Off-axis guideri

Aloittaja jaava, 14.10.2008, 15:31:06

« edellinen - seuraava »

einari

Mitenkä hankalaa/helppoa tuon guiderikameran tarkennus käytännössä on tuossa off-axis-systeemissä ?
___
Tapio

jaava

#31
Jos paino on sanalla "käytännössä" niin en vastaa. Jos kuitenkin visuaaliseen ja nojatuolinäppituntumaan sekä kuvitelmiin  perustuvat ajatukset hyväksytään, niin:

- Pääkamera (EOS 30D) tarkennetaan ensin putken (SW 80 ED) omalla fokusointilaitteella.
- Guider-mekaniikassa on mahdollisuus liikuttaa kahta off-axis osaa (kummallakin oma kiristysruuvi kts. kuva): Kameraa off-axiksen suuntaisesti ja kameraa + prismaa off-axiksen suuntaisesti.

Jos fokus on mikrometreistä kiinni, on varmasti tuskastuttavan vaikeaa saada guideri-kamera tarkennettua (liikuttelemalla sitä sormin) ja sitten vielä kiristettyä ruuvi paikalleen.

JV

EDIT: Lisätty kuva

Off-axix osan alempi kiristysruuvi lukitsee prisman ja kameran yht'aikaisen liikuttelun ja ylempi pelkän kameran liikuttelun (jälkimmäisellä siis voi säätää guider-kameran fokuksen).
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

dirty

Lainaus käyttäjältä: einari - 01.12.2008, 15:02:47
Mitenkä hankalaa/helppoa tuon guiderikameran tarkennus käytännössä on tuossa off-axis-systeemissä ?

Guiderikameran äärimmäinen tarkentaminen ei ole olennaista seurannan kannalta. Guidaussoftat osaavat laskea tähden keskikohdan myös hieman epätarkalle tähdelle.
Harri Hytönen

Julius

Lainaus käyttäjältä: einari - 01.12.2008, 15:02:47
Mitenkä hankalaa/helppoa tuon guiderikameran tarkennus käytännössä on tuossa off-axis-systeemissä ?

Celestronin mallissa on vain yksi säätö joka tilttaa prismaa. Eikä sen vaikutus tarkennukseen ole
iso. Ja sitä ei mielellään paljoa säätele, koska se vaikuttaa myös valon määrään. Eli käytännössä
guider-kameran kiinnitystä muuttamalla fokus haetaan. Aion kyllä virittää passausholkin siihen,
koska digijärkkärin kanssa sillä enimmäkseen tulee pelattua ja säätö tehdään sitten 'vain kerran'.
Niin ja onneksi PHD Guidingille tosiaan kelpaa ihmeen rumakin tähti.

TuRe

#34
Moi Jaava.

Oletko kokeillut Off Axis (9mm)- systeemiä jo käytännössä. Miten pelaa. Kokemuksesi kiinnostaa ennen "investointia".

Onko mahdollisesti muilla kokemuksia em systeemistä kuvauksissa.
Tuomo Repo

Oku

Noniin tuli tilattua sama ohut(9mm) off-axis adapteri TS-shopista saksanmaalta ja QHY5 Guider Brittilän Rother Valley Optics'sta.
Tarkoitus käyttää  Celestron 80ED Refractor Spotting Scope'ssa ja kamerana eos400d
Jaava, oletko saanut oman kokoonpanosi toimimaan? Onko ollut tarkennus tms. ongelmia?

edit: meidän kameran lisäsin kun jäi ilmoittamatta.

Jyri

TuRe

Eikö tosiaan kenelläkään ole vielä kerrottavaa kokemuksistaan TS:n 9 mm off axis- seurannasta.
Tuomo Repo

Skiba

Niin, kelit ovat olleet aika surkeat koko talven, mutta jos joku on päässyt kokeilemaan niin kertokaa ihmeessä.

Oku

Noniin nyt sai viime yönä joitain kokemuksia tuosta 9mm off-axis adapterista.
En huomannut adapteria tilatessa samalla ottaa m48/m42 sovite-rengasta mukaan, joten jouduin viikon päivät odottelemaan ensi kiinnitystä putkeen.
Eli putkena Celestron 80ed spotting scope, jalusta celestron CG-5, 9mm TS off-axis, QHY5 ja Canon EOS400

GHY5 ja Canon oli suht helppo saada tarkentamaan samaan aikaan, ja tosiaan PHD Guiderille kelpasi rumatkin tähdet. Hieroin kuitenkin tarkennuksen hyväksi.
Jalustan pohjantähti suuntaus oli raaka arvio, koska parvekkeelta ei ole näkymää pohjoiseen. Osuin luultavasti aika hyvin kohdalle drift alignilla.
Kalibroinnin jälkeen, ei muuta kuin putki kohti rapusumua ja 3 min valoituksia 4 kappaletta. vaimo vilkaisi pikaisesti canonin näytöltä että tähdet eivät olleet juovia. Yhden Valotuksen aikana seuranta petti hetkeksi koska liikautin vahingossa QHY5 ja kannettavan välistä usb piuhaa. Johto luultavasti heilahti kameran päässä olevassa liittimessä mikä on jotenkin löysän oloinen. Kuvien lopputuloksesta en voi vielä sen kummemmin tässä kertoa koska ne on vielä kamerassa.

