Täällä oli jossain osastossa keskustelun aloitus aiheesta. Toistan tähän ajatuksiani, jotka menivät serveririkon myötä bittikaatopaikalle.
Kun guiderikameralle otetaan prismalla valovirrasta kappale, niin varsinaiselle kuvauskameralle menevä valomäärä pienenee prisman poikkileikkausta vastaavalla määrällä. Koska prisma sijoitetaan valovirtaan lähellä polttotasoa, on vähentyminen laskettava ao. kohdasta.
Esim. valovirran poikkileikkaus 3cm, jolloin pinta-alaa on PI * 152mm2 = 706mm2
Jos prisman poikkileikkaus valovirrassa on 0,5cm*0,5cm = 25mm2 (onko tämä tyypillinen / riittävä ?)
Saadaan hävikiksi pääkameralle menevästä virrasta 100*25/706% = 3,5%
Jos kuvaavan kaukoputken apertuuri on 127mm, niin sen pinta-ala on PI*1272 = 50645mm2
Jollon saadaan guiderin efektiiviseksi apertuuriksi Neliöjuuri(3,5%*50645mm2) = 39mm
Vaikuttaa aika pieneltä ja vaatii siis suhteellisen kirkkaan tähden kuvakenttään.
JV
PS. Minusta guiderille pitäisi saada mahdollisimman suuri valovirta, jotta valotusajat saadaan riittävän lyhyiksi. Jos jalusta ei vaadi 2 sekunnin välein korjausta, selvitään pidemmilläkin ajoilla. Eikös tuo 2 sekuntia ala olemaan se lyhyin mitä voi käyttää, jotta ei korjata ilmakehän aiheuttamia efektejä.
PS2. Villi väite: Jossain tilanteessa saattaisi olla viisaampaa jopa pistää gudauskamera siihen päävalovirtaan ja ja varsinainen kamera tuon off-axis kappaleen päähän.
Off-axis guiderin idea on minun käsittääkseni nimenomaan se, että napataan guidausta varten siivu piirtoympyrän siltä osalta, joka ei muuten edes päätyisi kuvauskennolle. Silloin valoa ei mene hukkaan, samalla tavalla kuin esim. pienikennoisen kuvauskameran käyttäminen ei tuhlaa valovoimaa verrattuna isompikennoiseen - ainoastaan näkökentän laajuudesta tingitään.
Jokaiseen kuvatasolle piirtyvään yksityiskohtaanhan tulee valoa koko objektiviilinssin/peilin alueelta. Siksi lähellä polttotasoa olevan off-axis prisman pieni kokokaan ei haittaa mitään - sille pitää mahtua ainoastaan yhden tähden kuva.
Jos guidaustähti napataan kuvattavalta alueelta, piirtyy sen tilalle prisman varjo. Tämä ei ole toivottava lopputulos.
LainaaOff-axis guiderin idea on minun käsittääkseni nimenomaan se, että napataan guidausta varten siivu piirtoympyrän siltä osalta, joka ei muuten edes päätyisi kuvauskennolle.
Noinhan se menee, jos kenno ei satu olemaan ympyriäinen ja juuri sopivan kokoinen.
LainaaJokaiseen kuvatasolle piirtyvään yksityiskohtaanhan tulee valoa koko objektiviilinssin/peilin alueelta. Siksi lähellä polttotasoa olevan off-axis prisman pieni kokokaan ei haittaa mitään - sille pitää mahtua ainoastaan yhden tähden kuva.
Olen näköjään ymmärtänyt täysin väärin tuossa käsittelyssäni koko jutun. Ja jo monta vuotta olen ollut sitä mieltä että koko off-axis huuhaa on vaan hypeä. Tässähän joutuu tarkistamaan näkemystään, tekeehän tuo kuvaamisen jotenkin yksinkertaisemmaksi, ainakin jos tuota prismaa on helpompi säätää, kuin guidaus-putkea, oikean tähden kohdalle.
Enhän mä mitään duomounttia tarvitse vaan tällasen vempaimen.
Nyt tarvitsis saada sitten limkkejä myyjien sivuille sekä kokemuksia erilaisista off-axix mekaniikoista.
JV
PS.
Teleskope Servicen myymä "TS Optics Off Axis Guider" on täällä:
http://www.telescope-service.com/accessories/start/accessoriesstart.html#TSOAG9 (http://www.telescope-service.com/accessories/start/accessoriesstart.html#TSOAG9)
Lainaus käyttäjältä: jaava - 14.10.2008, 15:31:06
PS2. Villi väite: Jossain tilanteessa saattaisi olla viisaampaa jopa pistää gudauskamera siihen päävalovirtaan ja ja varsinainen kamera tuon off-axis kappaleen päähän.
Aika villi väite :)
Olen hiljan hommannut Celestronin radial guiderin ja PHD:n kanssa on ensi seurannat saatu lopulta aikaan HEQ5 Synscan Prolla. Nythän on niin, että guider-kameran tähtikuva on off-fokuksessa kaarevan suorakaiteen muotoinen, enkä usko, että sillä mitään laadukkaita kuvia saa fokuksessakaan. Myös vinjetointi on melkoista.
Niin, allekirjoittanut pisti tämän session pystyyn, mutta johonkin tekstit karkasi.
Newton-putkia varten en ole nähnyt muita sopivia Off Axis- laitteita kuin tuon TS:n 9 mm pitkän
rinkulan. Normaali-Newtoneissa tarkennusalue ei riitä juurikaan pidempiin laitteisiin. Tuo 9 mm vastaa esim Canonin T2- adapteria, joten ei hukkaa fokuseria. Osaavat kyllä ottaa kovan hinnan keksinnöstään.
Lainaus käyttäjältä: Julius - 14.10.2008, 19:13:11
Olen hiljan hommannut Celestronin radial guiderin ja PHD:n kanssa on ensi seurannat saatu lopulta aikaan HEQ5 Synscan Prolla. Nythän on niin, että guider-kameran tähtikuva on off-fokuksessa kaarevan suorakaiteen muotoinen, enkä usko, että sillä mitään laadukkaita kuvia saa fokuksessakaan. Myös vinjetointi on melkoista.
Tulin juuri seuran kerhoillasta ja siellä yksi kaveri kertoi myös hommanneensa Celestronin Radial Guiderin.
