Aloittelian Auringon-kuvaus kalusto

Aloittaja starfoto, 03.04.2009, 19:37:59

« edellinen - seuraava »

einari

Tuli vaan mieleen että kuinkahan hyvin nuo ND-suotimet päästää läpi lämpösäteilyä ?
___
Tapio

Kuulapaa

Hyvä pointti mainita.

Muistelen lukeneeni, että juuri käytetty Hoyan nd400 päästää neljä aukkoa enemmän infrapunaa kuin näkyvää valoa (5 vs 9). Mitä miedompi ND, sitä reippaampaa on läpäisy.

Edit. Nettidatan perusteella Käytetyt filtterit leikkaavat näkyvän valon 0,06%:iin ja IR:n 1,6%:iin lähtötasosta.

Varovaisuutta näiden ja pitkien putkien kanssa!
Kun itse tekee niin saa sellaisen kun tulee.
http://www.kuulapaa.com/

Lidl-Maisteri

Kuulostaakohan seuraava setti turvalliselta auringon projisointiin?

-Lidlin 70/700 kaukoputki
-Etulinssin edessä hitsauslasi, joka päästää noin 50% etulinssin koko pinta-alasta valoa läpi

Tarkoituksena ois käyttää kellner-tyyppisiä okulaareja, ja olen ymmärtänyt että näiden kuumeneminen voi tuhota ne aika kivasti jos pääsee liikaa auringonvaloa tuohon okulaariin?

Meinasin ehkä laittaa tuollaisen projisointi-jutun taakse kiinni ja kuvata sitten sitä projisoitua kuvaa.
Per asspera ad asstra.

Toni

Lainaa-Lidlin 70/700 kaukoputki
-Etulinssin edessä hitsauslasi, joka päästää noin 50% etulinssin koko pinta-alasta valoa läpi

Tarkoituksena ois käyttää kellner-tyyppisiä okulaareja, ja olen ymmärtänyt että näiden kuumeneminen voi tuhota ne aika kivasti jos pääsee liikaa auringonvaloa tuohon okulaariin?

Meinasin ehkä laittaa tuollaisen projisointi-jutun taakse kiinni ja kuvata sitten sitä projisoitua kuvaa.

Kyllähän tuo periaatteessa onnistuu. Muista kuitenkin, että jos laitat keskelle hitsauslasin ja ympäröit sen auringonvaloa läpäisemättömälllä materiaalilla, pudotat putken efektiivistä apertuuria 35 mm:iin. Sen sijaan jos peittolevy on aukon keskellä ja sen ympäriltä pääsee valo kulkemaan, putken efektiivinen apertuuri ja siten myös erotuskyky säilyy.

Okulaarien sopivuus projisointiin on ihan okulaarikohtaista. Jos okulaarin rakenteessa on herkästi sulavia kittauksia, okulaari voi tuhoutua. Jos kalliimmanpuoleisen okulaarin kohtalo pelottaa, käytä halvempaa.
T. Veikkolainen, Järvenpää
Ursan havaintokeskus Tähtikallio, Syvä taivas - ja Aurinko-harrastusryhmät

"Toisinaan, milloin Venus yksinään hallitsee noin 45 astetta horisontin yläpuolella, se säteilee niin voimakkaasti, että melkein voi lukea sen valossa ja esineistä, joihin se sattuu, jää huomattava varjo."
- Afrikka-kirja (A. Gallen-Kallela, 1931)

naavis

Lainaus käyttäjältä: Toni - 20.10.2013, 12:01:04
Kyllähän tuo periaatteessa onnistuu. Muista kuitenkin, että jos laitat keskelle hitsauslasin ja ympäröit sen auringonvaloa läpäisemättömälllä materiaalilla, pudotat putken efektiivistä apertuuria 35 mm:iin.

Jos apertuurin pinta-ala puolitetaan, apertuurin koko ei puolitu. 70 mm apertuurin pinta-alasta puolet tarkoittaa noin 50 mm linssiä, ei 35 mm.

Jyri Lehtinen

Jos aikeissa on projisoida auringon kuvaa tasaiselle varjostimelle ja tehdä havaintoja siltä käsin, kannattaa jättää kaikenlainen suodatus pois käytöstä. Tehtäessä aurinkohavaintoja katsomalla suoraan kaukoputken läpi, on asianmukainen suodatus ensiarvoisen tärkeää. Projisointihavainnoissa pitää putken läpi sen sijaan päästää tarpeeksi valoa, että projisoitu kuva erottuu päivävalaistuksessakin. Omien kokemusteni mukaan 5 cm aukolla varustetulla putkella saa auringon kuvan projisoitua suodattimitta mukavan kirkkauksiseksi 10-15 cm kiekoksi. Jos valon kulkureitille lisää tässä hitsaajanlasin, ei projisointitasolle päädy enää minkäänlaista kuvaa auringosta.

Kaukoputken aukon varjostaminen projisoitaessa on sen sijaan kannattavaa. 5 cm aukko on havaittu hyväksi tähän tarkoitukseen. Suuremmalla aukolla optiikan läpi kulkee aina vain enemmän valoa, mikä saattaa olla vaaraksi havaintolaitteiston paloturvallisuudelle. Itse olen projisoidessa päästänyt muutamasta halvemmasta okulaarista savut pihalle lian kirkkaan auringonvalon osuttua pitemmäksi aikaa okulaarin sisäreunaan. On totta, että kaukoputken aukon varjostaminen heikentää sillä saatavaa teoreettista erotuskykyä. Projisointihavainnot soveltuvat kuitenkin parhaiten koko auringon kiekon tarkasteluun yhdellä kertaa eikä kaarisekuntiluokan tarkkuudella ole tässä käytössä niin suurta merkitystä.

Kun puhutaan eri okulaarityyppien erilaisesta soveltuvuudesta projisointiin, tarkoitetaan sitä, miten niiden optiikka kestää kirkasta keskitettyä valonsädettä. Jos okulaari sisältää yhteen kitattuja linssejä, on vaarana, että pitkittynyt altistus keskitetylle auringonvalolle rupeaa kiehuttamaan linssien välissä olevaa linssikittiä turmellen koko okulaarin. Nykyään ei käytännössä törmääkään okulaareihin, joissa ei olisi kitattuja linssejä, joten varovaisuuteen on aina pyrittävä. Käytännössä putken aukon varjostaminen 5 cm:iin tekee kittauksen tuhoutumisesta paljon epätodennäköisempää enkä ole itse sitä koskaan kokenut. Pitäytyisin projisoinnissa silti halvemmissa okulaareissa ja suuntaisin putken pois auringosta aina, kun ei ole aktiivisesti havaitsemassa. Jos eteen sattuu vanhoja Huygens tai Ramsden tyypin okulaareja kannattaa harkita tällaisten hankkimista projisointia varten. Nämä okulaarit koostuvat pelkästä kahdesta täysin erillisestä linssistä poistaen kaikki linssikitin kuumenemiseen liittyvät ongelmat.