Jalusta itse tehden!

[Pete]

Joops jatketaan tuolta EQ 6esta tänne.
Eli ajattelin tehdä itse kunnon tukevan ekvatoriaalisen jalustan kiinteälle tolpalle torniin.
Hommailin jo osiakin, mm peräkärryn akselit kestää 580kg kpl, noita 2kpl.
Tuosta sitten pikkuhiljaa rakennellen, pää ollukkin kokoajan täynnä ajatuksia sun muuta.
Minä kun en piirtele, näen asiat aina päässä ja toteutan.
Otetaan vastaan vinkkejä, ideoita, no saa moittiakkin 
Ideoita  ym meidän muidenkin iloksi!
Ja jos joku tietää kertoa mitä ongelmia edessä saattaisi olla tai muuta, mahd. omia toteutuksiakin.


Pete

[mistral]

                          Mielenkiintoinen projekti. Lähdit siis liikkeelle ostamalla peräkärryn akselit?  Kyllähän niissä lujuutta on, mutta miten
niihin rakennetaan seurantamoottori? Toinen kysymys: onko näissä peräkärryn akseleissa koneistettu välys laakerin sisäkooliin jämpti?
Itselläni ei ole ensimmäistäkään ekvatoriaalijalustaa, mutta tällainen rakentelu kiinnostaa. Jos voisit kuitenkin piirtää luonnoksen, niin
se auttaisi. Lykkyä tykö.

[Meade-mad]

Ajattelitko tehdä haarukan vai saksalaisen?

jk

[Pete]

Moro!

Pikakäynti...
Eli...raa asti saksalainen ripustus, käyttäen suht valmiita ja muokattavia kaupasta saatavia
osia. Tutkailin tuossa välysasiaa ja enpä huomannut minkäänmoista välystä ja saahan noita tiukattua
niinkuin autossakin etupyörän laakeria tarvittaessa. Katsoo sitten kun on kasassa ja lyö kuormaa
päälle, onko välyksiä(säädetään tarvittaessa) .
Moottori homman toteutus on vielä avoin, mutta pää käy kokoajan ja ideat voi tulla milloin vain.
Laitan kuvia kunhan saan itse jalustan nippuun, sen jälkeen sitten seurannan kehittely lähtee kunnolla
eteenpäin. Ajatuksena samalla olis toteuttaa tää mahdollisimman pienellä budjetilla.

Edit. luin eilen väärin, akselit kestää 750kg.

Pete

[Kaizu]

Edit. luin eilen väärin, akselit kestää 750kg.

Mitä se tarkoittaa että akselit kestää 750kg?

Kaizu

[Pete]

Peräkärryn alla 
Ilmeisesti testattu ja luokiteltu painon kesto. (suomessa kaikki tuommonen alakanttiin(varmuus kerrointa))



Pete

[GaryP]

Kaizu varmaan tarkoitti hakea vastausta siihen, miten tuota kantavuutta voi suoraan hyödyntää rakennelmassasi? Mihin suuntaan voimat kohdistuvat, onko niille merkitystä juurikaan, ellet aio laittaa koko tähtitornia pyörimään samalle akselille...?
 

[Pete]

Olen monesti lukenut täällä kun on todettu jalustojen akseleiden hentoutta ja heikkoutta
kunnon kuormaa päälle laitettaessa. Luulisinpa noiden 750kg akseleiden ja rakenteiden
olevan sitä luokkaa ettei vähästä hätkähdä. Pitää tietysti olla muidenkin rakenteiden samalla tasolla
ja pyrkiä välttämään huonoja/heikkoja ratkaisuja, nuo akselit vasta yksi osa kokonaisuutta.
Hain kyllä jutullani alun alkaen myöskin ideoita, en pelkkää kritiikkiä 


Pete

[Kaizu]

Sille pikkuruiselle insinöörille sisälläni, joka on vuosikymmenet suunnitellut mekaanisia rakenteita, tuo "kestää 750kg" ei sano mitään.
Esitin tuon kysymyksen herättääkseni rakentajan pohtimaan, mitä tuo tarkoittaa. Jos ymmärrys mekaniikasta on sillä tasolla että pohdintaa ei synny, ei ennuste jalustan onnistumiselle ole hyvä.
Toisaalta, Scott Losmandy pohdiskeli samoja asioita 80-luvulla ja päätyi rakentamaan itselleen jalustan ja sitten vielä muillekkin.