Kertoi myös että kovasti on himmeitä tähdet sen läpi katsottuna/kuvattuna.
Kiinnostaisi kuulla käytännön kokemuksista; kuinka himmeitä tähtiä voi käyttää ja kuinka vaikeaa on löytää sopiva seurantatähti ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 14.10.2008, 20:15:51
Kiinnostaisi kuulla käytännön kokemuksista; kuinka himmeitä tähtiä voi käyttää ja kuinka vaikeaa on löytää sopiva seurantatähti ?
No kokemusta ei hirveesti vielä ole, mutta ainakin M27, M13, M45, M57 ja NGC6818:n lähistöiltä useampiakin tähtiä on löytynyt. En ole vielä testaillut kirkkauksia, mutta tokihan guider okulaarilla katsellen himmeältä vaikuttaa. Guideria silmäillessä tuntuisi prismassa olevan varaa siirtää keskemmälle. Pitää tutkia, koska muuten ei reducerin käyttö onnistu maksutovissa.
Julius: Mikäs putki sulla olikaan ?
Mitä olen nyt lueskellut löytyviä kokemuksia noista vempaimista, niin ei se nyt kovin auvoiselta näytä. Ihmisillä tuntuu olevan melkoisia vaikeuksia saada tähti näkymään sellaisena että guideri-kamera saa siitä kunnon paikan. Onko nämä amatöörien piirissä vielä niin uusia ettei käyttöä osata vai onko ne vaan vaikeita säätää kohdalleen.
Löytämissäni selostuksissa "flexure" on selkeä ongelma eritoten aloittelevalle kuvaajalle erillistä guider-putkea käytettäessä.
JV
Lainaus käyttäjältä: einari - 14.10.2008, 20:15:51
Kiinnostaisi kuulla käytännön kokemuksista; kuinka himmeitä tähtiä voi käyttää ja kuinka vaikeaa on löytää sopiva seurantatähti ?
Se, kuinka himmeitä tähtiä voi käyttää, riippuu ainakin apertuurista, guidekameran herkkyydestä ja valotusajasta. Joissakin off-axis guidereissa voi mahdollisen suotimen joutua laittamaan OAG:n eteen, jolloin suodin (esim. Ha) rajoittaa sopivia guidaustähtiä merkittävästi. Guidekameran valotusajan ylärajan asettaa jalustan laatu. Itse olen kokeillut SXV-AO:sta irroitettua off-axis guideria 1256mm polttovälillä (f/6.3) ja Lodestar kameralla. 5s valotusajalla näkyy tavallisesti jo paljon tähtiä ja sopivan valinta ei ole ollut ongelma. Lodestarilla näkee tällä systeemillä ja 5s valotuksella tähtiä varmaan jonnekin 14 magnitudiin, arvioisin että vielä 12 magnitudin tähdet kelpaisivat silloin guidaukseen. Suhteellisen kirkas seurantatähti (= hyvä S/N suhde) takaa kuitenkin paremmin toimivan keskipistealgoritmin ja tarkemman seurannan. Jonkin verran etukäteissuunnittelua tähtikarttaohjelmalla kannattaa harrastaa, jotta löytää sen parhaimman guidaustähden ja osaa sitten laittaa OAG:n jo etukäteen oikeaan kulmaan.
Tietääkseni OAG:n käytössä on kaksi isoa etua verrattuna perinteiseen autoguideriin.
Kun erillisestä guidausputkesta päästään eroon, niin päästään samalla eroon monista taipumis-ongelmista. Toinen merkittävä etu on massan väheniminen kuvauskalustossa, joka voi parantaa seurannan tarkkuutta ainakin jos ollaan maksimi kantokyvyn rajoilla.
Mukaeltu lyhennelmä sivulta http://www.mapug-astronomy.net/ragreiner/OAG.html
Off-Axis Guider (OAG) on menetelmänä tunnettu tähtikuvauksen alusta asti. Se on yhä edelleen yksi suosituimmista ohjausmenetelmistä, kuitenkin niin että CCD-kameraa käytetään ohjauskäskyjen antajana.
Valitettavasti markkinoilla on suuri määrä OAG-laitteita jotka ovat järkyttävän vaikeita käyttää, eivätkä toimi hyvin. Ne ovat luoneet monessa tapauksessa Off-Axis ohjaukselle huonon maineen.
Täällä
URL: http://geogdata.csun.edu/~voltaire/guide.html
ollaan sitä mieltä että OAG pelastaa aloittelevan tähtikuvaajan hengen.
Tällaisen suosituksen on joku antanut:
"If you are using a short focal length (FL) imaging scope ( less than 500mm), and typical 5.5-9um pixels, don't waste your time w/ an off axis guider, go with a piggyback refractor as the guide scope. If you are using a long FL imaging scope ( greater than 2000mm), by all means DO use the off axis guider. If you are inbetween these FLs, you'll need to look at what you/ve done with previous piggyback scopes, etc. Your guiding will be better with the off-axis, but it's a lot more trouble locating guide stars within the anulus of the off-axis than it is with a slewable piggybacked refractor."