Ongelmiakin oli. UHC suotimen kanssa en saanut yhtään tähteä näkyväksi PHD'lle kalibroitavaksi joten kuvattiin ilman suodinta. Tiedä sitten josko meidän suodin Optic UHC 1.25" on kovin laadukas tai sitten syystä että off-axiksen peili on pidettävä reunassa pois varsinaisen kuvaus kameran tieltä tähdet ei tule QHY'n kennolle asti jostain syystä. Minun mielestä meidän UHC värjää valkoisen valon melko tumman sini/vihreäksii. Onkohan ihan normaalia?
Toinen ongelma on että jouduin irroittamaan/löysäämään off-axis adapterista sen varren minkä päässä on peili ja toisessa päässä QHY5 jotta saan adapterin irti Canonista. Muuten QHY5 ottaa kiinni Canonin runkoon kierrettäessä. Pikku juttu mutta harmillinen.

Lisään myöhemmin, kunhan kuvat on purettu kamerasta, josko ne tähdet ovat soikioita tai pyöreitä. Soikeista en kyllä lähtisi heti syyttämään TS'n 9mm off-axis Guideria.

Jyri

TuRe

Kiitoksia Jyri, että saatiin jotain kokemuksia TS:n 9-millisestä.
Tuo huono tähden näkyvyys seurannassa suotimen kanssa on tietysti huono asia, sillä jotain suotimia tarvitaan valosaasteen takia ja ehkä muhunkin tarkoitukseen.  Suodintahan ei saa muualle, kuin off axisin eteen, tai se lienee hankalaa. Paraneeko tilanne, jos prismaa yrittää saada keskemmälle valokimppuun. Toivottavasti saadaan Sinulta lisäkokemuksia.
Tuomo Repo

Timpe

Hyvä ketju off-axis guiderin käytöstä, joka on hautautunut turhan alas tällä aluella (kannattaiskohan tämä kiinnittää pysyväksi?)...

Anyway, tässä olisi vielä lisäkysymys off-axis guiderin prisman suuntaamisesta:
Mihin kohtaan pääpeiliä tuon prisman tulisi osoittaa, kun on kyse Newton putkista?
SCT-putkille löytyi tällainen ohjeistus Cloudy Nightsin sivuilta (link), missä neuvotaan prisman kohdistus laserin avulla keskelle SCT:n apupeiliä. Päteekö tämä myös Newton-putkille vai pitäisikö tuo kohdistaa pääpeilin "vapaalle alueelle", missä ei ole apupeilin varjoa pimentämässä valoa?

En hae tällä kysymyksellä mahdollisimman pyöreitä tähtiä (joista on toinen CN-ketju täällä), vaan ennemminkin parasta mahdollista valonjakautumaa OAG-porttiin. (Kaikkea sitä tuleekin mietittyä... :laugh:)
- Timo Inkinen

Lauri Kangas

Laita flättikalvo putken eteen, lodestar vakiovalotuksella guideporttiin ja kääntele prismaa ja katso milloin kuva on kirkkain?

Itse kääntelin celikan radial guiderin prismaa jonkun verran kunnes huomasin että se tekee vain yhdessä asennossa järkeviä kuvia ja että jos sitä kääntelee, on täysi mahdottomuus enää päästä kärryille mihin päin se osoittaa tähtikartalla guidetähden ennakkovalintaa varten.

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.02.2011, 00:05:09
Laita flättikalvo putken eteen, lodestar vakiovalotuksella guideporttiin ja kääntele prismaa ja katso milloin kuva on kirkkain?

Hyvä idea, jota sovelsin myös käytäntöön, kiitos Lauri! :smiley:
Katsoin ensiksi mihin lasersäde osoittaa, kun laserkollimaattori oli kiinnitetty OAG-porttiin. Sitten pyöritin kameraa tarkennuslaitteessa 360° ympäri, jolloin lasersäteen pitäisi tehdä ympyrä pääpeilin pinnalla ja kertoa samalla tämän ympyrän keskipiste. Päättelin näet, että jos OAG-prisma on tasan 90° kulmassa, niin sitten se osoittaa keskelle pääpeiliä (yhteen pisteeseen) ja Newtonissa on juuri tuossa kohtaa apupeilin varjo pimentämässä tähtien valoa. Sen sijaan jos OAG-prismaa säädetään eri kulmaan kuin tuo 90°, niin tällöin se ottaa valon pääpeilin keskustan ympärillä olevalta kehältä sen mukaan missä asennossa kamera on tarkennuslaitteessa kiinni. Optimitilanne olisi varmaankin se, että OAG-näkisi aina samalle etäisyydelle pääpeilin keskustasta, jos oikein päättelin tämän asian.

