokkarilla) ja tuplata sen polttoväli barlowilla tähän tarpeeseen. Miltä tuo kuulostaa vai mennäänkö pahasti metsään?  :undecided:  Tuo LVI autoguiderin manuaali lupailee "subpixel 2x autoguiding (to allow usage of short guidescopes)" -ominaisuutta, mutta mikä on tähän hommaan vielä riittävä polttoväli?

Edit: muutin otsikon aihetta paremmin kuvaavaksi.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Lauri Kangas - 07.06.2009, 00:40:10
Vasta-alkajan arvauksena heittäisin että jollain linssiputkella 600-900mm polttovälillä guidailee 1500 millistä ihan riittävän hyvin, varsinkin teikäläisen jalustalla. En tiedä mitä LVI:n subpixel-mainostus tarkoittaa, mutta kuitenkin käytännössä kaikki softat osaavat guidauskameran kuvasta mittailla tähden keskipisteen paikkoja reilusti alle pikselin tarkkuudella, jolloin guidausputken ei tarvitse olla läheskään niin pitkä.

Itselläni on ollut tarkoitus Metsähovissa yrittää niinkin älytöntä temppua kuin guidata 14" celestronia jollain jonka vain saan pultattua siihen kiinni eli näillä näkymin 500mm f/8 peilitelellä tms. Luultavasti celikaa on ainakin pakko lyhentää 2,5m polttoväliseksi. Toistaiseksi emme kuitenkaan ole hyvissä väleissä celikan losmandy-kloonin deklinaatioakselin kanssa.

Ursan tähtitornilla guidailen 1300mm:ää jollain 1000mm:n tapaisella (en tiedä tarkkaa lyhennyskerrointa, mutta käytän satavuotiasta 2000mm linssiputkea ja 0.5x lyhentäjää) ja se pelaa kuin unelma. Tosin onhan siinä jalustassakin Ursalla muutama tonni kiinni.

Mitäs jos ostat hyvän linssiputken ja guidaatkin newtonilla? :)
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: PetriKe - 07.06.2009, 14:42:50
Tässähän on kysymys kuvausputken ja kameran resoluutiosta sekä vastaavasti ohjausputken ja sen kameran resoluutiosta. Resoluutiolla viittaan tässä arvoon kaarisekuntia / pikseli. Tämän saa laskemalla 206 x kameran pikselin koko mikrometreinä / polttovälillä. Siis, jos kameran pikseli on 9 mikrometriä ja putken polttoväli on 1800 mm, niin kaavasta johdettuna 206 x 9 / 1800 = 1,03 kaarisekuntia / pikseli. Nämä arvot lasketaan sekä kuvauskalustolle että ohjauskalustolle.

Nyt sitten verrataan saatuja arvoja. Oletetaanpa, että kummassakin kamerassa on 9 mikrometrin pikseli. Jos ohjausputken polttoväli on esim. 480mm, niin sen resoluutioksi saadaan 3,86"/pikseli. Jos kuvausputki on tuon 1800mm ja sen resoluutioksi saatiin 1,03"pikseli, niin ohjausputkella 0,27 pikselin ohjausvirhe tuottaa yhden pikselin heiton kuvausputkella, joka on jo liikaa. Tästä voi sitten laskea, riittääkö jalustan rahkeet tuon tarkkuuden saavuttamiseksi ja mikä olisi itselle hyvä ohjausputki/kamera -yhdistelmä.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 07.06.2009, 23:14:26
Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 07.06.2009, 14:42:50
Tässähän on kysymys kuvausputken ja kameran resoluutiosta sekä vastaavasti ohjausputken ja sen kameran resoluutiosta. Resoluutiolla viittaan tässä arvoon kaarisekuntia / pikseli. Tämän saa laskemalla 206 x kameran pikselin koko mikrometreinä / polttovälillä. Siis, jos kameran pikseli on 9 mikrometriä ja putken polttoväli on 1800 mm, niin kaavasta johdettuna 206 x 9 / 1800 = 1,03 kaarisekuntia / pikseli. Nämä arvot lasketaan sekä kuvauskalustolle että ohjauskalustolle.

Hmm... meni googlaukseksi, jota kautta löytyi Canon 20D:n pikselikooksi tieto 6.2 um. Arvot kaavaan ja laskutulokseksi tulee (206 x 6.2 / 1500) ~  0,85 kaarisekuntia / pikseli. Pitäneekö paikkaansa? (Mikä arvo tuo kaavan 206 muuten on?).
Ohjauskameraksi tulisi LVI Smartguider, jossa on 1/3" kenno ja jossa edelleen 752/480 pikseliä (6 square micron). Mikä lienee pikselikoko mokomalle, kun valmistaja ei tuota manuaalissaan ilmoita (http://www.lvi-cameras.com/pdf/lvi_smartguider_specs_eng.pdf (http://www.lvi-cameras.com/pdf/lvi_smartguider_specs_eng.pdf))? Pikainen googletus löysi sivun (http://www.modernastronomy.com/camerasGuider.html#smartguider), jossa sanotaan suoraan "Pixel size 6 Micron" eli tuo LVI:n pikselikoko olisi mainitut 6 um. Toisin sanoen molemmissa on likimain sama pikselikoko.

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 07.06.2009, 14:42:50
Nyt sitten verrataan saatuja arvoja. Oletetaanpa, että kummassakin kamerassa on 9 mikrometrin pikseli. Jos ohjausputken polttoväli on esim. 480mm, niin sen resoluutioksi saadaan 3,86"/pikseli. Jos kuvausputki on tuon 1800mm ja sen resoluutioksi saatiin 1,03"pikseli, niin ohjausputkella 0,27 pikselin ohjausvirhe tuottaa yhden pikselin heiton kuvausputkella, joka on jo liikaa. Tästä voi sitten laskea, riittääkö jalustan rahkeet tuon tarkkuuden saavuttamiseksi ja mikä olisi itselle hyvä ohjausputki/kamera -yhdistelmä.

Otetaanpa kokeeksi lyhyt linssiputki vaikka 600 mm polttovälillä, niin kaavaan tulee (206 x 6 / 600) = 2.06 kaarisekuntia / pikseli. Tuosta vielä suhdeluku (kuvausputken resoluutio / ohjausputken resoluutio => 0.85 / 2.06 = 0.41). Ohjausputken 0.41 pikselin virhe tuottaa siis kuvausputkeeni 1 pikselin virheen. Jos oikein käsitin, niin pitäisikö tuon ohjausputkesta saatavan reson olla suurempi kuin kuvausputken reson? Tässä tapauksessa sen polttovälin tulisi olla minimissään 1454 mm (=verrannolla saatu laskukaava  206 x 6 / 0.85 = 1454). Ohjausputken polttovälin tulisi siis olla lähellä kuvausputken polttoväliä oikeastikin! (Eikä pieni pelivara tässä suhteessa olisi kait pahasta, joten todellinen polttovälivaatimus olisi teoreettisesti vielä pidempi kuin tuo laskennallisesti saatu.)

Käytännössä tähän pääsisi ohjainputken noin 750 mm polttovälillä + 2x Barlowilla TAI putken 500 mm polttovälillä + 3x Barlowilla, vai kuinka? LVI lupailee seurantatähden rajamagnitudiksi 7.5...8.0 mag ohjainputken 60/80 mm apertuureilla, mikä tulee rajaksi ohjaimen maksimivalotusajalla (2 sekuntia). Manuaalista löytyi vielä esimerkki FOV-lukemista, jossa 800 mm polttovälillä tuon ohjainkameran näkökenttä olisi noin 19' x 12' (=käytännössä puolet tuosta, jos pitäydytään seurantaputken liki 1500 mm polttovälivaatimuksessa). Onko tästä kommentteja, ts. meneekö seurantatähden löytyminen vaikeaksi? Ilmeisesti kannattaa miettiä tarkkaan tuota seurantaputken suuntausta myös ergonomian kannalta, vai?

Petri, tarkennatko vielä tätä "Tästä voi sitten laskea, riittääkö jalustan rahkeet tuon tarkkuuden saavuttamiseksi" -lausettasi. Miten tuo seikka suhtautuu ylläoleviin laskelmiin käytännön tasolla?

Edit: Seurantaputkeen taitaisi saada polttoväliä helpoiten lyhyellä + pienellä MCT/SCT-putkella (tyyliin SW 102 ja pienemmät). Nykyisen Newtonin tasapainotus kun on sangen vaativaa nykyiselläänkin, eikä tuonne viitsisi laittaa lisää "pitkää massaa" heilumaan.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 07.06.2009, 23:29:21
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 07.06.2009, 00:40:10
Vasta-alkajan arvauksena heittäisin että jollain linssiputkella 600-900mm polttovälillä guidailee 1500 millistä ihan riittävän hyvin, varsinkin teikäläisen jalustalla.

Ihan hyvä perustelu, mutta heitän kapuloita rattaisiin sen verran, että tuo Gemini G41 on nyt oikeasti (kuitenkin!) niin raskaan ja vaativan kuorman alla, ettei se tunnu lainkaan ylimitoitetulta! Pikemminkin ollaan liikkumassa tämän kokonaisuuden kantavuusrajoilla, kuten niin monesti muillekin jalustansa hankkineille tapahtuu... (ts. en ole löytänyt mitään viisastenkiveä, jolla saisi 300/1500 Newtonin pysymään jämäkästi paikallaan, vaan koko ajan on sellainen tunne, että tuota ja tuota kohtaa pitäisi vielä parantaa). Mielessä on käynyt tämäkin ajatus...
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 07.06.2009, 00:40:10
Mitäs jos ostat hyvän linssiputken ja guidaatkin newtonilla? :)

...mutten ole nyt halukas sijoittamaan oman mittapuuni mukaan "riittävän kelvollisen" linssiputken hankintaan siihen vaadittavia kiloeuroja!  :tongue:
Toisaalta 300 mm apertuuri ja 1500 mm polttoväli ovat kummatkin sellaisia herkkuja, joihin tottuneena ei tee mieli kovin helpolla luovuttaa ja siirtyä kevyempään kalustoon. Toki käännän takkini tässä asiassa faktojen niin vaatiessa, mutta toistaiseksi en katso tätä tarpeelliseksi, koska tämä "vapaapaini" on menossa vasta alkuerissä.  :grin:
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: PetriKe - 08.06.2009, 11:14:37
Vastaukseni oli hieman yksinkertaistettu, mutta tarkennetaan...

Nyquist sampling teoria määrittelee optimaaliseksi resoluutioksi tähtikuvauksessa 2" / pikseli (en nyt selitä teoriaa sen tarkemmin). Jos kuvataan tätä suuremmalla resoluutiolla, menetetään yksityiskohtia (undersampling) ja tätä pienemmällä ei saavuteta enää lisää erottelukykyä (oversampling). Vallitseva seeing normaalistikin on parhaimmillaan 2" luokkaa, joten sen alle on tuossa resoluutiossa turha mennä. 

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 07.06.2009, 23:14:26
Hmm... meni googlaukseksi, jota kautta löytyi Canon 20D:n pikselikooksi tieto 6.2 um. Arvot kaavaan ja laskutulokseksi tulee (206 x 6.2 / 1500) ~  0,85 kaarisekuntia / pikseli. Pitäneekö paikkaansa? (Mikä arvo tuo kaavan 206 muuten on?).

Pitänee paikkansa. Tuo 206, sillä radiaanit muunnetaan kaarisekunneiksi (tarkka arvo 206,265)

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 07.06.2009, 23:14:26
Otetaanpa kokeeksi lyhyt linssiputki vaikka 600 mm polttovälillä, niin kaavaan tulee (206 x 6 / 600) = 2.06 kaarisekuntia / pikseli. Tuosta vielä suhdeluku (kuvausputken resoluutio / ohjausputken resoluutio => 0.85 / 2.06 = 0.41). Ohjausputken 0.41 pikselin virhe tuottaa siis kuvausputkeeni 1 pikselin virheen. Jos oikein käsitin, niin pitäisikö tuon ohjausputkesta saatavan reson olla suurempi kuin kuvausputken reson? Tässä tapauksessa sen polttovälin tulisi olla minimissään 1454 mm (=verrannolla saatu laskukaava  206 x 6 / 0.85 = 1454). Ohjausputken polttovälin tulisi siis olla lähellä kuvausputken polttoväliä oikeastikin! (Eikä pieni pelivara tässä suhteessa olisi kait pahasta, joten todellinen polttovälivaatimus olisi teoreettisesti vielä pidempi kuin tuo laskennallisesti saatu.)

Nyt tullaan tuohon Nyquistin teoriaan. Sait kuvausputken resoluutioksi 0.85"/pikseli. Seurannan virheet ovat +/- eli kummallakin akselilla kahteen suuntaan (ylös-alas/eteen-taakse). Jos seurannankorjauksen tarkkuus on <= +/- 0.41", tarkottaa tämä kuvausputkella max. 2.55" virhettä eli saattaa hyvinkin näkyä lopputuloksessa.

Optimaalinen tilanne olisi sama resoluutio putkien kesken (tai ohjausputkessa jopa pidempi polttoväli kuin kuvausputkessa), mutta tämä ei ole koko totuus.

Binning on myös yksi keino kasvattaa kuvausputken resoluutiota (CCD-kameroissa kuvauksen yhteydessä tai sitten jälkikäteen ohjelmallisesti kuvankäsittelyssä) eli liittämällä vierekkäiset pikselit yhteen. Näin esim. bin2x2 tuottaisi sinun tapauksessa 1.7" / pikseli resoluution kuvausputkella, jolloin vasta 0.82 pikselin virhe aiheuttaa 1 pikselin virheen.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 07.06.2009, 23:14:26
Käytännössä tähän pääsisi ohjainputken noin 750 mm polttovälillä + 2x Barlowilla TAI putken 500 mm polttovälillä + 3x Barlowilla, vai kuinka? LVI lupailee seurantatähden rajamagnitudiksi 7.5...8.0 mag ohjainputken 60/80 mm apertuureilla, mikä tulee rajaksi ohjaimen maksimivalotusajalla (2 sekuntia). Manuaalista löytyi vielä esimerkki FOV-lukemista, jossa 800 mm polttovälillä tuon ohjainkameran näkökenttä olisi noin 19' x 12' (=käytännössä puolet tuosta, jos pitäydytään seurantaputken liki 1500 mm polttovälivaatimuksessa). Onko tästä kommentteja, ts. meneekö seurantatähden löytyminen vaikeaksi? Ilmeisesti kannattaa miettiä tarkkaan tuota seurantaputken suuntausta myös ergonomian kannalta, vai?

Barlow syö valovoimaa ja pienentää kuva-alaa, jolta seurantatähden voi valita. Samoin valittavien tähtien määrä putoaa.

Seurantaputken olisi oltava TUKEVASTI (=melkeinpä hitsattuna kuvausputkeen) kiinni kuvausputken selässä. Suuntauksen säädettävyys tuo mukanaan ongelmia taipuman muodossa ja tämä pilaa seurannan tarkkuuden.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 07.06.2009, 23:14:26
Petri, tarkennatko vielä tätä "Tästä voi sitten laskea, riittääkö jalustan rahkeet tuon tarkkuuden saavuttamiseksi" -lausettasi. Miten tuo seikka suhtautuu ylläoleviin laskelmiin käytännön tasolla?

Tähän kiteytyykin sitten koko homma. Eli jalustan tukevuus ja sen mekaniikan laatu. Mikä on jalustan jaksollisen virheen suuruusluokka ja miten se ilmenee? Mikä on käytettävissä oleva ohjelma seurannankorjaukseen ja sen asetukset (korjauksia vain yhteen suuntaan, korjauksen agressiivisuus kullakin akselilla jne.)? Miten hyvin autoguider on kalibroitu eli onko sen kenno kallistunut RA ja Dec akseleihin nähden ja miten hyvin ohjelma mittaa/korjaa tuon? Entäpä kohteen korkeus horisontista ja sen aiheuttamat muutokset ohjaukseen?

Eli teoria on teoriaa ja sen avulla saadaan raja-arvot ja parametrit suht hyvin kohdalleen, mutta vasta käytäntö opettaa mihin tarkkuuteen jalusta pystyy ja kuinka oman seurannankorjauksen saa parhaalla tavalla toimimaan. Jotta seurannankorjausta pääsee kokeilemaan, on luonnollisesti oltava siihen kykenevä kamera. Eli nyt miettimään kokonaisuutta ja sitten ostoksille :smiley:


Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 08.06.2009, 23:07:09
Kiitos vastauksista, näistä on ollut paljon apua  :smiley:

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 08.06.2009, 11:14:37
Nyt tullaan tuohon Nyquistin teoriaan. Sait kuvausputken resoluutioksi 0.85"/pikseli. Seurannan virheet ovat +/- eli kummallakin akselilla kahteen suuntaan (ylös-alas/eteen-taakse). Jos seurannankorjauksen tarkkuus on <= +/- 0.41", tarkottaa tämä kuvausputkella max. 2.55" virhettä eli saattaa hyvinkin näkyä lopputuloksessa.

Vaihdetaanpa teoreettiseen ohjausputkeen polttoväliksi vaikka 1300 mm, niin ohjaussysteemille tulee (206 x 6 / 1300) = 0.95 kaarisekuntia / pikselin resoluutio. Suhdeluvuksi tulee nyt (kuvausputken resoluutio / ohjausputken resoluutio => 0.85 / 0.95 = 0.89), jolloin ohjausputkessa vasta 0.89 pikselin virhe tuottaa kuvausputkeen 1 pikselin virheen. Polttovälin pidentäminen helpottaa siis toleransseja sangen selvästi! Tämän jälkeen sitten rattaat pyörähtivätkin tyhjää omien korvieni välissä, koska en hoksannut mistä tuo 2.55" maksimivirhelukema kuvausputkelle aiemmassa laskelmassa tulikaan :shocked:  Kerrotko siis tuon?

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 08.06.2009, 11:14:37
Barlow syö valovoimaa ja pienentää kuva-alaa, jolta seurantatähden voi valita. Samoin valittavien tähtien määrä putoaa.
Seurantaputken olisi oltava TUKEVASTI (=melkeinpä hitsattuna kuvausputkeen) kiinni kuvausputken selässä. Suuntauksen säädettävyys tuo mukanaan ongelmia taipuman muodossa ja tämä pilaa seurannan tarkkuuden.

Seurantaputkessa suurempi on tietysti parempi, mutta käytännön seikat potkivat vastaan jalustan kantavuuden yms. muodossa. Tällä hetkellä oman jalustan suurin ongelma lienee tuon kokoisen Newtonin tasapainotus tai oikeammin tasapainotuksen herkkyys. Jo okulaarin vaihto Newtonin okulaaripäähän näkyy hiukan putken ohjattavuudessa, jos tämä "keventää" liikaa rattaiden kontaktia toisiinsa. Ongelma on deklinaatioakselissa, jossa on se jousi painamassa matopyörää kohti deklinaatiopuolen rattaita. Tämän vuoksi optimi olisi saada matopyörä/rattaat nojaamaan oikealla tavalla toisiinsa. Hiukan vaikea selittää, mutta ongelma esiintyy näin pitkillä/painavilla putkilla. Tämän vuoksi seurantaputken lisäys ei ole ihan yksiselitteinen toimenpide.

Gemini lupaa jalustalle "täällä (http://www.astronomy.hu/g42.htm) ± 5" tai parempaa tarkkuutta seurantaan, mikä toteutunee ok, mikäli tasapainotus on kunnossa. Edellisen tietäen seurantaputken tyypistä tuli vielä lisäkysymys: linssiputket lienevät suositeltavimpia, koska näissä ei ole "irtonaisia/liikkuvia" peilejä aiheuttamassa satunnaisia virheitä. Tällä perusteella tuo edellisviestissä heittämäni SCT/MCT-vaihtoehto seurantaan olisi kuitenkin poissuljettu, vai mitä mieltä olette? (Noissa putkissa olisi kuitenkin pitkä seurantapolttoväli kompaktissa koossa.)

Putkien kiinnityksestä toisiinsa: onko kokemusta kaksois-satuloista, joissa on jalustan päällä kaksi Losmandy-kiinnityssatulaa kiinni samassa teräslevyssä. Uskoisin omalla kohdallani tämän olevan tukevampi paikka kuin suoraan sonotube-putkeen vierelle tehty kiinnitys. Toisaalta tässä on kyse siitä, millaista pakettia tuonne jalustan päälle jaksaa nostaa, koska kokoonpano ei ole 100% kiinteä. Nykyinen 23 kg on vielä siirreltävissä jalustapään päälle, mutta jos tähän tulisi esim. +7 kg (seurantaputken ja muun tukevoittamisen muodossa), niin miten mahtaisi käydä... (?). Putket erikseen kiinnittäen olisi helpompaa tässä mielessä. Entä missä ajassa taipumat tulevat esiin? Joko esim. 2 minuuttia riittää hitaiden taipumien aiheuttamien virheiden näkymiseen vai onko tässä kyse p-i-t-k-i-s-t-ä valotuksista, jotka taustataivaan valoisuus estää muutenkin.

Seurantaputken ollessa kiinteä, seurantatähden tulisi löytyä läheltä kuvauskohdetta. LVI Smartguiderissa näkyy olevan jokin automaattinen tähden etsintä, mikä helpottaa tässä touhussa. Entä tuleeko käytännössä koskaan tilanteita, joissa seurantatähteä ei löydykään autoguiderille kohteen läheltä?

Lainaus käyttäjältä: Petri Kehusmaa - 08.06.2009, 11:14:37
Eli teoria on teoriaa ja sen avulla saadaan raja-arvot ja parametrit suht hyvin kohdalleen, mutta vasta käytäntö opettaa mihin tarkkuuteen jalusta pystyy ja kuinka oman seurannankorjauksen saa parhaalla tavalla toimimaan. Jotta seurannankorjausta pääsee kokeilemaan, on luonnollisesti oltava siihen kykenevä kamera. Eli nyt miettimään kokonaisuutta ja sitten ostoksille :smiley:

Edellistalven kuvat syntyivät ilman mitään seurannankorjausta, joten oli sinänsä pieni ihme että jotain kelvollista syntyi tätä kautta. Tässä mielessä luulen, että seurannan korjauksen lisääminen tuo kuitenkin systeemiin lisää toimintavarmuutta (=virheellisesti seuratut kuvat vähenevät). Tämä tapahtunee riippumatta siitä, päästäänkö +/- 1 pikselin maksimivirheeseen vai jonnekin tätä selvästi heikompaan lopputulokseen. Hidasta opettelua se kuitenkin tulee olemaan ja työlästä omien virheiden korjausta. Tuo valitsemani LVI Smartguider osoittaa pyrkimystä KISS-periaatteeseen (=Keep It Simple Stupid/Sweetheart), koska se auttaa kuvaukseen liittyvää laitehässäkkää minimoimalla  :wink: Osaisi vain tehdä saman tyypin valinnan seurantaputkea ajatellenkin...
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 09.06.2009, 17:02:27
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 08.06.2009, 23:07:09
Edellisen tietäen seurantaputken tyypistä tuli vielä lisäkysymys: linssiputket lienevät suositeltavimpia, koska näissä ei ole "irtonaisia/liikkuvia" peilejä aiheuttamassa satunnaisia virheitä. Tällä perusteella tuo edellisviestissä heittämäni SCT/MCT-vaihtoehto seurantaan olisi kuitenkin poissuljettu, vai mitä mieltä olette? (Noissa putkissa olisi kuitenkin pitkä seurantapolttoväli kompaktissa koossa.)