Tässä mielestäni hyvä ohje ohje OAG:n käytöstä:
URL: http://www.eclipsechaser.com/eclink/astrotec/aphotsmt.htm#guide
Ohessa listaa löytämistäni kaupallisista OAG tuotteista. Mukana suuntaa antavaa hintatietoa:
1) TS Optics Off Axis Guider TSOAG9 Hinta 248,00 EUR
URL: http://www.telescope-service.com/accessories/start/accessoriesstart.html#TSOAG9
2) Celestron Radial Guider (Off Axis Guider) for Schmidt-Cassegrain Telescopes. Hinta 79,95 USD
URL: http://www.telescope-service.com/accessories/start/accessoriesstart.html#TSOAG9
URL: http://www.astronomics.com/main/product.asp/catalog_name/Astronomics/category_name/KWDXCSNQH5H18KDHG19JTK9CQ1/product_id/5112
3) TAURUS Technologies, T3D Tracker III Body Hinta 320,00 USD
URL: http://www.taurus-tech.com/tracker.htm
4) TAURUS Technologies, T4S Mini-Tracker Body Hinta 95,00 USD
URL: http://www.taurus-tech.com/mini-tracker.htm
5) Astrodon MOAG - manual off-axis guider for CCD imaging with SBIG STL Research Series CCD cameras Hinta 780,00 USD
URL: http://www.astrodon.com/products/hardware/moag_off-axis_guider/
6) Astrodon MonsterMOAG Off-Axis Guider Hinta 825,00 USD
URL: http://www.astrodon.com/products/hardware/monstermoag_off-axis_guider/
7) Astrodon MegaMOAG Off-Axis Guider Hinta 895,00 USD
URL: http://www.astrodon.com/products/hardware/megamoag_off-axis_guider/
8) Meade - #777 off-axis guider for 35mm imaging with an SCT Hinta 79,95 USD
URL: http://www.astronomics.com/main/product.asp/catalog_name/Astronomics/category_name/KWDXCSNQH5H18KDHG19JTK9CQ1/product_id/777
9) Questar - Starguide (needs 3.5" or 7" swivel coupling) Hinta 514,00 USD
URL: http://www.astronomics.com/main/product.asp/catalog_name/Astronomics/category_name/KWDXCSNQH5H18KDHG19JTK9CQ1/product_id/19431
10) Mitsuboshi Off-Axis Guiders OAG5 Hinta 395,00 USD
URL: http://www.sciencecenter.net/hutech/mitsub/oag.htm
11) Mitsuboshi OAG6 Large Format Off-Axis Guider Unit Hinta 595,00 USD
URL: http://www.sciencecenter.net/hutech/mitsub/oag.htm
12) Lumicon Newtonian / Refractor Easy Guider 2in Hinta 199,95
URL: http://www.lumicon.com/telescope-accessories.php?iid=LG1015&cid=59&in=Newtonian+%2F+Refractor+Easy+Guider+2in&hn
13) Lumicon Cassegrain Easy Guider for 7in - 9,25in SCTs Hinta 259,95
URL: http://www.lumicon.com/telescope-accessories.php?iid=LG1025&cid=53&in=Cassegrain+Easy+Guider+for+7in+-+9.25in+SCTs&hn=
14) Lumicon 2in Cassegrain Easy Guider Hinta 249,95
URL: http://www.lumicon.com/telescope-accessories.php?iid=LG1027&cid=53&in=2+inch+Cassegrain+Easy+Guider&hn=
15) Arcturus Off Axis Guider Body 1.25 49,95
URL: http://www.cameraconcepts.com/store/c3283.html
16) VSI, Targetron Off-Axis Guider Hinta 495,00 USD
URL: http://www.observatory.org/target.htm
17) VSI, SL1 Slider 1 optical manifold Hinta 549,00 USD
URL: http://www.observatory.org/sliders.htm
18) VSI, SL2 Slider 2 optical manifold Hinta 795,00 USD
URL: http://www.observatory.org/sliders.htm
19) Vixen Optics Off Axis Guider R200SS/VC200L Hinta 160,00 USD
URL: http://www.bigbangastro.com/vixen-optics-off-axis-guider-r200ssvc200l-p-2535.html?osCsid=1edb11d408983d8ec39bf6609cb0ba9a
20) QSI 532wsg Cooled CCD Camera with Integral Precision Off-Axis Guider
URL: http://www.qsimaging.com/532wsg-overview.html
Lisätty 16.10.2008
21) TS Off Axis Guider - Radial Guider 2" - Super Low Prof TS OAG 27 Hinta 248,00 EUR
Vaikuttaa kovasti Celestronin tuotteelta.
URL: http://www.telescope-service.com/accessories/start/accessoriesstart.html#TSOAG2
Kommentteja ja kokemuksia kaivattaisiin - investoinko 500 EUR, 100 EUR vai passaanko?
Mitkä soveltuu käytettäviksi SW 80 ED:llä sekä SW 127 MAK:lla.
JV
Lainaus käyttäjältä: einari - 15.10.2008, 07:26:48
Julius: Mikäs putki sulla olikaan ?
SW 80 ED ja SW 180 Mak Pro. Edellisen kanssa on guidaus onnistunut jo mukavasti.
Piti vain teettää lyhyempi kameraholkki guiderkameralle (DMK21), jotta tarkentui yht'aikaa
pääkameran kanssa (EOS 1000D).
Lainaus käyttäjältä: jaava - 15.10.2008, 17:26:22
Mitkä soveltuu käytettäviksi SW 80 ED:llä sekä SW 127 MAK:lla.
Niin, itsellä on siis radial guider ja se käy SW 80:een. Kiinnitystä varten kannattaa
hommata holkki, jossa 2" ulkokierre ja toisessa päässä 2" pikakiinnitysura.
Se on pysynyt kiinni ilmankin tuota, mutta keskitys ei ole ihan kohdallaan.
Guiderissa on siis 2" sisäkierrerengas, jonka taakse työntämällä
saa sen verran topparireunaa näkyviin, että kiristys kuitenkin onnistuu SW 80:een.
On vielä hakusessa tuo adapteri. SW 127:ään pitää taas olla erilainen adapteri, kuinkas
muuten.
Jokahan Julius on saanut enemmän kokemuksia radial guiderista (Celestronin off-axis guider)?
Juuri pistin TS:lle kysymyksen hiluista, joita tarviin kuvaamisen alottamiseksi. Mutta jospa saman tien hommais tuon guidausmekaniikan (enämpi haluaisin sen TS:n ohuen), joka saattaa vaikuttaa sovitteisiin, joita tarvitsen.
Mutta toimiiko noi ihan tavallisen kuolevaisen käsissä?
JV
Lainaus käyttäjältä: jaava - 10.11.2008, 15:18:27
Jokahan Julius on saanut enemmän kokemuksia radial guiderista (Celestronin off-axis guider)?
No lähinnä SW80ED:n kanssa on kokemuksia. Sain rakennettua tilapäisen passausholkin
muoviputken pätkästä, niin että pysyy paremmin suorassa SW:n ruuvikiinnityksellä. Ja
toimiihan se. Piti kehitellä vielä kuparitiivisteestä korotusrengas Canonin sovitteen ja
guiderin väliin niin, että sain kameran asennon mieleiseksi guideriin nähden. Canonissa
kun on yläosassa uloke guiderin tiellä. Nyt toimii kuitenkin. Guidauskameran holkki on myös
itse tehty lyhyempi putki, jotta fokusointi osui kohdalleen myös guidauskameralle.
