Achromaatti vs Apokromaatti

[mistral]

Heittäisin kysymyksen  TS:n Elite 127/1200 akromaatista. Onkohan kellään sellaista, ja jos on, niin miltä vaikuttaa?

Elite näyttää aika samanlaiselta kuin Bresser 127/1200, mutta siinä sanotaan olevan Fraunhofer objektiivi. Bresserissä ei mainita Fraunhoferista mitään ja se on hivenen halvempi. Onkohan näissä käytännössä eroa?

[einari]

Eikös nuo akromaati nykyään yleensä ole Fraunhofereita ?
En usko että optiikan laadussa olisi juuri eroja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Achromatic_lens

[Meade-mad]

Bresser on käyttänyt myös Petzval -rakennetta Fraunhoferin ohella.

http://en.wikipedia.org/wiki/Petzval_lens

jk

[mistral]

Yritin tutkia netistä, mitä eroa on tavallisella akromaatilla ja Fraunhoferilla. Tulin siihen tulokseen että tavallisen linssit on liimattu, kun Fraunhoferin on erotettu pienellä ilmaraolla.

Kahlasin nettiä etsien irto-objektiiveja. Löytyi pari myyjää:  www.intane-optics.com   
www.edmundoptics.com

Ei ainakaan Edmundoptics myynyt halvalla, 127 millinen akromaatti 1000 dollarin paikkeilla.....

[Tane]

 Se tonni dollareina tuntuisi sille akromaatille aika tyyriiltä.Ostin pari vuotta sitten APM:n Super ED Triplet APO:n nimen koko komeudessaan.107/700 linssi lähti tuhannella eurolla.Tuntui halvalta kun vertasi vaikka 130/1200 APO linssiin 3200 euroa.Kumminkin niistä saa kaivelemalla tietoa että kummankin Strehl ratio arvo on 0.95 tietämillä.Tämän minun ostaman keskuselementti on FPL-53 lasia ja loput jotain muuta.Siinä 130/1200 linssissä taas on OK-4 lasia ja ei FPL-53:a ollenkaan.Hinta luulisin muodostuu noista yhdistelmistä koska FPL-53 on halvempaa kuin Fluoriitti jota niissä kalleimmissa APO:ssa käytetään.Lisäksi se että onko ilma- vai öljyväli.Maallikkona olen yrittänyt ymmärtää tätä asiaa.Kun Wolfgang Rohr mittasi eri linssejä hän sai esim.TMB 152/1200 APO:n Strehl 0,988.Skywatcher ED:ä 80/600 oli eräs mittaus 0,975 ja noista Super Apoista joka minullakin on oli yhden tulos 0,981.(Siis kuitenkin parempi kuin se 0,95)Silti joku "vain" 0,95 Strehlin putki voi olla hinnaltaan huomattavasti kalliimpi eli Strehl ratio ei merkitse kuitenkaan kuin osan asiaa.Toisaaalta kaikkia yli 0,99 Strehlin joita on mainittu yhdistää huikea hinta.Nuo jotka suunnittelevat ja tekevät näitä tuotteita tuntuvat olevan sitä mieltä ettei silmä enää erota 0,95 Strehlin yli menevän paremmuutta.Silloin jo putken muut ominaisuudet vaikuttavat ja sotkevat.Kuvauksessa erot saa varmaan paremmin näkymään.

[mistral]

Siinä 130/1200 linssissä taas on OK-4 lasia ja ei FPL-53:a ollenkaan.Silti joku "vain" 0,95 Strehlin putki voi olla hinnaltaan huomattavasti kalliimpi eli Strehl ratio ei merkitse kuitenkaan kuin osan asiaa.

Googletin "OK-4 glas" ja näyttäisi LZOS:lla käytettävän sitä, ilmeisesti oikein hyvää lasia.

Tarkoittaako Strehl-luku värikorjausta? Jos tarkoittaa, niin toki tärkeää on myös hiontatarkkuus. Luulisin että APO:ssa hionta on paljon työläämpi kuin akromaatissa.

[Timpe]

Tarkoittaako Strehl-luku värikorjausta?

http://en.wikipedia.org/wiki/Strehl_ratio

[mistral]

Lainaus Wikiltä:

 The Strehl ratio, named after the German physicist and mathematician Karl Strehl (1864-1940), is a measure for the optical quality of telescopes and other imaging instruments. It is defined as the ratio of the observed peak intensity at the detection plane from a point source as compared to the theoretical maximum peak intensity of a perfect imaging system working at the diffraction limit.

Olisiko suomeksi jotain: Strehl-suhde tarkoittaa valopisteen intensiteetti jaettuna teoreettisella max. intensiteetillä? Kuinkakohan pienestä pisteestä on kysymys?

[naavis]

Lainaus Wikiltä:

 The Strehl ratio, named after the German physicist and mathematician Karl Strehl (1864-1940), is a measure for the optical quality of telescopes and other imaging instruments. It is defined as the ratio of the observed peak intensity at the detection plane from a point source as compared to the theoretical maximum peak intensity of a perfect imaging system working at the diffraction limit.

Olisiko suomeksi jotain: Strehl-suhde tarkoittaa valopisteen intensiteetti jaettuna teoreettisella max. intensiteetillä? Kuinkakohan pienestä pisteestä on kysymys?

"Point source" tarkoittaa pistemäistä valonlähdettä, esimerkiksi tähteä. Oikeastihan tähdet eivät ole pistemäisiä kohteita, vaan ihmisten mittakaavassa varsin valtavia. Tähdet ovat kuitenkin niin hirvittävän kaukana, että niiden näennäinen koko on huomattavasti minkään optiikan erotuskykyä pienempi. Tästä johtuen tähdet näkyvät täysin pistemäisinä kohteina. Optiikka piirtää pistemäisen valonlähteen diffraktiokuviona - Airyn kiekkona. Strehl-suhde tarkoittaa siis teoreettisen Airyn kiekon maksimin ja varsinaisen mitatun diffraktiokuvion maksimin suhdetta.

[mistral]

Tähdet ovat kuitenkin niin hirvittävän kaukana, että niiden näennäinen koko on huomattavasti minkään optiikan erotuskykyä pienempi. Tästä johtuen tähdet näkyvät täysin pistemäisinä kohteina. Optiikka piirtää pistemäisen valonlähteen diffraktiokuviona - Airyn kiekkona.

Eli, Strehl-suhteeseen vaikuttaa sekä värikorjaus että piirtoterävyys. Missä suurennoksissa ihmissilmä erottaa Airyn kehät? (jos okulaarin pupilli on vaikkapa 3mm ja tähti Arcturus)

edit. Onkohan niin että Arcturuksen Airyn kehät näkyy jo paljaalla silmällä?

[Timpe]

Olen käsittänyt Airy diskin näkymisen siten, että ne tarvitsevat näkyäkseen minimissään noin "50 x (putken koko tuumina)" suurennuksen. 7" putkella tarvitaan siis 350x suurennus Airy diskin kunnolliseen tarkasteluun, eikä suurempi suurennuskaan ole pahasta. Yleensä tämä maksimisuurennus määräytyy vallitsevan seeingin mukaan.

Verkosta kannattaa ladata kuivaharjoittelua varten Aberrator niminen ohjelma (pelkkä exe-tiedosto zipattuna ilman asennusta) ja kokeilla sillä millaisia Airy disk kuvioita tulee eri putkista eri olosuhteissa. Ohjelmaan voi syöttää mukaan myös erilaisia virheparametreja (esim. tähden poikkeaman kuva-alan keskustasta, ilmakehän turbulenssin, astigmaattisuutta, putkivirtauksia yms.) ja katsoa miten tähden Airy disk renkaat muuttuvat. Liitän tähän foorumille näytekuvan ohjelmasta, kun olen laskettanyt sillä 300/1500mm Newtonin ja 180/1800mm MCT:n Airy disk simulaation hyvässä ja huonossa seeingissä. Huonon kelin MCT:lle olen vielä heittänyt mukaan tähden keskitysvirhettä ja hiukan puristuksissa olevaa optiikkaa

[MiX]

Viime talven kalustotestailun satoa, kuvapari Mizarista. Käsittelemättömät cropatut yksittäisotokset.
Vasen kuva Celestron C100EDR / f9, oikealla Bresser Messier 152 / f5. Canon1000D.

[Meade-mad]

Tuo vertailupari ei ehkä tee oikeutta akromaatille. Aukkosuhde-ero on liian suuri. Miten akromaatti olisi toiminut jos sen eteen olisi laittanut maskin, joka olisi pudottanut aukkosuhteen tuonne 9 tai 10 luokkaan?

jk

[Tane]

 Olen kuvaillut kuuden tuuman apoilla ja ed linsseillä parina viime talvena muun muassa Jupiteria. Nyt oli aika saada vertailuun achromaatti. Näyttäisi että Astreya triplet 160 apo kesti parhaiten suurennusta. Kaikki olen ottanut DMK 21 kameralla ja Tal 3x barlowilla. Yhdessä 160 apo kuvassa käytin Televue 5x powermatea. Yleensä se ei oikestaan tuonut lisää Tal:iin verrattuna, ehkä oikein hyvällä seeingillä...Tuo ed linssi oli APM doublet 152. Kaikissa sama f/8.
 Olen vasta pari kertaa päässyt kuvaamaan Kiina achromaatilla. Tuskin kunnon olosuhteissa vielä...Mitä tekevät Istar tai vastaavat laatu achromaatti linssit? Jäähän niihin yhä värivirhe joka taitaa paremminkin tulla esiin kuvien kontrastissa kuin visuaalihavaitsijan silmään.

[jperala]

Ymmärrän tuon acron värivirheet mutta onko seeing niin huono että mitään yksityiskohtia ei näy, vai onko lasi niin huonoa ? ei ihan heti noin suurta eroa osannu ajatella.