Jalustaa ja akselistoja ei yleensä mitoiteta sen mukaan että ne eivät katkea kaukoputken painosta, ei edes myötörajan mukaan.
Ohuilla akseleilla joustot alkavat haitata toimintaa, vaikka ovatkin kimmoisia. Ennemminkin värähtelyominaisuudet mitoittavat akseliston.
Koko paketin jousivakio yhdessä systeemin massan kanssa määräävät ominaistaajuuden. Vaimenemisominaisuudet ovat myös merkittäviä.
Sitä kautta määräytyy, kuinka monta heilahdusta tapahtuu ennen kuin jalusta kosketuksen jälkeen rauhoittuu. Yhdessä nämä kertovat kauanko jalustan rauhoittuminen kestää. Ilman seurantaa nämä pahimmillaan aiheuttavat sen että kohde on karannut näkökentästä ennen kuin jalusta on lakannut hytkymästä. Seurantajalusta taas saa seurannasta herätteitä niin että se ei koskaan lakkaa tärisemästä.
Se että jalustassa on muutama tukeva osa, ei tee kokonaisuudesta tukevaa. Heikoin lenkki määrää kokonaisuudesta. Olen huomannut että monet rakentavat jalustaansa tukevan tolpan ja hankkivat päälle tarkan ja tukevan akseliston ja sitten heikentävät rakenteen kytkemällä osat toisiinsa kolmella hennolla kierretangolla. Pahimmillaan vielä niin että kierretankoja on myös tolpan alapäässä.
Akselin jäykkyys kasvaa halkaisjan myötä. Jos halutaan tehdä kevyt ja jäykkä akseli, on rakenne isohalkaisijainen putki. Laakeroinnin tukevuus paranee kun laakereiden keskinäinen etäisyys kasvaa. Yleisesti jäykät ja kevyet rakenteet ovat suuridimensioisia kotelorakenteita. Ääriesimerkistä käy vanha Hiace. Alle millin pellistä tehtyyn koteloon voi kuormata yli tonnin painoa ilman että rakenne sortuu.
Peräkärryn laakeroinnissa haetaan eri asioita kuin kaukoputken jalustassa. Pyörä pyörii kohtuu suurilla kierroksilla ja kohtuu suuren kuorman alla. Välyksiä saa (ja pitää) olla eikä muutaman kymmenesosamillin heitot haittaa mitään.

Valokuvausjalustassa vaativin osa lienee tuntiakselin liikutuskoneisto. Kaupallisissa jalustoissa se useimmiten on ruuvivaihde.
Jos haluaa 1" seurantatarkkuuden, saa maksimi virhe koneistuksessa hampaide välillä olla 0.00048mm kun ison pyörän säde on 100mm. Siitä voi kalkuloida, minkälaisen tarkkuusvaatimuksen jalustalleen asettaa ja minkä kokoinen ruuvivaihteesta tulee.

Rakensin itselleni seurantajalustan (itse asiassa useitakin) ja sain sen toimimaankin niin että sain 3 m:n polttovälillä puolen minuutin valotuksia.
Virheet olivat muutaman kaarisekunnin luokkaa ja ruuvivaihteen halkaisja oli pääpeilin kokoluokkaa (10").
Saanti oli n 50% ja kyllästyin jatkuvaan säätämiseen ja ostin sitten kaupallisen jalustan. Elättelen toiveita että saan vielä joskus kotikonstein tehtyä tarkemman jalustan kuin tuo G-11.
Selasin tuossa juuri Geminin manuaalia ja totesin että eihän minun tarvitsekkaan tehdä kuin mekaniikka, ohjausboxin gotoineen saa kaupasta parilla tonnilla.

Kaizu

[Pete]

Hmmm... hyvän puheen Kaitzu pidit! Ja varmaan jonkinmoista kokemuksen ääntäkin.
Vaan en näihin heti(idean) tyrmääviin kommentteihin kompastu.
Sanoisinko, että asia meni taas pikkusen liian tietelliseksi ja insinöörien laskenta ja piirustus
pöydille. Teoria on aina teoriaa ja käytäntössä tekeminen aivan eriasia, kätännössä kokeileminen
ja soveltaminen paljon hauskempaa kuin ns. kynällä pyörittely, ja onnistuessaan palkitsee huomattavasti paremmin kuin
paperilla.
Tulee mieleen eräs ns. "dippa" insinööri tuolta meidän paikallisesta huoltoaseman baarista joka "tietää" ja
"osaa" kaiken, oli asia/ala sitten mikä hyvänsä!!! Lopputulos kuitenkin kyseisenkin (50v) tyypin kohdalla
on olla työtön(jo 4v), kuitenkaan kyseisellä herralla käytännön kokemus yleensäkkään ei oikein vastaa
nyky vaatimuksia. Jalustasta kokonaiseedessaan joka tapauksessa on tarkoitus tehdä kaikilta osin
mahdillisimman tukeva. Kukaan ei minun mielestä voi väittää etteikö kyseiset pyörän akselit sovellu
jalustan tekemiseen, eihän tietääkseni kukaan ole edes moiseen hommaan koskaan ryhtynyt, eli se
siitä kokemuksesta. Väittää voi aina mitä hyvänsä, kokeilkaa itse ja todentakaa soveltumattomuus.
Minä ainakin kokeilen ja toivon mukaan onnistun mahdollisimman hyvin.
Edelleenkin toivon ideoita ja hyväksi todettuja ratkaisuja jos keneltä mitä löytyy, kohdistuen  kaikkiin
paikkoihin kuseisessä jalustassa. 


Pete

[Mikko Päivinen]

 Ei kannata lannistua tiukoista kommenteista vaan jatka rohkeasti jalustan tekemistä! Totuus on varmastikkin se, että kunnollisen esimerkiksi Kaitzun mainitseman losmandyn tasoisen jalustan tekeminen on todella haastavaa ja on uskomaton saavutus jos sellaisen onnistuu todella rakentamaan.
 
 Olen katsellut myöskin sitä, että nuo ohjauselektroniikat saisi tosiaankin ostettua valmiina ja esimerkiksi firma josta tilasin kupolin pyöritysmoottorit toimittaa myös kaikenlaista hitech moottoria ym joista saisi siis loput sähköosista tehtyä niin, että jäljelle jäisi vain tuon mekaniikan rakentaminen.  Vielä pitäisi siis löytää joku rattaiden/välitysten valmistaja niin loput voisi tosiaankin valmistaa itse.

Loppuhinta nousisi varmasti lähelle 5000e ellei enemmänkin ja vaatisi muutaman 100 työtuntia päälle, mutta varmaankin tuo olisi mahdollisuuksien rajoissa. Piirräppäs Kaitzu 100kg kuormaa kantava haarukka jalusta johon voi tyrkätä ainakin 16" tötterön ja adaptereineen siitä pienemmän niin rakennetaan pari kappaletta 

Mikko

[Kaizu]

Jos tarkemmin luet läpi höpinäni, huomaat että siinä ei ole tyrmätty mitään ideaa.
Kommentit perustuvat omakohtaiseen kokemukseeni. En yleensä ole kuunnellut muiden neuvoja vaan olen halunnut itse todeta samat asiat. Jonkun neuvon olen todennut vääräksi, useimmat oikeiksi.
Omassa laiterakennuksessani ei tavoitteena ole ollut kustannussäästö, vaan se että haluan saada paremman vekottimen kuin kaupasta on saatavissa. Jalustan kohdalla se ei ole vielä onnistunut.
Työttömyyttä minäkin tässä odottelen, vielä ei ole osunut kohdalle. Nykytilanteessa kohdalle osuminen ei riipu teknisen osaamiseni tasosta vaan maailman paperinkulutuksen trendistä. Työmarkkinakelpoisuutta alentaa ikä, vaikka korkeampaan ikään useimmiten liittyy pidempi kokemus ja parempi osaaminen. Edellyttää että kokemus on hankittu muualla kuin Esson baarissa.

Kokemus on osoittanut että matematiikka kuvaa teknisten laitteiden toimintaa paremmin kuin tuntemukset. Suunnittelussa säästää aikaa ja materiaalia jos osaa laskea akselin taipuman, sen sijaan että tekee joukon akseleita ja kokeilee, mikä on sopivin. Tuloksen ymmärtäminen edellyttää suhteellisuuden tajua niin että ymmärtää mitä 0.00048mm tarkoittaa. Usein tämä on se kriittinen kohta, myöskin diplomi-insinööreillä.

Piirräppäs Kaitzu 100kg kuormaa kantava haarukka jalusta johon voi tyrkätä ainakin 16" tötterön ja adaptereineen siitä pienemmän niin rakennetaan pari kappaletta

Se on jo piirrety ja tehtykin, siinä nokalla on 1/2 metrin Newton Halkian tornissa. Kaupalliseen valmistukseen kuvat eivät sellaisenaan käy, koska ruuvivaihde on uniikki (peräisin Kaivopuiston tornista). Pienin muutoksin sellaisen voisi tehdä eikä minun tarvitsisi keksiä kovin paljoa itse, riittää kun kopioin Kantolan Timpan haarukan. Täytyypä sellainen suunnitella, jos kerran kysyntää on.

Kaizu

[Mikko Päivinen]

 Huomasin juuri, että ainakin Astrophysics vaatii jalustan sarjanumeron jos heiltä tilaa ohjauselektroniikkaa  Kyllähän tuon nyt arvata saattoi. Mitäs muita vastaavia löytyy markkinoilta?

Mikko

[PetriKe]

Huomasin juuri, että ainakin Astrophysics vaatii jalustan sarjanumeron jos heiltä tilaa ohjauselektroniikkaa  Kyllähän tuon nyt arvata saattoi. Mitäs muita vastaavia löytyy markkinoilta?

Mikko

Kävisikö nämä?
http://www.telescope-service.com/FS2/start/FS2.html

[mistral]

                          Pete, jos käytät tätä jalustaa visuaalihavainnointiin, niin siinä se varmasti palvelee. Mutta, jos otetaan kuvia, niin
pullonkaulaksi tulee luultavasti seurantakoneisto. En ainakaan itse ole, asiaa pähkäiltyäni, keksinyt muuta ratkaisua, kuin kierukka
välityksen. Tuo Kaizun 5/10000 mmm toleranssi voi jossain valtavissa suurennuksissa olla paikallaan, mutta onneksi ei pienissä. Kaikkein
suurin "taistelu" on kuitenkin ilmakehän kanssa täällä Suomessa, se syö useimmiten monta nollaa pois optimista. Paradoksaalista
tässä rakentelussa on se, että mitä suurempi on kaukoputki, sitä pienempi on toleranssi.