Putkien kiinnityksestä toisiinsa: onko kokemusta kaksois-satuloista, joissa on jalustan päällä kaksi Losmandy-kiinnityssatulaa kiinni samassa teräslevyssä. Uskoisin omalla kohdallani tämän olevan tukevampi paikka kuin suoraan sonotube-putkeen vierelle tehty kiinnitys.

Tutkailin webistä erilaisia seurantaratkaisuja Irlannista löytyi tämä (http://webtreatz.com/content/view/49/65/) kokonaisuus, jossa 10' (F4) Newton putken seurantaputkeksi on pultattu 5' Maksutov ja toiseksi kuvausputkeksi vielä Celeston 80EDII linssiputki. Tältä sivulta löytyy kuva (http://webtreatz.com/images/stories/business_end.jpg), jossa tuon paketin kiinnitysratkaisu selviää. Omissa ajatuksissa on kenties tehdä tuolla periaatteella putkien tukirakennelma Geminin niskaan. Tuo irkku-kaveri ainakin kehuu omaansa tähän tyyliin (tosin kaikki esitetyt tähtikuvat eivät vakuuta, mutta noissa on muilla systeemillä seurattujakin):
" This arrangement allows me to mount a scope on either side of the main scope.  This means that balancing the scope is possible (would not be possible with a scope at just one side).  This arrangement is totally over-engineered on purpose.  Any flexure of this arrangement would result in poorly guided images.  I have certainly never had any such problem with this setup."

Maksutovin tai SCT:n käytöstä seurantaputkena on löytynyt kahta mielipidettä, jossa toiset vaativat systeemiin täyttä peililukitusta ja toiset tulevat toimeen ilmankin. Mielipiteitä asiaan, jos seurantaputkena olisi pieni kiinalais-Maksutov? (Toisaalta ei se kevyt 80-100 mm F10 linssiputkikaan olisi mahdoton paketti tuon tukiratkaisun päälle kiinnitettäväksi.)

Edit: Löytyi tämä dokumentti luettavaksi: http://www.stark-labs.com/craig/articles/assets/AutoGuiding%20Craig%20Stark.pdf (http://www.stark-labs.com/craig/articles/assets/AutoGuiding%20Craig%20Stark.pdf)
...jossa sanotaan toisaalta näin:
"Back in the days of film imaging and manual guiding, there used to be a rule of thumb that the guide scope should be at least half the focal length if not the same focal length as your imaging scope. This was so that with typical reticle eyepieces you could see the motion soon enough and react accurately enough to manually guide out the mount' s error. With CCD-based autoguiding this rule can be thrown away. Computers are far better at spotting very small movements and far faster and more accurate in their reactions." ...clip... "The days of very long focal length guidescopes are over."
Eh, mitä tämä nyt sitten tarkoittaa???  :huh: Googlaaminen on sitten kivaa, kun tiedon valtamerestä löytyy pinottain toisensa kumoavia väittämiä, joista pitäisi tehdä jokin fiksu syntaksi järkevän lopputuloksen aikaansaamiseksi... apuva!  :undecided:

Edit 2: Ja täältä löytyi vielä kolmas mielipide tuosta ohjainputken polttovälistä: http://www.wilmslowastro.com/tips/autoguiding.htm (http://www.wilmslowastro.com/tips/autoguiding.htm)
"I am working on the basis that the 'best' guide scope is the one that provides the auto-guider with the widest, fastest field of view. That way you have more chance of getting an nice bright guide star to work with. (...clip...) Also there is no point in making the auto-guider work at a resolution that is much higher than your seeing allows. So having a nice long guide scope that allows the auto-guider to work at 2 arcseconds a pixel is useless if your seeing is 2 arcseconds"

Tyhmempi voisi vetää tuosta sen loppupäätelmän, että lyhyemmälläkin putkella pärjää, mutta kaipa jollakin foorumilaisella olisi tästä hommasta käytännön kokemuksia neuvottavaksi asti (Petrin laskelmat tuonevat hankittavaksi ohjainputken, joka riittää AP900:n tarpeisiin saakka. Omista tarpeistani en ole nyt enää niinkään varma...)
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: -Jarz- - 10.06.2009, 01:02:09
Olisiko aivan mahdoton ajatus korvata guidausputki Off Axis Guiderilla, kun et kerran aio seurantaputkea käyttää kuvaukseenkaan. Kaukoputkesi on sen verran valovoimainen, että ei ole ongelmia löytää seuranta tähteä OAGia käyttämällä.
Itse hommasin CPC 800:een tuon Celestronin OAGin ja polttovälinlyhentäjän kanssa on aina löytynyt seurantatähti. Polttoväli on ollut siis 1280mm/f6.3. Tuota käyttäen on seurannanohjauksessakin ollut sama polttoväli kuin kuvatessa :).

JM
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Vesa Kankare - 10.06.2009, 16:51:23
OAG voisi tosiaan olla järkevä vaihtoehto. Varsinkin maksutov seurantaputken sijaan, joka on altis vääntymille ja on lisäksi hidas (eli vaikea löytää seurantatähtiä). Newtoneissa kamera on hankalassa paikassa taipumia ajatellen, joten tyypillisesti niihin suositellaan OAGia. Mitään kokemusta mulla noista ei ole.

Seurantaputki voi tosiaan olla aika lyhyt verrattuna kuvausputkeen, koska niinkuin tässä on aiemminkin mainittu, ohjelmat pystyvät laskemaan tähden paikan alle pikselin tarkkuudella. Mutta signaalikohinasuhteen on sellaiselle tähdelle oltava hyvä. Lisäksi, liian pitkällä putkella autoguideri alkaa jo jahtaamaan seeingiä, eli eiköhän sille joku ylärajakin löydy. Jos tyypillinen seeing on 2" ja autoguideri kykenee vaikkapa 0,66 pikselin tarkkuudella etsimään tähden paikan. Eikö näin ollen 3"/pikseli jo riitä, joten esim sellainen 100mm f5 linssi lienee jo riittävä? Sillä päästään Petrin kaavasta resoluutioon (206x5.4/500) 2,2"/pikseli, jos käytetään tyypillistä seurantakameraa. Tuollainen akromaatti on kevyt ja valovoimainen ja sen kiinnittäminen on helppoa. Ja ainakin mulla on f5 valovoimaisella seurantaputkella löytynyt aina tähti vaikka se ei ole edes suunnattava. 1,5x ruuvattavalla barlowilla voi boostata suurennosta hieman jos tarvetta on.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: PetriKe - 10.06.2009, 20:20:37
Tosiaan, minulla on käytössä 480mm TMB APO ohjausputkena ja siinä perässä 9 mikrometrin pikselillä varustettu ST-7XME CCD. Tuo APO + AP900GTO riittää juuri ja juuri 1854mm RC:n ohjaamiseen. Paljon on vaatinut laskemista, virittämistä, säätöä ja kokeilua, jotta olen saanut ohjauksen tarpeeksi rauhalliseksi, mutta kuitenkin juuri riittävän nopeaksi. Jalustan PEC on myös hienosäädetty +/- 1" tasolle.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on hommata vaikkapa Astrodon Monster MOAG off-axis guider ja SBIGin adaptiivinen optiikka (AO-L) ja vapauttaa APO muihin kuvaustehtäviin. Off-axis guiderin parhaana puolena on se, että ei varmasti tule taipumaa ja polttoväli guiderille on sama kuin kuvaukselle. Samoin valo ohjauskameralle otetaan ennen suotimia, joten esim. kapeakaistasuotimien käyttö ei tuota ongelmia ohjaukselle.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 10.06.2009, 23:44:27
Lainaus käyttäjältä: Vesa Kankare - 10.06.2009, 16:51:23
OAG voisi tosiaan olla järkevä vaihtoehto. Varsinkin maksutov seurantaputken sijaan, joka on altis vääntymille ja on lisäksi hidas (eli vaikea löytää seurantatähtiä). Newtoneissa kamera on hankalassa paikassa taipumia ajatellen, joten tyypillisesti niihin suositellaan OAGia. Mitään kokemusta mulla noista ei ole. ...
Seurantaputki voi tosiaan olla aika lyhyt verrattuna kuvausputkeen, koska niinkuin tässä on aiemminkin mainittu, ohjelmat pystyvät laskemaan tähden paikan alle pikselin tarkkuudella. Mutta signaalikohinasuhteen on sellaiselle tähdelle oltava hyvä. Lisäksi, liian pitkällä putkella autoguideri alkaa jo jahtaamaan seeingiä, eli eiköhän sille joku ylärajakin löydy.

Niin, OAG olisi muuten ok, mutta mulla on karsatus seurannankorjauksen mukanaan tuomien lisälaitteiden ( läppärien yms.) suhteen, kun niitä joutuisi Suomen talvessa kuljettelemaan guiderin lisäksi. Tämän vuoksi laitoin jo tilaukseen Teknofokuksesta tuon aloitusviestissä mainitun "sulautetun" LVI SmartGuider (http://www.lvi-cameras.com/cameras.asp) autoguiderin, joka lupaa toimia itsenäisesti ilman läppäriä. Jos tuo pitää, mitä sivuillaan lupaa, niin olisin varsin tyytyväinen tähän stand-alone ratkaisuun. Tuo riittänee hyvin homman opetteluun ja tuo kuitenkin mukanaan parannuksia verrattuna tilanteeseen ilman mitään seurannankorjausta. Ja todella hyvä, että tähän ketjuun tulee näitä käytännön kokemuksiakin (eikä pelkkää teoreettista pohdiskelua), koska sen perusteella tietää hiukkasen paremmin mitä paranneltavaa omaan systeemiin jää vielä tuon autoguiderin lisäämisen jälkeenkin. Olen siis tässä mielessä nyt viisaampi kuin ketjua aloittaessani  :smiley:

Jos tuota ylläolevaa summaisi jollakin tavalla yhteenvedoksi, niin ilmeisesti nämä modernit autoguiderit eivät todellakaan kaipaa 1:1 kuvausputken kanssa pitkäpolttovälistä ohjainputkea kaverikseen, vaan ne pystyvät hyödyntämään lyhyempiäkin putkia kohtuullisen hyvin, kun tietyt rajat eivät alitu. Voinen suosiolla unohtaa MCT/SCT-vaihtoehdon satunnaisten peiliheilahtelujen vuoksi ja etsiä sopivan 800-1000 mm F8...F10 halpis-akromaatin (vai vieläkin lyhyemmän... hmmm) tuohon tarkoitukseen noin 80-100mm linssihalkaisijalla (tai miettiä vastaavan APO-hankinnan järkevyyttä). Putken perusvarustukseen pitäisi kait kuitenkin kuulua kunnolliset kiinnityspannat ja Losmandy-lohenpyrstö (Geminin käyttämään satulaan) yhdessä Crayford fokuserin kanssa. Suurempi 100 mm olisi kiva muun käytön kannalta, mutta se tuo lisäpainoa systeemiin kenties liikaakin... toisaalta alta kolmen kilon tästä hommasta ei kuitenkaan selviä.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Kaizu - 11.06.2009, 08:37:53
Vähän aikaa sitten testaamassani QSI-kamerassa on autoguider-ominaisuus sisäänrakennettuna. Ei tule ongelmia seurantaputken kiinnityksen joustojen kanssa. Sen sijaan tulee sama kiusa kuin off axis guiderissakin, seurantatähti pitää löytyä samasta kentästä kuin kohdekkin. Lisäksi vekotin vaatii läppärin läsnäoloa.

Autoguiderin resoluution pitää olla parempi kuin varsinaisen kuvausputken. Autoguider korjaa seurantaa vasta kun putki on poikennut suunnastaan. Jos kuvausputken resoluutio on parempi, tämä näkyy kuvassa.
(Autoguiderin resoluutio tässä tarkoittaa putken, kameran ja ohjelman yhdessä aikaansaamaa resoluutiota. Sen yksikkönä on kaarisekunti, ei pikseli.)

Kaizu
 
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: dirty - 11.06.2009, 09:23:59
Kannattaa muistaa, että vähänkin laadukkaat autoguidaussoftat osaavat laskea seurantatähden keskipisteen selvästi alle pikselin tarkkuudella. Tietääkseni tarkuus on vähintäänkin 1/10 pikseliä, jossei vieläkin parempi. Timpen tapauksessa minäkin suosittelen OAG:tä juuri noiden taipumien vuoksi; ne voivat olla vaikeita paikallistaa ja tosi turhauttavia. Jos haluaa käyttää seurantaputkea, niin valitsisin mahdollisimman pienen, kevyen ja laadukkaan, kunhan autoguiderin resoluutio (kaarisekuntia/pikseli) ei kasva yli kymmen-kertaiseksi kuvauskalustoon nähden. Lisäksi kannattaa vielä huomioida, että seurantakamerassa on monesti mukavampi käyttää 2x2 binnausta, varsinkin jos kirkkaita seurantatähtiä ei löydy. Jos seurantakamerassa on bayer -matriisi, niin silloin 2x2 binnausta olisi suositeltavaa käyttää aina. Binnaus kuitenkin kasvattaa autoguiderin resoluutiota, joten tämä pitää huomioida koko yhtälössä.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Lauri Kangas - 11.06.2009, 09:45:41
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 10.06.2009, 23:44:27
Niin, OAG olisi muuten ok, mutta mulla on karsatus seurannankorjauksen mukanaan tuomien lisälaitteiden ( läppärien yms.) suhteen, kun niitä joutuisi Suomen talvessa kuljettelemaan guiderin lisäksi. Tämän vuoksi laitoin jo tilaukseen Teknofokuksesta tuon aloitusviestissä mainitun "sulautetun" LVI SmartGuider (http://www.lvi-cameras.com/cameras.asp) autoguiderin, joka lupaa toimia itsenäisesti ilman läppäriä. Jos tuo pitää, mitä sivuillaan lupaa, niin olisin varsin tyytyväinen tähän stand-alone ratkaisuun.

Eikös tuon kameran voi yhtä hyvin pultata OAG:iin kuin erilliseen seurantaputkeen?
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 11.06.2009, 18:28:15
Lainaus käyttäjältä: dirty - 11.06.2009, 09:23:59
...Timpen tapauksessa minäkin suosittelen OAG:tä juuri noiden taipumien vuoksi; ne voivat olla vaikeita paikallistaa ja tosi turhauttavia. Jos haluaa käyttää seurantaputkea, niin valitsisin mahdollisimman pienen, kevyen ja laadukkaan, kunhan autoguiderin resoluutio (kaarisekuntia/pikseli) ei kasva yli kymmen-kertaiseksi kuvauskalustoon nähden...

Hei tämähän menee vaikeammaksi kuin alkuun kuvittelinkaan  :shocked:
Tuossa Dirtyn kommentissa on yksi vahva pointti OAG:n kannalle, mikä käy järkeen ensi lukemalta. Omaksi harmikseni kuvausputkeni on kuitenkin Newton, jossa kaluston lisääminen okulaaripäähän tuottaa ongelmia (oikeasti!).

Ensimmäinen ongelma on putken tasapainotus: jos okulaariholkissa on off-axis guideri järjestelmäkameran lisäksi, saadaan lisää massaa juuri sinne, mihin sitä ei pitäisi laittaa (ts. vipuvarren päähän). Toinen seikka OAG:tä vastaan on optisen systeemin mitoitus: nyt Canon 20D "upottaa" tarkennuslaitteeni lähes ala-asentoon (lähimmäksi putken kylkeä, jopa niin että okulaariholkin toinen pää työntyy hiukan pääpeiliin tulevan valon reitille). Ja kuitenkin samaan aikaan visuaalipuolella joudun ruuvaamaan tuon saman tarkennuslaitteen lähelle toista ääriasentoaan eli "ylös", jotta saan kaikki okulaarit tarkennettua. Jos tähän väliin tulisi OAG, niin miten paljon tätä (nytkin tarkaksi tehtyä) mitoitusta joutuisi muuttamaan, jotta digijärkkäri fokusoituisi äärettömään ja okulaarit tarkentuisivat ok?
Kolmas seikka OAG:tä vastaan on sen tarkennustapa, jossa OAG toimii Newtonin koma-virheen alueella eli kuva-alan reunalla. Tästä kuvaus tuolta ao. linkistä:
"Focusing your camera on the deep space object to be photographed is done through your camera before a guide star is located. ... clip...  Rotate the guiding eyepiece holder around the edge of the field being photographed (and in some cases radially adjust it into and out of the field) until you find a suitably bright guide star. This is usually the most time-consuming and frustrating part of deep space photography, as the coma of reflector telescopes and the field curvature of Schmidt-Cassegrains can smear the light of guide stars into dim and out-of-focus blurs that are difficult to see."
Tuo kuulostaa osittain hankalalta, joten oman "mutun" mukainen mieli tekisi pitää kuvaus- ja seurantaputkien tarkennukset ja muu käyttö erillään toisistaan (sen sijaan että säheltää näiden kanssa "pienessä tilassa" Newtonin ollessa kenties muutenkin hankalassa asennossa).

Taipumia vastaan olen ajatellut rakentaa putkelle uuden selkärangan jäykistämään sitä nykyisestä, samoin kaarevavartisen apupeilinpitimen saatan joutua vaihtamaan pois. Tätä taipumista on ollut joku muukin tutkimassa: http://www.saratogaskies.com/articles/gs-vs-oag/index.html (http://www.saratogaskies.com/articles/gs-vs-oag/index.html) ("ohjainputki vs. OAG" Newtonin kanssa).

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 11.06.2009, 09:45:41
Eikös tuon kameran voi yhtä hyvin pultata OAG:iin kuin erilliseen seurantaputkeen?

Hyvä kysymys, tietääkö joku vastauksen?
Katsoin itse OAG:n periaatetta Astronomicsin sivuilta (http://www.astronomics.com/main/Off_Axis_Guiders.asp/catalog_name/Astronomics/category_name/KWDXCSNQH5H18KDHG19JTK9CQ1/Page/1), joissa on pitkä selitys asiasta:
"An off-axis guider is a T-shaped camera mount. One short arm of the T threads onto the rear cell of Schmidt-Cassegrains or slips into refractor or reflector focusers. Your 35mm camera is attached to the other short arm by means of a T-ring (most CCD cameras have built-in T-threads and don't need a T-ring). An illuminated reticle eyepiece (which also have their own separate category in Photographic Accessories) is inserted into the eyepiece holder that forms the long third arm of the guider."
Tuollakin oli OAG-malleja vain SCT:lle, ei Newtonille, joten OAG:n sovittaminen Newtoniin taitaa olla hankala juttu (?).

PS. Foorumilla on näemmä OAG-ketju täällä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3222.0). Pitänee lukea tuo seuraavaksi (juttuhan paisuu kuin pullataikina ;).

PS2. Telescope-Service myy näköjään vanhempaa Skywatcher ED 100/900mm putkea (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p2423_ED-Refraktor-100-900mm-Pro---Tubus-mit-Optik.html) alennuksella (549€). Ei kait kovin paha hinta putken antamaan kuvalaatuun nähden?
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 11.06.2009, 20:14:37
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 11.06.2009, 09:45:41
Eikös tuon kameran voi yhtä hyvin pultata OAG:iin kuin erilliseen seurantaputkeen?

Vastaus löytyi ja se on ilmeisesti kyllä. Ainakin silloin, jos käyttää Telescope-Servicen matalaa (9 mm) Off-Axis Guideria (linkki (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p641_Off-Axis-Guider---nur-9mm-Baulaenge---T2-Anschluss---fuer-CCD.html)). 
Olisiko tämän tyyppinen matala OAG sittenkin oikea seurantaratkaisu omaan käyttööni, koska se näyttää ratkaisevan suuren osan edellä esitetyistä pulmista???
Nyt vain väsäämään sähköpostia TS:n myyjille, jotka saavat vastata muutamaan kysymykseen LVI SmartGuiderin ja tämän OAG:n yhteensovittamisesta...

(Kiitokset Jaavalle originaali-linkin esittämisestä "Off Axis Guider" -ketjuun ja Laurille tämän kysymyksen esittämisestä!  :cheesy:)
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Lauri Kangas - 11.06.2009, 23:49:53
Tuo telescope servicen vehje lienee tosiaan kullan arvoinen. Se kun on yhtä paksu kuin normaalikin T-rengas, joten tarkennuksessa ei tule sen kummempia ongelmia. Kannattaa ehkä olla kuitenkin tarkkana sen kanssa, mahtuuko tuo LVI:n kamera istuskelemaan järkkärin kyljessä. Voi tulla vähän ahdasta.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 11.06.2009, 18:28:15
PS. Foorumilla on näemmä OAG-ketju täällä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3222.0). Pitänee lukea tuo seuraavaksi (juttuhan paisuu kuin pullataikina ;).

Tervetuloa kerhoon. Tiedon määrä päässä vaan lisääntyy koko ajan, sen mukana hämmennys ja samoin lompakon paksuuskin reagoi, paitsi että käänteisesti. No, toistaiseksi olen selvinnyt QHY5:llä ja muiden ostamilla maksamilla leluilla (tattis Ursa).
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 12.06.2009, 22:49:23
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 11.06.2009, 23:49:53
Tuo telescope servicen vehje lienee tosiaan kullan arvoinen. Se kun on yhtä paksu kuin normaalikin T-rengas, joten tarkennuksessa ei tule sen kummempia ongelmia. Kannattaa ehkä olla kuitenkin tarkkana sen kanssa, mahtuuko tuo LVI:n kamera istuskelemaan järkkärin kyljessä. Voi tulla vähän ahdasta.

Taas yksi päivä takana, jonka aikana kävin vilkasta sähköpostinvaihtoa moneen suuntaan.
Katselin itsekin kuvia TS:n OAG-esittelysivuilta (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p641_Off-Axis-Guider---nur-9mm-Baulaenge---T2-Anschluss---fuer-CCD.html) ja päättelin, että liikuteltavuus tulisi olemaan rajallinen. Toisin sanoen TS:n OAG pääsee liikkumaan kameran alla, vasemmalla ("lyhyellä") sivulla ja kenties kameran yläpuolella. Muualta seurantatähteä etsittäessä joutuu kääntämään koko kameraa okulaaripitimessä, mistä voi tulla ongelmaa mm. tarkennuksen pysyvyyden suhteen.

Asia eteni myös TS:n suhteen, josta avulias myyjä vastasi  yhteensopivuuskysymyksiini tuon 9mm OAG:n + LVI SmartGuiderin suhteen ja kertoi tämän toisen EOS-mallin OAG:n (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1188_Off-Axis-Guider---nur-9mm-Baulaenge---Direktanschluss---Canon-EOS.html) soveltuvan tarkoituksiini muutamalla edellytyksellä. Ensinnäkin seurantakamerasta tulee löytyä T-2 kiinnitys, jolla seurantakameran saa kiinni OAG:n kylkeen. Siis näin:
"...the necessary equipment depends on which version of the LVI guider you already have. The T-2 version can be adapted to the OAG9, if you have the version that has only the 1.25" barrel, it is unfortunately not possible."
Ja jos halutaan käyttää Baaderin MPCC komakorjainta (kuten haluan), tarvitaan tämä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p378_Adapter--T2-innen---M-48-aussen---Reduktion-2--Filtergew--auf-T2.html) sovitusrengas. Tässä on huomioitu, että Baaderin MPCC:n (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p486_2--MPCC-Koma-Korrektor---mit-T2---M-48-Anschluss.html) mukana pitäisi tulla loput tarvittavat osat kiinnitykseen, jos käsitin tämän kokoonpanon oikein.