Maksutovin kanssa näyttä siltä, että prisma ei näe putken sisälle. En ole vielä
tutkinut, saako sitä säädettyä :(
Niin että kyllä noita vaan virittämään joutuu.
Seurantatähtiä on toistaiseksi hyvin löytynyt. Vain kerran on tosissaan pitänyt hakea.
Nonnii,
samalla kun tilasin pikakiinnittimen EQ 3-2:n, piti tilata T2 sovitin Canonin EOS:n ja SW 80 ED:n väliin. Mutta kun samalla rahalla tulee niin otinkin heidän kaposan TSOAG9:n, jossa on suoraan Canon EOS sovite ja jätin erillisen T2:n pois. Tulee näin halvemmaksi.
Joulu tulossa, niin pitää lahjoa itseään
JV
PS. Lukemiseksi on Amatsoonista tilattu 2 kirjaa:
1. Introduction to Elementary Particles, David Griffiths
2. Fabric of the Cosmos: Space, Time and the Texture of Reality (Penguin Press Science), Brian Greene
Näyttäisi hyvältä. Kai kuitenkin tilasit 2" barrelin SW:n kiinnitykseen?
No en tilannut, ryhdyin tässä kohtaa säästäväiseksi (hinta on reilusti yli 200 EUR).
Katsoo nyt kuinka tuo toimii. Ajatus olisi tilata sitten kun hommaan oikean guider-kamerankin. Nyt yritäisin käyttää Toukkaa ohjauskamerana toistaiseksi.
JV
PS. Patrick jo vastasi, ettei tuota off-axis guieria saa suoraan putkeen kiinni. Vaatii extension adapterin väliin, ja vielä toisen jotta saa fokukseen (ne on 29,00 EUR kappale).
Lainaus käyttäjältä: jaava - 11.11.2008, 10:25:44
Katsoo nyt kuinka tuo toimii. Ajatus olisi tilata sitten kun hommaan oikean guider-kamerankin. Nyt yritäisin käyttää Toukkaa ohjauskamerana toistaiseksi.
Niin, ihmettelin vain miten saat guiderin kiinni SW:iin edes tilapäisesti.
Toukkaa (ei mod.) kokeilin aluksi guidaukseen ja kyllä sekin pelitti PHD Guidingin kanssa.
Lainaus käyttäjältä: jaava - 11.11.2008, 10:25:44
Vaatii extension adapterin väliin, ja vielä toisen jotta saa fokukseen (ne on 29,00 EUR kappale).
Luulisin, että 2" barrel olisi riittänyt. Ei kai guiderin ja SW80ED-putken väliin mitään muuta tarvita.
Tuota fokusointiadapteria en oikein ymmärrä. Kyllähän putken fokuserilla kameran fokusointi
onnistuu, mutta guider-kameran fokus onkin hiukan eri juttu. Tietysti voidaan ensin pistää
guider-kamera suurinpiirtein fokukseen kaukoputken fokuserilla ja extension-pätkillä passata
pääkamera fokukseen. Silloinhan extension-palikka tulee nähdäkseni guiderin ja pääkameran väliin.
Nonnii,
tuli postia Saksasta:
LainaaDear Customer ,
The status of your order changed.
New status: Shipped
For questions, feel free to anwser to this mail.
Patric vastasi ensikyselyyni Canon EOS 30D:n liittämiseksi SW 80 ED:n perään:
LainaaThere are two solutions.
The cheap one: T2 adaptor ring for Canon EOS 20 Euros
The one for best results: TS Field Flattener with T2 adaptation and Canon EOS adaptor ring 219 Euros
Tämän jälkeen, päätin satsata hieman enemmän ja nyt tulossa on:
- 2x TSVF230 2x 29 Euros
- TSOAG9 Off Axis Guider - only 9mm length - w/ Canon EOS adaptation 268,00 EUR
- Schnellkup for EQ 3-2 (55,00 EUR) - saan SW 80ED:n kiinni EQ 3-2 jalustaan
JV
PS. Olin mittailevinani että tuohon pikakiinnityspalaan (Schnellkup, lohenpyrstö?) menee myös adapteri, jolla saan DSLR:n Manfrotton kinopäähän. Ainakin poikkileikkaus vaikuttaa lähes samalta kuin SW 80ED:n mukana oleva palkki.
Ehkä alan harjoittelun pelkällä kameralla, jossa 70 - 300mm halpis-objektiivi (Sigma).
Osat saapuivat Saksasta.
Kuvassa off-axis guideri (TSOAG9EOS malli, jossa on suoraan Canonin EOS bajonetti) liitettynä kahdella sovitinrenkaalla (TSVF230) SW 80 ED putkeen. Sovittimen avulla on helppo justeerata kamera etäisyydelle, jossa se fokusoituu putken fokuserilla. Myöhemmin niiden paikalle saa sitten filtteripyörän ja kuvatasoa oikaisevan linssin. Sitten kun EOS bajonetti on muutettava joksikin muuksi.
Ongelmiakin tuli tietty. En ajatellut ollenkaan sovitinta, jolla Toukan 1.25 adapteri liitetään tuon guiderimekaniikan off-axis osaan.
JV
PS. Eikä Kiinasta kuulu munkaan osalta vielä mitään uutta Canonin kaukolaukaisimen tilauksesta.
Lainaus käyttäjältä: jaava - 17.11.2008, 15:42:58
Ongelmiakin tuli tietty. En ajatellut ollenkaan sovitinta, jolla Toukan 1.25 adapteri liitetään tuon guiderimekaniikan off-axis osaan.
Eikös siinä ole ihan normikierteet mitkä menee 1.25" okulaariholkkiin ?
Kierteet on ulkopuoliset, samanlaiset kuin mitä on mun kummankin putken 1.25 okulaariholkeissa ulkopuolella. Joihin en ole koskaan kiertänyt mitään muuta kiinni kuin suojukset.
Edit 18.11: Telescope Interface: M42/0.75
Nyt rutisin hieman Patrick:lle kun tilaamani pikakiinnitysvempain sisälsi alumiinitangon jota ei ollut anodisoitu, eikä se sovi EQ3-2:n satulaankaan, joten joudun tekemään vielä yhden tangon itse. Ja samaan hengenvetoon kysäsin josko hän voisi tarjota hyvät kaupat guidaus-kamerasta ALCCD5:stä noin niin kuin kompensaatioksi:). ALCCD5 istuu kuulemma guideriin suoraan.
