Avaruus.fi - keskustelualue

Kaukoputket => Linssikaukoputket => Aiheen aloitti: DarkSide - 22-12-2008, 21:16:22

Otsikko: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: DarkSide - 22-12-2008, 21:16:22
Tervehdys kaikille!

Olen pitkään miettinyt em. putkimallien hinta/laatusuhdetta ja nyt kysynkin "arvon" optiikkaihmisiltä:
Vastaako lähes kymmenkertainen hintasuhde laatua? Eli esim. 152mm Achromaatin hinta lienee n. 700 eur
tietämillä (valmistajasta riippuen) ja vastaava putkimalli Apokromaattisena n. 5000-9000 euroa.

Onko todellakin Apo 10 kertaa parempi huokeampaa achromaattia (joiden tekemisestä on satojen vuosien
kokemus)? Toki jokainen ostaisi Apokromaatin, jos mahdollista (raha hidas este), mutta aloittelevalle
harrastajalle tärkeääkin tietoa säästää rahaa, mikäli laatu ei ole hinnakkuuden takeena.

 Itse olen harrastukseni aloittanut 7,6 cm achromaattisella linssillä (polttoväliä 1200mm) ja hyvä ensiputkena.
Nykyiset Apoputket ovat valmistettu kovin valovoimaisiksi ja siten polttoväli jää minusta liiankin lyhyeksi ja
kohteen suurentamiseksi tarvitaan milliluvultaan pieniä okulaareja, josta seuraa valohävikkiä ja linssivirheiden
lisääntymistä. Apoputki tarvitsee vertaistansa optiikkaa myös okulaareihin ja barlowiin, jotka lisäävät
rahoitustuskaa.. (Hyvän optiikan tuottaman kuvan voi helposti tuhria huonoilla okulaareilla)

Osaisiko joku "heittää" jotain asian tiimoilta  :wink: , jos vaikka saisi asiaan mielenrauhaa  :rolleyes:

Terveisin Jyrki K-J   ..Ja hyvää (ja runsasta) Joulua teille!!
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: mistral - 22-12-2008, 22:24:26
                         Tuosta valovoimaisuudesta kommentoisin hiukan. Oli okulaarin polttoväli lyhyt tai pitkä, niin läpi tuleva valon
määrä riippuu objektiivin  halkaisijasta. Otan esimerkin:  1200mm/12mm valon määrä sama kuin 1000mm/10mm , jos objektiivin
halkaisija on sama.
                   Toinen asia, mikä merkkaa paljon, okulaarin laatu. Esim.silmävara (ettei silmäripset osu linssiin), näkökentän suoruus
(ettei kuva ole pahasti tynnyrimäinen), syväterävyys (jos silmissä on hajataitteisuutta) Tässä joitakin asioita, joihin olen vuosien
varrella törmännyt.
                   
              hyvää Joulua kaikille
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Meade-mad - 23-12-2008, 08:33:44
Jos apo ei olisi merkittävästi parempi, niitä ei valmistettaisi.

Mainitsemasi vertailu ei oikein toimi. Monet apoputket kun ovat kautta linjan paremmin tehtyjä kuin vastaavan kokoiset akromaatit, mukaan lukien tarkennuslaite ym.

Sitten on kokonaa eri juttu mikä on kenellekin riittävä. Apot ovat aika usein kuvausputkina, jolloin laitteen optimointi tuottaa jieman erilaisen värkin kuin visuaalimalli voisi olla.

Jos tehdään f=15 akromaatti hyvistä osista niin kuva on hyvä. Tuohon halkaisijaa 15cm niin saamme ilmatorjuntatykin kokoisen kolossin. Ei ole halpa sekään. Pitkä polttoväli kun pienentää värivirhettä.

