Aloittelian Auringon-kuvaus kalusto

[Timo Kuhmonen]

Astrosolar kalvo (sekä katselu että kuvauskalvo) vaimentaa auringon valoa huomattavasti enemmän kuin käyttämäsi ND filtteri.

Avaatko kuvan Canon tms softalla - jos siellä on valinta mikä näyttää kuvan puhkipalaneet kohdat (esim RAW kuvassa) punaisella vilkkuvana tms -> se voisi kertoa onko ongelma juuri puhkipalaminen... Kuvan histogrammista voi nähdä myös puhkipalamisen.

[mals77]

Astrosolar kalvo (sekä katselu että kuvauskalvo) vaimentaa auringon valoa huomattavasti enemmän kuin käyttämäsi ND filtteri.

Avaatko kuvan Canon tms softalla - jos siellä on valinta mikä näyttää kuvan puhkipalaneet kohdat (esim RAW kuvassa) punaisella vilkkuvana tms -> se voisi kertoa onko ongelma juuri puhkipalaminen... Kuvan histogrammista voi nähdä myös puhkipalamisen.

Juu täysin puhkipalanu on :) Kiitti!
-Mikko-

[naavis]

Pikaisella laskutoimituksella AstroSolar-kalvo päästää läpi noin kahdessadasosan valosta, jonka tuo Hoyan ND-filtteri päästää lävitseen.

[mals77]

Pikaisella laskutoimituksella AstroSolar-kalvo päästää läpi noin kahdessadasosan valosta, jonka tuo Hoyan ND-filtteri päästää lävitseen.

Ostinkin alunperin ko. suotimen päiväaikaiseen salamakuvaukseen, mutta aattelin kokeilla. Miites tuo kalvo, kumpaa tiheyttä kannattaa hankkia?

-Mikko-

[mals77]

Edelleen kaipaisin vastausta tuoohon kalvoasiaan, kumpaa tiheyttä kannattaa hankkia ja mikä on käytännössä ero noiden tiheyksien välillä?

-Mikko-

[Murtsi]

Jos meinaat kuvata aurinkoa (auringonpilkkuja) niin valintasi on astrosolar kalvo, käsittääkseni siitä ei ole olemassa tiheysvaihtoehtoja. Ota yhteys esim. Ylvaan niin osaavat siellä myydä sinulle oikean kalvon.

[einari]

Itse asiassa Astrosolar-kalvoa on olemassa katseluun ja valokuvaukseen sopivaa versiota.

http://www.teknofokus.fi/Astro/Akalvo.htm

Ja kuten sivulla todetaan niin
"Kuvauskalvoa ei saa käyttää katseluun ilman lisäsuodatinta!"

[naavis]

Jos meinaat kuvata aurinkoa (auringonpilkkuja) niin valintasi on astrosolar kalvo, käsittääkseni siitä ei ole olemassa tiheysvaihtoehtoja. Ota yhteys esim. Ylvaan niin osaavat siellä myydä sinulle oikean kalvon.

Kalvoja on itseasiassa eri tiheyksisiä. Ylva myy kalvoja tiheyksillä ND=5.0 ja ND=3.8. Luku kuvaa käsittääkseni kalvon optista tiheyttä. Wikipediasta löytyy taulukkoa eri ND-filttereistä ja niiden optisesta tiheydestä. Olennainen luku lyötyy sarakkeesta Filter Optical Density. Ylva näyttäisi suosittelevan ND=5.0-kalvoa visuaaliseen katseluun ja ND=3.8-kalvoa valokuvaamiseen.

EDIT: einari ehti ensin.

[mals77]

Onko kellään kokemusta KÄYTÄNNÖN eroista? Jos haluaisin sekä katsella että kuvata?

-Mikko-

[Mare Nectaris]

Kalvojen olennaisin käytännöllinen ero on siinä, että nopeammalla ND 3.8 -kalvolla pääsee Auringon valoa läpi 10 x enemmän kuin hitaammalla ND 5 -kalvolla. Näin voidaan Aurinkoa KUVATA suuremmalla aukkosuhteella, eikä kuva pimene liiaksi.

VISUAALISESTI havainnoitaessahan tietenkin silmä katsoo okulaariin, johon Auringon valo pääsee kalvon läpi suoraan. Siksi on käytettävä AINA riittävästi suodattavaa ND 5 -kalvoa. Mielellään esim. kahdelta puolelta päällystettyä Astro Solar -kalvoa, jotta minimoidaan UV-säteilyhaitta, joka voi syntyä pienen pienistä kalvossa olevista rei'istä. Visuaalisesti havaittaessa silmille haitallisen läpipääsevän UV -säteilyn määrä on siis liian suuri ND 3.8 -kalvolla. Siksi sen kanssa okulaariin katsottaessa on käytettävä LISÄKSI okulaaripäässä (tai barlowissa) riittävän voimakasta ulravioletti- ja infrapunasäteilyn blokkaavaa filtteriä sekä mahdollista harmaasuodinta ("neutral density filter").

Jos kaukoputken kuvaa tarkkailee esim. videolaitteen tai kameran läpi elektronisesti (ei siis suoraan kameran etsimestä vaan live view -toiminnolla tai tietokoneen ruudulta), suora läpituleva UV -säteily jää käsittääkseni vain kuvauslaitteen kennon riesaksi, eikä pääse välittymään tietokoneen ruudulta suoraan silmiin kuten okulaariin katsottaessa. Korjatkaa jos olen väärässä!

Esim. TS toimittaa mittatilauksena tehtäviä Astro-Solar filttereitä (esimerkissä 5 " koolle), ja yleisestihän on saatavissa tuota askarreltavaa kalvoa, esimerkissä valokuvaukseen sopivaa.

[Ransu]

Minulla on käytössä vain visuaalikäyttöön tehtyä kalvoa, toimii mainiosti myös valokuvauksessa , ainakin canonin 1000D:llä, ja oletettavasti myös muilla kameroilla.

Tässä hetki sitten otetut kaksi testikuvaa oranssin suotimen läpi, tämä lisää vielä kuvausaikaa hiukan.

Bresserin skyluxin läpi otettu kuva, ISO100 valotus 1/250s


Equinox 120:llä otettu kuva, valotus 1/400s

[mals77]

Kiitos!

-Mikko-

[tiukkapipo]

Terve Mikko,

Omat astrosolar-kuvani ovat Ursan kautta tilattavaa katselukäyttöön tarkoitetun kalvon kanssa kuvattu.
Lisäksi kameran teleskooppiadapterissa ja okulaarissa oli kuu-suodin, mikä teki katselusta miellyttävämpää. Lisähimmennys siis.
Tuota harmaasuodinta voisi kokeilla astrosolarkalvon kera, ihan makuasia sitten, miten silmää miellyttää enempi.

Ja sitten ne turvallisuusvinkit:
-Suodin niin hyvin kiinni, ettei vaan mitenkään irtoa.
-Jos yhdistelmässä on useita putkia, niin kaikkiin suodin tai linssin suojus kiinni.
-Mikäli on sivullisia katsomassa, niin vaikka teipin kanssa kiinni, ettei pälähdä päähän," irroitanpa tuon korkin..."
-Joka katselukerta erikseen aurinkofiltterin tarkastus, ennen putkeen kiinnitystä. Astrosolarkalvoon tulee aika helposti reikiä. Voi paikata vaikka maalarin teipillä.

Kameraoptiikan kanssa vastavalosuoja on hyvä pohja astrosolarille.

Sitten vielä pikku juttu, joskus auringon pinnalla vaan ei ole pilkun pilkkua. Kesäkuun alun koronapurkauksen jäljiltä ainakin oli melko tyhjää, nyt en tiedä tämän hetken tilannetta, kun pukkaa kiirusta tuotantoelämän palveluksessa.

t:Tiukkis

[Lauri Kangas]

Katselukäyttöön tehdyllä astrosolarilla voi ihan hyvin myös kuvata. Harmaasuotimet ei ole kovin terveellisiä kameralle eikä silmälle, kannattaa pysyä erossa niistä (siis auringon kanssa).

[Meade-mad]

Suosittelen turvallisuussyistä hankkimaan vain katselukalvoa.

Kuvauskalvo laskee liikaa valoa läpi visuaalitarkoitukseen. Onnettomuuden vaara on olemassa, jos suotimet sotkeutuvat ja katsellaan kuvauskalvolla. Käytännön haitta katselukalvon käytöstä kuvauksessa on pidentyneet valotusajat, jotka ovat kuitenkin varsin lyhyitä ja todellinen haitta on aika vähäistä.

jk