Ok, kaikki hyvin tältä osin ajattelin ja otin yhteyttä Teknofokukseen ja LVI Smartguiderin valmistajaan. Näistä jälkimmäisellä olikin painavaa tietoa näiden kahden osan yhteensovittamisesta, joten laitetaanpa taas lainaus tähän alle:
"The Baader Smartguider version has a T-2 interface, so you'll be receiving such a version." => Kaikki Baaderin versiot ovat nykyään tuolla vaaditulla T-2 sovituksella, joten sitä kautta tilaamalla asia on kunnossa näiltä osin ja TS:n 9mm OAG on yhteensopiva LVI:n kanssa.

Edellisen lisäksi Paolo kirjoitti vastauksessaan näin:
"There's an huge problem not mentioned by TS!
How to focus the Smartguider while the camera is screwed there? Sorry, we have no answer to this question!
Because you can't screw as well the LVI SmartEye special eyepiece into that OAG's T-2 attack, you can't know if the camera is focused or not. Maybe Baader company can give you a solution - they have all the knowledge to fix this issue, you may want to contact them.
I suggest to use a traditional guidescope waiting for a possible fix by them."

Eh... tässä sitä taas ollaan eli ei taida onnistua kuitenkaan tällä systeemillä!  :cry:
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 13.06.2009, 21:58:20
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 12.06.2009, 22:49:23
Edellisen lisäksi Paolo kirjoitti vastauksessaan näin:
"There's an huge problem not mentioned by TS!
How to focus the Smartguider while the camera is screwed there? Sorry, we have no answer to this question!
Because you can't screw as well the LVI SmartEye special eyepiece into that OAG's T-2 attack, you can't know if the camera is focused or not..."


Tästä vielä sen verran, että tuolle TS:n omalle 9mm Off Axis Guiderille on saatavilla oma ohjainkameransa, jolla tästä ongelmaa ei esiinny (kuvan saa perinteiseen tapaan läppärin ruudulle ja tarkennuksen tehtyä sitä kautta). Linkki tähän kytkykameraan on tässä (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php?info=p994_Autoguider-und-Planetenkamera-mit-USB-Anschluss---deutsch.html). Tämän takia tuo OAG9 saattaa olla jollekin muulle "kullan arvoinen" Newtonin ohjaukseen (kuten tuossa yllä todettiin), vaikkei se toimisikaan LVI SmartGuiderin kanssa.

Edit:
Lisätäänpä ketjuun vielä kysely siitä, kumpi näistä putkista olisi kannatettavampi valinta 300/1500 Newtonin ohjainputkeksi:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1060.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1060.html) (ED 80/600mm refractor)
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p2423.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p2423.html) (ED 100/900mm refractor)
Hyviä perusteluja löytyy varmaan molemmille ja tuo semi-APO (ED) olisi kuitenkin monikäyttöisempi kuin tavallinen akromaatti. Valinta näyttää kallistuvan noiden kahden välille, kun tuo Petrikin kerran pärjää 480mm guideriputkella 1854mm RC:n ohjaamisessa...  :rolleyes:
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Vesa Kankare - 13.06.2009, 22:24:06
ED80. Se on nopiampi ja kevyempi. Löydät helpommin seurantatähtiä ja kiinnitys on helpompi. Sillä saa myös hyviä kuvia itsellänsäkin. Ja jos petri pystyy seuraamaan 480mm melkein kahden metrin kuvausputkea, kyllä kai 600mm:llä pärjää lyhkäsemmän kanssa.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 26.06.2009, 22:05:06
Lisätään tähän alle tämänkin ketjun lopputulema eli nyt jalustaan on lisätty kaksoissatula molemmille putkille (SW 80ED on se toinen, jota on tarkoitus yrittää käyttää ohjainputkena 300/1500 Newtonille). Kuvissa on ensiksi molempien putkien kiinnitys ja sitten tyhjä kaksoissatula Losmandy-tyyppisellä kiinnityksellä. Seurantatähteä voi etsiä kääntelemällä SW 80 ED:tä sivuttain noin 5 asteen verran (huomaa kireä laakeripultti ja lukituskahvallinen pultti WO-satulalevyn alla).

Saas nähdä tuliko riittävän tukeva kiinnitys ohjainputkelle, mutta ainakin pääputken tukevoittamista on tarkoitus jatkaa seuraavaksi. SW 80ED näyttää muuten aika mukavalta kiinnitettynä Losmandy-lohenpyrstöön (sen vakio-Vixenin tilalle) ja varustettuna 2" kulmapeilillä (kuvassa nyt visuaalivarustus ilman SmartGuideria).
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 26.07.2009, 13:26:14
Jatkan tähän ketjuun, vaikka tämän voisi kai kysyä omassa ketjussaankin. Tuo SW80ED ei näemmä tarkennu tarpeeksi kauas omalla tarkennuslaitteellaan, jotta esim. digijärkkärin saisi suoraan fokukseen. Tähän väliin tarvitaan siis loittorengas tai kulmapeili. Itselläni oli tuossa LVI SmartGuiderin kokeilussa käytössä 2" kulmapeili, joka toimii muutoin hyvin, mutta se on samalla yksi lisäelementti (virhemahdollisuus) seurantaputkessa, joten haluaisin siitä eroon seurantakäytössä. Siispä kysymys:
millainen loittorengas tuohon väliin pitäisi hankkia, jotta SW80ED:n perään saisi okulaarit yms. suoraan kiinni? Suora linkki verkkokauppaan tai vastaavaan olisi hyvä, kun näiden kierrekokojen yms. kanssa on aina hankalaa...
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Vesa Kankare - 26.07.2009, 14:23:57
Tarvitset mielellään 2" jatkosputken (extension tube), joita löytyy ainakin TS:ltä tältä sivulta (http://www.teleskop-express.de/shop/index.php?manufacturers_id=39)

Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 26.07.2009, 23:16:44
Kiitos, en tiennytkään, että tuollaisiakin jatkoja löytyy :rolleyes:
Pitää kait laittaa tilaukseen tällainen (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p163_Extension-Tube-2----50mm-Length.html) 50mm (tai 80mm) jatkopala.
Tuota parempana pitäisin kuitenkin eräänlaista Visual back -ratkaisua (esim. näin (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p286_Adaptor-Skywatcher-Maksutov-to-2-.html)), jossa olisi toisessa päässä SW80ED:lle sopiva kierrekiinnitys. Minkä niminen kierre tuossa SW80ED:n tarkennuslaitteen lähdössä muuten on? Työntömitalla mitaten se olisi jotain M55x1 kokoa ja tuon linkin visual back tarjoaa "M45x1 female thread" sovituksen, mikä on senttiä liian kapea tähän tarkoitukseen. (Käytännössä tuo mainitsemasi jatko on varmaan ainoa vaihtoehto, jollei koko fokkaria mene vaihtamaan järeämpään ratkaisuun  :undecided:).

Ps. Ketjun varsinaiseen aiheeseen liittyen:
ohjainputkeksi 300/1500 Newtonille näyttää riittävän 80/600mm ohjainputki, vaikken sitä alkuun uskonutkaan (aiheesta täällä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4523.msg37511#msg37511) ketjussa).
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: hm - 27.07.2009, 01:50:44
Timpen digijärkkärissä on varmaankin T-sovite, johon saa kiertämällä T-loittoja varsin edullisesti ja nopeasti. Jos putkessa ei ole ennestään T-kierteistä lähtöä, niin sekin löytyy helposti. T-ulkokierteeseen löytyy myös pitimiä 1,25" okulaareille.

Hannu Määttänen
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: dirty - 27.07.2009, 08:48:51
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 26.07.2009, 23:16:44
Tuota parempana pitäisin kuitenkin eräänlaista Visual back -ratkaisua (esim. näin (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p286_Adaptor-Skywatcher-Maksutov-to-2-.html)), jossa olisi toisessa päässä SW80ED:lle sopiva kierrekiinnitys. Minkä niminen kierre tuossa SW80ED:n tarkennuslaitteen lähdössä muuten on?

Kierre on M56 ulkokierre. Itse käytin 80ED:ssä Baaderin 4-in-one (http://www.optcorp.com/product.aspx?pid=8886) visual back:iä, joka on selvästi parempi kuin alkuperäinen. Lisäksi tässä on M68 ulkokierre, johon voi kytkeä Baaderin Zeiss soviterenkaita. Nykyään käytän tätä Vixenin putken kanssa, kun siinä on myös tuo M60. Jos aiot myös kuvata 80ED:llä, niin kierrekiinnitykset ovat aina parempia kuin holkkikiinnitykset. Tosin 4-in-one:n holkki on kyllä myös laadukas.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Kaizu - 27.07.2009, 12:41:22
Lainaus käyttäjältä: dirty - 27.07.2009, 08:48:51
niin kierrekiinnitykset ovat aina parempia kuin holkkikiinnitykset.
Onko tämä mutu, vai perustuuko johonkin tosiasiaan?

Kaizu
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: dirty - 27.07.2009, 15:11:40
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 27.07.2009, 12:41:22
Onko tämä mutu, vai perustuuko johonkin tosiasiaan?

Perustuu ainakin siihen, että kameran saa paremmin kohtisuoraan optiseen akseliin nähden.
Holkki ei jaksa pitää painavaa kameraa täsmälleen kohdallaan seurannan aikana ja ääritapauksissa kamera voi myös tippua.
Otsikko: SkyWatcher 80ED:n tarkennuslaitteen sovittamisesta 2" tarvikkeille
Kirjoitti: Timpe - 27.07.2009, 18:06:27
Itse olisin taipuvainen käyttämään kierrekiinnityksiä soveltuvin osin tähän rakennelmaan mm. noista syistä mitä dirty tuossa yllä luetteli. Tavoitteena olisi rakentaa systeemi, jolla putken perään saadaan vaivattomasti kiinni mm. digijärkkärin (jossa T-sovitinrengas + 2" kiinnitysputki) TAI sitten 2" ja 1.25" okulaareja visuaalikäyttöä varten TAI sitten tuo LVI SmartGuider, jossa on 1.25" okulaarin holkki. Putken pääasiallinen lähtö olisi siis tuollainen hyvälaatuinen 2" okulaarikiinnitys (visual back), johon voin vaihtaa matalan 1.25" sovittimen tarpeen mukaan. Ei liene liikaa vaadittu?

Puretaanpa tämä homma nyt auki:
1.) SW80ED:n oma fokkari tulee maksimissaan 75mm ulos holkistaan (mikä on myös sen sisäänliikuntavara, koska fokkarin putki menee tämän verran tarkennuslaitteen sisään).
2.) tämän jälkeen fokkarin putkessa on kiinni M56 kierteellä noin 31mm pitkä "visual back", jonka lähtönä on 2" sovitus + kaksi kiristysruuvia okulaarin yms. kiristämiseen. Tämä on onneton sovitus, koska tuossa 2" lähdössä ei mm. ole messinkikaulusta tms. lisävarmistusta kiristämässä okulaaria/kulmapeiliä paikalleen (SW:n omassa 2" -> 1.25" adapterissa on viisto kartioreuna näitä 2" puolen ruuvipuristuksia varten, mutta normaaliosia käytettäessä nuo ruuvit kiristyvät suoraan esim. 2" kulmapeilin kiinnitysholkkia vasten, mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu). Tämän vuoksi tuo SW:n oma "visual back" joutaisi siis näreeseen.
3.) Ilman kulmapeiliä tähän vaaditaan jatkoksi noin 60mm loittorengas, jotta mm. digijärkkäsin saa tarkennettua äärettömään (tällöin tuo SW 80ED:n oma tarkennuslaite on uloimmassa asennossaan eli 75mm ulkona). Tämän takia tuo lisättävä loitto voisi olla maksimissaan 60mm + 75mm = 135mm kokoinen (tällöin SW:n oma fokkari on sisä-asennossaan).

Katselin esim. tuota Baaderin hinnastoa (link (http://www.teknofokus.fi/Astro/Baader-products-0109-P.pdf)), jossa tuo 4-in-1 sovituskappale tai oikeammin "visual back" on numerolla 2458190 
2" Four-in-One Adapter - combo of 2" clamp with four focuser adaptations; M68 (Zeiss) / 2,7" (A.P.) / M60 (Vixen) / M56 (Synta), 66 €


Jos tätä osaa käyttäisi, niin sitten tuohon väliin pitäisi saada noin 60...130 pituinen loittorengas, jonka kierteet natsaavat toisesta päästä SkyWatcherin M56 ulkokierteeseen ja toisessa päässä tuohon 4-in-1 sovittimeen. Right? Samaisesta Baaderin luettelosta löytyy nimellä "Extension tube" tällaiset osat:
2458206, M68 Extension tube 60mm, 43 €
2458208, M68 Extension tube 80mm, 49 €
2458210, M68 Extension tube 100mm, 55 €

Noilla osilla mentäisiin tarvittava noin 60...100mm + 4-in-1 adapterin pituinen matka ulos ja päästäisiin samalla M68 sisäkierteestä 2" visual back sovitukseen. Mutta tästä puuttuu M56 -> M68 adapterirengas välistä, jolla tuon paketin saisi kiinni SW80ED:n omaan fokkariin. Hintaakin tulisi melko paljon eli noin 120 € + tuo M56/M68 sovitus + postikulut päälle  :undecided:

Lainaus käyttäjältä: hm - 27.07.2009, 01:50:44
...T-sovite, johon saa kiertämällä T-loittoja varsin edullisesti ja nopeasti. Jos putkessa ei ole ennestään T-kierteistä lähtöä, niin sekin löytyy helposti.

Kerrotko, kuinka T-loitoilla saadaan rakennettua vastaava loitonnus, jonka saa kiinni SW80ED:n M56 ulkokierteeseen? Tuossa yllä on varmaan tarpeeksi lisätietoa ratkaisun miettimiseen. Toinen seikka on sitten tuossa kohtaa tarvittava valoaukon leveys. Ilmeisesti putken antama valokimppu on tässä kohtaa jo niin kapea, ettei vinjetointia esiinny T-renkaita käytettäessä, vai kuinka? Kamerana olisi digijärkkkäri joko croppirunkoisena tai sitten täysmittaisella kennolla (=tulevaisuusvara).
Lopuksi: mikä tuon Baaderin 4-in-1 osan kokonaispituus muuten on? Jotain 25-30mm?

Edit:
Lainaus käyttäjältä: dirty - 27.07.2009, 08:48:51
Jos aiot myös kuvata 80ED:llä, niin kierrekiinnitykset ovat aina parempia kuin holkkikiinnitykset.

Kuvauskäyttöä varten tuohon pitäisi vaihtaa parempi (http://www.firstlightoptics.com/proddetail.php?prod=mcf2-sfocuser) fokuseri, vaikka tällä vakiofokkarillakin pääsee niukin naukin alkuun  :laugh: Pyrin pitämään SW80ED:n siis vain satunnaisessa kuvauskäytössä...
Otsikko: Vs: SkyWatcher 80ED:n tarkennuslaitteen sovittamisesta 2" tarvikkeille
Kirjoitti: dirty - 27.07.2009, 18:55:34
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.07.2009, 18:06:27
Lopuksi: mikä tuon Baaderin 4-in-1 osan kokonaispituus muuten on? Jotain 25-30mm?

Edit:
Kuvauskäyttöä varten tuohon pitäisi vaihtaa parempi (http://www.firstlightoptics.com/proddetail.php?prod=mcf2-sfocuser) fokuseri, vaikka tällä vakiofokkarillakin pääsee niukin naukin alkuun  :laugh: Pyrin pitämään SW80ED:n siis vain satunnaisessa kuvauskäytössä...

4-in-1 optinen pituus on n. 25mm, kun kytketään putken M56 kierteeseen ja jatketaan siitä eteenpäin M68:lla. Laittaisin (tai siis laitoin) M68 loiton nimenomaan 4-in-1:n ja kameran väliin. Samasta Zeiss adapteriperheestä löytyy myös M68=>T2 supistin. Hintaahan noille tulee, mutta osat ovat erittäin laadukkaan oloisia.

Miksi vaihtaa 80ED:n fokkari? Jos laitat siihen robo-fokuksen kiinni, niin se on varmasti tarkempi kuin mikään alennusvaihteella varustettu manuaalinen fokkari.
Hinta ei liene huimasti enemmän, mutta on sitten tosi näppärä ja voi keskittyä fokusoinnin sijasta muihin haasteisiin (ja niitähän riittää).

EDIT: Pikaisen tarkistuksen mukaan perus RF-setti on jotakuinkin saman hintainen tuo linkissä oleva Moonlite fokkari.
Otsikko: Vs: SkyWatcher 80ED:n tarkennuslaitteen sovittamisesta 2" tarvikkeille
Kirjoitti: Timpe - 27.07.2009, 19:30:06
Lainaus käyttäjältä: dirty - 27.07.2009, 18:55:34
4-in-1 optinen pituus on n. 25mm, kun kytketään putken M56 kierteeseen ja jatketaan siitä eteenpäin M68:lla. Laittaisin (tai siis laitoin) M68 loiton nimenomaan 4-in-1:n ja kameran väliin. Samasta Zeiss adapteriperheestä löytyy myös M68=>T2 supistin. Hintaahan noille tulee, mutta osat ovat erittäin laadukkaan oloisia.

Tuo 4-in-1 löytyy myös TS:n sivuilta (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p588_.html), jossa on enemmän tietoa kuin Baaderin omassa hinnastossa. Pituudet tässä:
"Optisch wirksame Wege auf 2":
-- Vom M56 Gewinde aus - 27mm  ...clip...
-- Vom M68 Gewinde aus - 12mm (wenn man den M68 Ring entfernt)"


Tuosta mainitsemastasi M68-> T2 supistimesta: onko sen kaveri mahdollisesti tämä Baaderin tyyppi?
2458196,  Ultrashort 2"eyepiece clamp with M68 male + M68 adapter thread for heavy duty projection work with FFC or solar TZ-systems,  49 €
Tämä alla oleva on kait se T2 sovitus?
2458225,  Four-In-One adapter M68/T-2/M68 (centers FFC/solar TZ-systems within M68 spacer rings), 58 €

Jos oikein käsitän, niin tuon saisi rakennettua näillä palikoilla, vai kuinka???
SW80ED:n fokkari <-> 4-in-1 sovitin (#2458190) <-> M68 loitto 80mm (esim. #2458208) <-> Baaderin M68/2" sovitus (#2458196)
Tuosta viimeisestä osasta pitäisi nähdä kuva, jotta sen toiminnan ymmärtäisi  :huh: Ja hintaakaan en vielä uskaltanut laskea...
Edit: kuva täällä (http://www.365astronomy.com/baader-ultrashort-2eyepiece-clamp-wm68-male-thread-p-510.html).

Vaihtoehto B olisi yksinkertaisuudessaan tuo Vesan ehdottama 2" extension tube, jonka saisi kiinni nykyiseen SW80:n visual backiin, mutta jonka kiinnityksen joutuisi varmistamaan jollakin tavalla, koska vakiokiinnitys on turhan hutera. Hinnaltaan tämä on murto-osa edellisistä.

Lainaus käyttäjältä: dirty - 27.07.2009, 18:55:34
Miksi vaihtaa 80ED:n fokkari?

Se oli vain tuollainen heitto, jonka voi ottaa vitsinä. Toisaalta oikeasti: SW80ED:n fokkarissa näyttää olevan kaksi asentoa: lukittuna ja auki. Puolijäykkänä crayfordin pyörät pyörivät tyhjää ainakin omassa mallissani.
Otsikko: Vs: SkyWatcher 80ED:n tarkennuslaitteen sovittamisesta 2" tarvikkeille
Kirjoitti: dirty - 27.07.2009, 22:27:14
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.07.2009, 19:30:06
Tuo 4-in-1 löytyy myös TS:n sivuilta (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p588_.html), jossa on enemmän tietoa kuin Baaderin omassa hinnastossa. Pituudet tässä:
"Optisch wirksame Wege auf 2":
-- Vom M56 Gewinde aus - 27mm  ...clip...
-- Vom M68 Gewinde aus - 12mm (wenn man den M68 Ring entfernt)"


Joo tuo 27mm on varmaan optinen pituus siihen 2" holkkiin. Työntömitalla sain about tuon 25mm M68 lähtöön.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.07.2009, 19:30:06
Tuosta mainitsemastasi M68-> T2 supistimesta: onko sen kaveri mahdollisesti tämä Baaderin tyyppi?
2458196,  Ultrashort 2"eyepiece clamp with M68 male + M68 adapter thread for heavy duty projection work with FFC or solar TZ-systems,  49 €
Tämä alla oleva on kait se T2 sovitus?
2458225,  Four-In-One adapter M68/T-2/M68 (centers FFC/solar TZ-systems within M68 spacer rings), 58 €

Jos oikein käsitän, niin tuon saisi rakennettua näillä palikoilla, vai kuinka???
SW80ED:n fokkari <-> 4-in-1 sovitin (#2458190) <-> M68 loitto 80mm (esim. #2458208) <-> Baaderin M68/2" sovitus (#2458196)
Tuosta viimeisestä osasta pitäisi nähdä kuva, jotta sen toiminnan ymmärtäisi  :huh: Ja hintaakaan en vielä uskaltanut laskea...
Edit: kuva täällä (http://www.365astronomy.com/baader-ultrashort-2eyepiece-clamp-wm68-male-thread-p-510.html).

Tarkoitin tuota 2458225:sta, eli:
SW80ED:n fokkari <-> 4-in-1 sovitin (#2458190) <-> M68 loitto 80mm (esim. #2458208) <-> #2458225 <-> kamera
2458225:ssa on sekä T2 ulko- ja sisäkierre.
Ks. kuva täältä (http://www.baader-planetarium.de/sektion/s10/bilder/four_in_one_gross.jpg).
Adapterin keskellä näkyy ulkokierrerengas, jonka voi kiertää irti, jolloin sisäkierre on käytettävissä.

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.07.2009, 19:30:06
Se oli vain tuollainen heitto, jonka voi ottaa vitsinä. Toisaalta oikeasti: SW80ED:n fokkarissa näyttää olevan kaksi asentoa: lukittuna ja auki. Puolijäykkänä crayfordin pyörät pyörivät tyhjää ainakin omassa mallissani.

Ok, omassa 80ED:ssäni oli aivan siedettävä fokkari. Kun kireyden oli säätänyt kohdalleen niin kamera ei päässyt luistamaan edes pystyasennossa.
Tämä vaati muistaakseni sen, että korvasin sormiruuvin kuusiokoloruuvilla, jotta sain kunnon vääntömomentin.
RF jaksaa pyörittää fokkarin akselia, vaikka se vähän jäykkä olisikin.
Otsikko: Vs: SkyWatcher 80ED:n tarkennuslaitteen sovittamisesta 2" tarvikkeille
Kirjoitti: Timpe - 27.07.2009, 23:12:11
Lainaus käyttäjältä: dirty - 27.07.2009, 22:27:14
Tarkoitin tuota 2458225:sta, eli:
SW80ED:n fokkari <-> 4-in-1 sovitin (#2458190) <-> M68 loitto 80mm (esim. #2458208) <-> #2458225 <-> kamera
2458225:ssa on sekä T2 ulko- ja sisäkierre.
Ks. kuva täältä (http://www.baader-planetarium.de/sektion/s10/bilder/four_in_one_gross.jpg).
Adapterin keskellä näkyy ulkokierrerengas, jonka voi kiertää irti, jolloin sisäkierre on käytettävissä.

Ok, kiitos selvennyksestä. Mennään tosin hiukan eri tähtäimellä näemmä. Jos putkeen laittaa kiinni järjestelmäkameran T-sovittimella, niin sitten tuo #2458225 on paikallaan. Tällöin kamera on pysyvästi/tukevasti kiinni fokkarissa, mutta mistä tuo systeemi sallii kameran kääntämisen, jos kaikki liitokset ovat lukittu kierteillä pohjaan?