Nuo alle tonnilla myytävät isot akromaatit ovat liian nopeita, jotta luontainen värikorjaus olisi riittävä ja vaativat vähintään fring killer tai semi apo suotimen tuottaakseen lähes värivirhevapaan kuvan. Ne sopivat myös kapeakaistesuotimilla valokuvaukseen.

jk

Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: oksanen - 23-12-2008, 14:19:57
Yksielementtisessä linssissä kaikki aallonpituudet fokusoituvat eri kohtaan. Akromaattiobjektiivissa on kaksi elementtiä ja kaksi aallonpituutta samassa fokuksessa (esim. punainen ja sininen). Tämä pätee siis täydellisesti valmistetullekin akromaatille, käytännön rajoitukset aiheuttavat tietysti lisähäiriöitä kuvaan. 

Apokromaatissa on enemmän linssielementtejä ja samassa fokuksessa kolme aallonpituutta. Kaikissa linssiputkissa tapahtuu enemmän tai vähemmän värivirhettä (eri aallonpituudet ovat siis eri fokuksessa), mitä kalliimpi linssi sitä parempi värikorjaus. Pidempi polttoväli auttaa värivirheen kanssa, siksi akromaatit ovat usein aukkosuhteeltaan vain 1/15.

Peiliputkissa ei värivirhettä esiinny.

Hyviä jouluja kaikille!

arto
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: pappa - 20-10-2011, 05:09:53
Apot ovat aika usein kuvausputkina, jolloin laitteen optimointi tuottaa jieman erilaisen värkin kuin visuaalimalli voisi olla.

Tä hä? Siis APO:ko tuottaa hieman erillaisen värin???? APO on nimenomaan sitä varten että kaikki värit suuntautuisivat samaan polttopisteeseen ja näin just niin kun siellä mitä katsellaan ja kuvataan.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: einari - 20-10-2011, 08:52:25
Värkin eikä värin  :wink:

Mutta en oikein ymmärrä että optimointi kuvaukseen tekisi aposta jotenkin erilaisuuta, joka visuaalipuoleen vaikuttaisi.
Taino ehkä kuvaukseen suunnitellussa voisi olla tasaisempi kuvakenttä (=tasoittaja lisätty).

Edit: täsmennetty ajatusta.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: pappa - 20-10-2011, 09:15:07
Niimpä, tähtikuvaus on niin extreme meikäläiselle etten siinä voi antaa mitään neuvoja. Mutta ihmetellä voi. Tähtikuviahan käsitellään aika voimakkaastikkin, pinoaminen, biaskuva jne. Virheitähän voi korjata kuvankäsittelyssä? Tuo mitä sanoit kuvaussuunnittelusta, pitää ehdottomasti paikkansa. Se näet pätee kaikkeen kuvaukseen.

Luulin että "värkin" sanassa oli kirjoitusvirhe...Olimpa huolimaton.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: LK - 23-10-2011, 15:59:30
Voiko tuota värivirhettä korjata millään suotimella tai lisäkappaleella?

Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: mistral - 23-10-2011, 16:23:00
Voiko tuota värivirhettä korjata millään suotimella tai lisäkappaleella?
Vain suotimella, mutta siinä samalla fotonien määrä vähenee, joten vastaa samaa kuin apertuuria pienennettäisiin ja lisäksi tietty väri häviää ainakin osittain pois kuvasta.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Lithos - 26-10-2011, 19:28:45
Isojen linssiputkien omistajat saavat halvalla pienivärivirheisen putken pistämällä objektiivin eteen läpän jossa on pienempi reikä. Tuollainen 150 mm lyhyt refraktori joka on mukava wide field käytössä, kun sen alentaa tuolla menetelmällä F/10 hujakoille niin kyllä sillä ihan OK planeettanäkymät saa. On toki hirvittävää fotonien haaskausta mutta säästyypähän pienemmän pitkäpolttovälisen hankinnalta. Pienemmillä kuin 150mm putkilla tuohon ei toki sitten helposti ole valovoiman ja tarkkuuden suhteen varaa mutta joka haluaa tätä oman pikkuakromaattinsa kanssa kokeilla, voi hämmästyä värivirheen pienenemisen määrästä. Se on myös hyvä tapa kokeilla asioita tyyliin "Millainen värivirhe olisi jos tämä F/6 putkeni olisikin F/15" jne.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Meade-mad - 26-10-2011, 19:57:05
Kapeakaistakuvauksessa ei liene väliä onko objektiivi apo vai ei, kunhan se on muutoin kunnollinen. Kävisiköhän tuollaiseen käyttöön kokonaan värikorjaamaton laite?

Miksiköhän yksikään valmistaja ei ole tehnyt isoa akromaattiputkea, jossa olisi himmennin optisesti optimaalisessa paikassa. Himmennin voisi olla vaikka pelkkä reikälevy.

jk
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Lithos - 26-10-2011, 20:02:43
Tuohon kapeakaistakuvaukseen liittyen, tuo TS:n Individual 150mm akromaatti jossaon järeä 3" fokuseri ja erittäin tarkka linssistö on käsittääkseni ihan sitä silmälläpitäen tehty.

http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p2229_Individual-152-900mm-Gro-feldrefraktor---3--Crayford-Auszug.html

Flattenerit ja kunnon kamera ja fokusmoottoristo ja filtteripyörä niin sillä varmasti saisi hyvin pystytettynä kunnon jälkeä aikaan kapeakaistana. Ei näytä optisesti juuri häviävän tuolle legendaariselle TEC 140mm apolle muiden kuin värivirheen osalta.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: LK - 29-10-2011, 16:35:03
Siis miten tuo värivirhe nyt käytännössä tapahtuu, ja millaisessa akromaattisessa linssiputkessa se on pienimmillään (F/xx)?

Olen käsittänyt että akromaattisessa linssiputkessa pituus on vain käytännön haitta, ei varsinaisiin optisiin ominaisuuksiin liittyvä haitta. Olenko oikeassa?
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Lithos - 29-10-2011, 16:44:58
Kun akromaatti on kyseessä niin mitä pidempi sen parempi noin nyrkkisääntönä. F/15 on käsittääkseni aikalailla optimi jossa ei eroa akron ja apon välillä enää visuaalisesti oikein näy, ja väli F/10 - F/15 on se missä hyvälaatuiset akromaatit ovat. Lyhyempi kuin F/10 akromaatti sisältää aina kunnon annoksen värivirhettä ellei elementit ole ED lasia ja silloin niitä sanotaan jo ED apokromaateiksi muutenkin.

Se miksi se tapahtuu on että kaksi elementtinen objektiivi ei taita kaikkia valon aallonpituuksia samaan pisteeseen. Mitä suurempi suurennos sitä selkeämmin se näkyy värillisinä reunoina ja lopulta mahdottomuutena saada tarkennusta kohdilleen kun muut värit ovat suttuja jos yhden saa tarkaksi. Mitä pidempi polttoväli akromaatissa sitä enemmän siitä voi ottaa irti ennenkuin tuo tapahtuu. Ja siinä vaiheessa kun ilmakehä tulee vastaan ennen kuin värivirheen ongelmat voidaan sanoa ettei ole juurikaan väliä visuaalisesti sillä onko kyseessä akromaatti vai apokromaatti, ja siihen tarvitaan polttoväliä.

Noin siis visuaalihavaitsemisessa, minulla ei kuvauksesta kokemusta ole mutta oma käsitys on se että vaikka akromaatti olisi visuaalisesti ihan loistava ja ei näyttäisi mitään värivirhettä omin silmin katsoen niin vähänkään pidemmät valotukset taikovat sen esiin. Planeettakuvauksen valotusajoilla ei vaikuta.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: LK - 29-10-2011, 16:54:36
Kiitoksia hyvästä vastauksesta! Johan selkisi.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: mistral - 12-04-2012, 22:48:54
Heittäisin kysymyksen  TS:n Elite 127/1200 akromaatista. Onkohan kellään sellaista, ja jos on, niin miltä vaikuttaa?

Elite näyttää aika samanlaiselta kuin Bresser 127/1200, mutta siinä sanotaan olevan Fraunhofer objektiivi. Bresserissä ei mainita Fraunhoferista mitään ja se on hivenen halvempi. Onkohan näissä käytännössä eroa?
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: einari - 13-04-2012, 10:59:58
Eikös nuo akromaati nykyään yleensä ole Fraunhofereita ?
En usko että optiikan laadussa olisi juuri eroja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Achromatic_lens
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Meade-mad - 13-04-2012, 12:06:36
Bresser on käyttänyt myös Petzval -rakennetta Fraunhoferin ohella.

http://en.wikipedia.org/wiki/Petzval_lens (http://en.wikipedia.org/wiki/Petzval_lens)

jk
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: mistral - 14-04-2012, 13:33:24
Yritin tutkia netistä, mitä eroa on tavallisella akromaatilla ja Fraunhoferilla. Tulin siihen tulokseen että tavallisen linssit on liimattu, kun Fraunhoferin on erotettu pienellä ilmaraolla.

Kahlasin nettiä etsien irto-objektiiveja. Löytyi pari myyjää:  www.intane-optics.com   
www.edmundoptics.com

Ei ainakaan Edmundoptics myynyt halvalla, 127 millinen akromaatti 1000 dollarin paikkeilla.....
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Tane - 21-04-2012, 03:36:29
 Se tonni dollareina tuntuisi sille akromaatille aika tyyriiltä.Ostin pari vuotta sitten APM:n Super ED Triplet APO:n nimen koko komeudessaan.107/700 linssi lähti tuhannella eurolla.Tuntui halvalta kun vertasi vaikka 130/1200 APO linssiin 3200 euroa.Kumminkin niistä saa kaivelemalla tietoa että kummankin Strehl ratio arvo on 0.95 tietämillä.Tämän minun ostaman keskuselementti on FPL-53 lasia ja loput jotain muuta.Siinä 130/1200 linssissä taas on OK-4 lasia ja ei FPL-53:a ollenkaan.Hinta luulisin muodostuu noista yhdistelmistä koska FPL-53 on halvempaa kuin Fluoriitti jota niissä kalleimmissa APO:ssa käytetään.Lisäksi se että onko ilma- vai öljyväli.Maallikkona olen yrittänyt ymmärtää tätä asiaa.Kun Wolfgang Rohr mittasi eri linssejä hän sai esim.TMB 152/1200 APO:n Strehl 0,988.Skywatcher ED:ä 80/600 oli eräs mittaus 0,975 ja noista Super Apoista joka minullakin on oli yhden tulos 0,981.(Siis kuitenkin parempi kuin se 0,95)Silti joku "vain" 0,95 Strehlin putki voi olla hinnaltaan huomattavasti kalliimpi eli Strehl ratio ei merkitse kuitenkaan kuin osan asiaa.Toisaaalta kaikkia yli 0,99 Strehlin joita on mainittu yhdistää huikea hinta.Nuo jotka suunnittelevat ja tekevät näitä tuotteita tuntuvat olevan sitä mieltä ettei silmä enää erota 0,95 Strehlin yli menevän paremmuutta.Silloin jo putken muut ominaisuudet vaikuttavat ja sotkevat.Kuvauksessa erot saa varmaan paremmin näkymään.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: mistral - 28-04-2012, 12:23:55
Siinä 130/1200 linssissä taas on OK-4 lasia ja ei FPL-53:a ollenkaan.Silti joku "vain" 0,95 Strehlin putki voi olla hinnaltaan huomattavasti kalliimpi eli Strehl ratio ei merkitse kuitenkaan kuin osan asiaa.

Googletin "OK-4 glas" ja näyttäisi LZOS:lla käytettävän sitä, ilmeisesti oikein hyvää lasia.

Tarkoittaako Strehl-luku värikorjausta? Jos tarkoittaa, niin toki tärkeää on myös hiontatarkkuus. Luulisin että APO:ssa hionta on paljon työläämpi kuin akromaatissa.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Timpe - 28-04-2012, 12:27:29
Tarkoittaako Strehl-luku värikorjausta?

http://en.wikipedia.org/wiki/Strehl_ratio (http://en.wikipedia.org/wiki/Strehl_ratio)
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: mistral - 28-04-2012, 13:01:05
Lainaus Wikiltä:

 The Strehl ratio, named after the German physicist and mathematician Karl Strehl (1864-1940), is a measure for the optical quality of telescopes and other imaging instruments. It is defined as the ratio of the observed peak intensity at the detection plane from a point source as compared to the theoretical maximum peak intensity of a perfect imaging system working at the diffraction limit.

Olisiko suomeksi jotain: Strehl-suhde tarkoittaa valopisteen intensiteetti jaettuna teoreettisella max. intensiteetillä? Kuinkakohan pienestä pisteestä on kysymys?
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: naavis - 28-04-2012, 13:37:54
Lainaus Wikiltä:

 The Strehl ratio, named after the German physicist and mathematician Karl Strehl (1864-1940), is a measure for the optical quality of telescopes and other imaging instruments. It is defined as the ratio of the observed peak intensity at the detection plane from a point source as compared to the theoretical maximum peak intensity of a perfect imaging system working at the diffraction limit.

Olisiko suomeksi jotain: Strehl-suhde tarkoittaa valopisteen intensiteetti jaettuna teoreettisella max. intensiteetillä? Kuinkakohan pienestä pisteestä on kysymys?

"Point source" tarkoittaa pistemäistä valonlähdettä, esimerkiksi tähteä. Oikeastihan tähdet eivät ole pistemäisiä kohteita, vaan ihmisten mittakaavassa varsin valtavia. Tähdet ovat kuitenkin niin hirvittävän kaukana, että niiden näennäinen koko on huomattavasti minkään optiikan erotuskykyä pienempi. Tästä johtuen tähdet näkyvät täysin pistemäisinä kohteina. Optiikka piirtää pistemäisen valonlähteen diffraktiokuviona - Airyn kiekkona (http://en.wikipedia.org/wiki/Airy_disk). Strehl-suhde tarkoittaa siis teoreettisen Airyn kiekon maksimin ja varsinaisen mitatun diffraktiokuvion maksimin suhdetta.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: mistral - 28-04-2012, 16:10:22
Tähdet ovat kuitenkin niin hirvittävän kaukana, että niiden näennäinen koko on huomattavasti minkään optiikan erotuskykyä pienempi. Tästä johtuen tähdet näkyvät täysin pistemäisinä kohteina. Optiikka piirtää pistemäisen valonlähteen diffraktiokuviona - Airyn kiekkona (http://en.wikipedia.org/wiki/Airy_disk).

Eli, Strehl-suhteeseen vaikuttaa sekä värikorjaus että piirtoterävyys. Missä suurennoksissa ihmissilmä erottaa Airyn kehät? (jos okulaarin pupilli on vaikkapa 3mm ja tähti Arcturus)

edit. Onkohan niin että Arcturuksen Airyn kehät näkyy jo paljaalla silmällä?
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Timpe - 09-05-2012, 20:00:07
Olen käsittänyt Airy diskin näkymisen siten, että ne tarvitsevat näkyäkseen minimissään noin "50 x (putken koko tuumina)" suurennuksen. 7" putkella tarvitaan siis 350x suurennus Airy diskin kunnolliseen tarkasteluun, eikä suurempi suurennuskaan ole pahasta. Yleensä tämä maksimisuurennus määräytyy vallitsevan seeingin mukaan.

Verkosta kannattaa ladata kuivaharjoittelua varten Aberrator (http://aberrator.astronomy.net/) niminen ohjelma (pelkkä exe-tiedosto zipattuna ilman asennusta) ja kokeilla sillä millaisia Airy disk kuvioita tulee eri putkista eri olosuhteissa. Ohjelmaan voi syöttää mukaan myös erilaisia virheparametreja (esim. tähden poikkeaman kuva-alan keskustasta, ilmakehän turbulenssin, astigmaattisuutta, putkivirtauksia yms.) ja katsoa miten tähden Airy disk renkaat muuttuvat. Liitän tähän foorumille näytekuvan ohjelmasta, kun olen laskettanyt sillä 300/1500mm Newtonin ja 180/1800mm MCT:n Airy disk simulaation hyvässä ja huonossa seeingissä. Huonon kelin MCT:lle olen vielä heittänyt mukaan tähden keskitysvirhettä ja hiukan puristuksissa olevaa optiikkaa :tongue:
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: MiX - 28-06-2012, 11:17:10
Viime talven kalustotestailun satoa, kuvapari Mizarista. Käsittelemättömät cropatut yksittäisotokset.
Vasen kuva Celestron C100EDR / f9, oikealla Bresser Messier 152 / f5. Canon1000D.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Meade-mad - 30-06-2012, 22:22:08
Tuo vertailupari ei ehkä tee oikeutta akromaatille. Aukkosuhde-ero on liian suuri. Miten akromaatti olisi toiminut jos sen eteen olisi laittanut maskin, joka olisi pudottanut aukkosuhteen tuonne 9 tai 10 luokkaan?

jk
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Tane - 19-12-2015, 10:21:23
 Olen kuvaillut kuuden tuuman apoilla ja ed linsseillä parina viime talvena muun muassa Jupiteria. Nyt oli aika saada vertailuun achromaatti. Näyttäisi että Astreya triplet 160 apo kesti parhaiten suurennusta. Kaikki olen ottanut DMK 21 kameralla ja Tal 3x barlowilla. Yhdessä 160 apo kuvassa käytin Televue 5x powermatea. Yleensä se ei oikestaan tuonut lisää Tal:iin verrattuna, ehkä oikein hyvällä seeingillä...Tuo ed linssi oli APM doublet 152. Kaikissa sama f/8.
 Olen vasta pari kertaa päässyt kuvaamaan Kiina achromaatilla. Tuskin kunnon olosuhteissa vielä...Mitä tekevät Istar tai vastaavat laatu achromaatti linssit? Jäähän niihin yhä värivirhe joka taitaa paremminkin tulla esiin kuvien kontrastissa kuin visuaalihavaitsijan silmään.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: jperala - 19-12-2015, 10:44:31
Ymmärrän tuon acron värivirheet mutta onko seeing niin huono että mitään yksityiskohtia ei näy, vai onko lasi niin huonoa ? ei ihan heti noin suurta eroa osannu ajatella.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Tane - 19-12-2015, 10:58:03
 Vaatii vielä kuvata muutama kerta, mutta taitaa nuo vaatimattomamman linssin tekemät haamukuvat jäädä...Visuaalisesti kun katsoo on Jupiterin ympärillä reippaasti sinistä ja planeetta muutenkin kellertävä. APM doubletilla väriä oli hiukan, Astreyan kolmen lasin linssillä ei juuri lainkaan. Itse planeetta on niillä luonnollisemman värinen. En usko edes LZOS linssin olevan täysin vapaa väärästä väristä...Toisissa virhettä, väärää taittoa on vain enemmän kuin toisissa.
 Mutta korostan ettei visuaalisesti achron ehkä huonompi kontrasti näy niin kuin kuvissa kameran läpi. Jos väärä väri ei ketä häiritse niin näkeminen on visuaalisesti hyvä, terävä. Minä käytän achron kanssa Aries chromacoria joka vähentää värivirhettä noin 90 prosenttia. Tällöin esimerkiksi Jupiter tulee luonnollisen väriseksi, pinnan keltaisuus jää pois ja samoin ympäriltä sininen huntu. Visuaalisesti en tuon chromacorin kanssa verrattuna apoihin saa näkyvää eroa. Kuvaus tilanteessa taas eroa näyttäisi olevan apojen eduksi niin chromacorilla kuin ilmankin.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Tane - 24-12-2015, 07:17:35
Ymmärrän tuon acron värivirheet mutta onko seeing niin huono että mitään yksityiskohtia ei näy, vai onko lasi niin huonoa ? ei ihan heti noin suurta eroa osannu ajatella.
Seeingistä johtui haamukuva, nyt ei näy. Vielä on matkaa kunnon keliin...
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Tane - 15-02-2017, 06:40:42
 Ylläoleva kuva oli yli vuoden takaa napattu uudemmalla Bresser Messier 152L mallilla(siinä oli silloin toki chromacor värivirhettä vähentämässä, mitä nyt otetuissa kuvissa en käyttänyt). Jupiter on tullut vain alemmas ja vaikeammin kuvattavaksi. Nyt laitoin kuitenkin kaikki kolme; akromaatin( vanhempi Bresser 152L versio) niin fringe killerillä kuin ilman ja APM Ed 152 f/7.9 linssiputken samalle viivalle. Kaikki kuvat tunnin sisälle otettuja tuulettomassa kelissä miinus viidessä asteessa.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: mistral - 15-02-2017, 21:39:58
Fringekiller syö osan valotehosta ja sen huomaa. Mutta kuva on muuten tosi hyvä. Kumma että halpa akro pystyy kilpailemaan ed:n kanssa.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Tane - 15-02-2017, 21:57:38
Värivirhe on vain ainakin minun linsseissä ero. Sen näkee kun vielä kuvaan nuo värikameralla.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Tane - 19-04-2017, 04:34:13
 Vertailuja taas eri linssiputkilla. Reilun vuoden aikana kolmella kuusituumaisella, kahdella bresserillä(vanha ja uusi malli) ja APM ED apolla. Ei ole helppo saada puolueetonta kun samanlaista seeinkiä tuskin osuu. Nuokin on otettu eri aikoina. Tosin kunkin putken kanssa kuvasin kymmeninä öinä ja mitään sattuma otoksia eivät ole.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Tane - 12-03-2019, 02:40:01
 Täydennystä tänne kun linssikokeita olen tuon tuosta hitaalla tahdilla jatkanut. Minulla on siis ollut aiemmin 2015 ja 2016 kaksi APM ED 152f/7,9 linssiä. Sarjanumerot 89 ja 142. Ensimmäinen käsitti lasilajit Chengdu CDGM FK61 ja Lanthanium H-LAF53. APM tilasi alkuun sata linssiä tuolla kokoonpanolla Kiinasta. FK61 lasi on Kiinan vastine Japanin Ohara FPL-51 lasille. Käytännössä ovat samanlaisia värinkorjaukseltaan. Mutta saada yhtäpitävää laatua oli hankalaa ja piti iso määrä hylätä. Niin he vaihtoi kiinan FK61 lasin japanin FPL-51:een. Sille oli helpompi saada tasainen laatu sarjoissa. Minun ensimmäinen no: 89 oli tuota "huonoa" laatua ja toinen no: 142 sisälsi jo FPL-51. Lanthanum toisena lasina on pysynyt samana. Oma mutu oli että FPL-51 sisältävä korjasi hieman paremmin värit.
 Nyt minulla oli taas APM ED 152 linssi, siis kolmas ja sarjanumero 31. Siinä toisena lasina vielä kiinan FK61. Nyt kun katsoin visuaalisesti ja hieman kuvasinkin niin tämä vaikutti paremmalle kuin aiemmat versiot. Tarkennus napsahti kolmensadankin suurennuksella kuuta katsottaessa kerralla kohdilleen eikä tarvinnut arpoa. Ylimääräistä sinivioletti haloa ei ole. Sain sen saksasta ja oli alunperin tarkoittu Binopticille, jossa Schumanin piti tehdä kahdesta linssistä jättikiikarit. Projekti oli jäänyt kesken ja ostin toisen linssin "käytettynä".
 Oma näkemykseni on että laatu vaihtelee jonkin verran riippumatta kumpaa lasia lanthanumin lisäksi käytettiin. Strehl noissa luvataan ainakin 95 mutta hollannista löytyi yksi jolle mitattiin yli 98.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Tane - 12-03-2019, 02:48:06
 Olen aina vain ostanut linssin ja asettanut sen Bresser Messier 152/1200 putkeen. Vähän modaamalla se uppoaa siihen mainiosti. Kuvasin veppi värikameralla ja ensi kerran myös ed:llä fringe killerin kanssa. Fringen kellertävä on tietysti mukana mutta ylimääräinen sininen hävisi lopullisesti, en kuitenkaan suosittele, korjaa tarpeeksi ilman lisäsuotimiakin...Valmistaja kertoo värinkorjauksen optimoidun visuaali tarkkailuun. Ja sen uskon taas kun näen veppi kameran kuvissa jonkin verran sinistä. Silmä ei okulaarin läpi erota ylimääräistä väriä.
 Cloudy nightissäkin voi lukea niistä kymmenistä kokemuksista joilla APM ED 152 kaukoputki on ettei kaikki ole onnistuneet saamaan samanlaista tai yhtä hyvää. Joku ei ota uskoakseen kun toinen kertoo ettei värivirhettä ole. Mutta sen verran eroja on minunkin linsseissä ollut että uskon nyt kyllä, joillakin sitä ei ole.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: mistral - 13-03-2019, 07:43:04
Ilmakehä varmaan vaikuttanut testikuviin, oliko monta metriä etäisyyttä?
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Tane - 13-03-2019, 13:18:16
Puut oli 80 metrin päässä ja tähtitestikuviin normaali seeing.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: mistral - 13-03-2019, 23:38:45
Se on ikäänkuin vastavalokuva niin kontrastit ei ole niin voimakkaita kuin myötävalokuvassa. Eli yritit paljastaa värivirhettä.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Osku - 26-03-2019, 16:07:39
Minua kiinnosti kokeilla RGB kuvausta acromaatilla. Siinä tarkoitusessa kuvasin 2017 syyskuussa EOS 60D:llä ja Meaden 1,25 RGB suodattimilla M33:a. Suodattimet kiinnitin vuoron perään T-adapterin nokkaan. Luminanssikuvaa en ottanut koska se acromaatilla ei ymmärrettävästi ole mielekästä.
Putkena oli SkyWatcherin D150mm F1200mm acromaatti.  Valotusaikaa kertyi yhteensä 6h 55mn. Mustavalko kameralla vastaavan fotonimäärän kerääminen veisi ehkä 2h, tai vähemmän.
Kuvan käsittely ei minulta kuvausaikana onnistunut, mutta nyt onnistui jo paremmin. Liitteenä oleva kuva on tehty lähinnä kokeilumielessä. Kirkkaimpiin tähtiin on minulle tuntemattomasta syystä kasvanut sarvi. En halunut poistaa sarvia, tai muutenkaan korjailla tähtiä, vaan ne on sellaisenaan kuvankäsittelyn jäljiltä.
Onkohan jollain lukijalla käsitys sarvien aiheuttajasta?

Ossi
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: mistral - 26-03-2019, 21:53:09
Tarkoittaako rgb kuvaus sitä että ensin leikataan pois kaikki muut värit paitsi punainen ja sitten sama vihreälle jne? Näin värivirhe saataisiin pois mutta kuvausaika pitenisi.
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: einari - 26-03-2019, 22:18:57
Tarkensitko suodattimen vaihdon jälkeen ?
Otsikko: Vs: Achromaatti vs Apokromaatti
Kirjoitti: Osku - 26-03-2019, 23:03:26
Acromaatti refraktori tarkentaa kaksi väriä samalle tasolle. Tavallisimmin punainen ja sininen. Vihreä tarkentuu sitten vähän eri tasolle. Virheen suuruus riippuu putken F-suhteesta. Siis polttovälin ja linssin halkaisijan suhteesta. Mitä pidempi polttoväli ja pienempi linssi, niin aina pienempi värivirhe ja lisäksi parempi kuvakentän tasaisuus.
Käyttäni RGB suodattimet, punainen,vihreä ja sininen on tehty värikuvaukseen musta-valko CCD-kameralla. Käyttämäni oli Meade DSI 2 Pro:sta.
Värisuodattimien käytön ideana oli saada tarkennettua kaikki kolme värikanavaa optimaallisesti, mikä ilman suodattimia ei ole acromaatilla mahdollista. Jokaisella suodattimella on tarkennus siis tehtävä erikseen.

Ossi