Avaruus.fi - keskustelualue

Joops jatketaan tuolta EQ 6esta tänne.
Eli ajattelin tehdä itse kunnon tukevan ekvatoriaalisen jalustan kiinteälle tolpalle torniin.
Hommailin jo osiakin, mm peräkärryn akselit kestää 580kg kpl, noita 2kpl.
Tuosta sitten pikkuhiljaa rakennellen, pää ollukkin kokoajan täynnä ajatuksia sun muuta.
Minä kun en piirtele, näen asiat aina päässä ja toteutan.
Otetaan vastaan vinkkejä, ideoita, no saa moittiakkin  :angel:
Ideoita  ym meidän muidenkin iloksi!
Ja jos joku tietää kertoa mitä ongelmia edessä saattaisi olla tai muuta, mahd. omia toteutuksiakin.


Pete

                          Mielenkiintoinen projekti. Lähdit siis liikkeelle ostamalla peräkärryn akselit?  Kyllähän niissä lujuutta on, mutta miten
niihin rakennetaan seurantamoottori? Toinen kysymys: onko näissä peräkärryn akseleissa koneistettu välys laakerin sisäkooliin jämpti?
Itselläni ei ole ensimmäistäkään ekvatoriaalijalustaa, mutta tällainen rakentelu kiinnostaa. Jos voisit kuitenkin piirtää luonnoksen, niin
se auttaisi. Lykkyä tykö.

Ajattelitko tehdä haarukan vai saksalaisen?

jk

Moro!

Pikakäynti...
Eli...raa asti saksalainen ripustus, käyttäen suht valmiita ja muokattavia kaupasta saatavia
osia. Tutkailin tuossa välysasiaa ja enpä huomannut minkäänmoista välystä ja saahan noita tiukattua
niinkuin autossakin etupyörän laakeria tarvittaessa. Katsoo sitten kun on kasassa ja lyö kuormaa
päälle, onko välyksiä(säädetään tarvittaessa) .
Moottori homman toteutus on vielä avoin, mutta pää käy kokoajan ja ideat voi tulla milloin vain.
Laitan kuvia kunhan saan itse jalustan nippuun, sen jälkeen sitten seurannan kehittely lähtee kunnolla
eteenpäin. Ajatuksena samalla olis toteuttaa tää mahdollisimman pienellä budjetilla.

Edit. luin eilen väärin, akselit kestää 750kg.

Pete

Lainaus käyttäjältä: Pete - 06.05.2009, 16:05:33
Edit. luin eilen väärin, akselit kestää 750kg.

Mitä se tarkoittaa että akselit kestää 750kg?

Kaizu

Peräkärryn alla  :cool:
Ilmeisesti testattu ja luokiteltu painon kesto. (suomessa kaikki tuommonen alakanttiin(varmuus kerrointa))



Pete

Kaizu varmaan tarkoitti hakea vastausta siihen, miten tuota kantavuutta voi suoraan hyödyntää rakennelmassasi? Mihin suuntaan voimat kohdistuvat, onko niille merkitystä juurikaan, ellet aio laittaa koko tähtitornia pyörimään samalle akselille...?
:wink:

Olen monesti lukenut täällä kun on todettu jalustojen akseleiden hentoutta ja heikkoutta
kunnon kuormaa päälle laitettaessa. Luulisinpa noiden 750kg akseleiden ja rakenteiden
olevan sitä luokkaa ettei vähästä hätkähdä. Pitää tietysti olla muidenkin rakenteiden samalla tasolla
ja pyrkiä välttämään huonoja/heikkoja ratkaisuja, nuo akselit vasta yksi osa kokonaisuutta.
Hain kyllä jutullani alun alkaen myöskin ideoita, en pelkkää kritiikkiä  :cheesy:


Pete

Sille pikkuruiselle insinöörille sisälläni, joka on vuosikymmenet suunnitellut mekaanisia rakenteita, tuo "kestää 750kg" ei sano mitään.
Esitin tuon kysymyksen herättääkseni rakentajan pohtimaan, mitä tuo tarkoittaa. Jos ymmärrys mekaniikasta on sillä tasolla että pohdintaa ei synny, ei ennuste jalustan onnistumiselle ole hyvä.
Toisaalta, Scott Losmandy pohdiskeli samoja asioita 80-luvulla ja päätyi rakentamaan itselleen jalustan ja sitten vielä muillekkin.

Jalustaa ja akselistoja ei yleensä mitoiteta sen mukaan että ne eivät katkea kaukoputken painosta, ei edes myötörajan mukaan.
Ohuilla akseleilla joustot alkavat haitata toimintaa, vaikka ovatkin kimmoisia. Ennemminkin värähtelyominaisuudet mitoittavat akseliston.
Koko paketin jousivakio yhdessä systeemin massan kanssa määräävät ominaistaajuuden. Vaimenemisominaisuudet ovat myös merkittäviä.
Sitä kautta määräytyy, kuinka monta heilahdusta tapahtuu ennen kuin jalusta kosketuksen jälkeen rauhoittuu. Yhdessä nämä kertovat kauanko jalustan rauhoittuminen kestää. Ilman seurantaa nämä pahimmillaan aiheuttavat sen että kohde on karannut näkökentästä ennen kuin jalusta on lakannut hytkymästä. Seurantajalusta taas saa seurannasta herätteitä niin että se ei koskaan lakkaa tärisemästä.
Se että jalustassa on muutama tukeva osa, ei tee kokonaisuudesta tukevaa. Heikoin lenkki määrää kokonaisuudesta. Olen huomannut että monet rakentavat jalustaansa tukevan tolpan ja hankkivat päälle tarkan ja tukevan akseliston ja sitten heikentävät rakenteen kytkemällä osat toisiinsa kolmella hennolla kierretangolla. Pahimmillaan vielä niin että kierretankoja on myös tolpan alapäässä.
Akselin jäykkyys kasvaa halkaisjan myötä. Jos halutaan tehdä kevyt ja jäykkä akseli, on rakenne isohalkaisijainen putki. Laakeroinnin tukevuus paranee kun laakereiden keskinäinen etäisyys kasvaa. Yleisesti jäykät ja kevyet rakenteet ovat suuridimensioisia kotelorakenteita. Ääriesimerkistä käy vanha Hiace. Alle millin pellistä tehtyyn koteloon voi kuormata yli tonnin painoa ilman että rakenne sortuu.
Peräkärryn laakeroinnissa haetaan eri asioita kuin kaukoputken jalustassa. Pyörä pyörii kohtuu suurilla kierroksilla ja kohtuu suuren kuorman alla. Välyksiä saa (ja pitää) olla eikä muutaman kymmenesosamillin heitot haittaa mitään.

Valokuvausjalustassa vaativin osa lienee tuntiakselin liikutuskoneisto. Kaupallisissa jalustoissa se useimmiten on ruuvivaihde.
Jos haluaa 1" seurantatarkkuuden, saa maksimi virhe koneistuksessa hampaide välillä olla 0.00048mm kun ison pyörän säde on 100mm. Siitä voi kalkuloida, minkälaisen tarkkuusvaatimuksen jalustalleen asettaa ja minkä kokoinen ruuvivaihteesta tulee.

Rakensin itselleni seurantajalustan (itse asiassa useitakin) ja sain sen toimimaankin niin että sain 3 m:n polttovälillä puolen minuutin valotuksia.
Virheet olivat muutaman kaarisekunnin luokkaa ja ruuvivaihteen halkaisja oli pääpeilin kokoluokkaa (10").
Saanti oli n 50% ja kyllästyin jatkuvaan säätämiseen ja ostin sitten kaupallisen jalustan. Elättelen toiveita että saan vielä joskus kotikonstein tehtyä tarkemman jalustan kuin tuo G-11.
Selasin tuossa juuri Geminin manuaalia ja totesin että eihän minun tarvitsekkaan tehdä kuin mekaniikka, ohjausboxin gotoineen saa kaupasta parilla tonnilla.

Kaizu

Hmmm... hyvän puheen Kaitzu pidit! Ja varmaan jonkinmoista kokemuksen ääntäkin.
Vaan en näihin heti(idean) tyrmääviin kommentteihin kompastu.
Sanoisinko, että asia meni taas pikkusen liian tietelliseksi ja insinöörien laskenta ja piirustus
pöydille. Teoria on aina teoriaa ja käytäntössä tekeminen aivan eriasia, kätännössä kokeileminen
ja soveltaminen paljon hauskempaa kuin ns. kynällä pyörittely, ja onnistuessaan palkitsee huomattavasti paremmin kuin
paperilla.
Tulee mieleen eräs ns. "dippa" insinööri tuolta meidän paikallisesta huoltoaseman baarista joka "tietää" ja
"osaa" kaiken, oli asia/ala sitten mikä hyvänsä!!! Lopputulos kuitenkin kyseisenkin (50v) tyypin kohdalla
on olla työtön(jo 4v), kuitenkaan kyseisellä herralla käytännön kokemus yleensäkkään ei oikein vastaa
nyky vaatimuksia. Jalustasta kokonaiseedessaan joka tapauksessa on tarkoitus tehdä kaikilta osin
mahdillisimman tukeva. Kukaan ei minun mielestä voi väittää etteikö kyseiset pyörän akselit sovellu
jalustan tekemiseen, eihän tietääkseni kukaan ole edes moiseen hommaan koskaan ryhtynyt, eli se
siitä kokemuksesta. Väittää voi aina mitä hyvänsä, kokeilkaa itse ja todentakaa soveltumattomuus.
Minä ainakin kokeilen ja toivon mukaan onnistun mahdollisimman hyvin.
Edelleenkin toivon ideoita ja hyväksi todettuja ratkaisuja jos keneltä mitä löytyy, kohdistuen  kaikkiin
paikkoihin kuseisessä jalustassa.  :cool:


Pete

 Ei kannata lannistua tiukoista kommenteista vaan jatka rohkeasti jalustan tekemistä! Totuus on varmastikkin se, että kunnollisen esimerkiksi Kaitzun mainitseman losmandyn tasoisen jalustan tekeminen on todella haastavaa ja on uskomaton saavutus jos sellaisen onnistuu todella rakentamaan.

Olen katsellut myöskin sitä, että nuo ohjauselektroniikat saisi tosiaankin ostettua valmiina ja esimerkiksi firma josta tilasin kupolin pyöritysmoottorit toimittaa myös kaikenlaista hitech moottoria ym joista saisi siis loput sähköosista tehtyä niin, että jäljelle jäisi vain tuon mekaniikan rakentaminen.  Vielä pitäisi siis löytää joku rattaiden/välitysten valmistaja niin loput voisi tosiaankin valmistaa itse.

Loppuhinta nousisi varmasti lähelle 5000e ellei enemmänkin ja vaatisi muutaman 100 työtuntia päälle, mutta varmaankin tuo olisi mahdollisuuksien rajoissa. Piirräppäs Kaitzu 100kg kuormaa kantava haarukka jalusta johon voi tyrkätä ainakin 16" tötterön ja adaptereineen siitä pienemmän niin rakennetaan pari kappaletta  :cheesy:

Mikko

Jos tarkemmin luet läpi höpinäni, huomaat että siinä ei ole tyrmätty mitään ideaa.
Kommentit perustuvat omakohtaiseen kokemukseeni. En yleensä ole kuunnellut muiden neuvoja vaan olen halunnut itse todeta samat asiat. Jonkun neuvon olen todennut vääräksi, useimmat oikeiksi.
Omassa laiterakennuksessani ei tavoitteena ole ollut kustannussäästö, vaan se että haluan saada paremman vekottimen kuin kaupasta on saatavissa. Jalustan kohdalla se ei ole vielä onnistunut.
Työttömyyttä minäkin tässä odottelen, vielä ei ole osunut kohdalle. Nykytilanteessa kohdalle osuminen ei riipu teknisen osaamiseni tasosta vaan maailman paperinkulutuksen trendistä. Työmarkkinakelpoisuutta alentaa ikä, vaikka korkeampaan ikään useimmiten liittyy pidempi kokemus ja parempi osaaminen. Edellyttää että kokemus on hankittu muualla kuin Esson baarissa.

Kokemus on osoittanut että matematiikka kuvaa teknisten laitteiden toimintaa paremmin kuin tuntemukset. Suunnittelussa säästää aikaa ja materiaalia jos osaa laskea akselin taipuman, sen sijaan että tekee joukon akseleita ja kokeilee, mikä on sopivin. Tuloksen ymmärtäminen edellyttää suhteellisuuden tajua niin että ymmärtää mitä 0.00048mm tarkoittaa. Usein tämä on se kriittinen kohta, myöskin diplomi-insinööreillä.

Lainaus käyttäjältä: Mikko Päivinen - 07.05.2009, 11:49:38
Piirräppäs Kaitzu 100kg kuormaa kantava haarukka jalusta johon voi tyrkätä ainakin 16" tötterön ja adaptereineen siitä pienemmän niin rakennetaan pari kappaletta

Se on jo piirrety ja tehtykin, siinä nokalla on 1/2 metrin Newton Halkian tornissa. Kaupalliseen valmistukseen kuvat eivät sellaisenaan käy, koska ruuvivaihde on uniikki (peräisin Kaivopuiston tornista). Pienin muutoksin sellaisen voisi tehdä eikä minun tarvitsisi keksiä kovin paljoa itse, riittää kun kopioin Kantolan Timpan haarukan. Täytyypä sellainen suunnitella, jos kerran kysyntää on.

Kaizu

 Huomasin juuri, että ainakin Astrophysics vaatii jalustan sarjanumeron jos heiltä tilaa ohjauselektroniikkaa  :angry: Kyllähän tuon nyt arvata saattoi. Mitäs muita vastaavia löytyy markkinoilta?

Mikko

Lainaus käyttäjältä: Mikko Päivinen - 07.05.2009, 12:22:39
Huomasin juuri, että ainakin Astrophysics vaatii jalustan sarjanumeron jos heiltä tilaa ohjauselektroniikkaa  :angry: Kyllähän tuon nyt arvata saattoi. Mitäs muita vastaavia löytyy markkinoilta?