Itse haen enemmänkin oikeaan fokukseen hyvälaatuista 2" okulaariholkillista lähtöä, johon saa kiinnitettyä/lukittua kaikki 2" roippeet normaalilla pikakiinnityksellä eli tuo #2458196 ajaa tämän asian, jos oikein ymmärsin. (Omassa kamerassakin on jo tuo T-sovitus + 2" okulaariholkki liitäntänä, jolla sen saa kuvaus-Newtonin kylkeen kiinni.)

Pitänee laittaa lähipäivinä kysely TS:n myyjille ja katsoa mitä he ehdottavat tähän tarpeeseen. Kuten tuolla ylempänä arvelin, niin tämäkin menee hankalaksi säätämiseksi :undecided:  (=standardisoinnilla olisi paikkansa tässä kaukoputkibisneksessä, jottei näitä asioita tarvitsisi miettiä joka kerta erikseen  :angry:)
Otsikko: Vs: SkyWatcher 80ED:n tarkennuslaitteen sovittamisesta 2" tarvikkeille
Kirjoitti: dirty - 28.07.2009, 10:38:33
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.07.2009, 23:12:11
Ok, kiitos selvennyksestä. Mennään tosin hiukan eri tähtäimellä näemmä. Jos putkeen laittaa kiinni järjestelmäkameran T-sovittimella, niin sitten tuo #2458225 on paikallaan. Tällöin kamera on pysyvästi/tukevasti kiinni fokkarissa, mutta mistä tuo systeemi sallii kameran kääntämisen, jos kaikki liitokset ovat lukittu kierteillä pohjaan?

Pyörittäminen vaatii rotaattorin tai koko putken pyörittämisen pannoissaan. TS myy T2 rotaattoria, jota olen itsekin käyttänyt.
Jossain fokkareissa on sisäänrakennettuna rotaattori, mutta 80ED:ssä sitä ei ole. Muistaakseni 80ED:ssä on M56 kierteessä kiristysrengas, jolla voi myös ajaa samaa asiaa.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 28.07.2009, 21:52:38
Lyhyet kommentit vielä tähän yhdistelmään:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p588_.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p588_.html) Baader 2" Klemmadapter -- Four In One (2458190)
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p161_Extension-Tube-2----80mm-Length.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p161_Extension-Tube-2----80mm-Length.html) TSV280 -TS Optics Adapter Extension Tube 2" - 80mm

Tulisiko miten heiluva yhdistelmä, jos tuolla Baaderin #2458190 4-in-1:lla korvaisi SW80ED:n oman visual backin (tässä mukana se M56 sovitus ja 2" holkki) ja laittaisi tuon perään suoraan 80mm 2" jatkoholkin. Yhdistelmän etuna olisi helppo vaihdettavuus 2" kulmapeilin kanssa (=2" kulmapeilin saisi suoraan 2" jatkopalan tilalle) ja hintaetu verrattuna kalliimpaan M68 kierresovitus-ratkaisuun. (2" jatkopalakokonaisuuden hinta olisi 66€ + 25€ + n.15€ pk = 106€ vs. M68 ratkaisun hinta, joka olisi noin 66€ + 49€ + 49€ + 15€ = 180€).

Dirty, uskaltaako tuohon Baaderin 4-in-1 palan perään laittaa tuollaisen 80mm 2" jatkopalan vai onko yritys tuomittu epäonnistumaan jo suunnittelupöydällä?  :huh: (Sinullahan oli tuollainen 4-in-1 SW80ED:n perässä.)
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: dirty - 29.07.2009, 10:58:35
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 28.07.2009, 21:52:38
Dirty, uskaltaako tuohon Baaderin 4-in-1 palan perään laittaa tuollaisen 80mm 2" jatkopalan vai onko yritys tuomittu epäonnistumaan jo suunnittelupöydällä?  :huh: (Sinullahan oli tuollainen 4-in-1 SW80ED:n perässä.)

Kannattaa ekaks kokeilla noin, 4-in-1:n holkkikiinnitys on kuitenkin parhaimpia näkemiäni ja varmasti parempi kuin 80ED:n oma.   
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 05.08.2009, 19:35:03
Lainaus käyttäjältä: dirty - 29.07.2009, 10:58:35
Kannattaa ekaks kokeilla noin, 4-in-1:n holkkikiinnitys on kuitenkin parhaimpia näkemiäni ja varmasti parempi kuin 80ED:n oma.  

Kamat tulivat tänään TS:ltä ja ehdin jo kokeilemaan näiden yhteensopivuuden. Tuo 80 mm "TS extension tube" on sitten pari-kolme milliä liian pitkä (!), jotta tällä yhdistelmällä saisi digikameran suoraan fokukseen ilman modausta :sad:  Onneksi tämän pulman sai ratkaistua helposti rautasahalla ja viilalla eli lyhensin tuota SW80ED putken tarkennuslaitteen sisäputken M56 ulkokierreosaa noin 3-4 mm pituudelta (ulkokierteen kokonaispituus on jotain 10 mm, joten tässä on varaa tähän operaatioon ja alumiiniputki on muutenkin helppo työstää :) Pitkän 80 mm loittoputken käytöstä on kuitenkin se etu, että tällöin SW80ED:n oma tarkennuslaite on kuvausasennossa aivan sisään kieritettynä ja tukevimmillaan. Jos valitset tämän loiton tilalle lyhyemmän TS 50 mm 2" loiton, niin sitten SW:n fokkari on vastaavat 30 mm ulompana, kun se on järjestelmäkameran kanssa fokuksessa ja okulaarien kanssa tarkennusvara jää saman verran kapeammaksi.

Noh, tällainen tästä nyt tuli... Laitan alle muutamia kuvia, jotka kertovat sovituksen. Baaderin 4-in-1 adapteri toimii nyt putken 2" visual back lähtönä ja saa näin ollen olla koko ajan putkessa kiinni. Sen 2" holkkikiinnitys on tosiaankin erinomainen (kahdella lukitusruuvilla ja messinkivanteella) ja tarjoaa oikeasti tukevan lähdön erilaisille lisätarvikkeille. Suosittelen tämän hankkimista SW80ED:n vakio visual backin tilalle, vaikkei aikoisikaan kuvata digijärkkärillä putken läpi! Itselläni tuohon tulee nyt JOKO tämä TS 2" 80 mm loitto + 1.25" okulaarisovitin + LVI SmartGuider / sen okulaari TAI sitten visuaalikäyttöön tavallinen 2" kulmapeili okulaarisovittimineen (näistä kuvat alla). Alin kuva näyttää tuon tarvittavan työstön määrän, jos joku haluaa käyttää tätä viritystä mallina. :grin:
Vielä suurkiitos kaikille mukana olleille!
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Kaizu - 16.08.2009, 14:48:11
Minulla on Tiluliluputken perässä autoguideri ja totesin että fokusointipää on liian hutera, varsinkin kun pitäisi ohjata yli 2m:n pääputkea. Lisäksi kiinnitys pääputkeen on turhan hento. Kaikenlaisen räpellyksen lopputuloksena on guiderin piippaus ja viesti "star lost". Hommasin nyt guideriputkeksi Skymax 127:n, sillä ainakin pitäisi helpommin löytyä seurantatähtiä läheltä varsinaista kohdetta. Polttovälikin on lähempänä kuvausputken polttoväliä. Katsotaan, saanko tällä ohjauksen pelittämään.

Kaizu
Otsikko: Vs: SkyWatcher 80ED:n tarkennuslaitteen sovittamisesta 2" tarvikkeille
Kirjoitti: Timpe - 16.08.2009, 18:32:17
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.07.2009, 19:30:06
Toisaalta oikeasti: SW80ED:n fokkarissa näyttää olevan kaksi asentoa: lukittuna ja auki. Puolijäykkänä crayfordin pyörät pyörivät tyhjää ainakin omassa mallissani.

Kun Kaizu mainitsi nämä halpisputkien fokkarit, niin pitää päivittää omaa lausuntoa (tuossa yllä). SW80ED:n fokkarin liike muuttui varsin siedettäväksi, kun fokusointiputken ottaa ensin irti ja karhentaa sitten viilalla (poikittain) hiukan sitä putken liukupintaa, joka ottaa kiinni tarkentimen tarkennuspyörään. Kiinalaiset ovat näet jättäneet tämän tarkennuspyörän ilman minkäänlaista kunnollista tarttumapintaa (kumia tms.), jolloin sileä, metallinen tarkennuspyörä yhdistettynä sileään, metalliseen fokusointiputken pintaan lipsuu kuin muinaisen takaveto-Escortin perä kesärenkailla talviliukkaiden aikaan :angry:  Putken liukupinnan karhennus ja fokkarin kiristäminen hiukan alkuperäistiukkuutta lujemmalle tuovat lisää pitoa tähän kohtaan ja SW:n halpisfokkari toimii selvästi aiempaa paremmin :smiley:
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 28.08.2009, 19:25:26
Vielä lisää kokemuksia 80/600mm linssiputken käyttämisestä 300/1500mm Newtonin ohjaamiseen.
Tähän astiset kokemukset näyttävät osoittavan, että ohjainputken 600mm polttoväli on hiukan alimittainen 1500mm polttoväliselle kuvausputkelle hiuolimatta ohjaukseen käytetyn LVI Smartguiderin aggressiivisuussäädöistä (1-6) ja sub-pixel tarkkuudesta. Parhaat seurantatulokset olen saanut käyttämällä aggressiivisuussäädön keskiasentoja 3-4, mutta tällöin tähdelle sallitaan jo kuvassa näkyvä hienoinen liike, koska seurantapolttovälin pituus ei täysin riitä kuvausputken ohjaamiseen. Jos LVI:n aggressiivisuuden nostaa  suuremmaksi (5-6), alkaa putken säätöliike olemaan jo liiian "aktiivista" tämän parantamatta silti lopputulosta mitenkään (pikemminkin päinvastoin). Muuttuvana tekijänä on myös seurantatähden kirkkaus, joka määrittää LVI:n valotusajan pituuden. Kirkkaalla tähdellä saa seurantaan lyhyet valotusajat, jolloin seurannan voi laittaa aggressiiviseksi ja tähti pysyy hyvin hallinnassa. Himmeällä tähdellä tilanne on päinvastoin ja pitkän valotuksen aiheuttama "ohjainviive" seurantakomentojen välillä hyppyyttää putkia liikaa, jos aggresiivisuussäätö on liian kireällä. Pidemmällä seurantaputkella saisi ilmeisesti tätä ongelmaa pienemmäksi, joten pitänee yrittää seuraavaksi tuplata ohjainputki barlowilla, jos seurantatähden kirkkaus/seeing antavat myöten tähän kokeiluun. Jatkoa seuraa myöhemmin...
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 01.09.2009, 16:26:15
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 28.08.2009, 19:25:26
Tähän astiset kokemukset näyttävät osoittavan, että ohjainputken 600mm polttoväli on hiukan alimittainen 1500mm polttoväliselle kuvausputkelle hiuolimatta ohjaukseen käytetyn LVI Smartguiderin aggressiivisuussäädöistä (1-6) ja sub-pixel tarkkuudesta.

Tähän liittyen: olisiko joku halukas vaihtamaan SWED100 (F9) OTA putkensa tähän omaan SW80ED (F7.5) OTA putkeeni? Kyse on siis näistä putkista (80mm (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1060_ED-Refractor-80-600mm-Pro---OTA.html) ja 100mm (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p2423_ED-refractor-100-900mm-Pro---optical-tube-assembly.html)). Molemmat putket ovat muutoin (linssin läpimittaa lukuun ottamatta) mekaanisesti 100% samaa tekoa, mutta SW80ED:ssä on enempi tilaa putken reunoilla (linssin ympärillä) ja vähemmän pituutta (62cm vs. 92cm) ja painoa (2,5kg vs. 3,0kg). Voisin maksaa vaihdosta putkien välisen hinnanerotuksen (TS:n hinnat) hiukan riippuen vaihdokin iästä ja kunnosta. Oma putkeni on tämä muutaman kk:n ikäinen yksilö, josta on tuossa yllä puhetta. Ja vaihdossa on puhe tästä putken perus-perus-OTA kokonaisuudesta (ilman _mitään_ lisukkeita), sillä se vaihtuu kiinnityspannoista toiseen ongelmitta. Jopa tuo fokkarista viilaamani putki voidaan vaihtaa OTA:sta toiseen parin ruuvin irroituksella :laugh:

Ongelma ohjausputken polttovälin riittävyyden suhteen ei ole suuren suuri, mutta voisin ratkaista sen tälla tavalla sangen helposti ja samalla joku toinen saisi täällä foorumilla liki standardin asemassa olevan "kevytkuvausputken" itselleen. Lisätietoja tarkemmin vaikka foorumin yksityispostin puolella ja oma putkeni on Hyvinkäällä, mutta liikkuu tarvittaessa kohtuullisen matkan päähän.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Vesa Kankare - 03.09.2009, 15:33:25
Mikset ostaisi tuolla erotuksella seurantaputkeksi vaikka tällaista (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1016_Skywatcher-Refraktor-102-1000mm---Tubus-mit-Optik.html) akromaattia ja pidä legendaarista ED80:stä itselläsi laajakenttäisiä kuvia varten?
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 03.09.2009, 18:30:06
Kiitos Vesa, ihan hyvä ajatus, mutta... (kolmas putki talouteen on liikaa kauniiimmalle puoliskolleni, jonka kanssa pyrin olemaan hyvissä väleissä :angel:).  "Keep it simple! -periaate tökkii myös jossain määrin lisäputken hankintaa vastaan.

Vakavasti ajatellen; jollei löydy halukkaita vaihtajia, niin sitten pitää parannella tuota seurantaputken säädettävyyttä kuvausputkeen nähden. Ketjussa oli aiemmin kuva (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4508.msg36723#msg36723) nykyisestä kiinnityksestä, joka sallii noin 5-10 asteen sivuttaisliikkeen ja marginaalisen pystysuuntaisen liikkeen (sen mukaan kuinka kireälle ruuvit kiristää). Tällä tavalla seurantatähtiä on löytynyt melko helposti noin 6-8 mag suuruusluokista ja ne kelpaavat SW80ED/LVI Smartguiderille sinällään, mutta 2x Barlowilla guderi ei enää löydä samaa tähteä, vaikka se jököttää keskellä näkymää. Laajempi säätövara seurantaputkessa sallisi kirkkaampien tähtien löytämisen seurantaan, mutta toisaalta saman efektin saa aikaan myös suuremmala valovoimalla seurantaputkessa tai sitten lyhyemmän 1.5x barlowin käytöllä (?). Nyt tilaamani parempi kamerarunko pakottaa myös seurannan parantamiseen, joten lumipallo-efektiltä ei voine täysin välttyä  :wink:
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Lauri Kangas - 03.09.2009, 23:51:17
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.09.2009, 18:30:06
Nyt tilaamani parempi kamerarunko pakottaa myös seurannan parantamiseen, joten lumipallo-efektiltä ei voine täysin välttyä  :wink:

Mitä, menikö 7D tilaukseen? :)
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 04.09.2009, 08:13:18
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 03.09.2009, 23:51:17
Mitä, menikö 7D tilaukseen? :)

Juup, helppo päätös kun olin panttaillut 5D MkII:n oston kanssa (=täyskokoinen kenno olisi tullut liian kalliiksi/työlääksi hyötyynsä nähden, enkä tarkoita kamerarunkoa tässä ;)
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: TuRe - 05.09.2009, 14:08:07
SmartGuiderin seurantaputki
Menin, mikä tunari, modaamaan rautasahalla 450 f8 kameraputken "valovoimaisempaan" 350 mm putkeksi ennen käyttöohjeen lukemista.
Kun kuvausputki on 750 mm, niin lyhyeksi taisi jäädä. En tosin ole vielä päässyt toden teolla testaamaan. Käyttöohjeessa guidausputken polttovälin pitäisi olla vähintäin puolet kuvausputken polttovälistä. Guidausputkeksi suositellaan linssiputkea, mutta ei esim. hidasta Maksutovia. Ei myöskään suositella liian pitkiä polttovälejä (iso suurennus).
Jos modaamani putki on liian lyhyt, niin täytynee hankkia 500 mm f8 kameraputki, joka painaa vain n. 0,6 kg, eikä rasita jalustaa. Sen saa TS:ltä satasella. Ehkä kannattaisi kysellä käytettyä. Tarkennus kiertyvällä systeemillä saattaa olla putken rengaspidikkeiden takia hankalahkoa.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: einari - 05.09.2009, 14:27:46
Luultavasti toimii.
Itsellä toimii (kunhan tasapainotus ja polaarisuuntaus kunnossa) 560-millinen guideriputki hyvin 1300-millisen kanssa.
Ja nykyään näkee suurempiakin eroja guideri/kuvausputken polttovälien välillä.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Vesa Kankare - 05.09.2009, 14:56:18
Lainaus käyttäjältä: einari - 05.09.2009, 14:27:46
Luultavasti toimii.
Itsellä toimii (kunhan tasapainotus ja polaarisuuntaus kunnossa) 560-millinen guideriputki hyvin 1300-millisen kanssa.
Ja nykyään näkee suurempiakin eroja guideri/kuvausputken polttovälien välillä.
Tämä on myös hieman kiinni seuranta- ja kuvauskameroiden pikseleiden koosta. Jos seurantakamerassa on pienemmät pikselit voi polttovälien ero olla suurempikin putkien välillä.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: TuRe - 05.09.2009, 16:18:34
LVI Smart Guiderin pikselikoko on 6 mikrom. Canon EOs 40 D:n samaa luokkaa?
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Lauri Kangas - 05.09.2009, 21:22:59
5.7 mikroa on 40D:ssä eli aika samoissa lukemissa.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 06.09.2009, 17:04:28
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 03.09.2009, 18:30:06
Vakavasti ajatellen; jollei löydy halukkaita vaihtajia, niin sitten pitää parannella tuota seurantaputken säädettävyyttä kuvausputkeen nähden... nykyisestä kiinnityksestä, joka sallii noin 5-10 asteen sivuttaisliikkeen ja marginaalisen pystysuuntaisen liikkeen (sen mukaan kuinka kireälle ruuvit kiristää).... 2x Barlowilla guderi ei enää löydä samaa tähteä, vaikka se jököttää keskellä näkymää.

No nin, lähestyin tätä ongelmaa kahdelta suunnalta. Lisäsin seurantaputken säätöön yhden kiristysruuvin lisää, jolla saa nyt puskettua "pystysuunnassa" seurantaputkea aiempaa enemmän. Tämä toimii siis tavallaan lukitusruuvina, joka mahdollistaa säädölle aiempaa suuremman todellisen säätövaran (voin laittaa kuvan jos joku sitä kaipaa, mutta periaate vastaa kuitenkin pääpeilin vetää/puskee-tyyppisten kollimointiruuvien toimintaa).

Toinen kehitelmä on 1.4x Barlowin lisääminen rakenteeseen LVI SmartGuiderin okulaariholkkiin. Tällä seurantaputken 600mm polttovali kasvatetaan 840mm mittoihin, mikä (toivottavasti) riittää seurantatarkkuuden parantamiseen. Joku voi ihmetellä, mistä 1.4x kerroin tulee, mutta asia selvinnee tältä (http://www.scopesnskies.com/prod/antares/barlow/deluxe/2x%20-and-1.5x.html) sivulta. Kaivoin tätä varten miljoonalaatikostani 35mm/2.8 M42 kierrekiinnitteisen objektiivin ja purin sen osiin saadakseni sieltä polttoväliltään sopivan negatiivisen linssin. Tällainen 2-elementtinen linssirakenne löytyikin objektiivista, joten nyt puuttui enää sopiva okulaarikiinnitys. Tällä kertaa purkutuomion sai 1.25" harmaasuodin, jota olin pariin kertaa kokeillut Kuun katsomiseen pääputkella, mutta joka muutoin makasi toimettomana okulaarilaatikossa.

Purin siis harmaasuotimen irti suodinkehyksestään ja kiinnitin tähän kehykseen M42 objetiivista irrottamani negatiivisen linssin usealla pikaliimatipalla. Lopputuloksena syntyi oheisen kuvan mukainen 1.4x barlow, jonka saa kieritettyä kiinni mihin tahansa 1.25" okulaarin suodinkierteeseen (ja näin myös LVI SmartGuiderin oulaariholkkiin). Kertoimen mittasin laskemalla sen verrannolla kahden eri okulaarin lähtöpupillien mittauksista sekä tuolla 1.4x Barlowilla että ilman. Tämän kotitekoisen barlowin kuvalaatu on keskialueeltaan yllättävän hyvä (95% terävä :-) ja reunoille mentäessä kuva-alan kaareutuminen lisääntyy vähitellen ja muitakin vääristymiä alkaa esiintymään. Noin 50-75% kuva-ala riittänee silti hyvin SmartGuiderin tarpeisiin, jos systeemin valovoima muuten on riittävä seurantatähden lukittumiseen. Tarkennuspiste muuttuu barlowillani sen verran, että SmartGuiderin omasta okulaarista ei enää ole tarkennusavuksi ennen sen "kalibrointia". Toisaalta guiderin ohjausnäkymässä on eräänlainen (hitaahko) live-päivitys ja samasta näytöstä löytyy tähden terävyysarvio numeroina/grafiikkana. Tämän kanssa menee siis hetki uuden tarkennuspisteen löytämiseen, mutta se on uskoakseni saavutettavissa (sainhan aikoinaan SmartGuiderini lukittumaan reilusti epäterävään seurantatähteen).
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 15.09.2009, 17:55:58
En ole vielä ehtinyt testata tuota ym. 1.4x barlow-viritystäni lähinnä sopivan kirkkaan seurantatähden ja barlowin aiheuttamien tarkennusongelmien vuoksi, mutta aiheeseen liittyen lisäkysymys. Liitekuvassa alla näkyy 100% crop kahdesta eri valotuksesta, joissa toisessa on 60s ja toisessa 120s valotusaika. LVI SmartGuider on autoguidannut parhaansa mukaan, mutta kuten kuvasta näkee, seuranta ei pysy paikallaan  :undecided:

Virhettä tulee itä-länsi (RA) suunnassa ja sen suuruus tuntuu olevan samaa suuruusluokkaa molemmilla valotusajoilla. Silloin tällöin tulee väliin selviä virheseurantoja/tärähdyksiä/tms. joissa tähdet muodostavat viuhkan/v-kirjaimen/neliapilan tms. muotoisen kuvion, mutta suuri enemmistö kuvista sisältää tällaista kuvassa esiintyvää perusvirhettä, jossa tähden kuva seilaa ellipsin muotoisella, melko pienellä alueella. (Viimeisimmästä 27 kuvan erästä 24 kuvaa tuotti suunnilleen tämän tapaisen seurantavirheen ja vain kolmessa kuvassa oli tätä suurempi tärähdys/tähtirypäs/tms. ongelma.)

Mistä tällainen RA-suuntainen seurantavirhe voisi johtua? Itse epäilen, että seurantaputken 600mm polttoväli on vain liian lyhyt suhteessa kuvausputken 1500mm polttoväliin, jolloin autoguiderin tekemät korjaukset kertautuvat kuvausputken näkymään samassa suhteessa (tai vastaavasti seurantavirheet jäävät korjaamatta, koska näitä ei nähdä seurantaputken lyhyemmällä polttovälillä). Olen kokeillut muuttaa autoguiderin aggressiivisuussäätöjä sen suurempaa parannusta saamatta: optimiasetus on 3-4 tienoilla maksimin ollessa 6 (jos aggressiivisuuden asettaa liian suureksi tulee vain noita tähtiryppäitä normaalia enemmän).
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 17.09.2009, 19:45:07
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 13.06.2009, 21:58:20
Lisätäänpä ketjuun vielä kysely siitä, kumpi näistä putkista olisi kannatettavampi valinta 300/1500 Newtonin ohjainputkeksi:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1060.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1060.html) (ED 80/600mm refractor)
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p2423.html (http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/de/info/p2423.html) (ED 100/900mm refractor)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 15.09.2009, 17:55:58
Virhettä tulee itä-länsi (RA) suunnassa ja sen suuruus tuntuu olevan samaa suuruusluokkaa molemmilla valotusajoilla...

Väliaikatietoina sen verran, että SW80ED lähti myyntiin ja tilalle tulee Telescope-Serviceltä tuo SW100ED pidemmällä 900mm polttovälillä. Jospa tämä seurantaongelmakin korjautuisi tästä...  :huh:
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Make - 18.09.2009, 12:25:33
Tuollaiset RA-seurantaongelmat newton-putken kanssa ovat minullekin tuttuja. Olen viime aikoin onnistunut ratkaisemaan ne sille tasolle, että 10-20 minuutin valotuksilla tulee pyöreitä tähtiä. Muutamia pointteja:


Itse olen newton-putken käyttäjänä todennut, että varmin tapa peiliputken kanssa olisi käyttää off-axis guideria. Sinuna peruisin SW 100ED:n tilauksen ja vaihtaisin sen TS:n matalaan off-axis guideriin. Jopa kalliissa ASA astrograafeissa esiintyy tätä taipumaongelmaa, katso linkki:

http://www.collectingphotons.com/Astro/papers/ASA%20flexure.pdf (http://www.collectingphotons.com/Astro/papers/ASA%20flexure.pdf)

EDIT: En usko kovin helposti tuohon polttoväliongelmaan. Autoguiderihan toimii subpixel-tarkkuudella, joten voit laskea, kuinka monta pikseliä pääputken kuva voisi heilahtaa ilman, että autoguideri huomaisi mitään. Veikkaan, että korkeintaan pikselin, todennäköisesti alle pikselin. Kuvissasi näkyy ainakin 10 pikselin siirtymiä. Mihin ilmansuuntaan muuten kuvasit tuon kuvaparin? Mikä oli guiderin päivitysnopeus/valotusaika? Tarvitset lisäksi PE-käyrän, josta näet heilahdusten nopeuden (kaarisekuntia / sekunti), jonka avulla voit päätellä tarvittavan guidauksen päivitysvälin ja -nopeuden.

Saatko guideristasi ulos seurantavirhekäyriä PHDGuidingin tapaan? Voiko guideriasi käyttää myös kamerana (=kuvan saa tietokoneelle), jolloin voisit kokeilla sitä PHDGuiding-ohjelman kanssa, joka antaa reaaliaikaiset seurantavirhekäyrät.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 18.09.2009, 22:07:10
Huh ja KIITOS! Tulipa järeä tietopaketti seurantaongelmista yhdellä kerralla :cool:
Sitten tähän alle kommentit:

Lainaus käyttäjältä: Make - 18.09.2009, 12:25:33
  • Miten paljon newtonisi pääpeili pääsee liikkumaan? Kuinka jämäkkä newtonin putki ja tarkennin on? Entä panta ja lohenpyrstö? Suuri osa seurantaongelmasta voi olla pääputken epästabiilisuudessa ja värinöissä.

Luultavasti hiukan liikaa, kun en ole uskaltanut laittaa peilin sivuttaispitimiä kovin kireälle erilaisten peilille tulevien muotovirheiden/puristumien takia. Klappia lienee nyt sellaiset 0,5...1 mm sivuttaissuunnassa, mutta kuinka olennainen asia tämä on kun kuvataan näitä lyhyitä pätkiä? Talvella lumen vaalentama taustataivas sallii kaupungissa tällä putkella maksimissaan parin minuutin valotukset ennen kuvan hunnuttumista vaaleanruskeaksi/punaiseksi. Tavoite on päästä sellaiseen 2-5 minuutin seurantakykyyn hiukan riippuen mihin suuntaan taivasta putki osoittaa. Luulisin, ettei peili ehdi paljoa liikkumaan sivuttain tällaisen aikajakson aikana (kun se kuitenkin makaa osittain "alareunan" sivuttaispidikkeiden varassa keskimäärin 45 asteen kulmassa -> klappi on tällöin "yläreunassa").

Lainaus käyttäjältä: Make - 18.09.2009, 12:25:33
  • Miten seurantaputki ja pääputki on liitetty toisiinsa? Jos vääntelet putkia, tuntuvatko ne liikkuvan toistensa suhteen? Kuuluuko ääniä / klonksumista?

Kuva (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?action=dlattach;topic=4508.0;attach=6758;image) tästä samasta ketjusta selventänee asiaa tässä suhteessa (tästä puuttuu korkeussuuntainen vastaruuvi, jonka lisäsin tarpeen niin vaatiessa). Periaate on kuitenkin eräänlainen duo-mount, jossa on kaksi Losmandy-lohenpyrstöä rinnakkain. Näistä seurantaputken satulaa voi siirtää sivuttain "vaakasuunnassa" noin 10-15 asteen kaarella ja kenties muutaman kymmenen kaariminuutin verran "pystysyynnassa". Rakenteessa on nyt pääpeilin kollimointiruuvien tapainen push-pull systeemi, jossa toista päätä saa nostettua aavistuksen säätöruuvilla ja toisella ruuvilla lukitaan/kiristetään tämä korkeussäätö kohdalleen. Toinen pää on pultilla kireäksi kiristetty, muttei lukittu. Kiinnityksen rakenne on nyt vaiheessa "beta-testit", mutta osittautunut varauksin *) käyttökelpoiseksi. Säädettävyyttä on sopivasti ja seurantaputken saa mielestäni pysymään riittävän jämäkästi paikallaan (voin olla tässä väärässä, mutten epäile tätä toistaiseksi  ykkössyyksi virheeseen).

Lainaus käyttäjältä: Make - 18.09.2009, 12:25:33
  • Millainen on PE-käyräsi kuvattuna pääputken kautta? Entä seurantaputken kautta? Ota ne molemmat, niin näet, värähteleekö vain toinen vai molemmat.

Ei mitään hajua PE:stä - en käytä kannettavaa tietokonetta putken äärellä, jolla sen saisi mitattua. Guiderista (LVI SmartGuider = ns. Stand-Alone-Guider) ei saane ulos sopivaa seurantatietoa, josta voisi PE-käyrät mitata. Gemini G41 jalustan valmistaja lupaa alle 5" virhettä, mutta suhtauden tähän varauksin, koska nykyinen kuorma on jalustan kantavuuden ylärajoilla (muttei vielä liian raskas speksien mukaan).

Lainaus käyttäjältä: Make - 18.09.2009, 12:25:33

  • Differentiaalista taipumaa pääputken ja seurantaputken välillä voit tarkastella näin... Huomaat helposti idän ja lännen puoleisista seurantaputken kuvista, taipuvatko putket toistensa suhteen (onko tähti seurantaputkessakin liikkunut pois keskipisteestä?). Oletan näin käyvän suurella todennäköisyydellä. Minullakin kävi näin ja  syy oli pääpeilin liikkuminen asentoa vaihdettaessa.

Tämän testin voinee tehdä, mutta tässäkin puhutaan nyt 90 asteen suunnan muutoksista (vrt. kyselyni liikkeen mittakaavasta ja vaikutuksista kohdassa 1.)
Itse tosin epäilen suunnan muutoksissa tapahtuvan päasiallisen taipuman syyksi putkimateriaalia (ns. sonotube kartonkiputki) ja muita rakenteita, joita ei alunperin edes suunniteltu kuvauskäyttöön soveltuviksi. Tämän puolen perusteellinen pohtiminen ja korjaaminen vaatisi niin suuren remontin, etten ole sitä halukas tälle putkelle tekemään. Asenne on enempikin sellainen, että annan vakavan kuvaustouhun olla vähemmällä, jos siitä tulee liian suuri migreeni itselleni, koska oikeasti tarvitsen silloin tämän Newtonin tilalle kunnollisen kuvausputken tätä pienemmässä kokoluokassa. Tällainen 30cm kokoinen Newton ekvatoriaalipystytyksellä on vain sen verran "makea peli" tähtitaivaan ihmettelyyn, että mieluusti siedän sen sopimattomuutta vakavaan tähtikuvaukseen. (Menen korjauksissa kohta kohdalta tämän kanssa järjestyksessä apupeilinpidin -> putken pitkittäistaipumat -> kiinnitys Losmandy lohenpyrstöön -> jne. jahka sitä ennätän ATM-työpajassani tekemään ja itselleni motivoimaan ;) Loputon projekti, sanoisin...  :lipsrsealed:

Lainaus käyttäjältä: Make - 18.09.2009, 12:25:33
Itse olen newton-putken käyttäjänä todennut, että varmin tapa peiliputken kanssa olisi käyttää off-axis guideria. Sinuna peruisin SW 100ED:n tilauksen ja vaihtaisin sen TS:n matalaan off-axis guideriin. Jopa kalliissa ASA astrograafeissa esiintyy tätä taipumaongelmaa, katso linkki: http://www.collectingphotons.com/Astro/papers/ASA%20flexure.pdf (http://www.collectingphotons.com/Astro/papers/ASA%20flexure.pdf)

Off-axis guideria selvitettiin tässä samassa ketjussa aiemmin (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4508.msg36274#msg36274), joten en halua palata tähän uudelleen. Lue tuolta edeltä, miksi se ei sopinut ratkaisuksi itselleni.

SW100ED:n tilausta ja siihen sijoitettavaa lisäsummaa en kadu, koska polttoväli"ongelma" on vain yksi syy sen hankintaan. Toinen seikka on riittävän kirkkaan tähden löytäminen 80mm seurantaputkella ja tuolla ylläkuvatulla putken säätömekanismilla. Lisäapertuuri tuo helpotusta LVI Smart Guiderin kranttuiluun riittävän kirkkaan seurantatähden  löytämisen kanssa ja lisäpolttoväli antaa varmuutta seurantaan + lisää säätövaraa autoguiderin parametrien säätämiseen. Suuremmalla seurantaputkella riittää pienempikin säätövara seurantatähden hakemiseen ja omasta duo mount -rakenteestani voidaan tehdä näiltä osin tukevampi. Sitä paitsi vaihto saman valmistajan suurempaan "tytärputkeen" menee muutenkin niin kivuttomasti, kuin se vain on olosuhteisiin nähden mahdollista  :smiley:

Lainaus käyttäjältä: Make - 18.09.2009, 12:25:33
EDIT: En usko kovin helposti tuohon polttoväliongelmaan. Autoguiderihan toimii subpixel-tarkkuudella, joten voit laskea, kuinka monta pikseliä pääputken kuva voisi heilahtaa ilman, että autoguideri huomaisi mitään. Veikkaan, että korkeintaan pikselin, todennäköisesti alle pikselin. Kuvissasi näkyy ainakin 10 pikselin siirtymiä. Mihin ilmansuuntaan muuten kuvasit tuon kuvaparin? Mikä oli guiderin päivitysnopeus/valotusaika? Tarvitset lisäksi PE-käyrän, josta näet heilahdusten nopeuden (kaarisekuntia / sekunti), jonka avulla voit päätellä tarvittavan guidauksen päivitysvälin ja -nopeuden.
Saatko guideristasi ulos seurantavirhekäyriä PHDGuidingin tapaan? Voiko guideriasi käyttää myös kamerana (=kuvan saa tietokoneelle), jolloin voisit kokeilla sitä PHDGuiding-ohjelman kanssa, joka antaa reaaliaikaiset seurantavirhekäyrät.

Pikseleitä laskettiin tämän ketjun alkupäässä, jolloin Petri Kehusmaa yritti niitä kehnolla menestyksellä takoa päähäni. Systeemini lienee vielä muilta osin sen verran hutjakka, että nuo muut taipumiin yms. vaikuttavat jutut tulisi saada kuntoon ennen pikselipyöritykseen ryhtymistä. Omaksi käsityksekseni jäi kuitenkin, että 50% kuvausputken polttovälistä olisi kiva seurantaputken minimipituus varmuuden maksimoimiseksi, kun digijärkkäreiden pikselikoot pyörivät noin/alle 6 um luokassa (7D:llä 4,3 um).
Niin, ja se guideri (LVI SmartGuider (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4523.0)) on niin automatisoitu härpäke, ettei sieltä saa kaipaamiasi parametreja ulos  :undecided: Kuva on kuvattu itään eli M31:n suuntaan noin klo 23 aikoihin.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: tähti_ville - 19.09.2009, 08:32:26
Hei Timo,

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 15.09.2009, 17:55:58
Virhettä tulee itä-länsi (RA) suunnassa ja sen suuruus tuntuu olevan samaa suuruusluokkaa molemmilla valotusajoilla.


Minulla oli aluksi samnlaista virhettä ja sain sen korjattua jalustan tarkalla suuntaamisella eli jos seurannan aikana tähdessä esiintyi valumista ulös tai alas niin sitten korjattiin jalustaa siirtämällä tarvittavaan suuntaan niinkauan kunnes tähti pysyi seurannan aikana tunnin viivalla. samalla joutui karvan verran astekulmaa muuttamaan siis tosi vähän. Niin tuli tähdistä pistemaisiä vaikka valotit 10 - 30min.

En tiedä onko tästä apua mutta mulla toimii hyvin systeemi ja säätötoimenpiteet ovat tosi pienet.

terveisin Antti
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Kaizu - 19.09.2009, 10:53:23
Tuo RA-virhe saattaisi olla lyhyt jaksollinen virhe. Jakso on niin lyhyt että autoguiderin valotusaika ei riitä sen korjaamiseen. Lähde ei silloin ole matoruuvi vaan joku vaihteiston hammaspyörä lähempänä moottoria. Aika monen jalustan PE-käyrässä näkyy matoruuvin heiton päällä "rippelinä" myös parin seuraavan pyörän heitot, suuruusluokaltaan 1"-2" paitsi EQ5 ja EQ6 jalustoissa näytti olevan 5".

Kaizu
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Lauri Kangas - 19.09.2009, 13:42:21
Jos sulla on Timpe joku webbikamera jonka saat viritettyä väliaikaisesti putkeen kiinni läppärin kanssa, niin silläkin voi mitata PE-käyrän esim. k3ccdtoolsilla tai ehkäpä jopa phd guidingilla. Siihenhän ei tarvita guidauskameraa.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 19.09.2009, 15:06:49
Kiitos kommenteista, hyviä vinkkejä kaikki  :smiley:
Laitan tähän alle kuvia jalustan rakenteesta tuon tuntiakselin/matoruuvin/yms. kohdalta ja lisäksi aiempaa tarkemman kuvan seurantaputken kiinnityksestä.

Ensimmäinen kuva kertoo kuinka RA-moottori asettuu hammaspyörää vasten ja kuinka matoruuvin kireyttä voidaan säätää hammaspyörään nähden. Tästä näkyy kuinka yksinkertainen tuon Gemini G41:n Direct Drive RA-seuranta on. Askelmoottori ohjaa suoraan matoruuvia ilman alennusvaihteita tms. (välissä on vain tällainen (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?action=dlattach;topic=3109.0;attach=4074;image) sovitus voimansiirtoa varten, jonka rikoin aikoinaan DEC-moottorin puolelta käyttö/säätövirheen vuoksi). Matoruuvin kireyssäätöä varten on yksi säätö/ruuvi, joka kiinnittyy kakkoskuvassa näkyvään teräsjousitappiin ja joka säätää matoruuviyksikköä lähemmäs/kauemmas hammaspyörästä. Tätä rakennetta olen epäillyt yhdeksi syylliseksi seurantaongelmiin, koska tämä (jousitappiin tukeutuva) kohta on herkkä putken tasapainotukselle RA-suunnassa!

Jos tasapainotus on selvästi (toispuoleisesti) joko vastapainojen tai putken puolella, niin voidaanko saada aikaan tilanne, jossa matopyörä nojaa liian voimakkaasti sivuttain hammasrattaaseen? Tai sitten voimaa kohdistuu liikaa tähän matoruuvin kireydensäätömekanismiin ja matoruuvi kiristyy liikaa tämän vuoksi. Edellisen ilmiön seurauksena askelmoottori voisi (?) "hirttää kiinni" aika ajoin (=samalla tavoin kuin tilanteessa, jossa matoruuvi on liian lähellä hammasrattaita ja kitka on liian suuri). Normaalisti toteutetussa jalustassa tämä rakenne on kiinteästi lukittu, mutta Geminissä matopyörä on tuettu tällä jousisysteemillä kiinni hammasrattaaseen "backslashin" välttämiseksi. Kaikesta päätellen tämä jalusta olisi silloin suunniteltu lyhyille SCT/MCT/RCT-putkille ja pitkän Newtonin omistaja on normaalia enemmän hankaluuksissa tasapainotuksen kanssa! (Tämä selittäisi omat kokemukseni jalustan vaihtelevasta seurantatarkkuudesta ja omat valitteluni aiheesta aiempien tähtikuvien yhteydessä  :undecided:)

Toisessa kuvassa näkyy sekä likainen/rasvainen hammasratas että sitä liikuttava matopyörä, jotka puhdistin tänään Espanjan vuoristoylängön hiekkapölystä + rasvasin uudelleen (tämä jalusta on käytettynä sieltä ostettu)  :tongue: Ainakin jalustan käyntiääni hiljeni tämän operaation myötä. Toisaalta matopyörää/RA-moottoria takaisin asentaessa + säätäessäni tuli pohdiskeltua enemmänkin tätä jalustan RA-mekanismin rakennetta, mistä kirjoitin tuon ylläolevan päättelyketjun. Jalustan RA-askelmoottorin saa näet pysähtelemään seurantanopeudella, JOS tämä kireyssäätö on liian kireällä. Nopeammalla säätönopeudella RA-stepperi ei vielä jumita samalla asennolla, mutta 1x seurantanopeus saattaakin jo pysähdellä. Askelmoottori ei pidä tästä pysähdyshäiriöstä mitään muuta ääntä kuin hiljaisen "tsup-tsup-tsup..." äänen, kunnes akseli pyörähtää taas eteenpäin. Tarkastelin tätä ilmiötä stepperin akselin liikkeestä, jossa huomasin 2-3 sekunnin mittaisia taukoja, jos matopyörä oli liian kireällä.

Kolmas kuva kertoo seurantaputken kiinnitykseen käytetyn Losmandy-satulan säädöistä. Mielestäni tämä rakenne on riittävän tukeva, mutta sillä on käytettävyyden kannalta hiukan liian suppea liikuntavara seurantatähtien etsimiseen. Tuo uusi, valovoimaisempi SW100ED auttaa tähän pulmaan jonkin verran. Sen sijaan tuo yllä kuvattu tasapainotusongelma saattaa olla hankalammin ratkaistavissa (jos tästä on kyse), koska GEM-jalustassa putken tasapainotus on herkkä vaihtumaan sen mukaan, millä puolella jalustaa putki kulloinkin on. Jo sangen pienet tasapainotuserot saattaisivat näkyä tietyissä putken asennoissa tuon RA-säädön kireydessä, jos tästä on kyse. Hankala tilanne!
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 19.09.2009, 15:12:17
Lainaus käyttäjältä: tähti_ville - 19.09.2009, 08:32:26
Minulla oli aluksi samnlaista virhettä ja sain sen korjattua jalustan tarkalla suuntaamisella eli jos seurannan aikana tähdessä esiintyi valumista ulös tai alas niin sitten korjattiin jalustaa siirtämällä tarvittavaan suuntaan niinkauan kunnes tähti pysyi seurannan aikana tunnin viivalla. samalla joutui karvan verran astekulmaa muuttamaan siis tosi vähän. Niin tuli tähdistä pistemaisiä vaikka valotit 10 - 30min.

Tarkoittanet tässä napasuuntausta ja sen säätöjä, joita olen pikkuhiljaa parantanut. Jalustani on pysyvästi tolpalle asennettu ja pitää sikäli napasuuntauksen vakiona. Kiristin nyt kuitenkin nuo napasuuntaukseen vaikuttavat säätöruuvit yms. jutut, kun oli muutakin hommaa jalustan parissa. Toisaalta eikö autoguiderin pitäisi hoidella itsekseen tällaiset pienet napasuuntausongelmat? Ainakin itse olen kuvitellut näin tapahtuvan, kun guideri näyttää tekevän pientä korjausta DEC-suunnassakin...
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 19.09.2009, 15:21:27
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 19.09.2009, 13:42:21
Jos sulla on Timpe joku webbikamera jonka saat viritettyä väliaikaisesti putkeen kiinni läppärin kanssa, niin silläkin voi mitata PE-käyrän esim. k3ccdtoolsilla tai ehkäpä jopa phd guidingilla. Siihenhän ei tarvita guidauskameraa.

Eipä ole sopivaa systeemiä ihan helpolla saatavilla, mutta löytyykö Hyvinkään lähialueilta halukkaita PE-käyrän mittaajia vierailulle jahka tilanne tästä rauhoittuu ja saan jalustan joten kuten kelvolliseen seurantakuntoon?  :smiley: Luulisin tuon tiedon kiinnostavan tämän järeysluokan jalustaa haaveilevia (Gemini G42 on kuitenkin Losmandy G11:n ja AP900 GTO:n välissä sekä hinnaltaan että kantavuudeltaan).
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: tähti_ville - 19.09.2009, 15:39:20
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 19.09.2009, 15:12:17
Tarkoittanet tässä napasuuntausta ja sen säätöjä, joita olen pikkuhiljaa parantanut. Jalustani on pysyvästi tolpalle asennettu ja pitää sikäli napasuuntauksen vakiona. Kiristin nyt kuitenkin nuo napasuuntaukseen vaikuttavat säätöruuvit yms. jutut, kun oli muutakin hommaa jalustan parissa. Toisaalta eikö autoguiderin pitäisi hoidella itsekseen tällaiset pienet napasuuntausongelmat? Ainakin itse olen kuvitellut näin tapahtuvan, kun guideri näyttää tekevän pientä korjausta DEC-suunnassakin...

Joo napasuuntausta tarkoitan ja mulla korjaantui sillä kun sain tarkemmaksi suuntauksen. Siksi aikaisemmassa ketjussa ihmettelin sitä Punaista käppyrää PHD guidingissa vaikka pohjois eteläsuunnta oli off niin käyrä vaelsi pois ja kun suuntaus on kohdallaan niin käyrä kulkee mukana niinkuin kuuluukin.

Hienosäätökorjaukset ovat sitten puolet inasta.

terveisin Antti
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Make - 19.09.2009, 18:04:17
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.09.2009, 22:07:10
Luultavasti hiukan liikaa, kun en ole uskaltanut laittaa peilin sivuttaispitimiä kovin kireälle erilaisten peilille tulevien muotovirheiden/puristumien takia. Klappia lienee nyt sellaiset 0,5...1 mm sivuttaissuunnassa, mutta kuinka olennainen asia tämä on kun kuvataan näitä lyhyitä pätkiä?

Se ON olennainen asia. Ota ihmeessä kaikki klappi pois. Minulla tilanne parani paljon 750mm:n polttovälillä, kun eliminoin peilin n. 1mm sivuttaisliikkeen. Tilkitse sivuttaisliike mahdollisimman hyvin jollakin pitimien kohdalta ja sen jälkeen kiristä pitimet sopivaan kontaktiin. Kollimoidessa voit sitten tarkastella, menikö liian kireälle.

Lainaa
Ei mitään hajua PE:stä - en käytä kannettavaa tietokonetta putken äärellä, jolla sen saisi mitattua. Guiderista (LVI SmartGuider = ns. Stand-Alone-Guider) ei saane ulos sopivaa seurantatietoa, josta voisi PE-käyrät mitata. Gemini G41 jalustan valmistaja lupaa alle 5" virhettä, mutta suhtauden tähän varauksin, koska nykyinen kuorma on jalustan kantavuuden ylärajoilla (muttei vielä liian raskas speksien mukaan).

Voit saada PE:stä käsityksen laittamalla napasuuntauksen niin pahasti pieleen, että deklinaatiodrifti on voimakasta. Kun otat kuvan esim. 20 minuutin valotusajalla, saat kuvaan aivan graafisen PE-käyrän, jonka voit muuttaa kaarisekunneiksi. Saitko idean? Jos jaksollista seurantavirhettä ei ole, kirkas tähti piirtää vain suoran viivan deklinaatiosuunnassa. Jos taas sinulla on jaksollista virhettä, saatkin sahalaita / siniaaltoviivan. Tämän voit siis tehdä digijärkkärilläsi. Ennen ko. kuvausta muista laittaa autoguideri pois päältä.

Lainaa
Off-axis guideria selvitettiin tässä samassa ketjussa aiemmin (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4508.msg36274#msg36274), joten en halua palata tähän uudelleen. Lue tuolta edeltä, miksi se ei sopinut ratkaisuksi itselleni.

En ymmärrä, miksei se kävisi. TS:n off-axis guiderissa sinun tarvitsee tarkentaa guideri vain kerran järkkärisi ollessa täydellisessä fokuksessa. Siinä on erillinen ruuvilukittu säätö guiderikameran fokukselle. Tämän jälkeen molemmat kamerat ovat parfokaalisia eli kun olet tarkentanut järkkärin, LVI Smartguider on automaattisesti tarkennettu myös. Ohjaustähden etsimiseksi sinun kannattaa laittaa guideri johonkin tunnettuun suuntaan, jotta voit järkkärin kuvan avulla hakea ohjaustähteä oikeaan paikkaan. Esim. Nebulosity2:lla Frame and Focus-toiminnolla on todella kätevä liikkua kohteen ympäristössä noin 5 sekunnin valotusajalla. Kun tunnet LVI:n keskipisteen paikan suhteessa järkkäriin, voit viedä halutun ohjaustähden helposti guiderin kennolle. Koska et saa kuvaa LVI:stä, sinun täytyy tehdä tämä mittaus kerran käyttäen LVI:n tilalla valaistua ristikko-okulaaria. TS:n off-axis mahdollistaa myös komakorjaimen käytön, joten reuna-alueet ovat aivan kunnossa.

Uskon, että off-axis guideri voi olla jopa ainoa toimiva vaihtoehto sinun tapauksessasi, sillä pitkä, löysähkö putkesi saattaa elää aivan omaa elämäänsä, vaikka erillisen seurantaputken liike olisi täydellistä. Kokeile tehdä edellä mainitsemani etelä-, itä- ja länsisuuntainen kuvaustesti (käytä seurantaputkessa valaistua ristikko-okulaaria, jos sinulla ei ole kahta kameraa). Jos järkkärin keskipiste liikkuu paljon eri ilmansuunnissa, ei erillinen seurantaputki voi toimia, vaikka siinä olisi kuinka pitkä polttoväli. Tuon guidaustavan ehdoton edellytys on, että pääputken ja seurantaputken suuntaukset toistensa suhteen säilyvät vakiona asennosta riippumatta. Kokeile sama testi myös ennen ja jälkeen pääpeilin kiristyksen, jolloin tiedät, paljonko peilin sivuittaisliikkeellä on merkitystä.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Kaizu - 19.09.2009, 19:32:13
LVI-guiderin valonherkkyys ei ole kovin kummoinen. Off-axis guiderilla saattaa esiintyä pulaa riittävän kirkkaista seurantatähdistä.

Jos ei halua sotkea jalustan suuntausta niin vastaavan graafisen PE-kuvan saa kuvaamalla kirkasta tähteä tasavälein  lyhyellä valotusajalla ja pinotessa siirtää kuvia vakiomäärän DEC-suuntaan.

Kaizu
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Make - 19.09.2009, 20:40:35
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 19.09.2009, 19:32:13
LVI-guiderin valonherkkyys ei ole kovin kummoinen. Off-axis guiderilla saattaa esiintyä pulaa riittävän kirkkaista seurantatähdistä.

Kun puhutaan TÄHTIEN kirkkaudesta, suuremmasta optiikan halkaisijasta on hyötyä. Pistemäisten valolähteiden, kuten tähtien, kirkkaus riippuu vain optiikan halkaisijasta, ei aukkosuhteesta toisin kuin laajemmilla kohteilla, joilla aukkosuhde (F-luku) on ratkaiseva. 300mm halkaisijaisen Newtonin avulla seurantatähdet ovat kirkkaampia kuin 80mm tai 100mm:n putkella. Oheisessa linkissä kerrotaan lisää:

http://books.google.fi/books?id=UGw8HpG5EeIC&pg=PA90&lpg=PA90&dq=star+brightness+focal+ratio&source=bl&ots=0PkvucvSpk&sig=WWJiS_00zY_0ixrjsRh1XqJ-3Fw&hl=fi&ei=aBa1SuqDB4OH_AbK3OGsDQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=star%20brightness%20focal%20ratio&f=false (http://books.google.fi/books?id=UGw8HpG5EeIC&pg=PA90&lpg=PA90&dq=star+brightness+focal+ratio&source=bl&ots=0PkvucvSpk&sig=WWJiS_00zY_0ixrjsRh1XqJ-3Fw&hl=fi&ei=aBa1SuqDB4OH_AbK3OGsDQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=star%20brightness%20focal%20ratio&f=false)

Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 19.09.2009, 20:46:02
Lainaus käyttäjältä: Make - 19.09.2009, 18:04:17
Se ON olennainen asia. Ota ihmeessä kaikki klappi pois. Minulla tilanne parani paljon 750mm:n polttovälillä, kun eliminoin peilin n. 1mm sivuttaisliikkeen.
---clip---
Voit saada PE:stä käsityksen laittamalla napasuuntauksen niin pahasti pieleen, että deklinaatiodrifti on voimakasta. Kun otat kuvan esim. 20 minuutin valotusajalla, saat kuvaan aivan graafisen PE-käyrän...

Ok, tehdään tuo sopivassa saumassa. Menettelynä se on pitimen irroitus+kiinnitys ja siinä välissä kahden M8 pultin löysääminen, peilin sivuttaistuen säätö kireämmälle ja pulttien kiristys. Uusin (kesän aikana tehty) versio pääpeilinpitimestäni on käyttömukavuudeltaan selvä parannus entiseen.
---
Tämänkin teen jahka saan muut kiireemmät alta pois. Vinkki tähän taisi olla jossakin Tähtitieteen harrastajan käsikirjassa ja muistan sen esimerkkikuvankin, joka oli artikkelin yhteydessä, mutta olin jo onnellisesti unohtanut mokoman. Kiitos muistin virkistämisestä!

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.09.2009, 18:04:17
En ymmärrä, miksei se kävisi. TS:n off-axis guiderissa sinun tarvitsee tarkentaa guideri vain kerran järkkärisi ollessa täydellisessä fokuksessa. Siinä on erillinen ruuvilukittu säätö guiderikameran fokukselle. Tämän jälkeen molemmat kamerat ovat parfokaalisia eli kun olet tarkentanut järkkärin, LVI Smartguider on automaattisesti tarkennettu myös.
Tähän saakka kaikki ok, mutta...
Lainaus käyttäjältä: Make - 19.09.2009, 18:04:17
Ohjaustähden etsimiseksi sinun kannattaa laittaa guideri johonkin tunnettuun suuntaan, jotta voit järkkärin kuvan avulla hakea ohjaustähteä oikeaan paikkaan. Esim. Nebulosity2:lla Frame and Focus-toiminnolla on todella kätevä liikkua kohteen ympäristössä noin 5 sekunnin valotusajalla. Kun tunnet LVI:n keskipisteen paikan suhteessa järkkäriin, voit viedä halutun ohjaustähden helposti guiderin kennolle. Koska et saa kuvaa LVI:stä, sinun täytyy tehdä tämä mittaus kerran käyttäen LVI:n tilalla valaistua ristikko-okulaaria. TS:n off-axis mahdollistaa myös komakorjaimen käytön, joten reuna-alueet ovat aivan kunnossa.

Tämä vaatii jo läppärin kampeamisen kuvauspaikalle, minkä haluan välttää viimeiseen saakka.
Toisekseen LVI:n kuvakulma on varsin kapea, jotta en usko seurantatähden löytyvän ihan helpolla järkkärin näytöltä katsoen. Tulee vain turhauttavaa "Star searching... NOT found!" pallottelua. Lisäksi LVI:n tarkan terävyysalueen sijainti on hyvin kapea ja saan siihen focus-variaatioita jo ohjainputken kautta tarkennettaessakin, saati sitten fokkarin päälle pultattuna. Listaa jatkaa vielä se, että OAG:lla on fyysisesti sopimattomia paikkoja (=rajoittunut säädettävyys) kamerarungon ulkonemien yms. takia, mikä rajoittaa kuvauksessa kameran sommittelua ja kääntelyä. Erillinen seurantaputki on tässä suhteessa paljon ergonomisempi ratkaisu. (Tästä "OAG vs. Guidescope" -aiheesta käytiin pitkä kirjeenvaihto Telescope-Servicen myyjän, itseni ja osittain LVI:n teknisen tuen kanssa. Päätös ei ollut helppo, mutta katsoin kuitenkin erillisen seurantaputken edut sen haittoja suuremmiksi.)

Lainaus käyttäjältä: Make - 19.09.2009, 18:04:17
Uskon, että off-axis guideri voi olla jopa ainoa toimiva vaihtoehto sinun tapauksessasi, sillä pitkä, löysähkö putkesi saattaa elää aivan omaa elämäänsä, vaikka erillisen seurantaputken liike olisi täydellistä.... Tuon guidaustavan ehdoton edellytys on, että pääputken ja seurantaputken suuntaukset toistensa suhteen säilyvät vakiona asennosta riippumatta.

Looginen seuraus tästä on putkimateriaalin vaihto johonkin tukevampaan. Itse olen kaavaillut maalaamattomaan alumiiniputkeen siirtymistä (tai x-kuituputkea), mutta näiden saatavuus (350mm sisähalkaisijalla), kustannukset ja kokonaispaino arveluttavat eduista huolimatta. Selvästi ensi kesän juttuja kuitenkin, jos tähän on tarve mennä...  :undecided:

PS. Kaizu, voisit kommentoida noiden putkimateriaalien saatavuuksista, sinullahan oli tuo Al-putki jossakin vaiheessa käytössä.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Kaizu - 19.09.2009, 21:09:40
Lainaus käyttäjältä: Make - 19.09.2009, 20:40:35
Kun puhutaan TÄHTIEN kirkkaudesta, suuremmasta optiikan halkaisijasta on hyötyä. Pistemäisten valolähteiden, kuten tähtien, kirkkaus riippuu vain optiikan halkaisijasta, ei aukkosuhteesta toisin kuin laajemmilla kohteilla, joilla aukkosuhde (F-luku) on ratkaiseva. 300mm halkaisijaisen Newtonin avulla seurantatähdet ovat kirkkaampia kuin 80mm tai 100mm:n putkella. Oheisessa linkissä kerrotaan lisää:
http://books.google.fi/books?id=UGw8HpG5EeIC&pg=PA90&lpg=PA90&dq=star+brightness+focal+ratio&source=bl&ots=0PkvucvSpk&sig=WWJiS_00zY_0ixrjsRh1XqJ-3Fw&hl=fi&ei=aBa1SuqDB4OH_AbK3OGsDQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=star%20brightness%20focal%20ratio&f=false (http://books.google.fi/books?id=UGw8HpG5EeIC&pg=PA90&lpg=PA90&dq=star+brightness+focal+ratio&source=bl&ots=0PkvucvSpk&sig=WWJiS_00zY_0ixrjsRh1XqJ-3Fw&hl=fi&ei=aBa1SuqDB4OH_AbK3OGsDQ&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1#v=onepage&q=star%20brightness%20focal%20ratio&f=false)
Ei auta linkit. Harrastajille kaupattavat T-renkaassa olevat off-axis guiderit hyödyntävät vain pienen osan putken aukosta, se pikkuinen prisma tai peili, jolla valo viedään ohjauskameralle rajoittaa käytettävää aukkoa. Isokennoiselle kameralle T-rengas ilman mitään lisukkeitakin aiheuttaa vinjetointia. T-renkaassa oleva off-axis peili tulee kuvaan näkyviin. Onhan niitä toki isompiakin olemassa jolloin ohjauskamerallekkin saa riittävästi valoa.

Kaizu
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: dirty - 19.09.2009, 22:45:30
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 19.09.2009, 21:09:40
Ei auta linkit. Harrastajille kaupattavat T-renkaassa olevat off-axis guiderit hyödyntävät vain pienen osan putken aukosta, se pikkuinen prisma tai peili, jolla valo viedään ohjauskameralle rajoittaa käytettävää aukkoa. Isokennoiselle kameralle T-rengas ilman mitään lisukkeitakin aiheuttaa vinjetointia. T-renkaassa oleva off-axis peili tulee kuvaan näkyviin. Onhan niitä toki isompiakin olemassa jolloin ohjauskamerallekkin saa riittävästi valoa.

En ymmärrä miten kennoa lähellä oleva prisma hyödyntäisi vain osan putken aukosta? Täysin valaistun kentän kokoa se toki rajoittaa, mutta esim. APS kokoisella kennolla tätä ei huomaa, jos (kohtuu kokoinen) prisma on kennon pitkän sivun puolella.

Timpen ongelmasta vielä. Kyllä minäkin olisin ensin kokeillut OAG:tä, ennen kuin vaihtaisin seurantaputkea. 80ED on sentään aika legenda syväntaivaan kuvaukseen.
Toisaalta en arastelisi tietokoneen ottamista kentälle mukaan. Muutaman vuoden vanhoilla läppäreillä pärjää hyvin ja niitä saa tosi edullisesti.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 19.09.2009, 23:41:28
Lisään vielä muutamat testikuvat ketjuun, joiden perusteella näyttää siltä, että seurannassa on jotain muuta vikaa jo ilman autoguideriakin.  WTF &#!$@ :sad:
Kuvat 1-2 ovat 120s valotuksia ilman autoguider avustusta (peilin lukitus käytössä, lankalaukaisija + varovaisuus putken tönäisyn suhteen => tähdet kiharalla!???)
Kuva 3 on sama alue, mutta LVI Autoguider korjaamassa (aggressiivisuus 4).
Kuva 4 on LVI:n näyttökuvia tuolta ajalta (ei ihan suoraan kuvauksen aikaan, mutta samaa syheröä tulee kuvaushetkelläkin).

Voiko noista kuvista päätellä jotain viasta (vrt. omat ajatukseni seurannan "pykimisestä" edellissivulla)?

Lainaus käyttäjältä: dirty - 19.09.2009, 22:45:30
Timpen ongelmasta vielä. Kyllä minäkin olisin ensin kokeillut OAG:tä, ennen kuin vaihtaisin seurantaputkea. 80ED on sentään aika legenda syväntaivaan kuvaukseen.

Uusi OAG = sama kustannus kuin seurantaputken vaihdosta. Ja seurantatähtien löytäminen LVI:lle on ongelma 80ED:llä, vaikka laajensin putken liikuntavaraa -> lisää valoa!
(vrt. Kaizun "LVI-guiderin valonherkkyys ei ole kovin kummoinen." -lausahdus, josta olen samaa mieltä.)
PS. GaryP:kin on tyytyväinen vaihtoon (ja niin allekirjoittanutkin) -> ei vahinkoa asianomaisille, vaikka olisikin teknisesti ns. "turha" vaihto  :angel:

Edit: poistettu turhat kuvat.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: GaryP - 20.09.2009, 01:50:43
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 19.09.2009, 23:41:28

PS. GaryP:kin on tyytyväinen vaihtoon (ja niin allekirjoittanutkin) -> ei vahinkoa asianomaisille, vaikka olisikin teknisesti ns. "turha" vaihto  :angel:

Kyllä olen ihan innoissani jo valmiiksi! Ollut jo muutaman päivän.

Hankalalta kyllä vaikuttaa ongelmasi. Oletko kokeillut ihan näppituntumalta miten ruuvit pyörivät, tuntuuko pykällystä missään kohtaa, vai meneekö tasaisen sujuvasti (miten nyt sormissa voimaa riittää)?
Tämä ketju on jo niin pitkä ja reippaita kirjoituksia täynnä, en enää edes muista mitä kaikkea tuolla on jo puhuttu.

Kari
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Kaizu - 20.09.2009, 10:32:58
Lainaus käyttäjältä: dirty - 19.09.2009, 22:45:30
En ymmärrä miten kennoa lähellä oleva prisma hyödyntäisi vain osan putken aukosta? Täysin valaistun kentän kokoa se toki rajoittaa, mutta esim. APS kokoisella kennolla tätä ei huomaa, jos (kohtuu kokoinen) prisma on kennon pitkän sivun puolella.
Peili tai prisma ei ole kovin lähellä kennoa ja toimii kentän rajoittimena. Matkaa on 5-6cm. Jos peilin tai prisman halkaisija on 5mm tulee aukkosuhteeksi karkeasti 10-12, edellyttäen että seurantatähti sattuu keskelle kenttää. Tälläkin aukkosuhteella metrin polttovälillä valo riittää mag.8.5 seurantatähdelle.
Tällaisia ei välttämättä löydy määrätyltä pieneltä alueelta. Jos T-renkaaseen laitetaan isompi peili, alkaa se näkyä pienemmällälin kennolla.
Wep-kameroilla tilanne on vähän helpompi koska kennot ovat pieniä ja ne saa lähemmäs T-rengasta. Kameroissa etäisyys T-renkaan ulkopinnasta kuvatasolle
on 55mm.

Kaizu
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 20.09.2009, 20:19:00
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 20.09.2009, 01:50:43
Hankalalta kyllä vaikuttaa ongelmasi. Oletko kokeillut ihan näppituntumalta miten ruuvit pyörivät, tuntuuko pykällystä missään kohtaa, vai meneekö tasaisen sujuvasti (miten nyt sormissa voimaa riittää)?
Tämä ketju on jo niin pitkä ja reippaita kirjoituksia täynnä, en enää edes muista mitä kaikkea tuolla on jo puhuttu.

Ketjussa on puhuttu seurantaputken valinnasta monelta kantilta ja etsitty muutenkin parasta seurantaratkaisua Newtonille (mm. OffAxisGuiderit on käyty läpi), joten ketju lienee tietosisällöltään sangen runsas ja informatiivinen. Haittana on sitten tämä rönsyily, koska loppuosasta taitaa tulla enempi vianselvitystä kuin varsinaista seurantaputkiasiaa. No, laitan myöhemmin tähän jatkoksi kuitenkin kokemukset "SW80ED vs. SW100ED" aiheeseen eli mitä eroa näillä on omassa käytössäni seurantaputkena.

Sitten takaisin akuutimpaan ongelmaan. Tutkin tänään tarkkaan seurannan toimintaa myös visuaalisesti ennen kuin menin purkamaan jalustan RA-osion toiseen kertaan. Olin jo aiemmin kokeillut pyöritellä stepperiä moneen otteeseen ja katsonut, että sen akselin liike menee takentelematta läpi askelmoottorin akselista aina matopyörälle saakka. Testasin tätä myös sähköjen kanssa eri nopeuksilla ja matopyörän eri kireyssäädöillä löytämättä mitään selvää syytä ongelmaan (nämä testit siis ilman putkea "kuiviltaan" ajettuna). Tällaisesta mahdollisesta takerteluongelmasta esitin aiemmin yhden alustavan teorian:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 19.09.2009, 15:06:49
...Tai sitten voimaa kohdistuu liikaa tähän matoruuvin kireydensäätömekanismiin ja matoruuvi kiristyy liikaa tämän vuoksi. Edellisen ilmiön seurauksena askelmoottori voisi (?) "hirttää kiinni" aika ajoin (=samalla tavoin kuin tilanteessa, jossa matoruuvi on liian lähellä hammasrattaita ja kitka on liian suuri). Normaalisti toteutetussa jalustassa tämä rakenne on kiinteästi lukittu, mutta Geminissä matopyörä on tuettu tällä jousisysteemillä kiinni hammasrattaaseen "backslashin" välttämiseksi. Kaikesta päätellen tämä jalusta olisi silloin suunniteltu lyhyille SCT/MCT/RCT-putkille ja pitkän Newtonin omistaja on normaalia enemmän hankaluuksissa tasapainotuksen kanssa!

Tänään piirtelin kuitenkin muun tutkimisen lisäksi tussilla merkintöjä askelmoottorin akselin ympärille, jotta saatoin nähdä paremmin sen liikkeen 1x seurantanopeudella. Näiden tussimerkintöjen tekemisen jälkeen huomasin, että stepperi takerteli jonkin verran paikallaan (yhden kerran kierroksensa aikana) ennen kuin ryhtyi taas pyörittämään akselia vakionopeudella. Tämä oli olennainen havainto, koska syyksi moiselle pykimiselle riittää seuranta-akselin kohdistusvirheet. Toisin sanoen askelmoottorin pituusakseli ei kohtaa matopyörän pituusakselia tai tässä kohdistuksessa on enemmän virhettä, mitä voimansiirtokappale (link (http://www.ruland.com/ps_couplings_bellows_bs.asp)) sietää. Löysäsin tämän jälkeen askelmoottorin kiinnitysruuveja sen verran, että askelmoottori asettui vapaasti paikalleen samalla kun seuranta oli toiminnassa ja askelmoottori pyöritti akselia. Tämän jälkeen tätä askelmoottorin yhden kohdan pienoista takertelua/pykimistä ei enää näyttänyt esiintyvän, mutten usko ongelman poistumista ennen lisätestikuvien ottamista.

Kuvassa on kuitenkin tuo Gemini G41:n RA-seurannan askelmoottorin kiinnitys. Olisikohan tämä ulkoneva stepperimutikka saanut kolhun kylkeensä sillä seurauksella, että nämä kaksi yllä kuvattua pituusakselia eivät enää kohdanneet toisiaan riittävällä tarkkuudella? (Kolhu olisi voinut tulla samalla kun tein tuota "duo-mount" -osaa jalustan päälle ja kuljettelin jalustapäätä autotallin ja havaintopaikan välillä  :undecided:) Uudet testikuvat selventävät asiaa lisää...
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: GaryP - 20.09.2009, 20:57:45
Tuota olen joskus ihmetellyt, miksei näissä ole (tai mistä minä paremmista laitteista tiedän) kunnon ristinivelparia poistamassa kohdistusvirheitä. Sellainen ratkaisu ei ainakaan virhettä lisäisi kuin todella marginaalisesti jos nyt sattuu vähän kohdistusvikaa olemaan. Onhan noissa joissain tietysti sellainen kierteen muotoiseksi leikattu tanko joka tekee homman varsin mallikkaasti. Mikähän sitten olisi optimaalisin, onko arvauksia?

Jep, keskustelu on näköjään hieman ottanut vaihesiirtoa, mutta samalla alueella kai liikutaan vielä...
:azn:

Kari
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Kaizu - 20.09.2009, 21:13:19
Ristinivelparilla tulee systeemiin lisää neljä paria laakerointeja välyksineen. Systeemi ei jää jumiin mutta on vaikea saada toimimaan tarkasti.