Itselläni tuo TS:n OAG9:n prisma ohjasi säteen (ennen säätöä) pääpeilin keskustaan nähden epäkeskeiselle ympyränkaarelle (punainen katkoviiva kuvassa). Tällöin olisi mahdollista, että OAG-porttiin tulisi jossakin asennossa kuva apupeilin varjosta, mikä peittäisi samalla kaikki seurantatähdet taakseen. Tämä on varmaankin ollut tilanne edelliskerralla, kun ihmettelin tähtien vähyyttä toisessa viestissäni. Nyt tuo OAG-prisma on säädetty siten, että se näyttää aina pääpeilin pintaa tietyllä etäisyydellä sen keskipisteestä (ts. laserin säde ei enää leikkaa apupeilin varjoa, kun pyöritän kameraa tarkennuslaitteessa).

Tämän jälkeen katsoin Lodestarin ohjelmaikkunasta flättilaatikosta otettua kuvaa ja totesin, että se näytti suunnilleen samanlaiselta koko kamerakierroksen matkalla (=ei yllättäviä varjostumia kameran eri asennoissa). Tästä on tuo toinen kuva, jossa näkyy samalla Lodestarin asetusikkunan säätöjä ja muita viritysmahdollisuksia guidaustähden valintaan. OAG-prisma näkyy antavan hiukan tuhruisen valojakautuma-kuvan, joten olisikohan tuo vielä hiukan likainen sisäpinnaltaan (yritin puhdistaa tuota tuloksetta), mutta toivotaan ettei tuolla ole käytännön merkitystä seurantatähtien löytymiseen  :azn:
- Timo Inkinen

Lauri Kangas

Onpas pitkäjänteistä ja analyyttistä ongelmanratkaisua. Tällaiset toimenpiteet kannattaisi varmaankin kaikkien oagistien käydä läpi, ei muuta kuin kahlailemaan Timpen viestihistoriaa.

Otapa ensi kerralla (tänään?) talteen yksi kuva lodestarilla ja yksi 7D:llä (täydet kentät) niin noista voi sitten astrometrisillä ratkaisuilla helposti tutkia millaiset näkökentät saa aikaan ja mikä niiden välimatka on taivaalla.

Näyttää muuten hirvittävän tarpeettoman mutkikkaalta tuo Lodestarin oma softa. Suosittelen PHD:tä.  :tongue:

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.02.2011, 18:58:55
Otapa ensi kerralla (tänään?) talteen yksi kuva lodestarilla ja yksi 7D:llä (täydet kentät) niin noista voi sitten astrometrisillä ratkaisuilla helposti tutkia millaiset näkökentät saa aikaan ja mikä niiden välimatka on taivaalla.

Sanoiko joku "tänään"...??? Eh, vajaat 15 min tuosta lauseesta ja aiemmin täysin kirkas tähtitaivas olikin jo matalalla roikkuvan sumupilven peitossa. Tuo ei näkynyt norjalaisten pilvianimaatioissa, mutta löytyi sitten EUMETSAT:in sumukartoista. (Olin siis jo menossa kuvaamaan, kun pihalta piti kääntyä takaisin pilvisyyden lisääntyessä nopeasti...  :angry:)

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.02.2011, 18:58:55
Näyttää muuten hirvittävän tarpeettoman mutkikkaalta tuo Lodestarin oma softa. Suosittelen PHD:tä.

PHD vaatii muistaakseni sen .NET:in kevytläppäriini, joten tsekkaan ensin tämän softan mahdollisuudet.
Tuossa on paljon valintoja, mutta normaalisti ei tarvitse ottaa kuin taivaskuva (Start) ja säätää tarpeen mukaan valotusaikaa Exposure-valinnoista (1..2 s tuo normaalisti jo riittävästi tähtiä näkyviin). Sitten valitaan tähti (Select guide star) ja aloitetaan seurannan korjaus (Start Guiding). Himmeämpiä tähtiä voi houkutella esiin "Stretch" liukuvalinnalla (lisää signaalinvahvistusta?) ja ottamalla mukaan dark ruudut avuksi tähän touhuun. Muut säädöt voinee jättää kerta-asetusten jälkeen vakioiksi, kun ne on saanut hierottua kerran kohdalleen omalle jalustalleen (milloinkohan säät sallisivat tuonkin?).
Mutta myönnetään... tuon käyttöliittymä on sellainen "haulikolla seinälle räiskitty", missä asiat ovat levällään ikkunassa miten sattuu. :tongue:
- Timo Inkinen