Patrick selvitti, että WEB-kamerat ei toimi välttämättä hyvin tuossa guiderina, kun niitä on vaikea saada fokukseen: Etäisyys prismasta kennolle pitäisi olla jotakuinkin sama kuin etäisyys prismasta Canonin kennolle. Vaatii sovinpalaa sekä Canon että WEB-kameran puolelle. Sekin kuulemma onnistuu.
JV
jaava, oletko vilkaissut Rakentelunurkasta, sivu 5, EQ3-2 jalustaan dovetail plate- kiinnitystäni.
Vähän aiheen ulkopuolella.
Nyt ollaan jo pahasti off topicissa.
Lainaajaava, oletko vilkaissut Rakentelunurkasta, sivu 5, EQ3-2 jalustaan dovetail plate- kiinnitystäni.
Mä kyllä muistin tuon sinun tekemäsi ja meinasin itsekin että tekasen. Montakos kuukaustta toi mun SW 80 ED on nyt ollu jo mulla, mutta mitään pikakiinnitystä ei vaan alkanut ilmaantua.
Mun täytyy tehdä vielä noin sentin paksu palkki, joka tulee tän uuden ja EQ 3-2:n väliin (tai katsotaan nyt mitä TS vastaa). Luulen selviäväni melko vähällä sen kanssa, sen kun tekee hieman noiden EQ3-2:n viisteiden kohdalle avennuksia ja poraa oikeaan kohtaan riittävän isot reijät. Niin ja sitten järjestää sekä ostetulle, että omalle tekemälle anodisoinnin. En tykkää kun kädet tulee mustiksi käsittelemättömän alumiinin kanssa.
JV
PS. Nostan tuon sinun säikeesi Rakentelunurkassa.
Tilasitko jaava TS:ltä Off Axis- laitteen (9mm)ja autoguiderin. Oletko kokeillut niitä käytännössä, miten ne pelaavat.
Tilasin ja onhan se ollut mulla jonkun aikaa. Kokeilemaan en ole päässyt, koska putken kiinnitys jalustaan on vielä vaiheessa - olen tekemäsä sovituspalaa.
Multa uupuu myös guiderikamera. Muuton jäljiltä on edelleen hukassa modattu ToUcam. Meinaan tosin hommata tilalle kiinalaisen QHY5:n. Lähetin kiinalaiselle sähköpostia, mutta ei ole vastannut. Taitaa olla paras ostaa vaan englannista Modern Astronomys:stä.
JV
Pidätkö tuota TS:n ALCCD5- kameraa (CMOS) liian epäherkkänä guidaukseen. Deep Sky- kuvaukseen siitä ei liene, valotusajat alle min, eikä jäähdytystä.
LainaaPidätkö tuota TS:n ALCCD5- kameraa (CMOS) liian epäherkkänä guidaukseen.
Riippuu vaatimustasosta. Taivaalta löytyy niin himmeitä kohteita ettei mikään kamera ole riittävän herkkä. Mitä ihmiset on kommentoineet, niin kyllä guidaustähtiä on löytynyt. Omakohtaista kokemusta mulla ei vielä ole - kamera kun on tulossa tällä viikolla.
Tuo on muuten ymmärtääkseni sama kiinalainen QHY5 kamera, jonka saa monesta muusta paikasta halvemmalla.
LainaaDeep Sky- kuvaukseen siitä ei liene, valotusajat alle min, eikä jäähdytystä.
Plateettakuvia sillä ottanee ja guidukseenhan se on tarkoitettu. EOS 30D on sitten se varsinainen kuvauskamera mulla.
Mielenkiinnolla odotan kuinka yhdistelmällä EQ 3-2 + SYN SCAN, Off-axis guidaus ja SW 80 ED putki onnistuu syvän taivaan kuvat ja millaisilla valotusajoilla.
JV
Tänään tulikin ilmoitus postista ja kävin hakemassa saman tien.
QHY5 sopii suoraan TS:n kapean Off-axis guidermekaniikan kylkeen (kuva). Kuvassa näkyy myös mukana tullut PC:n ja kameran välinen USB-kaapeli (kameran päässä sellainen pienempi USB-liitin, muttei samanlainen kuin EOS 30D:ssä) sekä "nenäpala", sovitin jolla kameran saa 1.25 okulaariholkkiin.
Minkähänlainen kaapeli tuohon ST4-porttiin pitäsisi sopia (QHY5 -> SYNSCAN)? Tosin miksi käyttää ST4:ää, jos PC on kuitenkin mukana hommassa. Antaa ASCOM:n ohjata suoraan jalustaa.
JV
Mitenkä hankalaa/helppoa tuon guiderikameran tarkennus käytännössä on tuossa off-axis-systeemissä ?
Jos paino on sanalla "käytännössä" niin en vastaa. Jos kuitenkin visuaaliseen ja nojatuolinäppituntumaan sekä kuvitelmiin perustuvat ajatukset hyväksytään, niin:
- Pääkamera (EOS 30D) tarkennetaan ensin putken (SW 80 ED) omalla fokusointilaitteella.
- Guider-mekaniikassa on mahdollisuus liikuttaa kahta off-axis osaa (kummallakin oma kiristysruuvi kts. kuva): Kameraa off-axiksen suuntaisesti ja kameraa + prismaa off-axiksen suuntaisesti.
Jos fokus on mikrometreistä kiinni, on varmasti tuskastuttavan vaikeaa saada guideri-kamera tarkennettua (liikuttelemalla sitä sormin) ja sitten vielä kiristettyä ruuvi paikalleen.
JV
EDIT: Lisätty kuva
Off-axix osan alempi kiristysruuvi lukitsee prisman ja kameran yht'aikaisen liikuttelun ja ylempi pelkän kameran liikuttelun (jälkimmäisellä siis voi säätää guider-kameran fokuksen).
Lainaus käyttäjältä: einari - 01.12.2008, 15:02:47
Mitenkä hankalaa/helppoa tuon guiderikameran tarkennus käytännössä on tuossa off-axis-systeemissä ?