Kaizu
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: GaryP - 20.09.2009, 21:56:44
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 20.09.2009, 21:13:19
Ristinivelparilla tulee systeemiin lisää neljä paria laakerointeja välyksineen. Systeemi ei jää jumiin mutta on vaikea saada toimimaan tarkasti.

Kaizu

Luulen silti että hyvät ristinivelet eivät ole ongelma, kun päissä on kartiot kiristiminä niin ollaan alueella mitä ei tavallinen tahvo mittaa. Silti kiinnostaa perustelusi tuohon, laakerit ovat aina kiinnostavia. Kerrotko Kaizu, onko omakohtaisia kokemuksia, tai jotain muuta faktaa?

Kari
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 21.09.2009, 18:47:35
Ristinivelistä takaisin jalustan vikadiagnoosiini, mikä taisi osua oikeaan.
Lainaa
...askelmoottorin pituusakseli ei kohtaa matopyörän pituusakselia tai tässä kohdistuksessa on enemmän virhettä, mitä voimansiirtokappale (link (http://www.ruland.com/ps_couplings_bellows_bs.asp)) sietää. Löysäsin tämän jälkeen askelmoottorin kiinnitysruuveja sen verran, että askelmoottori asettui vapaasti paikalleen...

Tämän jälkeen ollaan seurannan suhteen lähempänä Gemini G41:n normaalitasoa, mikä tarkoittaa autoguiderilla korjattavissa olevia virheitä (ja jotka johtuvat vielä osittain puutteellisesta napasuuntauksesta ja osittain jalustan seurantavirheistä JA sitten niistä Maken aiemmin ketjussa ansiokkaasti luettelemista muista virhelähteistä). Tässä tulee nyt kuitenkin katsottavaksi kolmesta testikuvasta 100% cropit (kuva-alan keskeltä, jossa Altair loisti kirkkaana +9o deklinaatiossa 300/1500mm Newtonin polttotasolla):
1.) 120s (2min) autoguidaamaton kuva
2.) 120s (2min) SW80ED:llä autoguidattu kuva
3.) 300s (5min) SW80ED:llä autoguidattu kuva
Näiden testikuvien lisäksi ehdin kuvaamaan vielä kolme kolmen minuutin valotusta NGC 7479 galaksista itäiseltä taivaalta (noin 90 astetta Altairista itään), joten näitä vertaamalla näkee kait jotain peilin liikkeistä, kun putki pyöräytetään toiselle kyljelleen (tässä galaksikuvassa seuranta pysyi itseasiassa paremmin kohdallaan kuin suoraan etelään kuvatussa Altairin 120s kuvassa). Ja koska jotain eroa löytyi (vieläpä valotusajan suhteen ristiriitaisella tavalla), niin peilin sivuttaistuennalla taitaa olla jotain tekoa tämän seurantavirheen kanssa.  :shocked:

Olkoot nämä kuvat jonkinlainen nollataso, josta pitäisi pyrkiä paremmaksi tavalla tai toisella. Itseäni mietityttää tuo guidaamattoman kuvan edestakainen liike ja sitten toisaallta guidattujen kuvien soikea tähtien muoto. Näistä jos viitsisitte tehdä lyhyet analyysit, niin olisin kiitollinen.  :smiley:
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: GaryP - 21.09.2009, 19:07:12
Otapas vielä tuosta guidaamattomasta pidempi valotus, laske ISO-arvoa ettei pala niin pahasti. Olisi kiva nähdä kuinka tiuhaan tahtiin tuo säännöllinen virhe tulee, siitä voisi saada vinkki missä kohtaa voimansiirtoa varsinainen syypää on.

Kuinka tarkka napasuuntaus sinulla pitäisi tuossa olla? En tunne noin laadukkaiden jalustojen seurantamoottorin nopeuden kalibroinnin tarkkuutta, joten napakohdistus ei varmaankaan ole kunnossa? Se tosin auttaa näkemään sen PE:n.

Tämä ihan vaan enemmänkin uteliaisuudesta kuin varsinaisesta tietämyksestä.

Kari
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timo Kantola - 21.09.2009, 19:43:56
En jakasnut kahlata koko tätä ketjua läpi, mutta sain käsityksen että Timpalla on edelleen ongelmia putken kuvauskäytössä.
Pahoin pelkään että suurin virhelähde löytyy edelleen tuolta:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.msg26929#msg26929
Mikäli siis peilin tuenta on tuolla esitetyssä mallissa.

Eli pääpeili ja 18-piste tuenta "notkuvat" 3kpl  M10 vai M12 (?)  jousikuormitteisen pultin sekä 3kpl lukitusruuvein varassa.
Parasta olisi aloittaa notkumisen esto pulttaamalla  peilin 18-piste kehys suoraan putkenkyljen läpi - putkenkylkeen jonkinlaiset ovaalit reiät, joka sallii kollimoinnin , kollimoinnin jälkeen lukitset peilin. Lisäksi puu materiaalina on eläväinen, nuo heitot kuvissasi on muutamien - 5-15 pikselin suuruusluokkaa eli maksimissaan noin 0.01mm kennolla.
Idiootti esimerkki..:
Ota 1.5m tanko, pidä sitä toisestapäästä tukevasti lattialla/pöydällä paikoillaan ja juuresta työnnät vartta - paljonko tarvitsee vartta kallistaa että yläpää liikahtaa 0.01mm ? - Aika mitättömän vähän..siis asteissa.

Jos edelleen tähdet piirtää abstrakteja kuvioita, voit ruveta suunnittelemaan jäykempää putkea - kokeile sitä ennen  myös kuvata zeniittiin - pääpeili lepää silloin aika jänitteettömästi - olisko tulos silloin parempi ( siis vianetsintää ...)
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 21.09.2009, 20:20:17
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 21.09.2009, 19:07:12
Otapas vielä tuosta guidaamattomasta pidempi valotus, laske ISO-arvoa ettei pala niin pahasti. Olisi kiva nähdä kuinka tiuhaan tahtiin tuo säännöllinen virhe tulee, siitä voisi saada vinkki missä kohtaa voimansiirtoa varsinainen syypää on.

Teen tuo PE-käyrän mittauksen seuraavaksi eli säädän napasuuntauksen selvästi pieleen ja kuvaan tähteä meridiaanilta 15-20 minuuttia. Muistaakseni jalustan jokin jakso oli neljän minuutin luokkaa pituudeltaan ja samalla näkee muutenkin tuon systeemin heilumiset.

Lainaus käyttäjältä: GaryP - 21.09.2009, 19:07:12
Kuinka tarkka napasuuntaus sinulla pitäisi tuossa olla? En tunne noin laadukkaiden jalustojen seurantamoottorin nopeuden kalibroinnin tarkkuutta, joten napakohdistus ei varmaankaan ole kunnossa?

Napasuuntaus on sen verran kohdallaan, että noin 30-60s valotuksen saa otettua 1500mm:llä ennen kuin viivoja esiintyy (noin 45 asteen korkeudelta). Hiukan pulmallinen asia, koska nostan ensin 35 kg vastapainoja akselille ja sitten vielä 25kg putken jalustan päälle. Tämän bodauksen jälkeen jalusta ei ole satavarmasti täydessä napasuuntauksessaan vaikka sen olisikin hieronut edelliskerralla täysin kuntoon. Tässä mielessä olen luovuttanut hifistelyn ja toivon autoguiderin korjaavan nämä säännölliset valumat kunnialla tiettyyn tasoon saakka (onnistuuko?). Tästä ei ole tarkoitusta edes tehdä mitään huippukuvausputkea, koska se vaatii kiinteän/pysyvän pystytyksen ja takuuhyvänä pysyvän käyttöympäristön (vrt. Petri Kehusmaan ongelmat naapuriin tulevan rivitalon suhteen; ei auta hitech-systeemitkään, jos valosaaste tunkee jatkossa tornin aukoista sisään  :undecided:) Mutta tästä huolimatta haluan päästä sellaiselle perustasolle, jossa tähtikuvaaminen tuottaa enemmän mielihyvää kuin mielipahaa laitteiston suhteen  :smiley:

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 21.09.2009, 19:43:56
En jaksanut kahlata koko tätä ketjua läpi, mutta sain käsityksen että Timpalla on edelleen ongelmia putken kuvauskäytössä.
Pahoin pelkään että suurin virhelähde löytyy edelleen tuolta:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.msg26929#msg26929

Helkk****... tiesin, että olen unohtanut jotain täällä aiemmin puhuttua :cry:  Paljon on vettä virrannut Vantaassa ja paljon on systeemi parantunut/tukevoitunut aiemmasta, mutta tuolta puuttuu vieläkin tuo sivuttaislukitus. Tämä on mahdollista toteuttaa tuonne putken alapäähän, mutten ole vielä saanut tätä toteutusvaiheeseen saakka. Ehkäpä sitten, kun tsekkaan tuota peilin sivuttaissiirtymän suuruutta. Nämä ovat niitä asioita, joissa visuaaliputki potkii kuvausputkea kuvaannollisesti päähän :(

PS. Ongelmani ovat enää puolet siitä, mitä tätä hommaa aloitellessani kokonaisuudesta löysin. Ehkä pari lisävuotta auttaa tähän puoleen ja olen sitten neljäsosassa ongelmieni suhteen alkuperäistasosta...  :tongue:
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: GaryP - 21.09.2009, 20:35:43
Aikamoista jumppaamista, ja melkoinen vipuvoima tuohon tolppaasi sitten kohdistuukin pahimmillaan. Ei ihme että luovutat sen osalta. Iteroimalla "löysiä" pois kokonaisuudesta (mitä ne sitten ikinä ovatkaan, ohjelmaa, rautaa), sillähän se alku tehdään. Ei kai ilman seurantaa ole mahdollistakaan tuon painon kanssa ellei alla ole peruskallioon valettu betonijalka.

Kari
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Kaizu - 22.09.2009, 00:58:14
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 20.09.2009, 21:56:44
Luulen silti että hyvät ristinivelet eivät ole ongelma, kun päissä on kartiot kiristiminä niin ollaan alueella mitä ei tavallinen tahvo mittaa. Silti kiinnostaa perustelusi tuohon, laakerit ovat aina kiinnostavia. Kerrotko Kaizu, onko omakohtaisia kokemuksia, tai jotain muuta faktaa?

Kari
En tarkkaan ottaen tiedä miten kartiot liittyvät ristiniveleen.
Ristinivel ei ole tasanopeusnivel. Kahdella ristinivelellä ja väliakselilla saadaan kumpikin akseli pyörimään keskimäärin samaa tahtia. Tämä tietenkin edellyttää että nivelissä ei ole välyksiä mihinkään suuntaan, ei myöskään ristiosan päiden suuntaan. Jos nivel on aivan suorana, pyörivät päät samaa tahtia, em. edellytyksin.
Koulu70 www.pmd (http://koulu70%20www.pmd)
Jos nivelakselin päät eivät ole samalla suoralla tulee matoruuviin jaksollinen virha jonka jakso on 4 /matoruuvin kierros, tämä siis kunnssa olevasta nivelakselista. Virheen suuruus riippuu väliakselin kulmasta eli siitä kuinka kaukana akselin päiden linjat ovat toisistaa.
Kokemusta on muutamalta kymmeneltä vuodelta mekaanisten käyttöjen parissa puuhastelemisesta.

Kaizu
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: GaryP - 22.09.2009, 01:40:14
Aha. Ok. Minun käsitykseni mukaan kahdella ristinivelellä päästään hyvin pieniiin virheisiin, ymmärsin että 180 asteen erolla ne kompensoivat toisiaan. Ehkäpä olen sitten väärässä, taitaa olla mutu tuntumaa. Voisi kuvitella että autoissakin alkaisi erittäin kovissa nopeuksissa kardaani tekemään ilkeitä temppuja jos siinä syntyisi nivelen aiheuttamaan värinää, joka poistaa kardaanin pyörimisakselia pois keskilinjalta? Vai pitäisikö kysymys kirjoittaa erijärjestyksessä? Ymmärtänet mitä ajan takaa?

Puhuit aiemmin välyksistä, missä kohtaa ne ilmenevät jos laakerointi ristikoissa ei olisi ongelma?

Kari
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Kaizu - 22.09.2009, 09:44:17
Kahdella ristinivelellä päästään niin pieniin virheisiin että ne eivät ajoneuvokäytössä haittaa. Silloin kun tasakäyntiä seurataan kaarisekuntitarkkuudella todetaan että kun toinen pää pyörii tasaisesti, toinen välillä edistää ja välillä jätättää niin että jaksoja tulee 4/kieros. Kardaanissa on pieniä välyksiä ristinivelen neulalaakereissa, sekä säteis että aksiaalisuunnassa. Yksittäisenä ne ovat pieniä mutta ketjuna summautuvat. Välyksiä voi kokeilla lukitsemalla kardaanin toinen pää ja katsomalla paljonko toista päätä pystyy kääntämän. Uudella akselilla liike on pieni ja väljäksi kuluneella aika suuri.
On minulla kerran Chevystä hajonnut ristinivel niin että kardaani pääsi yli millin pois keskiöstä. Auto kuullosti siltä että se hajoaa palasiksi ja oli pakko ajaa tien sivuun. Ryömin sitten auton alle ja irroitin kardaanin ja eteenpäin jatkettiin hinausköyden jatkona.

Kaizu
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: GaryP - 22.09.2009, 11:56:07
Pitäsiköhän näille mekaanisille keskusteluille laittaa oma ketju?
:wink:

Saattaahan tuossa mainitsemassa 4/kierros jaksoissa olla vinha perä, mutta huomioidaan se, että akselien suuntaukset ovat jo hyvin lähellä toisiaan, ja tarkoituksena on poistaa pykälä joita epäkohdistus aiheuttaa. Ristinivelen päissä oleva virhe ei ole ongelma, sen saa hyvin pienellä vaivalla pois, ja liukulaakerina nuo välykset ovat naurettavia. Pykällyksien poistamiseen mielestäni siis ihan varteenotettava vaihtoehto, ei karata keskustelussa liian kauas siitä varsinaisesta asiasta. Vaikka autoista onkin hauska puhua, alkaa meikäläisellä olemaan niiden suhteen toiminnnan aika jo takanapäin, varsinkin takatuupparien osalta. Renkaat osaan vielä vaihtaa ja tankin täyttää, tuhkista ei tartte tyhjentää kun en sauhuttele...

Kari
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 22.09.2009, 22:35:59
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 22.09.2009, 11:56:07
Pitäsiköhän näille mekaanisille keskusteluille laittaa oma ketju?
Jep, mode voisi heittää nuo uuteen ketjuun sopivalla otsikolla. Muutin samalla ketjun aloitusviestin otsikkoa, koska aihepiiri on laajentunut hiukan seurantaputkien ulkopuolellekin.

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 21.09.2009, 19:43:56
Eli pääpeili ja 18-piste tuenta "notkuvat" 3kpl  M10 vai M12 (?)  jousikuormitteisen pultin sekä 3kpl lukitusruuvein varassa.
Parasta olisi aloittaa notkumisen esto pulttaamalla  peilin 18-piste kehys suoraan putkenkyljen läpi - putkenkylkeen jonkinlaiset ovaalit reiät, joka sallii kollimoinnin , kollimoinnin jälkeen lukitset peilin.

Otin pääpeilin pitimen irti ja pyörittelin aikani tuota ympäriinsä ja taidat olla oikeassa tuon diagnoosin suhteen. Viiden kilon lasi-klöntti kuuden tukipisteen varassa ON hutjakka kokonaisuus, vaikka sen lukitsisi paikalleen alta päin kolmella lukitusruuvilla -> peilinpitimen sivuttaislukitus putkeen on tulossa ensitilassa, koska tämän puute saattaa olla merkittävin virhemahdollisuus valumiin/taipumiin pitkillä valotuksilla (jo ennen kartonkiputken taipuilua yms.). Tämä yleisenä huomiona kaikille Newton-kuvausputken käyttäjille...
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Kaizu - 23.09.2009, 12:23:14
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 22.09.2009, 11:56:07
Ristinivelen päissä oleva virhe ei ole ongelma, sen saa hyvin pienellä vaivalla pois, ja liukulaakerina nuo välykset ovat naurettavia. Pykällyksien poistamiseen mielestäni siis ihan varteenotettava vaihtoehto, ei karata keskustelussa liian kauas siitä varsinaisesta asiasta.
Mistä tulee into tuoda ristiniveliä tällaiseen kohtaan johon on olemassa paremmin toimivi ratkaisuja.?

Kaizu
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: GaryP - 23.09.2009, 13:17:28
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 23.09.2009, 12:23:14
Mistä tulee into tuoda ristiniveliä tällaiseen kohtaan johon on olemassa paremmin toimivi ratkaisuja.?

Kaizu

Teknisestä kiinnostuksesta eri vaihtoehtoihin. Etpähän tullut parempia heittäneeksi, vaan lähdit mukaan aivojumppaan...
:wink:


Kari
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Nurinniska Observatory - 25.09.2009, 15:57:31
Omaa 200/1200-newtoniani ohjaan 300mm teleobjektiivillä. Mitä tulee systeemin tähän osaan niin tarkkuus on riittänyt paremmin kuin hyvin: telelinssi+toucam huomaa helposti alle kaarisekunnin vaeltelut.
Kuten aiemmin joku sanoikin, tärkeimmät kohdat joihin pitää erityisesti paneutua on seurantaputken kiinnitys kuvausputkeen, riittävän laadukas seurantakoneisto ja riittävän pitkä integrointiaika (vähintään 2 sekuntia). Oman seurantalinssini kiinnitys ja kuvausputken rakenteesta johtuvat taipumat yms eivät tunnu sallivan yli 10 minuutin valotusaikoja muualle kuin kaakon suuntaan. Pitempiä valotusaikoja en kohinaongelmien vuoksi tosin muutenkaan käyttäisi.

t
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 25.09.2009, 16:37:19
Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 25.09.2009, 15:57:31
Kuten aiemmin joku sanoikin, tärkeimmät kohdat joihin pitää erityisesti paneutua on seurantaputken kiinnitys kuvausputkeen, riittävän laadukas seurantakoneisto ja riittävän pitkä integrointiaika (vähintään 2 sekuntia).

Tähän suuntaan olen itsekin taipumassa ;), koska noita epäkohtia löytyy omasta putkesta vähitellen lisää ja lisää vaativassa kuvauskäytössä. Enpä silti kadu suuremman seurantaputken hankintaa, koska sillä on parempi valovoima tälle LVI SmartGuider autoguiderikameralleni. Tämä valovoima on tarpeen, koska seurantaputken liike "korkeussuunnassa" on hyvin matala (muutamia kymmeniä kaariminuutteja) ja tämän vuoksi on ollut hankaluuksia löytää riittävän kirkkaita seurantatähtiä kuvausalueen läheltä (vaikka sivuttaissäätöä onkin runsaasti).

Mikä tuo "pitkä integrointiaika" on? LVI SmartGuiderissa seurantakäppyrät juoksevat näytöllä sitä nopeammin, mitä kirkkaampaa tähteä seurataan. Ajattelen tämän perusteella, että seurannankorjauksen vasteaika (virheen havaitsemisesta sen korjaamiseen) on lyhyempi/parempi, kuin tilanteessa jos himmeä seurantatähti vaatii esim. 1-2 sekunnin valotusajat ja korjauksiin tulee vastaava aikaviive. LVI SmartGuiderin aggressiivisuussäätö määrittää vain sen, kuinka paljon tähden sallitaan valua ulos seurantaalueelta ennenkuin guideri antaa korjauskäskyn jalustalle. Tämän perusteella "bigger is better" LVI:n seurannassa  :rolleyes:
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Nurinniska Observatory - 25.09.2009, 16:59:10
Pitempi integrointiaika, s.o. valotusaika kumoaa ilmakehän nopeita häiriöitä ja tarjoaa tietokoneelle hyvän keskiarvon seurantatähden sijainnista eikä jalusta ala "jahtaamaan seeingiä" kuten sanotaan. Takapakki on kuitenkin se, että hienoliikunnan virheiden täytyy olla niin hidasta sorttia ettei tähti ehdi karata liian kauas seurantakameran valotuksen aikana.

Lisäys: Aion itsekin hankkia suuremman seurantaputken, todennäköisesti SW:n 80ED-tuubin tai vastaavan jotta voisin käyttää sitä seurannan lisäksi laaja-alaisten kohteiden valokuvaukseen.

t
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 25.09.2009, 17:26:40
Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 25.09.2009, 16:59:10
Pitempi integrointiaika, s.o. valotusaika kumoaa ilmakehän nopeita häiriöitä ja tarjoaa tietokoneelle hyvän keskiarvon seurantatähden sijainnista eikä jalusta ala "jahtaamaan seeingiä" kuten sanotaan. Takapakki on kuitenkin se, että hienoliikunnan virheiden täytyy olla niin hidasta sorttia ettei tähti ehdi karata liian kauas seurantakameran valotuksen aikana.

Näin arvelinkin asian olevan. Omalla guiderillani teen alkuun aggressiivisuuskokeiluja eri säädöillä, jotta löydän kyseisen illan seeingille sopivan asetuksen, jolla jalusta ei vatkaa putkea koko ajan. Kun jalustan+guiderin säädöt yms. ovat kohdallaan, mennään LVI:lläkin aika rauhallista tahtia noissa korjauksissa ja jos tahti kiihtyy + voimakkuus kasvaa, niin tiedän heti että jotain on pielessä ja seurantaa/seurantaputkea/yms. kannattaa tarkistaa.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: Timpe - 27.09.2009, 14:58:53
Lainaus käyttäjältä: Make - 19.09.2009, 18:04:17
Voit saada PE:stä käsityksen laittamalla napasuuntauksen niin pahasti pieleen, että deklinaatiodrifti on voimakasta. Kun otat kuvan esim. 20 minuutin valotusajalla, saat kuvaan aivan graafisen PE-käyrän, jonka voit muuttaa kaarisekunneiksi. Saitko idean? Jos jaksollista seurantavirhettä ei ole, kirkas tähti piirtää vain suoran viivan deklinaatiosuunnassa. Jos taas sinulla on jaksollista virhettä, saatkin sahalaita / siniaaltoviivan.

Kuvasin eilisiltana näitä testikuvia ja ihmettelin mielessäni, miksei tätä yksinkertaista keinoa seurantaongelmien korjaamiseksi ole ollut tämän enempää foorumilla esillä  :rolleyes:
Menetelmä on niin simppeli ja tulokset hyviä, että olisin säästänyt paljon aikaa tätä testimenetelmää käyttäen se sijaan, että jouduin sokkona arvaamaan mistä systeemi kulloinkin mättää. Kiitos vielä kerran avusta, Make!  :smiley:

Testikuvissa olen kuvannut tähtiä etelästä nolla-deklinaation tienoilta käyttäen jalustassa atsimuuttisäätönä 45o asetusta oikean 60o korkeuskulman sijasta. Ensimmäisessä kuvassa on lähtötilanne SW100ED putkella ja Gemini G41 Obs+ jalustalla, tasapainotus kunnossa, linssiputki kyljellään jalustan itäpuolella (vastapainot lännessä). Huomiokaa tasainen taipuma 15 minuutin aikana, lisäksi kuvassa näkyy Geminin jaksollinen virhe ilmeisesti matopyörän kierroksen aikana (PE-virhe tasaista ja toistuvaa). Tasainen taipuma tuli ilmeisesti hiukan löysistä putken kiinnityspannoista ja fokusointilaitteen sivuttaissiirtymästä (sivulla ei ole mitään tukea fokusointiputkelle).