Mikko

Kävisikö nämä?
http://www.telescope-service.com/FS2/start/FS2.html (http://www.telescope-service.com/FS2/start/FS2.html)

                          Pete, jos käytät tätä jalustaa visuaalihavainnointiin, niin siinä se varmasti palvelee. Mutta, jos otetaan kuvia, niin
pullonkaulaksi tulee luultavasti seurantakoneisto. En ainakaan itse ole, asiaa pähkäiltyäni, keksinyt muuta ratkaisua, kuin kierukka
välityksen. Tuo Kaizun 5/10000 mmm toleranssi voi jossain valtavissa suurennuksissa olla paikallaan, mutta onneksi ei pienissä. Kaikkein
suurin "taistelu" on kuitenkin ilmakehän kanssa täällä Suomessa, se syö useimmiten monta nollaa pois optimista. Paradoksaalista
tässä rakentelussa on se, että mitä suurempi on kaukoputki, sitä pienempi on toleranssi.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 07.05.2009, 14:24:22
                           Tuo Kaizun 5/10000 mmm toleranssi

Ei se mikään toleranssi ole. Luku kertoo kuinka iso virhe 100mm:n säteellä aiheuttaa 1" kulmavirheen.
Jos sallitaan 4" kaarisekunnin virhe, luvuksi tulee n. 0.002mm ja kun jos säde samaan aikaan on 1m luku onkin 0.02mm.

Oman Losmandyn tarkkuus jää alle 5" ja säde on 71.4mm. Maksimi virhe hammastuksessa on silloin 0.0018mm. Tuohon tarkkuuteen en vielä kotikonstein pysty.

Valokuvassa 2" virhe näkyy tähtien soikeutena. Kuvausutken polttoväli on 2130mm.

Itse ostin Gemini-paketin jälkeenpäin, eikä kukaan missään vaiheessa kysynyt, mitä sillä aion tehdä. Geminiin pystyy asettamaan kummankin akselin välityksen kun käyttää Custom mount asetusta (versiosta 4 alkaen). Valmiita jalustojakin on valikossa useita.
Manuaali löytyy Losmandyn sivuilta.

Kaizu

Nythän tää keskustelu suorastaan räjähti käyntiin  :laugh: Tämmöstä sen olla pitääkin, alkaa idean kukkaset paremmin rehottaa kun alkaa tulla monipuolista
keskustelua. Veikkaanpa et jos tästäkin aiheesta saadaan onnistumaan jonkin moinen kohtuullisen hyvin toimiva laite isoille raskaille putkille, niin varmasti on
joka poika tekemässä ja toteuttamassa omaa jalustaa, sen verran kalliita kunnolliset valmiit kun on!
Jatketaan samaan malliin niin eiköhän tulostakin synny!



Pete

Lainaus käyttäjältä: Mikko Päivinen - 07.05.2009, 11:49:38
Olen katsellut myöskin sitä, että nuo ohjauselektroniikat saisi tosiaankin ostettua valmiina ja esimerkiksi firma josta tilasin kupolin pyöritysmoottorit toimittaa myös kaikenlaista hitech moottoria ym joista saisi siis loput sähköosista tehtyä niin, että jäljelle jäisi vain tuon mekaniikan rakentaminen.  Vielä pitäisi siis löytää joku rattaiden/välitysten valmistaja niin loput voisi tosiaankin valmistaa itse.

Petri tuossa yllä jo mainitsikin FS2 (http://www.telescope-service.com/FS2/start/FS2.html) kapulan/ohjaimen, jota voin suositella tällaiseen rakenteluun. Tuo on itselläni käytössä Gemini G41:n kanssa ja on osoittautunut hyväksi, perusominaisuuksilla varustetuksi goto-ohjaimeksi. Webbi-sivujen mukaan tuon saa sovitettua melkein minkä tahansa askelmoottorin/tehdasjalustan pariksi, joten se on tässäkin mielessä hyvä valinta ATM-projekteihin.

Rattaista/matopyöristä tutkin itsekin asiaa reilut vuosi sitten ja löysin parikin valmistajaa maailmalta, joilta saa korkealaatuista mekaniikkaa näihin tarpeisiin. Hintaa kelvolliseen kokonaisuuteen 300/1500:n kokoluokassa tuli tuoltakin nelinumeroisia summia (taaloina tosin). Valitettavasti olen hukannut nuo sivut kirjanmerkeistäni viime syksyisen konerikon myötä, mutta Byersin valmistamia matopyöriä pidetään arvossaan ympäri nettiä. Niiden ostaminen vaatii tosin salapoliisintyötä jälleenmyyjän löytämiseksi (pikahaulla löytyi tämä: http://astro.umsystem.edu/apml/ARCHIVES/OCT97/msg00054.html (http://astro.umsystem.edu/apml/ARCHIVES/OCT97/msg00054.html)), mutta sitähän tuollainen projekti muutenkin vaatii. (Tämä löytyi vielä lisää: http://www.astronomy.net/astroguide/ag100.html (http://www.astronomy.net/astroguide/ag100.html))

Voisin postata myöhemmin vielä toimivan akselijarrun periaatekuvan, jonka Timosen Veijo on ideoinut tuohon JS Dobson viritelmään, jonka omistan nykyään. Tuollaisella jarrulla pääsee niin pehmeään (puolijäykkään) akselien lukitukseen, että moni kaupallinen jalusta jää toiseksi...  :rolleyes:

   


http://www.gierlinger.cc/schnecke.htm     http://www.astro-electronic.de/


Löytyi nuo!


Pete

Lainaus käyttäjältä: Mikko Päivinen - 07.05.2009, 11:49:38
Ei kannata lannistua tiukoista kommenteista vaan jatka rohkeasti jalustan tekemistä! Totuus on varmastikkin se, että kunnollisen esimerkiksi Kaitzun mainitseman losmandyn tasoisen jalustan tekeminen on todella haastavaa ja on uskomaton saavutus jos sellaisen onnistuu todella rakentamaan.

Olen katsellut myöskin sitä, että nuo ohjauselektroniikat saisi tosiaankin ostettua valmiina ja esimerkiksi firma josta tilasin kupolin pyöritysmoottorit toimittaa myös kaikenlaista hitech moottoria ym joista saisi siis loput sähköosista tehtyä niin, että jäljelle jäisi vain tuon mekaniikan rakentaminen.  Vielä pitäisi siis löytää joku rattaiden/välitysten valmistaja niin loput voisi tosiaankin valmistaa itse.

Loppuhinta nousisi varmasti lähelle 5000e ellei enemmänkin ja vaatisi muutaman 100 työtuntia päälle, mutta varmaankin tuo olisi mahdollisuuksien rajoissa. Piirräppäs Kaitzu 100kg kuormaa kantava haarukka jalusta johon voi tyrkätä ainakin 16" tötterön ja adaptereineen siitä pienemmän niin rakennetaan pari kappaletta  :cheesy:

Mikko

Tästäpä linkistä  http://picasaweb.google.com/veijokallio  löytyy kuvia mm. jämerästä haarukkajalustastani, joka kannattelee 16'' f/5  sekä 6'' f/8 newtoneita. CCD -kuvausta kaukoputken läpi on tuolla laitteistolla tullut harrastettua vuodesta 2002 lähtien kohtuullisella menestyksellä. Materiaalikulut jalustalle ilman seurantaa olivat peräti 300 mk (=n.50e !) romuliikkeestä ostettuna, tosin aikaa siitä on vierähtänyt yli 20 vuotta :smiley:

No niin löytyypäs niitä tarvikkeita laadukkaaseen kiinteään jalustaan! Ihastuin välittömästi noihin http://www.gierlinger.cc/schnecke.htm (http://www.gierlinger.cc/schnecke.htm) ja elektroniikka sitten tuolta
http://www.telescope-service.com/FS2/start/FS2.html (http://www.telescope-service.com/FS2/start/FS2.html)

Toki jalustalle tulisi painoa rajusti ja hintaakin kertyisi muutaman 1000e, mutta noilla vermeillä saisi hyvin rakenneltua kiinteän jalustan observatorioon.

Haluaisin haarukkajalustan lähinnä siksi, että ei tarvitsisi murehtia meridian flipeistä.


Vekalla onkin melkoiset rakennelmat. Hienoa kun laitteet ovat palvelleet vuosia.

Mikko

Tuo vekan järkäle suorastaan kiehtova viritys. Tuollaisen kirveellä veistetyn mötikän kanssa häärääminen, varsinkin jos se palvelee noin hyvin ja kauan, tekee harrastamisesta varmasti melkoisen antoisaa verrattuna siihen että ostaa kaiken valmiina. Sitä on varmaan itsekin pakko opetella hitsaamaan ja sorvaamaan tulevaisuutta ajatellen. :)

Kantolan Timpalta kannattaa kysellä jalustan rakentamisesta. Löytyy täältä Astronetistäkin... Akselisto on haarukka. Upea sellainen.

Matopyörävaihde on useassa toimivassa tapauksessa korvattu pyöreällä kiekolla ja kevlarvetohihnalla kiristimineen. Eikös Ursan Astrofox ole myös hihnavetoinen ilman matopyörää? Se yksinkertaistaa ja halventaa rakennetta merkittävästi. Jalustan kallein osa on tuo ratasvaihde (se nelinumeroinen summa)

jk

                            Tämä astronetin kyky tuoda uutta tietoa hämmentää. Eilen tuntui siltä, että vastassa on hi-tecin seinä, mutta nyt
näyttää paljon valoisammalta. Todellakin, osia valmistetaan-- niitä ei tarvitse teettää.
                 Vekan kierretanko toteutus on myös fiksu ti-ratkaisu. Tuli mieleen, että voisiko suorasta kierretangosta, joka käyttäisi esim.
metrin mittaista vipua, tehdä seurannan :smiley: Sillä voisi  seurata ehkä 3 tunnin rupeaman...

Täytyy myöntää ihan samaa, lähti aika kankeasti tämä liikkeelle, mutta nyt suorastaan näitten tulleidenkin juttujen
avulla ideat sun muut senkuin pusuaa.
Lisää vaan tämmöstä niin on varmasti meille kaikille hyötyä tästä, idean arkkusia vaan avoimeksi  :cheesy:


Pete

Jos näihin matopyörää halvempiin ratkaisuihin on valmis, eli siihen, että skrollataan vain jotakin sektoria myöten, löytyy tangentiaaliseurantaa varten ohjeet jostakin 70-80 lukujen taitteessa julkaistusta Ursan jostakin sinikantisesta parisataasivuisesta oppaasta. Siinä oli parissa viimeisessä luvussa ohjeet yksinkertaisten seurantalaitteiden rakenteluun. Mulla on kyseinen opus, mutta se on ollut muuttolaatikoiden sopukoissa jo muutama kymmenen vuotta. En osaa selkäytimestä antaa parempaa referenssiä.  Olisiko ollut yksi tekijöistä Heikkilä?

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 07.05.2009, 23:15:37
Rattaista/matopyöristä tutkin itsekin asiaa reilut vuosi sitten ja löysin parikin valmistajaa maailmalta, joilta saa korkealaatuista mekaniikkaa näihin tarpeisiin. Hintaa kelvolliseen kokonaisuuteen 300/1500:n kokoluokassa tuli tuoltakin nelinumeroisia summia (taaloina tosin)...  :rolleyes:

Lainaus käyttäjältä: Pete - 08.05.2009, 00:20:53
http://www.gierlinger.cc/schnecke.htm
Löytyi nuo!

Jep, tuo Gierlinger on se toinen osatoimittaja (Byersin lisäksi) seurannan matopyörille ja hammasrattaille jota kehuttiin ympäri nettiä. Taas kerran laatu ja hinta kulkevat käsi kädessä = molemmat korkeita.

Liitekuvassa on se lupaamani akselijarrun kuva. Jos teet tuollaisen esim. halkaisijaltaan esim. 50-60 mm akselille, niin tee vanerikiekoista riittävän leveät jarrupalat, joita kiristetään sorvattua akselia vasten. Kitkan säätöä voi muuttaa pehmeämmäksi hiomalla akselin pintaa sileämmäksi tai lisäämällä rasvaa kitkapintoihin. Pikalukitus löytyy polkupyöräliikkeestä ja muut osat saa tehtyä helposti, jos omaa perustaidot metallintyöstöön ja hitsaukseen/sorvaukseen. Tuollainen lukitus toimii hyvin raskaankin kuorman alla ja pikalukituskahvaa säätämällä saa liikkeen juuri sopivan tahmeaksi (tai kokonaan lukkoon). Idea on vain tehdä osista riittävän suuret, millä saadaan aikaan pehmeä liukukitka ja toisaalta kireä lukitus (tätä eivät esim. kiinalaiset EQ-jalustojen tekijät ymmärrä, kun tekevät akselilukitukset halkaisijaltaan alle 10 mm lukituspaloilla).

Lainaus käyttäjältä: ajt - 08.05.2009, 21:46:19
Jos näihin matopyörää halvempiin ratkaisuihin on valmis, eli siihen, että skrollataan vain jotakin sektoria myöten, löytyy tangentiaaliseurantaa varten ohjeet jostakin 70-80 lukujen taitteessa julkaistusta Ursan jostakin sinikantisesta parisataasivuisesta oppaasta. Siinä oli parissa viimeisessä luvussa ohjeet yksinkertaisten seurantalaitteiden rakenteluun. Mulla on kyseinen opus, mutta se on ollut muuttolaatikoiden sopukoissa jo muutama kymmenen vuotta. En osaa selkäytimestä antaa parempaa referenssiä.  Olisiko ollut yksi tekijöistä Heikkilä?

Kyseessä taitaa olla Ursan julkaisu VII "Tähtien ja galaksien maailma" (toimittajat Tapio Markkanen ja Seppo Linnaluoto). Siinä on loppupuolella Vilppu Piirolan mielenkiintoinen hieman matematiikkaakin sisältävä artikkeli "Kiertokoneisto harrastajan kaukoputkeen".

Lainaus käyttäjältä: veka - 09.05.2009, 00:44:35
Kyseessä taitaa olla Ursan julkaisu VII "Tähtien ja galaksien maailma" (toimittajat Tapio Markkanen ja Seppo Linnaluoto). Siinä on loppupuolella Vilppu Piirolan mielenkiintoinen hieman matematiikkaakin sisältävä artikkeli "Kiertokoneisto harrastajan kaukoputkeen".

Juu, sehän se olikin. Onko hyllyssä?

Lainaus käyttäjältä: ajt - 09.05.2009, 00:59:11
Juu, sehän se olikin. Onko hyllyssä?

