Jalusta itse tehden!

[Kaizu]

                           Tuo Kaizun 5/10000 mmm toleranssi

Ei se mikään toleranssi ole. Luku kertoo kuinka iso virhe 100mm:n säteellä aiheuttaa 1" kulmavirheen.
Jos sallitaan 4" kaarisekunnin virhe, luvuksi tulee n. 0.002mm ja kun jos säde samaan aikaan on 1m luku onkin 0.02mm.

Oman Losmandyn tarkkuus jää alle 5" ja säde on 71.4mm. Maksimi virhe hammastuksessa on silloin 0.0018mm. Tuohon tarkkuuteen en vielä kotikonstein pysty.

Valokuvassa 2" virhe näkyy tähtien soikeutena. Kuvausutken polttoväli on 2130mm.

Itse ostin Gemini-paketin jälkeenpäin, eikä kukaan missään vaiheessa kysynyt, mitä sillä aion tehdä. Geminiin pystyy asettamaan kummankin akselin välityksen kun käyttää Custom mount asetusta (versiosta 4 alkaen). Valmiita jalustojakin on valikossa useita.
Manuaali löytyy Losmandyn sivuilta.

Kaizu

[Pete]

Nythän tää keskustelu suorastaan räjähti käyntiin  Tämmöstä sen olla pitääkin, alkaa idean kukkaset paremmin rehottaa kun alkaa tulla monipuolista
keskustelua. Veikkaanpa et jos tästäkin aiheesta saadaan onnistumaan jonkin moinen kohtuullisen hyvin toimiva laite isoille raskaille putkille, niin varmasti on
joka poika tekemässä ja toteuttamassa omaa jalustaa, sen verran kalliita kunnolliset valmiit kun on!
Jatketaan samaan malliin niin eiköhän tulostakin synny!



Pete

[Timpe]

Olen katsellut myöskin sitä, että nuo ohjauselektroniikat saisi tosiaankin ostettua valmiina ja esimerkiksi firma josta tilasin kupolin pyöritysmoottorit toimittaa myös kaikenlaista hitech moottoria ym joista saisi siis loput sähköosista tehtyä niin, että jäljelle jäisi vain tuon mekaniikan rakentaminen.  Vielä pitäisi siis löytää joku rattaiden/välitysten valmistaja niin loput voisi tosiaankin valmistaa itse.

Petri tuossa yllä jo mainitsikin FS2 kapulan/ohjaimen, jota voin suositella tällaiseen rakenteluun. Tuo on itselläni käytössä Gemini G41:n kanssa ja on osoittautunut hyväksi, perusominaisuuksilla varustetuksi goto-ohjaimeksi. Webbi-sivujen mukaan tuon saa sovitettua melkein minkä tahansa askelmoottorin/tehdasjalustan pariksi, joten se on tässäkin mielessä hyvä valinta ATM-projekteihin.

Rattaista/matopyöristä tutkin itsekin asiaa reilut vuosi sitten ja löysin parikin valmistajaa maailmalta, joilta saa korkealaatuista mekaniikkaa näihin tarpeisiin. Hintaa kelvolliseen kokonaisuuteen 300/1500:n kokoluokassa tuli tuoltakin nelinumeroisia summia (taaloina tosin). Valitettavasti olen hukannut nuo sivut kirjanmerkeistäni viime syksyisen konerikon myötä, mutta Byersin valmistamia matopyöriä pidetään arvossaan ympäri nettiä. Niiden ostaminen vaatii tosin salapoliisintyötä jälleenmyyjän löytämiseksi (pikahaulla löytyi tämä: http://astro.umsystem.edu/apml/ARCHIVES/OCT97/msg00054.html), mutta sitähän tuollainen projekti muutenkin vaatii. (Tämä löytyi vielä lisää: http://www.astronomy.net/astroguide/ag100.html)

Voisin postata myöhemmin vielä toimivan akselijarrun periaatekuvan, jonka Timosen Veijo on ideoinut tuohon JS Dobson viritelmään, jonka omistan nykyään. Tuollaisella jarrulla pääsee niin pehmeään (puolijäykkään) akselien lukitukseen, että moni kaupallinen jalusta jää toiseksi... 

[Pete]

   


http://www.gierlinger.cc/schnecke.htm     http://www.astro-electronic.de/


Löytyi nuo!


Pete

[veka]

Ei kannata lannistua tiukoista kommenteista vaan jatka rohkeasti jalustan tekemistä! Totuus on varmastikkin se, että kunnollisen esimerkiksi Kaitzun mainitseman losmandyn tasoisen jalustan tekeminen on todella haastavaa ja on uskomaton saavutus jos sellaisen onnistuu todella rakentamaan.
 