Toisessa 20min testikuvassa testasin tasapainotuksen vaikutusta ja laitoin vastapainon selvästi väärään paikkaan (vastapainotus "vetää" putkea länteen tasaisen voimakkaasti). Putken huono tasapainotus lisäsi tasaisen taipuman suuruutta ja voimisti jaksollista PE-virhettäkin. Kolmanteen kuvaan laitoin SW100ED putken "oikeaan" asentoon kiinnityspannoissaan (fokkarin tarkennusakseli kohti maanpintaa), kiristin kaikki ruuvit (pannat+fokusointilaite+kameran kiinnitys) niin kireälle kuin uskalsin. Kuvassa on 15 minuutin valotus, jossa yllättäen ei enää esiintynytkään muita virheitä kuin jalustan säännöllistä PE-virhettä.

Seuraava askel onkin tehdä samat testit sekä kuvausputkelle että tälle SW100ED ohjainputkelle yhdessä pääputken kanssa. Kiinnostaa tietää mm. seurantaputken kiinnityksen tukevuus ja samoin pääkuvausputken sisäiset taipumat peilinpitimeen tekemieni muutosten jälkeen. Uskoisin, että massan lisäminen jalustaan lisännee PE-virheen suuruutta. Sitten kun nämä seikat ovat selvillä, pääsen viimein tutkimaan kuvausputken ja seurantaputken keskinäisiä taipumia, joista tuossa edellä onkin jo ollut puhetta.

Make, kerroit tuossa että tämän PE-virheen voi muuttaa kaarisekunneiksi. Kuinka? En tiedä kuva-alan mittoja tällä yhdistelmällä, joten miten tämä selvitetään kun putken polttoväli on 900mm ja kamerana on Canon EOS 20D 1.6x croppikennolla? (Nämä kuvat ovat 800x800 pikselin 100% croppeja kuva-alan keskeltä.)

Edit: korjattu valotusaika oikeaksi kolmoskuvaan.
Otsikko: Vs: Seurantaputken ominaisuuksista autoguiderin kannalta
Kirjoitti: awallin - 27.09.2009, 15:37:37
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.09.2009, 14:58:53
Make, kerroit tuossa että tämän PE-virheen voi muuttaa kaarisekunneiksi. Kuinka? En tiedä kuva-alan mittoja tällä yhdistelmällä, joten miten tämä selvitetään kun putken polttoväli on 900mm ja kamerana on Canon EOS 20D 1.6x croppikennolla? (Nämä kuvat ovat 800x800 pikselin 100% croppeja kuva-alan keskeltä.)

esim täältä löytyy field-of-view laskin
http://www.howardedin.com/articles/fov.html

f=900mm ja canon 20D antaa 1,471 kaarisekuntia/pixeliä.
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Lauri Kangas - 27.09.2009, 15:38:20
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.09.2009, 14:58:53
Make, kerroit tuossa että tämän PE-virheen voi muuttaa kaarisekunneiksi. Kuinka? En tiedä kuva-alan mittoja tällä yhdistelmällä, joten miten tämä selvitetään kun putken polttoväli on 900mm ja kamerana on Canon EOS 20D 1.6x croppikennolla? (Nämä kuvat ovat 800x800 pikselin 100% croppeja kuva-alan keskeltä.)

Kuvan mittakaava kaarisekunneissa = kosminen vakio * pikselin koko mikroissa / polttoväli milleissä. Tekee 206.265*6.4/900 = 1.47"/pikseli. Siitä voi sitten fotarin viivottimella tms. mittailla. Tai tehdä matlabilla fft-analyysin. ;)

Nytpäs mulle selvisikin miksi kannettavalla laitteistolla espanjassa tammikuussa tuli niin kummallisia venkuroita ja lopussa jalusta alkoi kamalasti jätättää (vai oliko se edistää). Tasapainotus oli pielessä koska tarkistin sen kuusi tuntia aikasemmin ja siinä ajassa kohde ehtii mennä ihan toiselle puolelle taivasta. Kohdistamattomasta pinosta tuli täsmälleen tuollaisia kaartuvia viiruja.
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 27.09.2009, 16:08:43
Thanks!  :smiley:
PE näyttäisi menevän maksimissaan 8" tienoille (kumpaankin suuntaan nollalinjasta tarkastellen). Ei ihan sitä, mitä valmistaja lupaa (5"), jos tämän oikein laskin/katsoin kuvistani. Kohtuullisen siisti käyrä omasta mielestäni, mutta miltä tuo näyttää muista? (12 pix * 1.47" = 17,64" / 2 = 8,82")
Vai pitäisköhän tuo laittaa eri aikaskaalaan, niin tarkkuusvaikutelmakin voisi olla ihan toinen?  :tongue:

Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Lauri Kangas - 27.09.2009, 17:03:02
Fotari on huono työkalu insinöörihommiin.  :wink: Napsin tuosta yhden tähden viirusta kropin ja latasin matlabiin. Sitten otin joka riviä pitkin viirun vaakaprofiilin ja sovitin maksimin ympärille viiteen naapuripikseliin paraabelin. Paraabelin huipusta saadaan tähden paikka alle pikselin tarkkuudella. Poistin myös pienen vinottaisdriftin ja laskin mittakaavat kohdalleen. Silvuplee:

A = imread('pe.bmp');
A = mean(A,3);
n = 2;
for k = 1:length(A)-1
    a = A(k,:);
    [m, i] = max(a);
    fitarea = i-n:i+n;
    pcoef = polyfit(fitarea, a(fitarea), 2);
    B(k) = -pcoef(2)/pcoef(1)/2;
end

x = 1:length(B);
pcoef = polyfit(x,B,1);
pol = polyval(pcoef,x);
C = B-pol;
C_as = 206.265*6.5/900*C;
x_s = x/length(x)*20*60;
plot(x_s,C_as,'.-')


Tuosta koodinpätkästä (pitäisi toimia myös ilmaisessa octavessa, en tiedä) saakin näppärän työkalun PE-käyrien tuottamiseen ilman ihmevirityksiä, digikamera riittää. Huolehtii vain että kameran kennon on melkein suorassa taivaan koordinaatteihin nähden.
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 27.09.2009, 17:39:33
Ajattelin ensiksi sanoa, että ymmärrän tuosta yhtä paljon kuin "sika helmistä", mutta nyt kun kirjauduin sisään niin siinäpä on silmien alla nätti seurantakäppyrä! Grand merci!
Ei tuo PE silti vieläkään ole ihan sitä mitä valmistaja lupailee, mutta kelpaa minulle koska virheen muoto on säännöllinen ja äkilliset piikit puuttuvat. Seurantaongelmat tuskin ovat kiinni tuosta, jos saan systeemit muuten timmiin kuntoon. Saa nähdä mitä järkytyksiä tulee, kun lyön 25kg:n 300/1500mm Newtonin jalustan päälle ja yritän samaa mittausta sillä  :laugh: :shocked:
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: PetriKe - 27.09.2009, 19:18:25
Välihuomautuksena toteaisin, että päätin luopua omassa systeemissäni seurantaputkesta ja hankkia Off-Axis Guiderin (Astrodon MOAG) sekä adaptiivisen optiikan (SBIG AO-L). Tällä lyön kaksi kärpästä yhdellä kertaa eli pääsen eroon ohjausputken ja pääputken välisestä taipumasta sekä parannan kaupan päälle resoluutiota.
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 29.09.2009, 23:16:24
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 27.09.2009, 17:39:33
Saa nähdä mitä järkytyksiä tulee, kun lyön 25kg:n 300/1500mm Newtonin jalustan päälle ja yritän samaa mittausta sillä  :laugh: :shocked:

No niin, tässäpä näitä tuloksia tulee (300/1500mm Newton ja Canon EOS20D, putki nyt Gemini G41 Obs+ kaksoissatulassa omalla paikallaan, tuon rinnalla SW100ED naapurisatulassa => käytössä normaali kuvauskalustukseni pl. autoguider-kamera). Ykköskuvassa "järkyttävä" lähtötilanne, josta lähdin iteroimaan parannusta kokoonpanoa muuttamalla. Tässä vaiheessa oli vielä käytössä putken kärjen ja jalustan vastapainoakselin välillä Hargreaves-tuki (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?action=dlattach;topic=4374.0;attach=7815;image) ja putki on muuten hyvin tasapainotettu tämän kuorman mukaan. Ooops... se mikä toimii visuaalipuolella, ei näemmä toimikaan kuvauksessa, koska tulee näin paljon taipumaa. Hargreaves-tuki saa siis lähteä irti!

Kakkoskuvassa on tämä tilanne ilman tukea, mutta putken tasapainotus on nyt pielessä kohtuullisen paljon (tuen käyttö vaatii oman tasapainotuksensa molempiin akseleihin, nyt en muistanut tehdä tätä uudelleen tuen poiston jälkeen ;) Tilanne paranee, mutta kuvakenttä vetää edelleen kieroon...

Kolmoskuvassa putkiyhdistelmä on tasapainotettu kokonaan uudelleen, nyt ilman Hargreaves-tukea ja kuvattu hiukan eri kohdasta taivasta sama 20 minuutin valotus, mikä noissa muissakin. Lopputulos näyttää hyvältä, sillä taipumat katosivat ja seuranta menee "suoraa viivaa" tuon 20 minuutin ajan (jollei lasketa jalustan säännöllistä PE-virhettä) :smiley:  PE-virheen suuruus on minusta samaa luokkaa kuin tuossa 900mm polttovälillä kuvatussa versiossa. Laskin nyt pikselin kooksi 0,883 kaarisekuntia 1500mm polttovälillä ja heittoa näkyy esiintyvän 18 pikselin verran huipusta huippuun. Tästä saan PE-virheeksi suunnilleen saman 7,9 kaarisekuntia eli saman mitä kevyemmällä kuormallakin tuli (=Gemini G41 näyttää kantavan tällaisen reilun 25 kg putkikuorman ihan kunnialla).

PS. Lauri, jos haluat tehdä insinöörihommia, niin jälkimmäisessä kuvassa on 100% crop, jonka oikaisin vaakasuoraan ja jätin rajauksella kokonaisten viirujen osalta näkyviin (kuvan mitat nyt 1972x780 pikseliä, jos foorumisofta päästää vielä tuon kokoisen tiedoston läpi, sorry ylläpidolle kokorajojen ylittämisestä!).
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Lauri Kangas - 29.09.2009, 23:46:03
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 29.09.2009, 23:16:24
PS. Lauri, jos haluat tehdä insinöörihommia, niin jälkimmäisessä kuvassa on 100% crop, jonka oikaisin vaakasuoraan ja jätin rajauksella kokonaisten viirujen osalta näkyviin (kuvan mitat nyt 1972x780 pikseliä, jos foorumisofta päästää vielä tuon kokoisen tiedoston läpi, sorry ylläpidolle kokorajojen ylittämisestä!).

Ollos hyvä. Samalta näyttää edelleen, paitsi että virhe on flipannut (riippuu kuvan orientaatiosta) mutta periodeja onkin kuusi aikaisemman neljän sijasta!? Onko valotus varmasti 20min molemmissa?
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 30.09.2009, 17:04:58
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 29.09.2009, 23:46:03
Ollos hyvä. Samalta näyttää edelleen, paitsi että virhe on flipannut (riippuu kuvan orientaatiosta) mutta periodeja onkin kuusi aikaisemman neljän sijasta!? Onko valotus varmasti 20min molemmissa?

Kiitos! :smiley:
Eipäs olekaan sama valotus, sillä tuossa ekassa testierässä on EXIF-tietojen mukaan sekaisin 20 ja 15 minuutin valotuksia, joista 15 minuutin valotus on juurikin tuo mittaamasi kuva. Jälkimmäinen kuva onkin sitten tuo 20 minuutin valotus. Nyt pitänee enää hieroa seurantaputken säädöt ja kiinnitys kohdalleen, niin pääsen takaisin viirutähdistä (toivottavasti) pistemäisiin tähtiin.
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Kaukinen - 09.08.2010, 15:27:39
Lainataanpa tätä ketjua pikkaisen. Eli minullahan on 8" SCT f10, joka f6.3 reducerin avulla alkaa olla samoilla polttovälilukemilla kuin 1500 Newton eli 1361 mm. Celestronin OAG:lla yrittelin viimetalvena, mutta kun tähtikirkkaita öitä oli liian vähän niin kokemukset jäivät vain niihin epäonnistuneisiin huonoihin kokemuksiin. Nyt tuossa kauniina kesäpäivänä tähtäilin kaukana olevaan koivuun, ja OAG:n käytön "vaativuus" sai vahvistusta; on aika vaikea löytää sopivaa kohdetta OAG:n avulla; lisäksi viimetalvesta on muistona se että vaikka sen tähden saisikin OAG:n kautta näkyville, niin lähes aina se oli liian himmeä LVI SmartGuiderille.

Eli ilmeisesti seurantaputki olisi nyt hakusessa. Niin Timpe mikäs se oli perimmäisenä syynä että vaihdoit SW80 putken SW100:aan (jos oikein muistan?) Polttoväli pitempi? Tähtibasaarissa olisi SW80 myynnissä, ja se alkoi kiinnostamaan. Tuli siitä myös mielenkiintoinen idea, että jos alkaisi räpsimään kuvia sen SW80 läpi, ja antaisi 8" SCT hoitaa seurannan  :grin:. SIlloin kuvaussysteemissä olisi 0.95 kaarisekuntia/pikseli ja seurannassa 0,91 kaarisekuntia/pikseli. Sehän kuulostaisi ihan riittävältä?

Jos vaihtaisin ne päittäin että kamera (Canon 450D) olisi C8:n perässä ja LVI Smartguider olisi SW80 perässää , niin seurannassa olisi 1.55 kaarisekuntia/pikseli ja kuvauksessa 0.57 kaarisekuntia/pikseli  :shocked:. Olisiko silloin SW80 liian lyhyt ohjausputkeksi?
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 09.08.2010, 22:03:02
Lainaus käyttäjältä: Kaukinen - 09.08.2010, 15:27:39
...vaikka sen tähden saisikin OAG:n kautta näkyville, niin lähes aina se oli liian himmeä LVI SmartGuiderille.
Eli ilmeisesti seurantaputki olisi nyt hakusessa. Niin Timpe mikäs se oli perimmäisenä syynä että vaihdoit SW80 putken SW100:aan (jos oikein muistan?) Polttoväli pitempi?

Sanoitkin jo tuossa yllä pääasiallisen syyn vaihtaa seurantaputken kokoa 80 mm:stä->100 mm:iin. Sellaiset 20 mm lisää apertuuria tuo mukavasti lisää seurantatähtiä LVI:lle ja toinen etu on siinä, että suuremmalla putkella saadaan määrällisesti enemmän valoa LVI:n kennolle, jolloin se käyttää lyhempiä valotusaikoja, mikä taas tietää nopeampaa reagointia seurantakorjauksiin ja toisaalta sallii käyttöön ärhäkämmät aggressiivisuussäädöt. Monta hyvää syytä samassa paketissa siis :smiley: (Ja kuten tästä ketjusta voi lukea, niin alkuun luulin saavani lähinnä vain lisää polttoväliä tuolla muutoksella, mutta nyt en mainitse tätä suurena etuna...)

Suuremman putken haittapuolena voisivat olla suuremmat vipuvoimat/taipumiset/massa, mitkä lisäävät seurantaputken kiinnitykseen, tuentaan ja tasapainotukseen pykälän-pari vaikeusastetta. Samaan suuntaan vaikuttaa myös pidempi seurantaputken polttoväli, joten joudut pohdiskelmaan tarkkaan mihin suuntaan vaaka taipuu omassa tapauksessasi. Sen voin sanoa, että SCT:n päällä tuollainen 100/900mm linssiputki on jo tolkuton tuubi, vaikka verrattuna omaan 300/1500mm Newtoniin se on varsinainen höyhensarjalainen...

PS. Huomasit kait, että laitoin lisää kuvia tarjolle omasta laitteistostani tuonne "Kaukoputki kalustokuvia" ketjuun (link (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4374.msg59002#msg59002)). Näet sieltä omia ratkaisujani seurantaputken tuennasta ja kuvausyhdistelmän tasapainotuksesta. Joku muu saa sitten laskea nuo matematiikat eri seurantayhdistelmien tehoista... itse olen enempi tällainen käytännön tähtiharrastaja kuin teoreetikko :grin:
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Kaizu - 10.08.2010, 09:08:40
Edellä mainituista syistä hankin LVI-guiderin työkaveriksi Skymax 127:n. Nyt löytyy seurantatähtiä ja kohteiden asettelukin on paljon helpompaa kuin off-axis guiderilla. Lisäetuna tulee vielä vähäisempi vinjetointi.

Kaizu
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 24.09.2010, 21:55:08
Jatkan ketjua lisää, kun tuli yksi outo taipuma lisää :shocked:
Mistäpä nyt on kyse kun kuumat pikselit taipuvat jonossa Deep Sky Stackerin pinossa, jossa on kohdistettu kuvat komeetan ytimen mukaan ja annettu tähtien tehdä (näemmä lähes suoria) viiruja kuvaan? Bongasin tällaisen ilmiön, kun käsittelin tuota Hartley 2 kuvaani loppukuvaksi ja tästä näkymästä on 300% zoomikuva tuossa alla. Pinossa ei siis ollut mukana edes darkkeja poistamassa kuumia pikseleitä DSS-pinosta...
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Lauri Kangas - 25.09.2010, 00:47:28
Näytäpä millainen mato tulee tähtien mukaan pinottuun kuvaan. Menee aivot solmuun kun miettii mikä tuossa liikkuu ja mikä pysyy paikallaan.
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Kaizu - 25.09.2010, 08:54:06
Punaisten pisteiden jono kertoo paljonko komeetta on liikkunut 45 minuutin aikana suhteessa seurantaan. Tähden muodostaman viivan ja kuuman pikselin viivan välinen ero taas kertoo seurantavirheestä samaisen 45 minuutin aikana. Tarkkaan katsoen kuuman pikselin pistejonossa on näkyvissä jaksollisen virheen aiheuttamaa pientä aaltoilua. Kokonaisuudessaan virheet näyttävät aika pieniltä.

Kaizu
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 25.09.2010, 16:17:14
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 25.09.2010, 00:47:28
Näytäpä millainen mato tulee tähtien mukaan pinottuun kuvaan. Menee aivot solmuun kun miettii mikä tuossa liikkuu ja mikä pysyy paikallaan.

Tässä kuva, helpottaako yhtään?  :grin:  (Hartley 2 on tuo mato ja DSS on laitettu kohdistamaan tähtien mukaan.)
Kiitos Kaizulle selvittämisestä, mutta tämä taitaa vaatia vielä toiseen kertaa miettimisen omalla kohdallani...

PS. Tähtien muodossa on korostuneesti tuota toisaalla mainittua Airy disk -virhettä, jota en ole saanut kuriin vieläkään. Kaikki tähdet läpi koko kentän ovat tuollaisia valohäntäisiä malleja, kun käyriä venyttää. Tässä alkaa epäilemään jo tuota Baaderin MPCC -korjaintakin kaiken muun lisäksi... :undecided:
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Lauri Kangas - 25.09.2010, 17:37:30
No nyt näyttää helpommalta. Tuosta näkee minkä verran seuranta on falskannut ja ilmeisestikään et käyttänyt guidausta kun on vaeltanut tuon verran. Tuo on siis käytännössä samantapainen viiru kuin edellisten sivujen tähtiviirut joista periodista virhettä on mitattu. (Jos pinoaisit kuvat kohdistamatta, niin tähdet tekisivät tuon muotoisia viiruja)

Kuinka pitkä kokonaisvalotus on? (oletan nyt että tuo viivan pitkä suunta on napasuuntauksen aiheuttamaa driftiä) Jos valotus on matoruuvin kiekan luokkaa tai alle niin siinä voi vielä näkyä periodista virhettä, jos taas reilusti pidempi niin sitten tuo kaarevuus johtuu jostain ihmeen taipumasta/tasapainotuksesta. Jos pitäisi veikata, niin laittaisin rahani liian isolle newtonille. :grin:
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 26.09.2010, 19:59:37
Tuo oli kylläkin guidattu 41 x 1min valotusputki ja guidauksessa oli kirkas tähti + seurantatulos oli ihan kelvollista tasoa yksittäisruuduista katsellen, joten eh :huh:
Toisaalta tuo tuli kuvattua yli-löysällä peilinpitimellä, kun ihmettelin aiemmin niitä Airy-diskin virheitä ja näitä selkeitä kelejä on ollut niin harvakseltaan viime aikoina että testi pääsi unohtumaan. Otin tänään löysät pois pitimestä, joten ehkäpä se tästä palautuu taas normaaliin suuntaan.

Tuo "liian iso Newton" sai muuten tänään peilipuhaltimen 180 asteen käännön (nyt se imee (tarvittaessa) ilmaa putken perästä pois) ja ilmanohjaintiivistyksen pitimeensä, jolla ohjaillaan tuota ilmanvirtausta siten, että se kulkee nätisti peilin sivuitse ja sitten putkesta takaa ulos. Tämä on se teoria Cloudy Nightsin foorumin mukaan, mutta mikä lienee käytäntö Suomessa?-) Tarkoitus olisi kuitenkin sulkea pois putkivirtausten esiintyminen noiden valohäntä-tähtien syntymisessä.
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Lauri Kangas - 26.09.2010, 20:36:31
Vai että guidattu, no sitten voit unohtaa kaiken mitä sanoin. Siinä tapauksessa taitaa olla kyseessä se ihan normaali taipuma eli differential flexure. Mahtaako tuosta noiden mittakaavan putkilla päästä eroonkaan muuta kuin hitsaamalla guidausputki kuvausputken kylkeen. Ja sittenkin kaiken maailman kiinnitysholkit sun muut voi vielä taipua, puhumattakaan peilistä pitimineen. Guidaus on viheliäistä puuhaa.

Oletko kokeillut taipuman mittaamista Craig Starkin tyyliin? Menee jotenkin niin että otetaan molempien putkien läpi kuva jostain maakohteesta ja flipataan ekvatoriaalinen jalusta ympäri ja kuvataan sama kohde toiselta puolelta. Sitten katsotaan paljonko kuvien paikan ero muuttuu.
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 26.09.2010, 20:42:31
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 26.09.2010, 20:36:31
Oletko kokeillut taipuman mittaamista Craig Starkin tyyliin? Menee jotenkin niin että otetaan molempien putkien läpi kuva jostain maakohteesta ja flipataan ekvatoriaalinen jalusta ympäri ja kuvataan sama kohde toiselta puolelta. Sitten katsotaan paljonko kuvien paikan ero muuttuu.

Tuotakin voisi kokeilla (ennen sen kalliin alumiiniputken tilaamista putkiaihioksi). Tänään näyttäisi tulevan selkeää, niin pääsee testaamaan lisää tähtien kanssa, jihhuu! :tongue:
Otsikko: Vs: Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyä
Kirjoitti: Timpe - 29.09.2010, 14:35:36
Testikuvista tuli parhaimmillaan tällaisia eli homma taisi tulla kuntoon... (puhallin imemässä siellä putken takana ja 3min 30s guidattu valotus). Päärynänmuotoisia tähtiä saa kun jättää pääpeilin noin kolme astetta muuta ympäristöään lämpimämmäksi. Rehellisyyden vuoksi on sanottava, että tuo oli pakan paras kuva (100% crop), muttei siitä sarjasta mennyt kokonaan sudeksi yhtäkään vaan sain kaikki osavalotukset mukaan pinoon :smiley: