Aloittelian Auringon-kuvaus kalusto

[Toni]

Käytännön haitta katselukalvon käytöstä kuvauksessa on pidentyneet valotusajat, jotka ovat kuitenkin varsin lyhyitä ja todellinen haitta on aika vähäistä.

Voin vahvistaa tämän. Olen monia kertoja kuvannut Aurinkoa okulaarisuurennuksella ilman seurantaa katselukalvon läpi, ja aina ovat tarvittavat valotusajat olleet niin lyhyitä, ettei kohde ole päässyt liikkumaan kentässä.

[chilimieli]

Aloittelijoille voisin tähän keskusteluun liittää seuraavat tiedot:
Kuvaaminen onnistuu jo seuralla kalustolla oikein hyvin:
Putki (pienikin linssiputki tai peili).
Aurinkosuodin, joko itse tehty (kalvoa saa ursalta) tai valmis.
kamera (pokkari käy oikein hyvin).
kamera-pidike/sovite.

Kuvaaminen onnistuu hyvin käsivaraltakin kalvosuodinta käytettäessä (hyvin lyhyet valotusajat, pieni aukko), sillä aurinko on edelleen suotimesta huolimatta hyvin kirkas ja selkeä kohde.
Alkuun kuvatessa kannattaa ottaa monia nopeita valotuksia vaikkapa sarjana, näin saat helposti muutaman onnistuneen otoksen seulottua kuvavalikoimasta.
Auringonpilkkujen kuvaaminen on helppoa, mutta mikäli kohteeseen tahdotaan väriä ja kuvata esimerkiksi auringon purkauksia, tulee hintalapulle pari nollaa lisää.

Esimerkkikuva muistaakseni on kuvattu nimenomaan käsivaralta:

[jaffons]

Auringonpilkkujen kuvaaminen on helppoa, mutta mikäli kohteeseen tahdotaan väriä ja kuvata esimerkiksi auringon purkauksia, tulee hintalapulle pari nollaa lisää.

Mites tämä käytänössä tarkoittaa? H-beta filtteri liittyi johonkin, mutta miten saadaan purkaukset ja flaret näkyviin?

[naavis]

Mites tämä käytänössä tarkoittaa? H-beta filtteri liittyi johonkin, mutta miten saadaan purkaukset ja flaret näkyviin?

Varsinaisissa aurinkokaukoputkissa käytetään niinsanottua H-alfa-suodinta, joka päästää lävitseen vain ionisoituneen vedyn aallonpituutta 656nm. Tällöinkään kyllä ei värejä saada mukaan, sillä kaukoputkesta tulee vain yhtä aallonpituutta, ts. valo on yksiväristä. Kuvat kuvataan usein mustavalkoisella kameralla ja väritetään jälkikäteen. Näin olen itse yleensä tehnyt, lopputulos on tämänlainen: http://astro.galleria.fi/kuvat/Space/The+Sun/The+Sun+on+01.06.2011.jpg

[mals77]

Katoppaköö, sellanen kysymys pölähti mieleen, että onko aurinkokuvauksessa etua ir-modauksesta EOS:lla kuvatessa? Periaattessahan modatulla h-alpha eioo blogattuna, mutta onko käytännössä mitään eroa?

Mietin myös sellaista ratkaisua, että laittas EOSiin h-alpha 6nm clip-filsun ja putken päähän aurinkosuotimen, mutta sitten luin toisesta ketjusta, että h-alpha on liika "valkosta" järkkärin kans, eikä aurinkokuvauksessa saada hyvää lopputulosta? Kiitos kun jaksat vastata!

-Mikko-

[einari]

Näin yhdellä foorumilla testin missä oli verrattu IR pass ja Solar Continuum-suotimia ja Sola Continuum vei voiton (ei isolla marginaalilla).
En usko ettäa DS HA-suodin parantaa näkymää kun päästökaistassa on niin suuri ero.

[naavis]

En usko ettäa DS HA-suodin parantaa näkymää kun päästökaistassa on niin suuri ero.

Jep, deep sky -käyttöön tarkoitettu suodin tuskin muuttaa kuvaa laisinkaan. DS-käytössä olevien Ha-suodinten päästökaista on yleensä 5-12 nanometriä, aurinkokaukoputkien etalonien päästökaista taas alle 0,1 nanometriä.

[Lithos]

hmm, mistähän löytäisi aurinko kuvauksesta IR pass suotimella mallikuvia ja tietoa... tuon hankkimalla saisi vähän useammalle kohteelle soveltuvan vermeen kuin solar continuumin joten jos ero ei ole hirveän suuri voisi olla kannattavampi hankinta kuvaukseen.

[einari]

Täällä aiheesta juttua (kuvavertailussa tosin ei ollut 'aivan' IR pass-suodatinta):
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/5231314/Main/5231259

[Timo Kantola]

Kuvasin viimeksi Wratten c87 filsulla (muovifiltteri joka on tarkoitettu kamera optiikan eteen - Teknofokus leikkasi  minulle ko. muovista 1 1/4" suotimen)
Wratten c87 on viellä enemmän IR filtteri , kuin Baaderin IR-pass.

IR-pass läpäisykäyrä:
http://ftp.sbig.com/sbwgifs/baader_ir_pass.gif

Wratten c87 käppyrä (keltainen viiva):
http://www.x-raycameras.com/images/wrat_comp.gif

Käytin IR filtteriä ja Baaderin aurinkokalvoa (valokuvaus sellaista) , Ajatuksena että IR alueella seeing olisi hieman parempi kuin kontinuum alueella.. mitään vertailua en tehnyt , mutta muistaakseni kontinuum + ir-cut on tehokkaampi.

Tässä äärimmilleen revitelty Wratten c87 kuva, vertaa niitä Juliuksen samasta pilkusta ottamaan kontinuum kuvaan (pienemmällä putkella)
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9488.msg94948#msg94948

ja Ransun kuvaan , samasta pilkusta  (vasen alakulma)
http://astrobin.com/full/11393/?mod=none&real=

[Lithos]

Kiitoksia erittäin valaisevista esimerkeistä, ja näyttäisi kyllä siltä että IR pass auttaa myös. Jälki sitä käyttäen on parhaimmillaan hyvinkin vakuuttavaa joskin valotusajat pidempiä. Tuolla perusteella tuollainen IR pass suodin näyttäisi olevan aika hyvä aurinkokunnan jokapaikan höylä.

[mals77]

Tervehdys! Olenko ymmärtänyt seuraavan asian oikein: Jos käytän aurinkokuvauksessa esim. Continuum -suodinta, on järkevämpää käyttää monochrome -kameraa, sillä värikamerassa 2/3 pixeleistä menisi hukkaan? Kiitokset etukäteen!

-Mikko-

[naavis]

Tervehdys! Olenko ymmärtänyt seuraavan asian oikein: Jos käytän aurinkokuvauksessa esim. Continuum -suodinta, on järkevämpää käyttää monochrome -kameraa, sillä värikamerassa 2/3 pixeleistä menisi hukkaan? Kiitokset etukäteen!

-Mikko-

Tämä pätee lähinnä Ha-kapeakaistasuotimen kanssa, jonka valo on hyvin punaista. Tällöin 3/4 pikseleistä ei reagoi valoon mitenkään. Baaderin Solar Continuum -suotimen päästökäyrän keskikohta on noin 540 nanometrin kohdalla, jolloin luultavasti sekä kennon vihreät että siniset pikselit reagoivat valoon jonkin verran, jolloin vain 1/4 pikseleistä menee hukkaan. Mutta sekä sinisten että vihreiden pikseleiden sisältö on luultavasti varsin samankaltainen, koska päästökäyrän piikki on niin kapea. Joten kyllähän tuohon ehkä vähän paremmin mustavalkokamera sopisi.

[mals77]

Ei ottanut onnistuakseen nuo CCD -kamerakokeilut, joten digijärkkäreilä on opeteltava tämä aurinkokuvaus. Onko digijärkkärillä kuvatessa videokuva ainoa mahdollinen kuvausmuoto? Meinaan sarjatulellakaan ei järkkärillä kummoisiin kuvanopeuksiin päästä. Järkkärin videokuvanhan saa käsittääkseni pilkottua yksittäisiksi kuviksi pinottavaksi.

-Mikko-

[einari]

Ei ole ainoa mutta järkevämpi kuin sarjakuvauksesta saatavat muutamat (kymmenet) yksittäiskuvat.
Laatu kun paranee mitä enemmän on niitä hyvä kuvia pinottavaksi suuresta määrästä.
En nyt osaa sanoa meneekö järkkäreiden video suoraan Registaxin/Avistackin käsittelyyn mutta ainakin jollain formaattimuunnoksella pitäisi onnistua.