Guiderikameran äärimmäinen tarkentaminen ei ole olennaista seurannan kannalta. Guidaussoftat osaavat laskea tähden keskikohdan myös hieman epätarkalle tähdelle.
Lainaus käyttäjältä: einari - 01.12.2008, 15:02:47
Mitenkä hankalaa/helppoa tuon guiderikameran tarkennus käytännössä on tuossa off-axis-systeemissä ?
Celestronin mallissa on vain yksi säätö joka tilttaa prismaa. Eikä sen vaikutus tarkennukseen ole
iso. Ja sitä ei mielellään paljoa säätele, koska se vaikuttaa myös valon määrään. Eli käytännössä
guider-kameran kiinnitystä muuttamalla fokus haetaan. Aion kyllä virittää passausholkin siihen,
koska digijärkkärin kanssa sillä enimmäkseen tulee pelattua ja säätö tehdään sitten 'vain kerran'.
Niin ja onneksi PHD Guidingille tosiaan kelpaa ihmeen rumakin tähti.
Moi Jaava.
Oletko kokeillut Off Axis (9mm)- systeemiä jo käytännössä. Miten pelaa. Kokemuksesi kiinnostaa ennen "investointia".
Onko mahdollisesti muilla kokemuksia em systeemistä kuvauksissa.
Noniin tuli tilattua sama ohut(9mm) off-axis adapteri TS-shopista saksanmaalta ja QHY5 Guider Brittilän Rother Valley Optics'sta.
Tarkoitus käyttää Celestron 80ED Refractor Spotting Scope'ssa ja kamerana eos400d
Jaava, oletko saanut oman kokoonpanosi toimimaan? Onko ollut tarkennus tms. ongelmia?
edit: meidän kameran lisäsin kun jäi ilmoittamatta.
Jyri
Eikö tosiaan kenelläkään ole vielä kerrottavaa kokemuksistaan TS:n 9 mm off axis- seurannasta.
Niin, kelit ovat olleet aika surkeat koko talven, mutta jos joku on päässyt kokeilemaan niin kertokaa ihmeessä.
Noniin nyt sai viime yönä joitain kokemuksia tuosta 9mm off-axis adapterista.
En huomannut adapteria tilatessa samalla ottaa m48/m42 sovite-rengasta mukaan, joten jouduin viikon päivät odottelemaan ensi kiinnitystä putkeen.
Eli putkena Celestron 80ed spotting scope, jalusta celestron CG-5, 9mm TS off-axis, QHY5 ja Canon EOS400
GHY5 ja Canon oli suht helppo saada tarkentamaan samaan aikaan, ja tosiaan PHD Guiderille kelpasi rumatkin tähdet. Hieroin kuitenkin tarkennuksen hyväksi.
Jalustan pohjantähti suuntaus oli raaka arvio, koska parvekkeelta ei ole näkymää pohjoiseen. Osuin luultavasti aika hyvin kohdalle drift alignilla.
Kalibroinnin jälkeen, ei muuta kuin putki kohti rapusumua ja 3 min valoituksia 4 kappaletta. vaimo vilkaisi pikaisesti canonin näytöltä että tähdet eivät olleet juovia. Yhden Valotuksen aikana seuranta petti hetkeksi koska liikautin vahingossa QHY5 ja kannettavan välistä usb piuhaa. Johto luultavasti heilahti kameran päässä olevassa liittimessä mikä on jotenkin löysän oloinen. Kuvien lopputuloksesta en voi vielä sen kummemmin tässä kertoa koska ne on vielä kamerassa.
Ongelmiakin oli. UHC suotimen kanssa en saanut yhtään tähteä näkyväksi PHD'lle kalibroitavaksi joten kuvattiin ilman suodinta. Tiedä sitten josko meidän suodin Optic UHC 1.25" on kovin laadukas tai sitten syystä että off-axiksen peili on pidettävä reunassa pois varsinaisen kuvaus kameran tieltä tähdet ei tule QHY'n kennolle asti jostain syystä. Minun mielestä meidän UHC värjää valkoisen valon melko tumman sini/vihreäksii. Onkohan ihan normaalia?
Toinen ongelma on että jouduin irroittamaan/löysäämään off-axis adapterista sen varren minkä päässä on peili ja toisessa päässä QHY5 jotta saan adapterin irti Canonista. Muuten QHY5 ottaa kiinni Canonin runkoon kierrettäessä. Pikku juttu mutta harmillinen.
Lisään myöhemmin, kunhan kuvat on purettu kamerasta, josko ne tähdet ovat soikioita tai pyöreitä. Soikeista en kyllä lähtisi heti syyttämään TS'n 9mm off-axis Guideria.
Jyri
Kiitoksia Jyri, että saatiin jotain kokemuksia TS:n 9-millisestä.
Tuo huono tähden näkyvyys seurannassa suotimen kanssa on tietysti huono asia, sillä jotain suotimia tarvitaan valosaasteen takia ja ehkä muhunkin tarkoitukseen. Suodintahan ei saa muualle, kuin off axisin eteen, tai se lienee hankalaa. Paraneeko tilanne, jos prismaa yrittää saada keskemmälle valokimppuun. Toivottavasti saadaan Sinulta lisäkokemuksia.
Hyvä ketju off-axis guiderin käytöstä, joka on hautautunut turhan alas tällä aluella (kannattaiskohan tämä kiinnittää pysyväksi?)...
Anyway, tässä olisi vielä lisäkysymys off-axis guiderin prisman suuntaamisesta:
Mihin kohtaan pääpeiliä tuon prisman tulisi osoittaa, kun on kyse Newton putkista?
SCT-putkille löytyi tällainen ohjeistus Cloudy Nightsin sivuilta (link (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/3736100/Main/3732824)), missä neuvotaan prisman kohdistus laserin avulla keskelle SCT:n apupeiliä. Päteekö tämä myös Newton-putkille vai pitäisikö tuo kohdistaa pääpeilin "vapaalle alueelle", missä ei ole apupeilin varjoa pimentämässä valoa?
En hae tällä kysymyksellä mahdollisimman pyöreitä tähtiä (joista on toinen CN-ketju täällä (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/4264536/Main/4262107)), vaan ennemminkin parasta mahdollista valonjakautumaa OAG-porttiin. (Kaikkea sitä tuleekin mietittyä... :laugh:)
Laita flättikalvo putken eteen, lodestar vakiovalotuksella guideporttiin ja kääntele prismaa ja katso milloin kuva on kirkkain?