Löytyy toki hyllystäni. Kyseinen artikkeli pohdintoineen erityisesti innosti aikoinaan kehittelemään seurantalaitteistoa jalustaani. En ole halukas myymään kyseistä teosta jos joku sellaista tiedustelisi. Näitä vanhoja ajan kellastamia ursan kirjoja kun on aina mukava silloin tällöin selailla. Voisikohan Ursa julkaista kyseisen artikkelin uudelleen Tähdet ja Avaruus -lehdessä tai jopa koko kirjan kunhan tähtitiedettä käsittelevä osa korjataan nykytietämystä vastaavaksi ?

Mainittu teos on itsestään selvyys jokaisen tähtiharrastajan kirjahyllyssä. No ehkä voidaan armahtaa 1980 ja sen jälkeen työuransa aloittaneet.

Olen rakennellut pari ruuviseurantaa, konstruktio on aika helppo ja toimii hyvin. Mitään gotoa sillä ei saa tehtyä. Rakennelma pitää muistaa "ladata" ennen pitkää valotusta. Käyttökelpoinen alue keskikohdan ympärillä on riittävä n. 5 min valotuksiin (10min sekanttiruuvilla). Silloin toimintaperiaatteesta aiheutuva seurantavirhe jää kaarisekunnin kokoluokkaan. Tuo vanha konstruktio perustui synkronimoottoriin mutta nykyaikana sen voi korvata helpommin säädettävällä askelmoottorilla. Havaintolaitejaosto voisi selvittää onko tekijänoikeudellisia esteitä skannata ko. ohjeet vaikkapa Ursan wikiin, kaiken kansan ihmeteltäväksi.
Sitten kun joku alkaa sitä oikeasti rakentamaan, niin ruuvin laatuun kannattaa kiinnitää huomiota. Prässäämällä tehdyissä kierretangoissa on usein kaksi kertaa kierroksella toistuva epäjatkuvuuskohta. Jos mahdollista, tehkää ruuvi sorvissa.

Kaizu

Itse tein ohjeiden innoittamana käsikäyttöisen sekanttiruuvin aivan 70-luvun lopussa. Yhden onnistuneen kuvan onnistuin ottamaan Orionin seudusta filmikameralla reppuselässä. Putki oli ostettu Anttilan postimyynnistä ja jouduin rakentelemaan semmoisen mitä nykyään kutsutaan wedgeksi tuohon putken mukana tulleeseen atsimutaalijalustaan. Teini-ikäisenä tuo oli aika iso operaatio, kun kaikki piti repiä olemassaolevista romuista rahanpuutteen takia. Eikä työkalujakaan ollut tarjolla (käsiporaa ja viilaa oli).

Nostalgiaa, eikä enää pysy aiheessa.

Heh, samanlainen nostalginen muisto kuin ajt:llakin, eli väsäsin Ursan kirjan ohjeen mukaan koulun metallityötunneilla sekanttiruuvihärvelin.
Ei siitä aivan täydellistä tullut kun sen valmiiksi sain - klappia oli ja tasapainotuskin oli mitä sattui kun Instrun RET-31:n siihen päälle laitoin.
Aika pian sillä heitin vesilintua  :azn:

Heh... Eikös nyt sitten olisi aika kehittää jotain uutta ja mielenkiintoista kun aika/tekniikka ja mahdollisuudet
ovat aivan toista luokkaa kuin muinoin ja tuntuu innostustakin olevan.


Pete

                             Näitä kierretankoja myy esim. Wexon oy ja materiaali on rst-teräs/ muovimutteri. Elikkä kierretankoja saa, mutta
saako järkevällä hinnalla sähkömoottorisysteemin, joka pystyy seuraamaan tähtien liikettä esim. 5"-10" tarkkudella. Tällä saataisiin useam-
man tunnin yhtäjaksoinen seuranta. Sähköpuolesta en ymmärrä, mutta voikohan askelmoottorilla säätää portaattomasti kierroslukua?

Askelmoottorissa ei säädetä varsinaisesti kierrosnopeutta, vaan annetaan pulsseja askeleille halutulla nopeudella, se aiheuttaa puolestaan sen, että liike on nykivä. Nykimisestä taas päästään eroon käyttämällä suurempia välityssuhteita ja vastaavasti nopeampaa askelnopeutta.

Siitäpä nimi askelmoottorikin...

Askelmoottoria voi puolestaan ohjata erityyppisillä tavoilla, jolloin päästään myös pienempiin liikeosiin, niitä tekniikoita en ole koskaan itse soveltanut. Mikroaskelista taisi olla puhetta aiemminkin.

Kari

Moro!


Laitanpa tähän kuvan osista joilla saadaan jalusta nippuun, ilman säätölaitteita/putken kiinnitystä.
Kolme pientä hitsausta, loput pulteilla.


Pete

Hilut näyttävät vastaavilta kuin Kaukoputken rakentajan käsikirjassa.

Turunen, Jari: Kaukoputken rakentajan käsikirja. Ursan julkaisuja 27. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1985. ISBN 951-9269-29-0.

Turunen tosin päätyi haarukkajalustaan, niin kuin viimeaikoina aika moni muukin itserakentaja.

jk

Tuommonen kirjahan olis hyvä uudistettuna painoksena, tai miksei vanhakin uusintana.
Ideathan ne ei vanhene koskaan ja jokainen voi keksiä uutta kun silmäilee vanhoja ideoita.



Pete

Iltaa!


Hmmm... Mitäs jos laittais EQ-5 den rattaat ja ruuvit tuohon jalustaan, sillon sais motukatkin edukkaasti ja
SynsCan in, on meinaan mahdollisesti menossa purkuun 1 kpl EQ 5, pitääpä tutkia, saisko niitä modattua tuohon mun tekeleeseen.
Voihan EQ-5 SynScan illakin ottaa jonkinmoisia valotus aikoja. Jos tämän mun jalustan tukevuus ja klapit on olemattomat niin
silloinhan seurantakin vois noilla vermeillä parantua. Ainakin mun EQ-5 malleissa on pikku lappia vähän joka suuntaan vaikka kuinka
tiukkailis.


Pete

EQ-5 ongelmat ovat matopyörän pieni halkaisija sekä koneistuksen epätarkkuus. Mitä pienempi matopyörä, sen tarkempi koneistus tarvitaan. Jostain muistan lukeneeni että matopyörän halkaisijan olisi hyvä olla objektiivin halkaisijan kanssa samaa luokkaa.

Haaveilet 30cm obiskasta niin sille sopiva pyörä olisi luokkaa 30cm halkaisijaltaan. Kaizun viestistä saat vinkkiä koneistustarkkuudesta. Pyöränhän ei tarvitse olla täyttä 360 astetta. Tunnin valotukseenhan riittää 15asteen sektori. Yhdeksänkymmenen asteen sektorilla touhuat koko yön.

Tärkeää on että r=riittävän suuri. Sektorin kanssa voit tahdä helpohkosti vaikka pyörän jonka r=30cm. Siihin kevlarhihnaveto, hihnan kiristin ja stepperi vetämään hihnaa. Hinta ei karkaa käsistä. Googlettamalla saat vinkkejä. vetoremmejä on yleisesti myynnissä. Sellaisen saat myös tekemällä lobotomian vanhalle skannerille.

jk

Lisäksi tuo eq5;n (sorry, ei toimi kaksoispiste) ratas on työstetty suoraan valettuun runkoon ainakin deklinaatioakselissa, eli sitä ei "oteta irti". RA;n matopyörästä en kyllä osaa sanoa, mutta lienee samoin?

Terve.

Jos oikein halvalla haluat päästä etkä tarvitse kuin seurannan, niin tässä linkissä on esitetty halpa vaihtoehto: http://www.atmsite.org/contrib/Harbour/SectorDrive.html (http://www.atmsite.org/contrib/Harbour/SectorDrive.html). Etuina tuossa on, että materiaalit saa vaikka Biltemasta ja tekemällä riittävän isosäteisen sektorin pysyvät seurantavirheetkin pienehköinä. Kierretangon ja jatkomuttereiden työstön laatu nyt ei varmasti mitään huippuluokkaa ole, mutta eipä nuo maksakaan muutamaa euroa enempää.

Jatkahan kuvien postailua projektin edetessä, näitä on mukava seurata.

-Tero

Mel Bartelsin sivuilla on paljon käypäistä infoa jalustan motorisointia varten.

http://www.bbastrodesigns.com/BBAstroDesigns.html#Computer_Operated_Telescopes (http://www.bbastrodesigns.com/BBAstroDesigns.html#Computer_Operated_Telescopes)

jk

Lainaus käyttäjältä: Tomu - 12.05.2009, 23:34:42
Jos oikein halvalla haluat päästä etkä tarvitse kuin seurannan, niin tässä linkissä on esitetty halpa vaihtoehto: http://www.atmsite.org/contrib/Harbour/SectorDrive.html (http://www.atmsite.org/contrib/Harbour/SectorDrive.html).

Täytyy todeta, että näin Suomen oloissa vähän epäilyttää tällaisten kitkavetoisten viritysten toimivuus. Luulisi, että talvella ei tarvita paljon muuta kuin huurteen tiivistyminen kitkapinnoille niin alkaa seuranta lyödä klappia... Eli tuota kannattaa varmaan vähän virittää esim. kiinnittämällä sektorille pari kierretankoa vierekkäin tms. systeemillä, jolla päästään kitkavedosta eroon.

Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 13.05.2009, 12:08:38
Täytyy todeta, että näin Suomen oloissa vähän epäilyttää tällaisten kitkavetoisten viritysten toimivuus. Luulisi, että talvella ei tarvita paljon muuta kuin huurteen tiivistyminen kitkapinnoille niin alkaa seuranta lyödä klappia... Eli tuota kannattaa varmaan vähän virittää esim. kiinnittämällä sektorille pari kierretankoa vierekkäin tms. systeemillä, jolla päästään kitkavedosta eroon.

Terve.

Tuo on kyllä totta, että paras kitkakerroin saadaan useimmiten kuivalla ja puhtaalla pinnalla. Mutta materiaalivalinnoillahan tuohon voi jonkin verran vaikuttaa. Yksi vaihtoehto voisi olla laittaa liuska jotain hyvin hienoa hiomapaperia (vaikkapa karkeus 1000) sektorin kehälle. En kyllä tiedä miten tuo vaikuttaa seurantatarkkuuteen, mutta voisi testata joskus.

Kokeilin muutama viikko sitten tehdä köyhän miehen sektoriseurantasysteemiä Juhani Salmen versiota mukaillen. Hammastuksen laadusta tuli ihan ok, tosin ei niin tasainen kuin ns. kalliiden matovaihteiden valmistajilla. Luulisin laadun riittävän visuaalikäyttöön sekä lyhyisiin valotuksiin pienellä polttovälillä. Vaihteen tein ruuvaamalla alumiinilatan vanerisen sektorin kehälle. 12 mm kierretankoon (joka oli vähän liian ohut tähän käyttöön) rälläköin pari uraa, jotka toimivat leikkuuterinä. Sitten vain kierretanko laakereilla lankunpätkään kiinni, sektori jyrsimen akselille ja poralla kierretankoa pyörittämään kunnes hammastus oli mieluinen. Parempaan laatuun kuulemma pääsee sorvilla ja oikeilla kierretapeilla, mutta ei nyt ollut kumpaakaan käytössä.

-Tero

Pari seurantaa olen tehnyt sorvilla ja kierretapilla. Tällä tavoin on tehty myös edellinen jalustani jolla pääsin puolen minuutin valotuksiin 3 m:n polttovälillä. Hammastus oli tiheä ja pienikokoinen joten vaihteeessa ei saanut olla juuikaan välyksiä. Tiukaksi säädetty käyntivälys aiheutti jatkuvaa säätötarvetta kun lämpötila vaihteli suojakelistä kovaan pakkaseen. Kierteen jatkokohta tasoittui yllättävän helposti huomaamattomaksi kunhan älysi lopettaa oikealla kohdalla. Jyrsimisen jälkeen viimeistelin kierteen kierretangolla ja hienolla hiomatahnalla. Ensimmäisen pyörän tein polypropeenista ja seuraavat alumiinista. Muovipyörä ei kestä kovia rasituksia ja tuhoutuu helposti "yli hyppäämisestä".

Kaizu

Moro!


Viikonlopun työtä, n.3h.
Akselit mukavan herkkiä pyörimään, eikä minkään moista ainakaan käsin havaittavia välyksiä.
Kustannukset tällä hetkellä n.130€.
Laite vielä hieman ruovin näköinen, mut eiköhän se tuosta vielä kaunistu.
Ensviikonloppuna napasuuntauksen säätö ja pientä parantelua, sekä mahdollisesti putken kiinnitys.
Tuo kiiltävä painoille tarkoitettu putki löytyi kotoa ja se on hydraulisylinteristä,
työntövarsi, paksuus sama kuin akselilla 32mm.



Pete

Mitä tälle jalustarintamalle kuuluu eli onko homma edistynyt viime kuvasta?

Moro


Jatkuupi kun saan talon maalattua loppuun, tää kesä kun on niin lyhyt... :huh:



Pete

Moro


Tännekkin tilanne katsaus!
Jatkuupi heti tämäkin kunhan on N.yhdistelmä torni jotakuinkin mallillaan!
Pieni ihmiin ku kerkee jokapaikkaan vaikka välillä siltäkin tuntuu! :grin:

Pete

Oletko Pete ehtinyt rakennella jalustaasi valmiimmaksi sitten viime postauksesi?

-Tero

Moro!

Enpä ole :huh:
Mutta ideat kylläkin jyllännyt!
Eli tuo malli mikä tuossa on, sitä tukevoitetaan alusrakenteilla ja napa-akseli pitenee, jonka kautta myös tukevoituu.
Seurannaksi ajattelin hihna vetoiset sydeemit.
Joskus näitäkin asioita on hyvä vaan muhitella niin ideoita tulee ja mahdollisesti lopputulos myös paranee.
Eli ei tämä rojekti kuollut ole, ennemminkin tauolla kiireiden johdosta, talvikin hyydyttää kaikkea kummasti.

Pete

Lainaus käyttäjältä: Pete - 06.03.2010, 21:56:25
Moro!

Enpä ole :huh:
Mutta ideat kylläkin jyllännyt!
Eli tuo malli mikä tuossa on, sitä tukevoitetaan alusrakenteilla ja napa-akseli pitenee, jonka kautta myös tukevoituu.
Seurannaksi ajattelin hihna vetoiset sydeemit.
Joskus näitäkin asioita on hyvä vaan muhitella niin ideoita tulee ja mahdollisesti lopputulos myös paranee.
Eli ei tämä rojekti kuollut ole, ennemminkin tauolla kiireiden johdosta, talvikin hyydyttää kaikkea kummasti.

Pete

Ok, postailehan sitten kuvia ja tarinaa edistymisestä!

-Tero

Lainaus käyttäjältä: veka - 08.05.2009, 02:24:49
Tästäpä linkistä  http://picasaweb.google.com/veijokallio  löytyy kuvia mm. jämerästä haarukkajalustastani, joka kannattelee 16'' f/5  sekä 6'' f/8 newtoneita. CCD -kuvausta kaukoputken läpi on tuolla laitteistolla tullut harrastettua vuodesta 2002 lähtien kohtuullisella menestyksellä. Materiaalikulut jalustalle ilman seurantaa olivat peräti 300 mk (=n.50e !) romuliikkeestä ostettuna, tosin aikaa siitä on vierähtänyt yli 20 vuotta :smiley:

Hattua täytyy nostaa ja pitää myöntää että juuri nimenomaan tälläistä itsekin haaveilen vielä joskus toteuttavani. Ensin kuitenkin harjoittelen ihan dobsonjalustalla.

Mekaniikkaa tuntevat!

Mitenkähän olisi mahdollista toteuttaa haarukkajalustaan mekaaninen seuranta? Jonkinlaisten punnuksien avullahan se varmaankin toimii, mutta miten saadan aikaan vaikkapa pari tuntia kestävä seuranta? Ilmeisesti itse seuranta olisi samanlainen kuin muutkin tälläiset kierretangoilla toteutetut seurannat, mutta mitenkä se voimansiirto sitten toteutettaisiin?  :huh:

Itse jotenkin nykyään olen saanut "yliannostuksen" elektroniikkaa ja taivasalla mieluiten toimisin "analogisesti". Esimerkiksi läppärinsijaan ihan tuttu ja turvallinen ursan tähtikartasto on ollut mukavin työkalu tähtihyppelyssä.

http://www.kaiforssen.fi/Details%20of%20equipments.htm (http://www.kaiforssen.fi/Details%20of%20equipments.htm) Tuolta lopusta löytyy pari kuvaa vanhasta haarukkajalustastani.
Tuntiakselin laakeroinnin kannalta olennaisin ero haarukkajalustan ja saksalaipystytyksen välillä on painopisteen etäisyys laakeroinnista.
Laakeroinnin sekä itse tuntiakselin tulee olla riittävän tukevia. Haasteita voi myös tulla haarukan kiinnityksessä akselin päähän.

Kaizu

Oma aloittelijan näkemys tulee tässä. Foorumia olen kohta 3kk lukenut joka päivä ja aina löytyy jostain uutta tietoa. Ostin ensin 200mm/1200mm dopsonin ja huomasin että muutakin kun kuuta olisi kiva kuvata. Oli sitten niin paljon pilviä taivaalla, että tein itse seurantajalustan kuvauskäyttöön. Kaupasta piti hakea kuulapää ja netistä tilata komponentit askelmoottorin ohjaukseen. Muut osat löytyikin tallista.  Etsinputkeksi ruuvasin ilmakiväärin 32x4 tähtäimen.

Painoa kertyi n. 18kg ja tukevalta tuntuu. Moottori on romu tulostimesta purettu ja ohjaus kolvattu ite. Tuntiakselia pyörittävän kierretangon nousu on1mm, säde n. 573mm, moottori askeltaa n. 10 kierrosta minuutissa. Luulisin tarkkuuden riittävän kameraoptiikalle.  Tuo riittää n. 1h yhtäjaksoiseen seurantaan. Alt-säätöä pitää vielä parannella ja Napasuuntausta lisää  harjotella.

(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3441031.jpg)

(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3441029.jpg)


Koekuva M42 Canon 1100D, Olympus 135mm F2.8 + 2x telejatke, valotus n.30min 2min pätkissä, ISO400, napasuuntaus sinnepäin. Ei flättejä, pinottu DSS. Kuvausta haittaa todella paljon puut joita jokapuolella.

(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3440745.jpg)


ps. Uusi jalusta suunnitteilla.

Lainaus käyttäjältä: tuunari - 03.03.2012, 11:03:56
Painoa kertyi n. 18kg ja tukevalta tuntuu. Moottori on romu tulostimesta purettu ja ohjaus kolvattu ite. Tuntiakselia pyörittävän kierretangon nousu on1mm, säde n. 573mm, moottori askeltaa n. 10 kierrosta minuutissa. Luulisin tarkkuuden riittävän kameraoptiikalle.  Tuo riittää n. 1h yhtäjaksoiseen seurantaan...

Monella on harhakuvitelma siitä, että tähtitaivaan valokuvaukseen tarvitaan aina kallis kaupallinen jalusta. Tämä on harhaluulo, jonka esim. tämän kaltaiset projektit kumoavat hyvin. Eivät ne seurantatarkkuusvaatimukset kuitenkaan ole niin hirvittävän suuria, kun pysytellään lyhyissä kuvauspolttoväleissä ja tehdään jalustan osat riittävän suureen mittakaavaan (kuten tuo 57cm säde ja laitteen tukevan oloinen rakenne osoittavat). Siispä peukut pystyyn tällaiselle kotitekoiselle projektille! :cool:

Tuli sitten käytyä tallissa. Tähänkin tulee ruuviseuranta n. 700mm säteellä. Tällähetkellä painoa n. 30kg. Seuraavaksi pitäis päättää tekeekö haarukan vai saksalaistyyppisen. Kokemuksia?  Putkena tulee olemaan 200mm F6 newton tai C8(tai joku muu).

(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3444162.jpg)

Hattu lähti päästä Tuunarin taidoille!

Lainaus käyttäjältä: tuunari - 04.03.2012, 18:12:05
Seuraavaksi pitäis päättää tekeekö haarukan vai saksalaistyyppisen. Kokemuksia?  Putkena tulee olemaan 200mm F6 newton tai C8(tai joku muu).

Kumpikin on toimiva jalustatyyppi: saksalainen taitaa olla suurempi rasitus jalustalle vastapainoineen, mutta kookas Newton-haarukka ei ole sekään ongelmaton. Valinta riippuu hiukan riippuu myös siitä, mihin suuntaan aiot pääasiassa katsella ja millainen liikkumisvara jää jalustan ympärille. C8 on ongelmaton kummallakin jalustalla ja vastaavasti kookas Newton hiukan ongelmallinen tasapainotuksensa takia. Ota näistä selvää :rolleyes:

Jo aloitettu rakenne viitaisi haarukkajalustaan.

Kaizu

Jep, näin toki tuon. Tulipa pohdiskeltua asiaa enempi akateemisesti, kun tuollainen retorinen kysymys esitettiin :wink:

Lainaus käyttäjältä: tuunari - 04.03.2012, 18:12:05
Tähänkin tulee ruuviseuranta n. 700mm säteellä.

Olen joskus miettinyt, voisiko käyttää ns. segmenttiseurantaa. Jos ensin leikkaa teräksestä "raakasegmentin" ja sitten hioo kaarevan pinnan jollain kuppilaikalla niin että hiomakone on kiinni pultattuna ja segmenttiä ajaa edestakaisin jolloin se hiotuu täydelliseksi ympyränkaaren segmentiksi. Hiottuun pintaan liimaisin hiomanauhaa. Vetopyöränä käyttäisin kumipintaista pyörää, tarttuu hyvin hiomanauhaan, kosteus ei aiheuta lipsumista. Näin teoriassa, en tiedä toimisiko käytännössä :smiley:

Hieno kuva Tuunari ja hieno seuranta jalusta.

Minulle on LIDL SkyLux jalusta, siellä on MTO 500mm, sen kansa seuran se valotus manuallisesti.

Olisiko helpo laita motoori ?? minulle on varma scanneri ja printeri varastossa johonkin.

Kamerao EOS350-500 ja Zuiko linssit.

En ole saanu niin hyvä kuva kuin sinulle

Täytyypä vielä minunkin hieman hehkuttaa tätä: tuunarin jalusta on kyllä todella huima suoritus. Sen verta täytyy tosin Timpelle vielä sanoa, että vaikkei periaatteessa kallis kaupallinen jalusta olekaan välttämätön (tai riittävä) ehto hyvälle astrokuvalle, niin ainoa vaihtoehto se kuitenkin on ainakin minunkaltaiselleni, jolla ei ruuvari (tai mitä työkaluja tuossa nyt onkaan käytetty) pysy kovin hyvin käsissä. Mielenkiintoista tuollaista projektia voisi kuitenkin olla kokeilla, jos aika antaisi myöten. Tuunarille onnea uuteen jalustaurakkaan!

Kallis kaupallinen jalusta se minultakin löytyy omalta pihalta ja osittain samoista syistä kuin Joosella. Tämän takia nostan hattua korkealle esim. Nurinniskan Observatorion (link (http://nurinniska.scienceontheweb.net/Nurinniska.html)) kaltaisille tee-se-itse miehille, joilta kuvausjalustan teko onnistuu ja kamerasta tulevat lopputulokset ovat näin hyvää (http://nurinniska.scienceontheweb.net/gallery/gallery.html) tasoa.  :smiley:

Jeps, noita Nurinniskan kuvian on joskus tullut selailtuakin. Esimerkiksi pöllösumuhan on tuolla ihan uskomattoman hieno. Itsekin tottakai arvostan sekä sitä, että joku vain päättää tehdä kuvausjalustan, ja onnistuu siinä noin mainiosti - samoin kuin arvostan korkealle sitä, että kuvauskalusto on kohtuullisen maltillisen budjetin tuotos, ja silti jälki on tuollaista. Itse kun en pääse tuollaiseen jälkeen, vaikka rahaa on jo joitakin kiloeuroja uponnut laitteistoon, ja tulevaisuudessakin on näkyvissä monenlaista sijoituskohdetta. Mutta mielenkiintoista tällaisia projekteja on seurata, kunpa vain itsekin osaisi!

Kiitoksia vaan Timpe ja Joose!

Itsekin tulee mielenkiinnolla seurailtua tämän palstan tee-se-itse-henkilöiden projekteja. Ja tsemppiä Tuunarille!

Projekti etenee. Tuli sitten tollanen käänteinen haarukka ratkaisu, jolla pystyy tasapainotuksen säätämään helposti eri kalustoille/asennoille. Viime yönä ehdin hieman testailla. Seurantakoneisto on melkonen viritys, mutta tuntuu kuitenkin toimivan riittävän tarkasti 1260 polttovälillä(C8 SCT+F6.3 reducer). Virittelin moottoriohjaukselle myös autoguidaus-portin, jolla saa korjattu ra-akselin seurantaa. Alakuvassa PHD-käppyrää, joka oli jäänyt koneen näytölle virran loppuessa läppäristä. Guidauksessa oli QHY5 kamera 300mm/F4.5 ED Nikonin perässä. Syksyllä jatketaan, jos sitten ei tule ostettua oikeata jalustaa.


(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3504849.jpg)

(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3504873.jpg)

(http://kuva1.kuvablogi.com/iso/img3504850.jpg)

-pasi

Aika villin näköinen viritys, mutta jos se toimii... :smiley:

Aikamoinen laitteisto jossa hyvin sovellettu kierrätystavaraa, ja näyttää myös toimivan. Tuo videonauhurin kuvapään käyttäminen on kyllä hieno keksintö  :cool:

Tuunarin jalusta vaikuttaa yksinkertaiselta ja toimivalta. Tuollaista vastapaino haarukkaa en ole ennen nähnyt, on fiksu keksintö.

Itselläkin on tuo seurantajalusta alkanut himottaan, kun on vähän aikaa 1200/254 skyliner dobsonilla tiiraillut.
Toimiiko systeemi siis niin, että jos teen alustan joka on kallistettu juuri oikeaan asentoon sijaintipaikkani perusteella ja joka pyörii samaa nopeutta maapallon kanssa. Ja asetan dobsonin tälle alustalle. Pitäisikö tällöin kerran kohdilleen haettu tähti pysyä näkökentässä kokoajan? 
Tarviiko jalustan kallistusta säätää uudelleen joka päivä/kuukausi/vuosi?

Lainaus käyttäjältä: Pentti - 20.06.2012, 23:04:39
Itselläkin on tuo seurantajalusta alkanut himottaan, kun on vähän aikaa 1200/254 skyliner dobsonilla tiiraillut.
Toimiiko systeemi siis niin, että jos teen alustan joka on kallistettu juuri oikeaan asentoon sijaintipaikkani perusteella ja joka pyörii samaa nopeutta maapallon kanssa. Ja asetan dobsonin tälle alustalle. Pitäisikö tällöin kerran kohdilleen haettu tähti pysyä näkökentässä kokoajan? 
Tarviiko jalustan kallistusta säätää uudelleen joka päivä/kuukausi/vuosi?

Periaate on aivan oikein. Jos maa jalustan alla ei liiku niin kallistusta (DEC) ei tarvitse säätää.

RA Seurannasta kuitenkin se että tähden pysyminen näkökentässä rippuu toleranssista. Visuaalikatseluun riittää hyvinkin pienikin tarkkuus, mutta kuvaamisen vaatimustaso on huomattavasti kriittisempi jo 100mm polttovälillä ja vastaavasti skylinerin 1200mm polttovälillä.

Seurantajalustan tarkkuus saadaan paremmaksi käyttämällä nykyelektroniikka hyväksi..ja muihin vehkeisiin tehtyjä valmiita ratkaisuja joita löytyy paljon halvemmalla kuin luokkaa kiloeurot....
Jos puhutaan osaseurannasta eli kierretankovälitteisestä, käväiskääpä cnc kone sivustoilla, löytyy trapetsiruuvia, kuularuuvia, säädettävää kuularuuvia, askelmoottoria joissa on 400-700 askelta per kierros, ym. Työstötarkkuus välityssuhteella 1 suhde viiteen moottorilta ruuville on luokkaa 0,01-0,002 mm, laadusta ja hinnasta tietysti riippuen, isommalla välityksellä tarkkuus tietysti paranee, liike vaan hidastuu sitten mutta eipä sen liikkeen nopeudella tässä hommassa olekaan niin suurta merkitystä kuin työstössä. Työstöpuolella ajonopeudet ovat kuitenkin luokkaa alkaen harrastelijakoneiden 1000 mm/minuutti ammattikoneiden 20-30000 mm/minuutti tarkkuudella 0,01 mm. En nyt lennossa ala laskemaan paljonko putken pitää liikkua minuutissa, mutta kovin paljoa se ei ole joten tiheä askelmoottori joka isolla välityksellä, vaikka hihnavälitys 1 suhde 10 pyörittää ruuvikulmavaihdetta joka pyörittää esim. 1000 millin kuularuuvia jonka nousu on 5 mm per kierros, tästä kuulalta hihnavälitys jalustan pyöritykseen välityssuhteena vaikka että tää metri hihnaa vastaa kolmen tunnin seurantaa, yhden askelmoottorin askeleen aiheuttama "tärähdys" on kyllä melkoisen minimaalinen jo....
Ja Kaizulle, yhteen suuntaan ajettavassa vaihteessa ei välyksellä ole suurtakaan merkitystä tarkkuuteen, ainahan ajetaan "välys pois" eli kun on pyöritetty takaperin, ajetaan oikeaan suuntaan välykset nolliin ennen laitteen suuntausta tai kalibrointia. Ainoastaan putken ylös-alas liikkeessä välyksellä on vaikutusta, mutta sekin voidaan eliminoida esim. painottamalla putken etupää tai paremminkin jalustasta apupaino sinne etupuolelle, niin raskas että liikuttajakoneikko, olkoon sitten ruuvi tai matoruuvikulmavaihde, kumpaan suuntaan hyvänsä ajettaessa paino eli kosketuspinta hampaissa/kierteessä on aina samalla puolella hammasta/kierrettä. Lisäksi nykyisillä cnc/askelmoottorien ohjaussoftilla voidaan ohjelmallisesti ottaa välys huomioon joten pyörimisuunnan vaihtuessa siihen tulee yksi tärähdys mutta (suuntaus)tarkkuus ei juurikaan kärsi.
Tietys silloin kun aletaan puhumaan todella kovista tarkkuuksista, jopa hammasrattaiden/matoruuvien hiontatarkkuudella alkaa olla merkitystä, mutta siinä vaiheessa puhutaan sitten jo muunkin käyttöympäristön vakioinnista mm. lämpötilan suhteen.....ja ihan näihin tarkkuuksiin ei kuitenkaan käsittääksen tässä pyritä.

Olisihan se hienoa jos joku tekisi seurantajalustan prototyypin, ihan vaan seurantaa varten, ei tarvitse gotoa. Jos markkinoilta löytyisi kaikki komponentit, niin muut voisivat sen mallin mukaan tehdä samanlaisen.
Perusmalli, jossa olisi oma kello, voisi toimia ilman seurantaputkea hyvin?

Hyviin kirjoitustapoihin kylläkin kuuluu erotella kappaleet toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Nyt koko teksti näyttää kuin yhdeltä hirveältä tekstimöykyltä, varsinkin kun ohjelma rivittää tekstin muutenkin.

Ja mieluummin lyhyitä kappaleita. Tekstimössöä on raskas lukea varsinkin näytöltä.

ML

Lainaus käyttäjältä: mistral - 19.09.2012, 22:11:13
Olisihan se hienoa jos joku tekisi seurantajalustan prototyypin, ihan vaan seurantaa varten, ei tarvitse gotoa. Jos markkinoilta löytyisi kaikki komponentit, niin muut voisivat sen mallin mukaan tehdä samanlaisen.
Perusmalli, jossa olisi oma kello, voisi toimia ilman seurantaputkea hyvin?

Oletko tutustunut JS-jalustoihin?
http://www.saunalahti.fi/~jsobser/ekvatjalusta.htm (http://www.saunalahti.fi/~jsobser/ekvatjalusta.htm)

Kaizu

Hei Mistral
Minulla voisi olla sinulle sopiva suunnitelma:
Tukeva pyökistä ja vaneerista suunniteltu jalusta, jossa on 450mm:n säteellä toimiva mikrometriruuvi tangenttiruuvina.
Tangenttisuuden aiheuttama virhe 5min. valotuksella on alle 0,5 kaarisekuntia, jonka voi tarvittaessa eliminoida askelmoottorin
ohjelmoinnilla.

5min. kuvausjaksot voi myös automatisoida peräkkäisiksi.
Suunnittelu on lähes valmis 3-d malleineen ja piirustuksineen, lukuunottamatta askelmoottoriohjausta. Ekvaattoriakseli ja puuosat ovat myös valmiit (olen tehnyt ne kansalaisopiston metalli- ja puupiirissä.

Jostain syystä en saanut kuvia tähän viestiin

Terveisin Mauno

ps. neuvokaahan joku kuvien laittamisesta mukaan viestiin

Lainaus käyttäjältä: Mauno - 30.10.2012, 10:43:29
ps. neuvokaahan joku kuvien laittamisesta mukaan viestiin

Kuvan lisäämiseen tarvittava koodi on tällainen:
[img]http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/PHD_guide_screens.jpg[/img]

"Lisää kuva" -painike on alarivissä vasemmassa reunassa viestin kirjoitus/muokkausikkunan yläpuolella. Sen painaminen lisää vastaukseesi kursorin kohdalle nuo < img > ja < /img > merkit, joiden väliin sinun tulee lisätä halutun jpg/gif/tms. kuvan verkko-osoite (ei siis oman kiintolevyn polkua). Huomaa, että viestiin upotettavan kuvan tulisi olla kohtuukokoinen (alle 800...1000 pikseliä leveydeltään ja tiedostokooltaan alle 400 kB; nuo ovat suuntaviivoja, jottei foorumin viestiketjuja turvotettaisi ylisuurilla kuvilla).

Jos haluat lisätä kuvia viestin loppuun, niin viestin muokkausikkunan alta löytyy Liitteet ja muut asetukset linkki, minkä kautta haetaan kuva omalta kiintolevyltä ladattavaksi foorumille. Sieltä löytyvät liitekuvien lisäämisen rajoitukset: "...korkeintaan 4 liitettä, yhteiskoko korkeintaan 1200KB, yksittäisen liitteen koko korkeintaan 400KB..."

Testi

Lainaus käyttäjältä: Mauno - 30.10.2012, 10:43:29
Hei Mistral
Minulla voisi olla sinulle sopiva suunnitelma:
Tukeva pyökistä ja vaneerista suunniteltu jalusta, jossa on 450mm:n säteellä toimiva mikrometriruuvi tangenttiruuvina.
Tangenttisuuden aiheuttama virhe 5min. valotuksella on alle 0,5 kaarisekuntia, jonka voi tarvittaessa eliminoida askelmoottorin
ohjelmoinnilla.

Hei

Kirjoitin viestini no 77 ihan "heittona", sillä ajatuksella että jos joku osaa rakentaa elektroniikan+moottori/vaihde systeemin, tämä on se pullonkaula. Toki sen suunnittelu edellyttää että jalustakin on olemassa, jotta mitoitukset täsmää. Mutta itselläni on niin monta rautaa tulessa etten tiedä kuinka ehdin osallistumaan projektiin, täytyy miettiä :)
Lähtötilanne minulla oli vaan rakentaa joskus tulevaisuudessa kiinteä ekvatori-jalusta jossa olisi seuranta visuaalihavaintoja varten, mutta kyllähän siirrettävä puujalusta ajaa saman asian.

Mauno hyvä.
Miksi olet siirtänyt putken tukipisteen noin kauas järjestelmän tukipisteen taakse?
Järjestelmän painopisteen pitäisi olla mahdollisimman lähellä jalustan vaakasuuntaista keskipistettä.

T Kaj Wikstedt

Hei
Siihen on kaksi syytä:

Ennen kuin olin ostanut 200mm:n Helios putken, suunnittelin jalustan pitemmätte,-70 luvulla itse hiomaani 150/1250 putkelle.
Putken peräpään piti päästä kiertämään ekvaattoriakselia.

Toinen syy on lujuusopillinen, eli haarukan sivujen tuenta (selviää kuvasta). Eikä se matka ole kuin 130mm (kuvassa se ehkä näyttää pitemmältä. Vastapaino on myös tukevassa telineessä.

Kolmanneksi: jalustassa voi käyttää myös pitkän polttovälin putkea pienin muutoksin.

Liitekuvat ei näykään esikatselussa..... saapa nähdä miten käy

Mauno 

Hei taas

laitan vielä ensimmäisen version putkesta ja jalustasta

t. Mauno

Hei taas!
Nyt jalustaprojekti on edistynyt niin, että voi ottaa oikeita valokuvia mallien sijaan.
Jalustasta puuttuu vielä toisen karamoottorin asennus. Sillä lukitaan kuvissa vaaleampana näkyvä askelmoottorin kiinnitysosa kuvausajon aikana paikalleen. Myös tärkein osa, eli askelmoottori puuttuu.
Jalustan valmistus on onnistunut tähän asti oikeastaan jopa yli odotusten. Akseli pyörii kevyesti ja välyksettömästi (teflonlaakereissa on välyksensäätöruuvit). Liikkuvien osien ja kokonaispainopisye on riittävän alhaalla. Jalustan voi purkaa helposti kolmeen osaan ja yhden jalan voi kääntää muiden suuntaiseksi kuljetuksen ajaksi. Jalustasta tuli erittäin tukeva, niin että se kantaa varmaan paljon painavammankin putken.
Vaikein on vielä edessä: Kuvaukseen liittyvä peräkkäisten kuvausjaksojen automatisointi yhtenäiseksi kuvaustapahtumaksi ja tietenkin kuvauksen opettelu.
Tulen varmasti tarvitsemaan apua.

Nättiä työtä. Koska painopiste näyttäisi olevan saranajalan puolella, laittaisin kiinteiden jalkojen alapäähän rautaharkot kaiken varalta, jos vaikka tuulenpuuska tai lumen pettäminen tassun alla heilauttaa, siis irtoharkot.

Tyylikkään näköinen jalusta.
Mekaanisia ratkaisuja en osaa niin arvioida, mutta arvelen että tasapainon kanssa voi olla pientä säätämistä.

Hei!
Aiheellisi huomioita! Kokonaispainopiste on kuitenkin hieman kaksoisjalan puolella ja liikkuvien osien painopiste akselilinjalla vähän ylempänä. Alas sijoitettu vastapaino siirtää painopistettä alemmas ja kaksoisjalkojen puolelle.
Valokuva ei kuitenkaan ehkä näytä parhaalla tavalla todellisuutta.
Vinkki kaksoisjalkojen painottamisesta oli hyvä. Aikomuksenani olikin laittaa mm. akku ym. romppeita niihin kiinni.
Onneksi käytössäni on hyvä suunnitteluohjelma joka laskee automaattisesti painot ja painopisteet eri osakokonaisuuksille (jos on annettu oikeat materiaalit). Ohjelma helpotti suuresti suunnittelua.
Laitan vielä kuvan 3-d mallista jossa näkyy  kokonaispainopiste.

Mauno

 Hei!
Tässä muutama kuva vuosikymmenten aikana rakentelemastani jalustasta. Kuvaamista olen alkanut kokeilla tänä talvena.

Jupiter pysyi 2x-barlovilla  640x480 kroppivideolla hyvin 4 minuuttia lähes keskellä.

no tässä lisää

Noissa kuvissa olevaa vihreää laakeria ei enää ole. Sen tilalla on ison rattaan keskellä laakeri

Noita projekteja on aina mukava seurata näinä valmismassatuotteiden ja kaikki-valmiina-käteen aikakautena. :cool:

Hei taas!
Jalustaprojekti etenee pikku hiljaa.
Hommasin nettikaupasta halvan synkronimoottorin (230v ja 2.5 kierrosta minuutissa, hinta n. 15€). Moottori pyörittää mikrometriä aukipäin 290mm:n säteellä akselista, Moottori pyörii tarkalleen vaihtosähkön taajuuden mukaan. Ongelmana on se, että hankkimani halpa invertteri (45€) ei muunna tasasähköä vaihtosähköksi tarkalla taajuudella, vaan taajuus pienenee hieman lämpötilan noustessa. (laitoin invertteriin lämpöeristyksen, mutta se kaipaisi varmaan myös lämmityksen termostaatteineen)

Onko muilla kokemuksia tai tietoa asiasta. Olisiko kalliimpi laite, joka muuntaa sähkön tarkemmaksi siniaalloksi parempi, (tämä halpa tekee kantikasta siniaaltoa). Onkohan tässä muuta vaihtoehtoa, kuin etsiä pimeä havaintopaikka johon saa vaihtosähköä.

Valmistin myös maskin, peilin jäähdytys-systeemin ja säteen hienosäätömekanismin.
Lukuunottamatta taajuuden muuttumisongelmaa jalustaprojekti on onnistunut hyvin.

Terveisin Mauno

Hei
Laitan vielä kuvia jalustasta.

T. Mauno

Abb:lla on ainakin myynnissä pienille moottoreille inverttereitä. Hintaluokka pari sataa. Ne ovat ohjattavissa monella eri tavalla. Tarvitsee sisäänsä töpselisähköä.
Synkronimoottorin tilalle voi laittaa myös askelmoottorin. Sen nopeutta on ohjaimesta helppo säätää ja ohjaimet toimivat pienellä jännitteellä (< 24V) . Askelmoottoriohjaimia saa myös rakennussarjana.

Kaizu

Asian ydin on se, että synronimoottori pyörii "töpselisähköllä" tarkasti taajuuden mukana, eikä tarvitse minkäänlaista säätö-, tai ohjauslaitetta. Seurannan saa tarkaksi säätämällä mikrometriruuvin paikkaa akselin suhteen. Säätöä ei tarvitse tehdä kuin yhden kerran.

Ongelma on se, että töpselisähköä ei ole havaintopaikalla saatavilla ja sen vuoksi olen hankkinut invertterin, joka muuttaa akkusähkön 230v:n vaihtosähköksi. Siinä ei ole minkäänlaista säätöä. Vaikka taajuus ei olisikaan tarkalleen 50 hertsiä, mutta pysyisi tasaisena, taajuuseron töpselisähköön verrattuna voisi tasata sädettä säätämällä ja systeemi olisi riittävän tarkka.

Hankkimassani inverrtterissä taajuus kasvaa hieman  sen jäähtyessä ja pienenee lämmetessä.

Paras ratkaisu olisi saada "töpselisähköä" havaintopaikalle. Jos tämä ei onnistu, täytyy ruveta tutkimaan askel- tai servomoottorin ja ohjainten hankintaa. Siihen tarvitsen varmaankin ideoita ja neuvoja.

T. Mauno

Visuaalikäytössä tuo tarkasti pyörivä moottori varmastikin riittää. Valokuvatessa, varsinkin pitkällä polttovälillä, pitää seurantanopeuden olla säädettävisä. Tähdet eivät liiku taivaalla tasaista vauhtia. Refraktio vaikuttaa tähden näennäiseen nopeuteen. Yksinkertaisin säätö lienee pikkuisen edistävä seuranta, jota hetkittäin pysäytellään. Lyhyellä kameraoptiikalla säätötarve on vähäistä mutta yli metrin polttovälillä pienetkin virheet näkyvät ja säätötarve
kasvaa.

Kaizu

Ehdottomasti turhat invertterit välistä kuuseen ja stepperit tilalle.  :wink:

Stepperiohjainkin on invertteri  :afro:

jk

Heippa vaan.
Voi ei tälläsiä sivuja saisi lukea. Sisäinen rakentaja-lapsi herää.  :shocked: Lomaakin tässä vietellään niin ihan liikaa aikaa suunnitella tälläisiä...
Niin että pistäkääs jäitä mun hattuun ja sanokaa onnistuisiko tälläinen...
Selailin Telescop-Expressin sivuja ja löysin tämmösen:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p425_Skywatcher-EQ-6-Pro-Synscan-Upgrade-Kit---Motors-and-drive-box.html

Olisiko se sula mahdottomuus jos rakentaisin noitten moottorien yms. ympärille ekvatoriaalisen jalustan?
Mun silmään nuo näyttäisi ihan asennusta vaille valmiilta härpäkkeeltä... Jos vaan taitoa löytyy  :cool:

vai kannattaisko ennemmin joku servocat?

hmm, tuollainen servocat näytti mielenkiintoiselta.

Kattelin noita servocatteja niin löysin tämmöisen:   

ServoCAT GOTO Track
Do-It-Yourself Kit
Options:
Option 1 - Controller/Bare motors
DOB, EQ owners that are DIY-ers
Includes:
• ServoCAT Gen3 Controller
• Plug-n-Play box
• 2 Std Servo Motors
• StellarCAT Hand Controller
• All cables

Tämä ilmeisesti toimii ekvatoriaaliseen jalustaankin... Vai olenko ymmärtänyt oikein?

Kohta DOB, EQ owners that are DIY-ers väittäisi että käy myös Eq -jalustoihin.

No näinhän se munkin mielestä.  :smiley: Jotenkin nyt vaan kaipaisin enemmän lisätietoa noitten toiminnasta... Jos kerran tämä sama käy dopsoneihin ja eq jalustoihin, niin ohjauslaitteissa varmaan pystyy vaihtamaan seuranta-asetuksia... (?)
Vai pitääköhän ohjauskapulaan ostaa erikseen joku ohjelma joka määrää sitten pystyykö käyttämään dop vai eq jalustassa.

No lähetin postia heille.. Tässä jo paripäivää odotellu vastausta  :shocked: Varmaan sielä nauravat suunnitelmilleni  :cheesy:

Kävin saunassa miettimässä miten kiinnittää kameran EQ5.
Ostin normikameraan 19€ Könin alujalustaan silloin aikoinaan ja sillä kuvannut yli 5v " se nirin narin" videojalusta kait vai mikä tekekele lie. Ostin nyt sitten oikeen jalustan ja kuulapään ;)
Nämä on niitä Arca-Swiss noin 5cm kikkareita. Noita oli tarvikkeena ja manfroton metallinen oli lähin ja noin 24€ hintainen, tais olla sitä vanhempaa lohimallia.

(https://lh6.googleusercontent.com/-R8sRWwfq9jM/VBsBc8UQyII/AAAAAAAAAs0/PMW_oLYDQgM/w639-h359/2014-09-18%2B18-49-34.845.jpg)

Vähän hepponen, jos vaikka toimis aluksi. Pitäs saaha sitä kiskoa. On muuten toi pikalukituksen ja kameran kitka heikko, pitää lisäillä väliin aina jotain.
Canon 650.

Hei taas pitkästä aikaa!
Jalustaprojekti kehittyy pikkuhiljaa.
Jalustassa on nyt perusliikkeestä huolehtiva 230voltilla pyörivä synkroonimoottori ja mikrometriruuvi sekä kaksi tasavirtakäyttöistä seurantamoottoria ruuveineen.

Lisäsin putken päälle pallonivelen varassa kääntyvän seurantaputken ja sille tähtäysputken.
Serantaputken perässä on kamera josta menee piuha tietokoneelle. Tietokoneen hahmontunnistusohjelma seuraa seurantatähden kuvaa. Jos tähden paikka siirtyy alkuperäisestä paikasta 3:n pikselin verran pysty-, tai ekvaattorisuunnassa, antaa tietokone korjauskäskyn I/O- yksikön kautta tasavirta seurantamoottoreille. Kun tähden kuva on jälleen sallitulla paikalla, moottori pysähtyy.

Ohjelmat on testattu sisätiloissa paperille piirretyn pisteen avulla (hyvin toimi!).

Terkein käytännön testaus on vielä tekemättä. Pitäkäähän peukkuja!

Vielä pari kuvaa
T: Mauno

Vielä yksi
t: Mauno

On kyllä komea, onnea testiin ja muistathan postailla tuloksista.

Moi!
Ensimmäinen ulkona tapahtuva testaus ei mennyt ihan "putkeen", varsinaiseen isoon kuvausputkeen ei ollenkaan.

Seurantaputkeen löytyi yksinäinen seurantatähti yllättävän helposti. (varmaankin oman tähtäysputken ansiosta). Ohjelmakin toimi hyvin ja antoi oikein korjauskomentoja seurantamoottoreille.
Ongelmana oli akselin liukulaakerien liian suuri kitka (olin juuri päivällä säätänyt laakereita vähän tiukemmalle), tai liian löysä palautuskuminauha. Kuminauha ei jaksanut kääntää vipua korjausmoottorin mikrometriruuvia vasten, eikä seurantamoottori ei näinollen pystynyt korjaamaan kaukoputken liikettä vastapäiväsuuntaan.

Täytyy nähtävästi yrittää pienentää laakerien kitkaa.
Olisikohan öljykanavan poraaminen laakereille ja sitä kautta voiteluöljyn johtaminen laakereille ratkaisu ongelmaan.

Testit jatkuvat ehkä illalla. (sää näyttäisi vielä yhden illan sopivalta).

Terveisin: Mauno

Hei taas!
Eilen onnistui kuvaamisen testaus osittain ihan hyvin. Seurantaohjelma ja seurantamoottorien käyttäytyminen oli varman tuntoista ja seurantamoottorit korjasivat vain harvoin synkronimoottorin liikettä.

10min valotetusta kuvasta vain ei tullut hyvä. Näyttää siltä että tuo +-3pikselin sallittu alue on liian suuri. (Valitsin aluksi sen niin suureksi, koska epäilin, että moottorit rupeavat "täryyttämään" edestakaisin, epäilys oli ehkä turha). Seuraavaksi kokeilen yhden pikselin toleranssia, joka on n. 6kaarisekuntia.

Saapa nähdä kuinka käy.

Hei!

Veikkaisin että on pakko käyttää yhden pikselin heittoa, suurin osa seurantahojelmista laskee tähden paikan alle pikselin tarkkuudella.

Kiitos vinkistä

Niin se täytyy varmaan tehdä. Jos moottorit alkavat täristää, ohjelmaan voi lisätä pieniä viiveitä sen estämiseksi.
Yksi mahdollisuus on vielä parantaa seurantaputken polttoväliä (ja ehkä myös valovoimaa on lisättävä) tai on hankittava parempi seurantakamera.

Jos nämä kuvausvälineet saan viimein kuntoon, on vielä opeteltava kuvankäsittely ja kuvien pinoaminen ym ym.... HUH HUH!

T. Mauno

Hei
Nyt on testattu sitten kolmen ja yhden pikselin seurantatarkkuudella.
Tarkennus ei ollut kummallakaan kerralla varmaan ihan kohdallaan.

Tänään tehdyssä yhden pikselin testissä ilmeni vähän "rauhattomuutta" (seurantamoottorien edestakaisin ajelua), olisiko johtunut osaltaan tuulesta. Mutta kuva parani huomattavasti.

Molemmissa polttoväli oli 1000mm, ensimmäisessä valotus 10min ja toisessa 5min.

T. Mauno

Hei taas!
Vielä on ongelmia seurannassa ja kaipaisin neuvoja, (nyt ei pääse huonon sään vuoksi ulos testaamaankaan).
Onko joku tehnyt tai teettänyt tietokoneelle seurantaohjelmia jotka seurantakameran kuvan liikkeen perusteella antavat korjauskäskyjä seurantamoottoreille.

Olen rakentanut ekvaattorijalustan, jossa perusliikkeestä huolehtii koko ajan vakionopeudella pyörivä synkronimoottori.
Seurantaohjelma ja kojausmoottorit huolehtivat vain vakioliikkeen virheiden kkorjauksesta.

Nyt ohjelma yrittää korjata yli 0.5 pikselin  virheet (pikselit tarkoittaa varmaankin eri kulma-arvoja eri seurantaohjelmilla ja systeemeillä).
Ongelma onsiinä, että pysty- ja ekvaattorimoottorit ajelevat edestakaisin n. 1/10 kierrosta.(se vastaa n. 20 kaarisekuntia).
Moottorit näyttävät häiritsevän toisiaan, kun jomman kumman moottorin ottaa pois käytöstä, edestakaisin ajelu rauhoittuu.

Olisiko kellään lääkettä vaivaan: Korjausten vuorottelu tai viiveet tai molemmat tai joku muu?

Terv. Mauno

Mieleen tuli lähinnä se että jos ohjelman määrittää tekemään vain yksi korjaus kerrallaan eli vaikkapa aina ensin rekstaskensio korjauspulssi ja sitten deklinaatio korjauspulssi. Dec korjausta ei pitäisi kovin usein tarvia silloin kun napasuuntaus on kunnossa muutenkaan. En tiedä mikä olisi paras keino, ehkä niin että tähden sijainnin pollaus pysäthtyy korjausliikkeen ajaksi? Jos ohjelma tällä hetkellä tarkkailee tähden paikkaa myös korjauksen aikana tuo korjausliikkeen ajaksi sen katkaiseminen voisi riittää yksinkin.

Kiitos hyvistä vinkeistä!

Pitääpä välittää vinkit pojalleni joka on tehnyt ohjelman.
Ehkä voisi kokeilla myös korjausajon ajan rajoittamista esim n, sekuntiin kerrallaan.

Kiitos hyvistä vinkeistä!

Pitääpä välittää vinkit pojalleni joka on tehnyt ohjelman.
Ehkä voisi kokeilla myös korjausajon aikaa voisi rajoittaa esim n, sekuntiin kerrallaan.

Toissa keväänä laittelin kuvia jalustastani, jota olen rakennellut lähes kolme vuosikymmentä. Viime kesänä tein viimeisen (oliko n. kymmenes) päärattaan, mutta sitä pientä edestakaista liikettä, joka estää yli 30 sekunnin valotukset (f 1300 mm:n putkella) ei sekään poistanut. Hieman haikein mielin luovuin tuosta ideasta ja korvasin rattaan saman kokoisella hihnapyörällä. "Yhdellä vedolla" jalusta pyörii nyt n. 5 tuntia samalla synkromoottorilla kuin aikaisemminkin. Lähes kolmen kuukauden yhtäjaksoisesta pilvisyydestä  huolimatta olen niinä muutaman kymmenen minuutin puolipilvisinä jaksoina saanut suunnattua jalustan joten kuten ja sorvattua tuon vetopyörän suunnilleen kohdilleen. Nyt mittaukset näyttävät erittäin lupaavilta. (Suunnilleen kuin Talvivaaran tilanne ilman Suomessa yllättäviä lumi ja vesisateita) Liitteenä yksi kuva m109:stä  valotus 40 s (kaikki n. 20 kuvaa jotka pilvien välistä ja läpi sai olivat sunnilleen samanlaisia ) ja pari kuvaa jalustastani

Piti sitä tekniikkaa sitten itse kokeilla.
Lopputulos testistä vaikuttaa mielestäni lupaavalta, vaikka lopullinen mekaniikka on vielä suunnittelupöydällä.

https://www.youtube.com/watch?v=HF7IhEOatnQ

Jouni

Itse rakensin ekvatoori jalustan "seurannan" 120 vattisesta voimavirtamoottorista. Seurantakoneisto painaa luultavasti enemmän kuin 10" Newton mutta ei se mitään, pääasia että saa napista siirrettyä putkea. Eikä se oikeasti seuraa, tekee vaan pikaliikkeitä.

Lainaus käyttäjältä: konkka - 03.04.2015, 22:20:01
Piti sitä tekniikkaa sitten itse kokeilla.
Lopputulos testistä vaikuttaa mielestäni lupaavalta, vaikka lopullinen mekaniikka on vielä suunnittelupöydällä.

https://www.youtube.com/watch?v=HF7IhEOatnQ

Jouni

Meinaatko tehdä uuden version? Kyllä tarkan laitteen tekemiseen saa varata aikaa, mutta saa sitten mieleisensä.

Moi.
Jep, suunnitteilla ihan koko mekaniikka, tämä EQ3 testi koski vain ohjaus tekniikkaa.
Liitteenä Sketsi aiheesta...

Jouni

Hei!
Taas tarvittais apua!
Nyt on taas pitkästä aikaa ollut muutama hyvä tähtikuvausilta. Jouduin kuvaamaan pelkän synkroonimoottorin antaman vakionopeuden avulla, ilman serantaohjelman tekemiä korjausliikkeitä.
Syy siihen on se, että en ole saanut ohjelmaa toimimaan kannettavassa tietokoneessa. Seurantakamera on BRESSER merkkinen  PC-okulaari no: 49-59000. Olen siirtänyt saman poikani tekemän pöytäkoneessa toimineen ohjelman sellaisenaan kahteenkin eri kannettavaan, mutta se ei toiminut kummassakaan.
Osaako joku sanoa, missä voisi olla vika.

Mauno

Puuttuisko jotain kirjastoja ?
Jos poikasi tehnyt niin eikö hän tietäisi miksei toimi eri koneessa ?

Hei!
Helpointahan se olisi tosiaan kysyä ohjelman tekijältä, mutta hänkään ei tiedä.
Olemme pähkäilleet sitä myös yhdessä, mutta tuloksetta.
Asiaa vaikeuttaa sekin että asumme mekein 200km:n päässä toisistamme.
Ainoa keksimäni ero koneiden välillä on se, että kannettavissa on web kamera kiinteänä.

Mauno

Millä lailla ohjelma ei toimi? Eikö ohjelma aukea vai eikö ohjelma muuten toimi oikein? Tuleeko mitään virheilmoituksia?

Tuo kannettavien web kamera voi vaikuttaa. Kannettavassa on kaksi kameraa kytkettynä, kun seurantakamera on kiinni, niin voi olla ettei ohjelma silloin osaa toimia. Onkos kannettaviin asennettu seurantakameran ajurit?

Hei!
Kun ohjelmaa yritti käynnistää, ohjelma ilmoitt,i että se lakkasi toimimasta. Ohjelman tekijä taisi löytää vian. Ohjelmassa on myös osa joka ohjaa relekorttia ja kannettavista nähtävästi puuttui jotakin tästä osasta. Uudessa testiversiossa on pelkkä kameraan liittyvä osa ja se toimii nyt. (paitsi, että kamera on väärä: läppärin oma kamera, se pitäisi saada vielä muutettua oikeaksi).
Kiitos mielenkiinnosta.
Täytyy viikonloppuna jatkaa yrityksen ja erehtymisen kivikkoisella, mutta niin mielenkiintoisella tiellä.

- Mauno

Uusista läppäreistä usein puuttuu sarja- ja rinnakkaisliitin. Niille on saatavissa USB-adapterit mutta ohjelmat eivät aina tunnista kaikkia adaptereita oikein.

Kaizu

Laitehallinnasta voi kannettavan web kameran poistaa käytöstä. Parempi ratkaisu toki olisi että ohjelmasta saisi valittua mitä kameraa käytetään, mutta tuolla pääsee eteenpäin.

Testasin sunnuntaina jalustaan lisäämieni tuntikiekkojen toimintaa. Kiekkojen nollakohtaa pitää vielä säätää. Paras havainto illalta oli se, että jalusta osottautui erittäin "torsiojäykäksi". Tuulen voimakkuus oli silloin Ylivieska lentokentällä 8m/s ja puuskissa 14m/s. Kuvasin kokeeksi Anromedaa 15x 30s ja sain kohtalaisen kuvan, ottaen huomioon kovan tuulen ja  että seurantaohjelma ei ollut käytössä.

Hyvä kuva olosuhteisiin nähden!


Myös tekninen piirustus hyvin selkeä. Enpä ole ennen nähnyt kattoprismakiikaria toimittamassa etsimen ja seurannan virkaa, varmaan töitä teettänyt seurantakameran kiinnitys. Kuinka sen tarkennus tehdään itsenäisesti siis niin ettei se sumenna etsimen tarkennusta?

Ostin 80x20 kiikarin edullisesti Villen kellosta (kiikari ei ole kovin hyvälaatuinen,mutta kelpaa hyvin tähän tarkoitukseen).  Poistin prisma-osat ja jätin jäljelle vain objektiivilinssit ja niiden putket. Tein kumpaankin ohuesta lennokkivaneerista okulaariputken. Palloniveleen löytyi valmis pallo ja muut putkia yhdistävät osat tein myös koivuvaneerista.
Vasemmanpuoleinen "kiikariputki" toimii sekä pääputken, että seurantaputken etsinputkena. Kun kuvauskohde on löytynyt etsinputken avulla, irrotetaan putkipari peräpään kiinnikkeestä ja käännetään pallonivelen varassa kohti jotakin kirkasta seurantatähteä. Etsinputkeen voi vaihtaa tarvittaessa erilaisia okulaareja. Kumpaakaan ei tarvitse tarkentaa kuin yhdesti.

Rakentelin tässä dobson-tyyppisen jalustan putkelleni, mutta atsimuuttiakselissa se ei tunnu oikein pyörivän riittävän kevyesti, joten onko ehdotuksia miten jalustan saisi pyörimään kevyemmin? Netin mukaan teflon olisi yleisesti käytetty materiaali tähän tarkoitukseen, mistä saisi sitä Suomesta?

Paikallinen ETRA auttaa, kyn kyselet myymälästä hukkapaloja: http://tuotteet.etra.fi/fi/g2233413/polytetrafluorieteeni-ptfe-teflon (http://tuotteet.etra.fi/fi/g2233413/polytetrafluorieteeni-ptfe-teflon)
Ei liene väliä millaisia palasia saat, kun tarpeesi on senttiluokkaa kooltaan. Itselläni on tuolta hankittu 15cm x 100cm x 5mm soiro, josta olen tarpeen mukaan pilkkonut paloja. Eikä maksanut liikoja...

Kiitoksia, ensi viikon retkikohde lienee ETRA.

Hyllystäni löytyi Vink Finlandin luettelo jossa oli teflon kalvoja paksuudeltaan 0,2mm 0,25mm 0,5mm jne. Tiedot on vaan 15 vuotta vanhoja mutta kyllä ohuttakin tavaraa on olemassa.

Lainaus käyttäjältä: mistral - 14.11.2015, 13:24:13
Hyllystäni löytyi Vink Finlandin luettelo jossa oli teflon kalvoja paksuudeltaan 0,2mm 0,25mm 0,5mm jne. Tiedot on vaan 15 vuotta vanhoja mutta kyllä ohuttakin tavaraa on olemassa.

Vinkin 2010-vuoden luettelossa on ohuin teflon-levy(PA polyamidi) jo 2 millistä. Voi olla, että jossain on uudempikin, mutten tähän hätään löytänyt.

Tarkoitatko että polyamidi olisi teflonia?

Äh, no en tarkoita. Meni muovit päässä sekaisin. Sorry. :grin: Teflonia (PTFE) on näköjään tuossa samaisessa luottelossa millisenä ohuimmillaan.

Kas olihan sitä ptfe:tä ebayssakin, saapa nähdä kuinka nopeasti saapuu. Toimiihan tuo jalusta periaatteessa nytkin eikä havaintokelejä näytä olevan toistaiseksi luvassa. Helpompi tilata Kiinasta kuin käydä kaupungin toisella puolella.

Laitan nyt kuvan tuosta dobsonjalustasta jonka rakentelin hiljattain kun nyt vähän ylpeä olen lopputuloksesta.

Sain ptfe-tä jonka varassa viemäriputki ja pohjalevy liikkuu. Kääntyy nyt sujuvasti kaikkiin suuntiin. Ehkä ainoa hienosäätöä vaativa yksityiskohta on itse putken tasapainottaminen eri okulaarikonfiguraatioille. Hammasrattaat mahdollistavat jonkinasteisen hienosäädön ja estävät lähinnä putkea keikahtamasta jos se ei ole aivan tasapainossa.

Olen harkinnut jo pitempään noin 10" Newtonin hankintaa ja siihen tulisi Dobson jalusta. Jostain olen saanut käsityksen, että kaupallisilla Dobson-jalustoilla havainnoidessa asennot eivät ole aina kaikkein miellyttävämpiä...

Jos katsoin nyt oikein, niin eikös tuossa yllä olevassa jalustassa ole putki pantojen kanssa kiinni Dobsonissa? Eikös kaupallisissa Dobsoneissa ole nimenomaan "kiinteä" kiinnitys? Siis kiinteällä tarkoitan sitä, että putkea ei voi kiertää Dobson-jalustassa samalla tavalla kun sitä voi kiertää eq-jalustassa, jossa se on kiinni pannoilla. Tällä systeemillähän saisi okulaarin oikealle korkeudelle helpommin. Kannattaisiko siis harkita pannallista kiinnitystä Dobsoniin vai onko tuo ergonomia asia mielestänne liioittelua???

Sanoisin, ettei atsimutiaali-Dobson-jalustaisissa tule kovinkaan suurta ongelmaa ergonomian suhteen (pois lukien zeniitti, jossa putken hienoliikuttelu on hankalaa), mutta ekvatoriaali-pystytykseen saatat sen Newton-putken pyörityksen halutakin. En siis näkisi Dobson-putken ergonomiaa mitenkään huonona, kun niitä pääsee pyörittelemään vapaasti ympäri taivasta napasuuntauksista välittämättä. Toisaalta "tähtihyppely-puristi" saattaa haluta okulaarissa näkyvät "ilmansuunnat ojennukseen", jolloin nopea pantalukitus olisi näppärä lisä putkessa, mutta aiheuttaisi juuri noita ergonomiaongelmia jossain suunnassa taivasta. Kokonaisuudessaan tuo asia taitaa riippua siitä, mihin vertaat putken käyttömukavuutta ja pitääkö putkella päästä havaitsemaan koko taivaan alueelle juuri niiltä samoilta jalustasijoituksilta.

Minulla on rajoitettu näkyvyys havaintopaikalta noin 150 astetta eteläkaakon suuntaan sivuttain ja alhaalta 15 asteesta ylös zeniitin/pohjantähden puolivälin tienoille. Rakensin aikoinaan ATM-Newtoniin putkipannat, mutten ole niitä tarvinnut sen jälkeen kun tein putken perusasemoinnin ajatellen keskimäärin tarvitsemaani havaintosuuntaa ja havaintoasentoa. (Saksalais-tyyppisissä ekvatoriaali-Newtoneissa vaikuttaa se kummalla puolen jalustaa putkea pidät eli jos toinen puoli on hankala, niin putken voi helposti pyöräyttää 180 astetta ympäri ja heittää toiselle puolelle jalustaa, jolloin fokkari on taas putken päällyspuolella.)

Viimeinkin, parin kuukauden odottelun jälkeen oli siedettävä kuvaus-sää, tosin vain pari tuntia. Mutta se riitti omatekoisen seurantajalustan ja -ohjelman testaukseen. Kuunsirppi ja puut rajoitti kuvaus-suuntaa ja tuulenpuuskatkin vähän heikensi tarkkuutta.

Ihme kyllä, kaikki toimi hämmästyttävän hyvin. (Vaatii kyllä vielä paljon harjoitusta)

Edellinen yritys meni aivan surkeasti kovan pakkasen vuoksi. Silloin selvisi, että synkronimoottorin vaihteiston rasva jumitti moottorin. Niimpä aukaisin moottorin puhdistaakseni rasvat pois. Mutta samalla hukkasin pienen hammaspyörän ja jouduin tilaamaan uuden moottorin. Joskus vahingot voivat olla hyödyksi, uuden moottorin suurin hammaspyörä oli paljon parempaa laatua kuin edellisessä. Seuranta toimi lähes ilman korjauksia. Myös napasuuntaus oli mennyt "vahingossa" kohdalleen, pelkän libellin ja silmämääräisen pohjois-suuntauksen avulla.

Kuvauskohde ja seurantatähti löytyivä helposti ja seurantatähden zoomaus läppärin näytöllä tarkensi seurantaa melkoisesti.

Seuraava ratkaistava ongelma näyttäisi olevan se, että kuva-ala on pieni (Orionin sumu eika Andromedan galaksi ei mahdu kokonaan kuvaan). Polttovälin lyhentäjä ei tässä putkessa onnistu, joten ainoa ratkaisu taitaa olla suuremman kuvakennon kamera.

Oliko tässä nyt siis vanhat kiikarin optiikat ja mikä oli kamerana ?
Pientä viirua tuoss vielä on eli joko napasuuntaus tai seuranta ei ihan kohdallaan ole.

Kyllä siinä on ne kiikarista tehdyt seuranta ja etsinputket. Niistä on SolidWorks-kuva edellisellä sivulla.

Kuva on koottu seitsemästä kuvasta joista yksi, 6min valotus on otettu seurantakorjauksien kanssa. Muut kuusi on noin minuutin valotuksia "sokealla" seurannalla samaan aikaan kun laitoin tietokonetta valmiiksi (pilvien tulo oli uhkana, joten piti toimia nopeasti)
Jonkun verran tuulenpuuskatkin häiritsivät (n. 5m/sek).

Kamera on Canon EOS 1100D, josta poistin punasuodattimen.

Mauno

Ompas ollut huonoja havaintosäitä!
Tai oikeastaan niitä ei ole ollut.
Niinpä teinkin ajankuluksi lisäyksiä ja muutoksia kaukoputkeen.

Tein käsiajoboksin jolla voi kahden vivun avulla ajaa kahta seurantamoottoria kahteen suuntaan läppärin ruudulla näkyvän seurantatähden kuvan liikkeen perusteella . Seurannasta sai aika tarkan, kun zoomaa seurantatähden kuvaa riittävästi. (Automaattiajo ei toimi vielä tarpeeksi hyvin). Perusnopeus serantaan tulee synkronimoottorista.

Seurantamoottorien nopeutta pienensin noin kolmanneksella siirtämällä synronimoottorin vivun akselin paikkaa ja tekemällä lisävivun pystykorjaukseen.

Lisäsin myös valmiiseen putken lohenpyrstöuraan pallonivelen varassa kääntyvän kamerakiinnikkeen. Sen avulla voi nyt kuvata kahdella kameralla yhtä aikaa pitkiä valotuksia seurannalla,
samalta tai melkein samalta alueelta putken läpi ja kameran optiikalla. Saapa nähdä onko tuolla sitten käytännössä mitään virkaa. Onko jollain kokemusta vastaavasta.

Piti laittaa vielä toinenkin kuva

Hei!
Viime keväänä öitten vaalennuttua rupesin joutessani suunnittelemaan uutta seurantajalustaa kameralle. Jalustastan valmistuttua huomasin, että siitä tuli aika kätevä. Niinpä rupesin suunnittelemaan myös kaukoputkelle uutta jalustaa suunnilleen samalla periaatteella. Sain jalustat valmiiksi Cygnus-tapahtumaan mennessä. Otinkin ne mukaan Kannonkoskelle.
Testausten tekeminen on ollut hidasta huonojen säiden vuoksi. Uusi jalusta on kuitenkin jo osoittautunut kaikilta muiilta osin paremmaksi, yksinkertaisemmaksi ja halvemmaksi kuin vanha, paitsi ehkä tukevuuden osalta. Tukevuuskin on kuitenkin aika hyvä.
Tein myös seuranta- ja etsinputkipariin muutoksia. Siirsin pallonivelen putkiparin yhteisen painopisteen kohdalle, Tarkka suuntaus helpottui reilusti.
Toivottavasti perjantaina pääsee jo kuvaamaankin (vielä näyttää hyvältä). Perästä kuuluu! (toivottavasti pian).