 Olen katsellut myöskin sitä, että nuo ohjauselektroniikat saisi tosiaankin ostettua valmiina ja esimerkiksi firma josta tilasin kupolin pyöritysmoottorit toimittaa myös kaikenlaista hitech moottoria ym joista saisi siis loput sähköosista tehtyä niin, että jäljelle jäisi vain tuon mekaniikan rakentaminen.  Vielä pitäisi siis löytää joku rattaiden/välitysten valmistaja niin loput voisi tosiaankin valmistaa itse.

Loppuhinta nousisi varmasti lähelle 5000e ellei enemmänkin ja vaatisi muutaman 100 työtuntia päälle, mutta varmaankin tuo olisi mahdollisuuksien rajoissa. Piirräppäs Kaitzu 100kg kuormaa kantava haarukka jalusta johon voi tyrkätä ainakin 16" tötterön ja adaptereineen siitä pienemmän niin rakennetaan pari kappaletta 

Mikko

Tästäpä linkistä  http://picasaweb.google.com/veijokallio  löytyy kuvia mm. jämerästä haarukkajalustastani, joka kannattelee 16'' f/5  sekä 6'' f/8 newtoneita. CCD -kuvausta kaukoputken läpi on tuolla laitteistolla tullut harrastettua vuodesta 2002 lähtien kohtuullisella menestyksellä. Materiaalikulut jalustalle ilman seurantaa olivat peräti 300 mk (=n.50e !) romuliikkeestä ostettuna, tosin aikaa siitä on vierähtänyt yli 20 vuotta

[Mikko Päivinen]

No niin löytyypäs niitä tarvikkeita laadukkaaseen kiinteään jalustaan! Ihastuin välittömästi noihin http://www.gierlinger.cc/schnecke.htm ja elektroniikka sitten tuolta
http://www.telescope-service.com/FS2/start/FS2.html
 
Toki jalustalle tulisi painoa rajusti ja hintaakin kertyisi muutaman 1000e, mutta noilla vermeillä saisi hyvin rakenneltua kiinteän jalustan observatorioon.

Haluaisin haarukkajalustan lähinnä siksi, että ei tarvitsisi murehtia meridian flipeistä.


 Vekalla onkin melkoiset rakennelmat. Hienoa kun laitteet ovat palvelleet vuosia.

Mikko

[Lauri Kangas]

Tuo vekan järkäle suorastaan kiehtova viritys. Tuollaisen kirveellä veistetyn mötikän kanssa häärääminen, varsinkin jos se palvelee noin hyvin ja kauan, tekee harrastamisesta varmasti melkoisen antoisaa verrattuna siihen että ostaa kaiken valmiina. Sitä on varmaan itsekin pakko opetella hitsaamaan ja sorvaamaan tulevaisuutta ajatellen. :)

[Meade-mad]

Kantolan Timpalta kannattaa kysellä jalustan rakentamisesta. Löytyy täältä Astronetistäkin... Akselisto on haarukka. Upea sellainen.

Matopyörävaihde on useassa toimivassa tapauksessa korvattu pyöreällä kiekolla ja kevlarvetohihnalla kiristimineen. Eikös Ursan Astrofox ole myös hihnavetoinen ilman matopyörää? Se yksinkertaistaa ja halventaa rakennetta merkittävästi. Jalustan kallein osa on tuo ratasvaihde (se nelinumeroinen summa)

jk

[mistral]

                            Tämä astronetin kyky tuoda uutta tietoa hämmentää. Eilen tuntui siltä, että vastassa on hi-tecin seinä, mutta nyt
näyttää paljon valoisammalta. Todellakin, osia valmistetaan-- niitä ei tarvitse teettää.
                 Vekan kierretanko toteutus on myös fiksu ti-ratkaisu. Tuli mieleen, että voisiko suorasta kierretangosta, joka käyttäisi esim.
metrin mittaista vipua, tehdä seurannan Sillä voisi  seurata ehkä 3 tunnin rupeaman...

[Pete]

Täytyy myöntää ihan samaa, lähti aika kankeasti tämä liikkeelle, mutta nyt suorastaan näitten tulleidenkin juttujen
avulla ideat sun muut senkuin pusuaa.
Lisää vaan tämmöstä niin on varmasti meille kaikille hyötyä tästä, idean arkkusia vaan avoimeksi 


Pete

[ajt]

Jos näihin matopyörää halvempiin ratkaisuihin on valmis, eli siihen, että skrollataan vain jotakin sektoria myöten, löytyy tangentiaaliseurantaa varten ohjeet jostakin 70-80 lukujen taitteessa julkaistusta Ursan jostakin sinikantisesta parisataasivuisesta oppaasta. Siinä oli parissa viimeisessä luvussa ohjeet yksinkertaisten seurantalaitteiden rakenteluun. Mulla on kyseinen opus, mutta se on ollut muuttolaatikoiden sopukoissa jo muutama kymmenen vuotta. En osaa selkäytimestä antaa parempaa referenssiä.  Olisiko ollut yksi tekijöistä Heikkilä?

[Timpe]

Rattaista/matopyöristä tutkin itsekin asiaa reilut vuosi sitten ja löysin parikin valmistajaa maailmalta, joilta saa korkealaatuista mekaniikkaa näihin tarpeisiin. Hintaa kelvolliseen kokonaisuuteen 300/1500:n kokoluokassa tuli tuoltakin nelinumeroisia summia (taaloina tosin)... 

http://www.gierlinger.cc/schnecke.htm
Löytyi nuo!

Jep, tuo Gierlinger on se toinen osatoimittaja (Byersin lisäksi) seurannan matopyörille ja hammasrattaille jota kehuttiin ympäri nettiä. Taas kerran laatu ja hinta kulkevat käsi kädessä = molemmat korkeita.

Liitekuvassa on se lupaamani akselijarrun kuva. Jos teet tuollaisen esim. halkaisijaltaan esim. 50-60 mm akselille, niin tee vanerikiekoista riittävän leveät jarrupalat, joita kiristetään sorvattua akselia vasten. Kitkan säätöä voi muuttaa pehmeämmäksi hiomalla akselin pintaa sileämmäksi tai lisäämällä rasvaa kitkapintoihin. Pikalukitus löytyy polkupyöräliikkeestä ja muut osat saa tehtyä helposti, jos omaa perustaidot metallintyöstöön ja hitsaukseen/sorvaukseen. Tuollainen lukitus toimii hyvin raskaankin kuorman alla ja pikalukituskahvaa säätämällä saa liikkeen juuri sopivan tahmeaksi (tai kokonaan lukkoon). Idea on vain tehdä osista riittävän suuret, millä saadaan aikaan pehmeä liukukitka ja toisaalta kireä lukitus (tätä eivät esim. kiinalaiset EQ-jalustojen tekijät ymmärrä, kun tekevät akselilukitukset halkaisijaltaan alle 10 mm lukituspaloilla).

[veka]

Jos näihin matopyörää halvempiin ratkaisuihin on valmis, eli siihen, että skrollataan vain jotakin sektoria myöten, löytyy tangentiaaliseurantaa varten ohjeet jostakin 70-80 lukujen taitteessa julkaistusta Ursan jostakin sinikantisesta parisataasivuisesta oppaasta. Siinä oli parissa viimeisessä luvussa ohjeet yksinkertaisten seurantalaitteiden rakenteluun. Mulla on kyseinen opus, mutta se on ollut muuttolaatikoiden sopukoissa jo muutama kymmenen vuotta. En osaa selkäytimestä antaa parempaa referenssiä.  Olisiko ollut yksi tekijöistä Heikkilä?

Kyseessä taitaa olla Ursan julkaisu VII "Tähtien ja galaksien maailma" (toimittajat Tapio Markkanen ja Seppo Linnaluoto). Siinä on loppupuolella Vilppu Piirolan mielenkiintoinen hieman matematiikkaakin sisältävä artikkeli "Kiertokoneisto harrastajan kaukoputkeen".

[ajt]

Kyseessä taitaa olla Ursan julkaisu VII "Tähtien ja galaksien maailma" (toimittajat Tapio Markkanen ja Seppo Linnaluoto). Siinä on loppupuolella Vilppu Piirolan mielenkiintoinen hieman matematiikkaakin sisältävä artikkeli "Kiertokoneisto harrastajan kaukoputkeen".

Juu, sehän se olikin. Onko hyllyssä?

[veka]

Juu, sehän se olikin. Onko hyllyssä?

Löytyy toki hyllystäni. Kyseinen artikkeli pohdintoineen erityisesti innosti aikoinaan kehittelemään seurantalaitteistoa jalustaani. En ole halukas myymään kyseistä teosta jos joku sellaista tiedustelisi. Näitä vanhoja ajan kellastamia ursan kirjoja kun on aina mukava silloin tällöin selailla. Voisikohan Ursa julkaista kyseisen artikkelin uudelleen Tähdet ja Avaruus -lehdessä tai jopa koko kirjan kunhan tähtitiedettä käsittelevä osa korjataan nykytietämystä vastaavaksi ?