Itse kääntelin celikan radial guiderin prismaa jonkun verran kunnes huomasin että se tekee vain yhdessä asennossa järkeviä kuvia ja että jos sitä kääntelee, on täysi mahdottomuus enää päästä kärryille mihin päin se osoittaa tähtikartalla guidetähden ennakkovalintaa varten.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.02.2011, 00:05:09
Laita flättikalvo putken eteen, lodestar vakiovalotuksella guideporttiin ja kääntele prismaa ja katso milloin kuva on kirkkain?
Hyvä idea, jota sovelsin myös käytäntöön, kiitos Lauri! :smiley:
Katsoin ensiksi mihin lasersäde osoittaa, kun laserkollimaattori oli kiinnitetty OAG-porttiin. Sitten pyöritin kameraa tarkennuslaitteessa 360° ympäri, jolloin lasersäteen pitäisi tehdä ympyrä pääpeilin pinnalla ja kertoa samalla tämän ympyrän keskipiste. Päättelin näet, että jos OAG-prisma on tasan 90° kulmassa, niin sitten se osoittaa keskelle pääpeiliä (yhteen pisteeseen) ja Newtonissa on juuri tuossa kohtaa apupeilin varjo pimentämässä tähtien valoa. Sen sijaan jos OAG-prismaa säädetään eri kulmaan kuin tuo 90°, niin tällöin se ottaa valon pääpeilin
keskustan ympärillä olevalta kehältä sen mukaan missä asennossa kamera on tarkennuslaitteessa kiinni. Optimitilanne olisi varmaankin se, että OAG-näkisi aina samalle etäisyydelle pääpeilin keskustasta, jos oikein päättelin tämän asian.
Itselläni tuo TS:n OAG9:n prisma ohjasi säteen (ennen säätöä) pääpeilin keskustaan nähden epäkeskeiselle ympyränkaarelle (punainen katkoviiva kuvassa). Tällöin olisi mahdollista, että OAG-porttiin tulisi jossakin asennossa kuva apupeilin varjosta, mikä peittäisi samalla kaikki seurantatähdet taakseen. Tämä on varmaankin ollut tilanne edelliskerralla, kun ihmettelin tähtien vähyyttä toisessa viestissäni (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7260.msg70274#msg70274). Nyt tuo OAG-prisma on säädetty siten, että se näyttää aina pääpeilin pintaa tietyllä etäisyydellä sen keskipisteestä (ts. laserin säde ei enää leikkaa apupeilin varjoa, kun pyöritän kameraa tarkennuslaitteessa).
Tämän jälkeen katsoin Lodestarin ohjelmaikkunasta flättilaatikosta otettua kuvaa ja totesin, että se näytti suunnilleen samanlaiselta koko kamerakierroksen matkalla (=ei yllättäviä varjostumia kameran eri asennoissa). Tästä on tuo toinen kuva, jossa näkyy samalla Lodestarin asetusikkunan säätöjä ja muita viritysmahdollisuksia guidaustähden valintaan. OAG-prisma näkyy antavan hiukan tuhruisen valojakautuma-kuvan, joten olisikohan tuo vielä hiukan likainen sisäpinnaltaan (yritin puhdistaa tuota tuloksetta), mutta toivotaan ettei tuolla ole käytännön merkitystä seurantatähtien löytymiseen :azn:
Onpas pitkäjänteistä ja analyyttistä ongelmanratkaisua. Tällaiset toimenpiteet kannattaisi varmaankin kaikkien oagistien käydä läpi, ei muuta kuin kahlailemaan Timpen viestihistoriaa.
Otapa ensi kerralla (tänään?) talteen yksi kuva lodestarilla ja yksi 7D:llä (täydet kentät) niin noista voi sitten astrometrisillä ratkaisuilla helposti tutkia millaiset näkökentät saa aikaan ja mikä niiden välimatka on taivaalla.
Näyttää muuten hirvittävän tarpeettoman mutkikkaalta tuo Lodestarin oma softa. Suosittelen PHD:tä. :tongue:
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.02.2011, 18:58:55
Otapa ensi kerralla (tänään?) talteen yksi kuva lodestarilla ja yksi 7D:llä (täydet kentät) niin noista voi sitten astrometrisillä ratkaisuilla helposti tutkia millaiset näkökentät saa aikaan ja mikä niiden välimatka on taivaalla.
Sanoiko joku "tänään"...??? Eh, vajaat 15 min tuosta lauseesta ja aiemmin täysin kirkas tähtitaivas olikin jo matalalla roikkuvan sumupilven peitossa. Tuo ei näkynyt norjalaisten pilvianimaatioissa, mutta löytyi sitten EUMETSAT (http://oiswww.eumetsat.org/IPPS/html/MSG/RGB/FOG/WESTERNEUROPE/):in sumukartoista. (Olin siis jo menossa kuvaamaan, kun pihalta piti kääntyä takaisin pilvisyyden lisääntyessä nopeasti... :angry:)
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.02.2011, 18:58:55
Näyttää muuten hirvittävän tarpeettoman mutkikkaalta tuo Lodestarin oma softa. Suosittelen PHD:tä.
PHD vaatii muistaakseni sen .NET:in kevytläppäriini, joten tsekkaan ensin tämän softan mahdollisuudet.
Tuossa on paljon valintoja, mutta normaalisti ei tarvitse ottaa kuin taivaskuva (Start) ja säätää tarpeen mukaan valotusaikaa Exposure-valinnoista (1..2 s tuo normaalisti jo riittävästi tähtiä näkyviin). Sitten valitaan tähti (Select guide star) ja aloitetaan seurannan korjaus (Start Guiding). Himmeämpiä tähtiä voi houkutella esiin "Stretch" liukuvalinnalla (lisää signaalinvahvistusta?) ja ottamalla mukaan dark ruudut avuksi tähän touhuun. Muut säädöt voinee jättää kerta-asetusten jälkeen vakioiksi, kun ne on saanut hierottua kerran kohdalleen omalle jalustalleen (milloinkohan säät sallisivat tuonkin?).