Hei !
Tammikuun viimeisenä päivänä oli pitkästä aikaa kohtalainen kuvaus-sää, tosin tuuli vähän haittasi.
Testasin uutta rakentamaani jalustaa ja ohjaus "salkkua". Tein vaneerista kannellisen kotelon johon laiton akun, läppäriä varten lämmitysvastuksen ja puhaltimen sekä releet kytkimineen ohjauksen korjausmoottoreita varten.
Nyt kaikki toimi hyvin, läppärikään ei jähmettynyt.
Laitan ohjausyksiköstä juttua rakentelunurkkaan lähiaikoina.
Kuvassa on vain yksi 112 sekunnin valotus Orionin sumusta.

Aivan hieno pitkä valotus jalustallasi. Tuo oma vaijerivetoinen systeemininilkin alkaa olla loppuunsa viritetty ja näyttäisi toimivan ihan ok testauskelejä ei oikein ole ollut.

Kiitos J Piira !
Laitan vielä oikean valokuvan jalustasta.

Jos steampunkista olisi versio jossa käytetään puuta messingin sijaan, niin tämä jalustakokonaisuus olisi sen ehdottomassa ytimessä! Putki vielä puiseen rööriin  :wink:

Kiitos!
Onhan se kiva, jos taiteellinen vaikutelmakin oh hyvä. Minä kyllä pyrin ihan vaan käytännöllisyyteen.
Eilen oli kohtalaiset olosuhteet testaukseen, tuuli vain oli 4m/s japuuskissa 6m.
Oliko se Murphyn laki joka määrää että jokin menee kuitenkin pieleen. Tällä kertaa se oli Bahtinovin maski, joka unohtui paikalleen.
Kaikki muu toimi hyvin. Napasuuntauskin oli kohdallaan, kun korjausliikkeitä ei paljon tarvinnut tehdä.
Kuva on yksi 67sek otos.

Aika monelle kuvaajalle on varmaan tuttu juttu tuo bahtinovin jääminen paikalleen.

Toivottavasti oppirahat on nyt näiltä osin maksettu.
Kuvassa jalusta on purettu kuljetuskuntoon. Putki mahtuu auton takapenkille ja muut osat takakonttiin.
Purkaminen ja kasaus onnistuu ilman työkaluja. Synkronimoottori puuttuu kuvasta.
Pystytys ja kuvauskuntoon laittaminen  tapahtuu alle kymmenessä minuutissa.

Joutilaat aivot keksivät monenlaisia älyttömiä ajatuksia!

Minulla tuli mieleen mahdollinen tähtikuvausreissu Kanarian saarille.
Ajatus tuli mieleeni viimeaikaisten surkeiden havaintosäiden vuoksi.
Valmistamani jalusta  ei vain sovellu niin eteläisille leveyspiireille. Niinpä piti suunnitella uusi kevyempi (ilman vastapainoja toimiva) ja pieneen tilaan menevä jalusta. Sille pitää varmaan valmistaa myös kuljetuslaatikko. Jalusta ja putki painavat noin 25kg +laatikko

Lentorahdin hinta ja toimivuus vain arveluttaa. Onko jollain kokemusta oman putken rahtaamisesta esim. Kanarialle ja siellä kuvaamisesta. Olisin kiitollinen neuvoista.

Kuvan jalustaa ei ole vielä tehty... Pitää vielä miettiä ajatuksen järkevyyttä.

Kukin tietysti itse tietää miten paljon kestää säätövaivaa,aikaa,rahaa isomman kaluston roudaamisessa, mutta itse ainakin olen sen verran mukavuudenhaluinen että matkalle otan vain jalustaosan ruumaan ja optiikkaosa sellainen että menee käsimatkatavarana.
Toinen vaihtoehto on tietysti hyödyntää paikallista kalustoa - käsittääkseni Kanarialta löytyy sellaista.

Jos saat edullisesti käytetyn Astrotrac'in, sillä voi ottaa kameraoptiikkakuvia etelän taivaankannesta, varmaan SagittariusA löytyisi kanssa.

Ja jos kaupallisista ratkaisuista puhutaan niin Astrotrackin lisäksi kannattaa mainita Skywatcherin Star Adventurer ja iOptronin SkyTracker, ehkä myös Fornax Lightrack.

Kiitos neuvoista!

Minulla on sellainen pieni ongelma, että ei ole sopivaa kameraoptiikkaa, muuta kuin yksi laajakulmaobjektiivi. Valovoimainen teleobjektiivi maksaa aika paljon.
Kuvauskokemustakaan ei ole muuista kuin itse rakentamistani jalustoista.

Mikä on paljon ? Samyangin 85mm f/1.4:n saa jotain 300 euron luokkaan.

Laajakulmaobjektiivi on ihan ok valinta kanarialle. Eteläisessä linnunradassa on niin paljon kiintoisaa töhnää, että tulee valinnanvaikeus jos yrittää kuvata telellä, puhumattakaan newtonista.  :cool:

Kiitos asiantuntevista vinkeistä.

Reissu on vasta muhimassa mielessäni.
Järkevintä olisi varmaan (ottaen huomioon erittäin vähäisen kokemukseni tähtikuvauksesta) lähteä laajakulmaoptiikan kanssa reissuun.
Toisaalta eläkeläiselle ei hukkaanheitetty aika merkitse paljonkaan (hukkaanheitetty raha kylläkin)
Ja minulle on omien laitteiden suunnittelu ja valmistus erittäin tärkeä osa harrastusta. (Sitä voi harrastaa kesälläkin)

Hei pitkästä aikaa!
Kuulin jostain, että suunnittelu on silloin valmis, kun laitteesta ei voi enää vähentää yhtään osaa. Uskon että näin on myös kaukoputken jalustan suhteen.
Tilasin kaksi uutta erittäin halpaa synkronimoottoria (15€/kpl). Testasin ne ja valitsin paremman, joka osoittautuiken erittäin tarkaksi.

Kuvaustestien jäleen tulin siihen tulokseen, että seurantakameraa ja-putkea eikä tietokonetta  tarvita, jos napasuuntaukseen löytyy hyvä ratkaisu.
Ratkaisu löytyi laserosoittimesta. Käytän sitä napasuuntaukseen sekä putken suuntaukseen. Napasuuntaus on helppoa ja nopeaaa ja himmeätkin kohteet löytyvät erittäin helposti.
Niinpä myös seurantamoottorit ja etsinputken  sai poistaa.

Tein uudet tukevat säätöosat jalustan jalkoihin. Nyt putki toimii joka suhteessa hyvin. Nyt vain odotellaan syksyä, että pääsee taas kuvaamaan ja opettelemaan suodattimien käyttöä.

Vielä kuva putkesta

Käsinkö seuranta nyt sitten hoituu jos seurantamoottorinkin poistit ?
Tuossa esimerkkikuvassa nyt pientä valumista on tähdissä. Mikä siinä muuten oli valotusaika ?

Mutta hienon näköinen on tuo jalustaviritys.

Hei
Vanhassa systeemissä oli vakionopeutta pyörivä synkronimoottori ja kaksi tietokone- tai käsiohjaus moottoria korjausliikkeitä varten. Niiden käyttö oli hankalaa pakkasessa ja pimeässä.
Valotukset tuossa kuvassa on n. 2min x 10kpl. Kuvauksen aikana ei tarvitse tehdä mitään.
Seuranta tapahtuu nyt pelkän 230v vaihtovirta synkronimoottorin avulla "sokeasti". Invertteri muuttaa akkuvirran vaihtovirraksi.
Seurannan tarkkuus riippuu muuntimen ja moottorin hammaspyörien tarkkuudesta sekä napasuuntauksen tarkkuudesta. Itse moottori pyörii muuntimen antaman taajuuden mukaan tarkasti samaa nopeutta.
Kuvassa oleva pieni tähtien soikeus johtui käsittääkseni napasuuntauksen epäterkkuudesta.

Lainaus käyttäjältä: Mauno - 12.04.2018, 11:52:46
Hei pitkästä aikaa!
Kuulin jostain, että suunnittelu on silloin valmis, kun laitteesta ei voi enää vähentää yhtään osaa. Uskon että näin on myös kaukoputken jalustan suhteen. <- Hieno periaate  :cheesy:

Ratkaisu löytyi laserosoittimesta. Käytän sitä napasuuntaukseen sekä putken suuntaukseen. Napasuuntaus on helppoa ja nopeaaa ja himmeätkin kohteet löytyvät erittäin helposti.

Anteeksi maalaisuuteni, mutta miten laserpointteria voi käyttää napasuuntaukseen? Sehän vain lähettää valoa taivaalle?

Voimakkaimpien lasereiden kapea sädekimppu näkyy pimeässä usean sadan metrin päähän. Kulmaero säteen ja omasta silmästä säteen loppupäämän vedetyn suoran välillä on niin pieni, ettei sillä ole mitään merkitystä. Näinollen suuntaamalla säteen loppupään oikeaan kohtaan suuntaus onnistuu.
Kokemukseni mukaan laserilla on vielä tärkeämpi merkitys etsinputken korvaajana. Laserin avulla löytyy helposti ja useimmiten ensi yrittämällä kaukaisetkin himmeät kohteet.
Oikeastaan olen positiivisesti yllättynyt laserin käytöstä tähtikuvauksessa.

Syksyn säät on olleet vähän heikkoja, mutta jotakin sentään on saatu kuvattua.
Virittelin vakioseurantanopeutta muuttamalla mikrometriruuvin etäisyyttä jalustan akselista. Nyt ei valumista enää tapahdu.
Kuvan reunoissa on comavirhettä, pitää varmaan hankkia comakorjain.
Kuvassa on 15 kpl 2:n ja 3:n min valotuksia.

Hieno kuva, harmi kun on niin pilvistä ollut.

Hyvältä näyttää - tosin tähdet näyttää suuremmassa kuvassa vähän rujoilta mutta se on sitten toinen tarina.

Hei taas!
Värkkäsin joutessani 1975 hiomaani peiliin uuden, muutama vuosi sitten rakentamaani seurantajalustaan sopivan putken.
En onnistunut tilaamaan putkeen valmista fokusointilaitetta, joten tein sen vaneerista itse (siitä tuli ihan hyvä).
Tein koekuvauksia kilometrin päässä olevasta mastosta. Ne onnistui hyvin.
Nyt täytyy vain odotella pimeitä öitä, että pääsee testaamaan , miten tähtikuvaus onnistuu. Valovoimahan tässä 150mm:n pukessa on paljon pienempi.

T. Mauno

Taidokas luomus, onko vaneri lakkaamaton? Ilman lakkaa pinta absorboi kosteutta mikä voi hyväksi kun yöllä ilman kosteus kasvaa. Seuranta jäi arvoitukseksi, onko moottorin luona kierretanko joka liikuttaa vanerivipua?

Koko systeemi on käsitelty puuvahalla, joka hylkii kosteutta.
Seuranta tapahtuu synkronimoottorilla, joka pyörittää mikrometriruuvia.
Ruuvi riittää noin 20min kuvasarjan ottoon kerralla.

Ai niin se olikin mikrometriruuvi, ilmankos kuminauhat pitää kiinni ettei tule välystä.

Suomessa on määrättömästi puuta mutta pieni osa päätyy huonekaluihin tai laitteisiin. Pikkuveli teki joskus pihatuolit puusta, ne on vieläkin käytössä vaikka siitä on jotain 45v, kyllä puu on hintansa väärtti.

Parasta puuraaka-aineessa on se, että ei tarvita järeitä työstökoneita.
Itselläni on vain pieni vannesaha, pieni nauhahiomakone, akkuporakone ja liimauspuristimia ym. käsityökaluja.
Kaikki koneet ja työkalut ovat maksaneet vain noin 300€.
3-d suunnitteluohjema on kyllä tärkeä.

Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 12.04.2018, 20:04:41
Anteeksi maalaisuuteni, mutta miten laserpointteria voi käyttää napasuuntaukseen? Sehän vain lähettää valoa taivaalle?

Värkkäsin tuollaisen
http://www.kaiforssen.fi/Polefinder.htm (http://www.kaiforssen.fi/Polefinder.htm) Laser näyttää kohdan johon tuntiakseli on suunnattu. Kiikarin ja tähtikartan avulla näkee mihin akseli on suunnattu ja voi tehdä tarvittavat korjaukset. Kohtuu nopeasti jalustan saa suunnattua kaariminuutin sisään.

Kaizu

Kuinka lasersäde pääsee dec-akselin läpi, on deccissä reikä sitä varten?

Edit. katsoin vielä kuvia Losmandystä ja kyllä dec-akseli on suoraan edessä. Joten siinä täytyy olla reikä tai hahlo jotta säde pääsee läpi...

Laser kiinnitetään magneetilla varustetulla satulalla akselin kylkeen, selviää edellisen sivun kuvasta
Putki ei ole paikallaan suuntauksen aikana.

Sorry
Nyt olikin eri laitteesta kyse

Viime talven kuvaukset jäi vähälle, kun odottelin 250mm:n peiliä Englannista (jota ei ole vieläkään tullut).
Tässä kuitenkin itse hiomallani 150mm:n F8 peilillä varustetulla ja muutenkin kokonaan itse tekemälläni putkella ja jalustalla ottamani pari kuvaa.

Toinen kuva orionista

Hyvät kuvat kertomaan mihin päästään omatekoisella seurannalla, kun jalusta osineen tehdään huolellisesti mitoittaen ja valmistaen omia työtunteja laskematta :cool:

Kiitos kehuista!
Ihmettelin kyllä itsekin seurannan tarkkuutta (vaikka sääkin taisi olla hyvä), kun en päässyt tehdastekoisella F5 200mm:n peilillä parempaan tulokseen, kuin tällä itse hiomallani F8 / 150mm:n peilillä. Pitkäpolttovälinen peili on kyllä helpompi hioa, koska se on lähempänä pallopintaa.
  250mm:n peiliä en viitsinyt alkaa itse hiomaan, varsinkin kun Suomessa ei enää pinnoiteta peilejä. Tilasin peilin Englannista joulukuussa ja se saapui viime viikolla. Tein putkeen myös uuden seurantajalustan. Täällä pojois-pohjanmaalla on yöt vielä niin valoisat, että testaamaan pääsee vasta noin kuukauden päästä.