Mutta myönnetään... tuon käyttöliittymä on sellainen "haulikolla seinälle räiskitty", missä asiat ovat levällään ikkunassa miten sattuu. :tongue:
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 02.02.2011, 18:58:55
Näyttää muuten hirvittävän tarpeettoman mutkikkaalta tuo Lodestarin oma softa. Suosittelen PHD:tä. :tongue:
En viitsinyt ottaa noita Laurin mainitsemia testikuvia vielä tänään, mutta yritin säätää Lodestarin omaa ohjelmaa neuvottelemaan riittävällä tarkkuudella jalustani kanssa. Luovutin homman noin tunnin kokeilujen jälkeen, kun guide-tähti seikkaili yhä vain 5x5 pikselin ruudukon sisällä ja osin ulkopuolellakin. Eivät osaa Starlightilla tehdä kelvollisen helppokäyttöistä guidausohjelmaa Lodestarin mukaan. Asensin sitten läppäriin kokeeksi PHD Guidingin ja homma lähti pelittämään vajaassa 10 minuutissa (=>Graig Stark on nero ja Lauri näemmä tietää suosittelunsa! :grin:)
Alla olisi PHD/OAG:n "ensivalo" eli
10 minuutin guidaus Hyvinkään tuhnuiselta (RJM 3,5) iltataivaalta ja 300/1500mm Newton-vempulalla. Jalustassa on nyt 0,5x sidereal rate guidausnopeutena ja PHD:n säädöt ovat oletuksillaan (valotusaikaa 2s ja seurantatähtenä melko himmeä yksilö). Mistä päin tuota seurantatarkkuutta osaisi lähteä parantamaan = osaisiko joku vinkata tähän PHD:lle kokemusperäistä parametritietoa 1500mm polttovälille ja Seiskan 4,7 um pikseleille?
(824 kB, 5184 x 3456 px jpg-kuva löytyy kuvalinkin takaa ja virheet ovat suurimmat DEC-suunnassa.)
(http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/IMG_6290.jpg/_small.jpg) (http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/IMG_6290.jpg/full)
Ai niin, RCC1 komakorjaimen "vinouskin" hävisi, kun huomasin että RCC1:ssä on jostakin syystä kapenevan kartion muotoinen 2" holkki melkein samassa kohtaa mistä tarkennuslaitteen kiristysrengas puristaa sen paikalleen. Jos systeemin asentaa huolimattomasti paikalleen, se saattaa jäädä kiinni tästä vinosta pinnastaan, jolloin kamera / kameran kenno asentuu vinoon ja nurkkatähdet vääristyvät komakorjaimesta huolimatta. Vaihdoin lisäksi "image trainista" säädettävän loiton pois valon kulkutieltä (se siirtyi OAG-portin puolelle), minkä takia RCC1 on nyt 0,5mm liian kaukana EOS 7D:n kennosta. Ei näytä hirmuisesti haittaavan... :smiley:
Edit: Tarkistin vielä tuon virheen suunnan ja se olikin deklinaatioakselin suunnassa. Taitaa olla aika tehdä tolppajalustalle CCD-drift pitkällä valotusajalla...
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 06.02.2011, 22:25:32
Alla olisi PHD/OAG:n "ensivalo" eli 10 minuutin guidaus Hyvinkään tuhnuiselta (RJM 3,5) iltataivaalta ja 300/1500mm Newton-vempulalla. Jalustassa on nyt 0,5x sidereal rate guidausnopeutena ja PHD:n säädöt ovat oletuksillaan (valotusaikaa 2s ja seurantatähtenä melko himmeä yksilö). Mistä päin tuota seurantatarkkuutta osaisi lähteä parantamaan = osaisiko joku vinkata tähän PHD:lle kokemusperäistä parametritietoa 1500mm polttovälille ja Seiskan 4,7 um pikseleille?
(824 kB, 5184 x 3456 px jpg-kuva löytyy kuvalinkin takaa ja virheet ovat suurimmat DEC-suunnassa.)
Kokeile hieman pudottaa Calibration step arvoa, ohjeissa sanotaan että pitkällä polttovälillä (2000 mm) arvo voisi olla 250 ms tai jotain vastaavaa. Olen parisen vuotta sitten käyttänyt newtonia autoguidaukseen ja kuvasin silloin Pohjois-Amerikka sumua linssiputkella 10 minuutin valotuksella hyvin tuloksin. Olen ryhtynyt säätämään asetuksia, jos Ra ja Decl käppyrät nousevat tai laskevat jyrkästi.
Deklinaatiosuunnassa on ilmeisen helppoa saada virhettä backlashin takia.
Parempi siinäkin jos voisi tehdä korjauksen vain yhteen suuntaan (tai sitten napasuuntaus niin kohdallaan ettei tarvi tehdä ollenkaan).
Kiitokset vinkeistä! :smiley:
Tutkin noita lisää, kun tulee tilaisuus siihen. Eilen oli selkeää ja puuskittaista tuulta, joka heilutti 300/1500mm Newtonia enemmän kuin seurantavirheet DEC-suunnassa konsanaan. Ei siis hyödyttänyt kokeilla eri säätöjen vaikutusta. Verkosta löytyi vielä tällainen sivu:
http://www.iceinspace.com.au/forum/archive/index.php/t-33980.html (http://www.iceinspace.com.au/forum/archive/index.php/t-33980.html) ("Ideal PHD Guiding Settings?" Aussi-foorumilla, pari hyvää linkkiä ja hiukan ohjeita.)
Mutta jatketaan toisessa ketjussa tarpeen tullen, kun ei tämä enää niin paljon OAG:n käyttöön liity.
Starlight Xpress Lodestarista sen verran, että se on vallan mainio kamera OAG-kameraksi: herkkä löytämään tähtiä ja lukittuu niihin nätisti PHD:llä. Tarkennusta on helppo hakea, kun Lodestar liukuu vapaasti OAG-portin 1.25" okulaaripitimessä ja lukittuu parilla ruuvilla/kiristyspannalla fokukseen. Käytän 17mm okulaaria apuna OAG-portissa, jolla näkee onko tähtiä OAG:n näkymässä. Ja jos on, niin Lodella on saanut niihin lukituksen. Olen siis varsin tyytyväinen tähän investointiini :cheesy: