Vixen VC200L

[dirty]

Pidemmän polttovälin putkea ei mulla ole, joten laitoin tällaisen tilaukseen.
Saas nähdä kuinka haastava on kollimoida ja käyttää DS-kuvaukseen, ilmeisesti on kumpaakin  >:D.
Kenttä pitäs olla erittäin tasainen F/9:ssä ja vielä riittävä F/6.4:kin. Vinjetoidakaan ei pitäis APS -koon kennolla; jotkut käyttävät tätä myös STL-11K:n kanssa.

[PetriKe]

Pidemmän polttovälin putkea ei mulla ole, joten laitoin tällaisen tilaukseen.
Saas nähdä kuinka haastava on kollimoida ja käyttää DS-kuvaukseen, ilmeisesti on kumpaakin  >:D.
Kenttä pitäs olla erittäin tasainen F/9:ssä ja vielä riittävä F/6.4:kin. Vinjetoidakaan ei pitäis APS -koon kennolla; jotkut käyttävät tätä myös STL-11K:n kanssa.

On ollut omallakin listalla yhtenä 'välivaihtoehtona' edullisen hintansa ja laajan kuvakentän ansiosta. Olen kuitenkin ajatellut jättää väliin ja säästää kunnon putkeen. Voi kuitenkin olla, että jos saat hyviä tuloksia aikaan, voin harkita asiaa uudelleen ;)

[dirty]

Jos joku ihmettelee, mistä tuo sumu tänne Espooseen tuli, niin se johtuu mun Vixenistä, joka tuli tänään. Eipäs mennytkään enempää kuin kolme kuukautta saada tää värkki. Pari riviä jorinaa blogissa muutaman kuvan kera tuolla.

[Mare Nectaris]

Onneksi olkoon Harri! Nyt vaan pilvikoneet seis siellä jossakin ...

Klevtsov-Cassegrain -optiikan tyytyväisenä käyttäjänä voin vakuuttaa, että merkinkin huomioiden pitäisi hyvin jäähdytettynä (2-3 tuntia) olla kyllä kovan luokan tuubi. Vaikka konstruktio on käsittämättömän kompakti ja putki lyhyt, todella kunnon jäähdytys parantaa ennestään hyvää tilannetta aivan käsittämättömän paljon. Johtuisiko optisen polun kompleksisuudesta, että tällä on niin suuri vaikutus. - Sanon vain siksi, että kollimointiasiaan kannattanee perehtyä vasta todella hyvän jäädyttämisen jälkeen (nimimerkillä kokemusta on)  :)

Ja tuo reducer -mahdollisuus on tässä optiikassa välttämättömyys. Muuten ei kyllä pääse nauttimaan avonaisista tähtijoukoista, TALiin en ole vielä reduceria onnistunut kehittämään (jostain luin - oliko Mäntylän Jorman astrosivulta - lettä käännetystä barlowista voisi rakentaakin sellaisen).

Mistä muuten tuubin hankit - ja miten rinnastui esim. tohon Ylvan hintaan http://www.ylva-astronomia.fi/muut_putket.htm ?

[dirty]

Kiitos Timo. Tarkoitus on antaa jäähtyä hyvin, säilytys kylmässä varastossa auttaa asiaa.
Päivänvalossa silmämääräisesti arvoiden kollimointi ei voi olla kovin kaukana oikeasta, mutta tähtitestillä tuo sitten selviää. VC200L on omiaan pieniä galakseja ja planetaarisia sumuja varten. Isoille kohteille käytän edelleen 80ED:tä (tai 66SD:tä), ainakin toistaiseksi. Päiväuniin ui kuitenkin kuvia oikeista APO putkista 4" kokoluokassa, ehkä sitten joskus...

[dirty]

Mistä muuten tuubin hankit - ja miten rinnastui esim. tohon Ylvan hintaan

Putki hankittu tuolta. Hinta rahteineen oli n. 1200€, eli selvästi edullisempi kuin Ylvalla. Toimitusaika (3kk) oli kyllä turhan pitkä.

[jmantyla]

Ja tuo reducer -mahdollisuus on tässä optiikassa välttämättömyys. Muuten ei kyllä pääse nauttimaan avonaisista tähtijoukoista, TALiin en ole vielä reduceria onnistunut kehittämään (jostain luin - oliko Mäntylän Jorman astrosivulta - lettä käännetystä barlowista voisi rakentaakin sellaisen).

En muista tähän hätään moista kirjoitelleeni. Ainakaan vanhempiin Tal 200K-malleihin ei voi laittaa polttovälin lyhentäjää, koska tarkennuspiste menee liikaa sisään.
Sen sijaan eräissä Tal-refraktoreissa ja Newtoneissa sitä voi käyttää.
Tal 200K-mallista on tullut uusi versio, jossa on parempi tarkennuslaite. Ehkä siinä voi käyttää polttovälin lyhentäjää. Olisi kyllä iso etu. Tal-keskustelulistalla
huhuttiin, että tehtaalta olisi tulossa oma polttovälin lyhentäjä, mutta eipä sitä ole kuulunut.
Tai sitten on tullut, mutta eivät mainitse nettisivullaan (www.telescopes.ru). Joskus tuntuu, että Tal-tehdas elää markkinoinnin alalla edelleen
neuvostoaikaa. Firman nettisivu on muutoinkin kummallinen. Sieltä puuttu ainakin kolme uutta tuotetta, joiden tiedetään olevan olemassa (ainakin pari
apokromaattia, mm. 75 ja 125-milliset). Lisäksi sivuille on lisätty linkki johonkin deittihakemistoon, joka ilmeisesti on virusten saastuttama ja siksi useimmat selaimet varoittavat Tal-tehtaan sivuista  :-[

Jos tuossa Vixenissä voi käyttää polttovälin lyhentäjää niin onhan se silloin valokuvauksessa parempi kuin Siperian Klevtsov-Cassegrainit.

Jorma M.

[dirty]

Jos tuossa Vixenissä voi käyttää polttovälin lyhentäjää niin onhan se silloin valokuvauksessa parempi kuin Siperian Klevtsov-Cassegrainit.

Vixenin polttovälin lyhentäjä muuttaa putken F/6.4:ksi. Natiivin F/9:n etu on se, että kenttä on silloin erittäin tasainen isolla kennolla. Vielä APS koon kennolla (=QHY8) ei kai pitäisi olla paljonkaan ongelmia tasaisuuden suhteen myöskään lyhentäjän kanssa. Natiivi polttoväli on 1800mm ja siis erittäin haastava saada seuraamaan kunnolla autoguiderilla ja pitkillä valotuksilla. Katsotaan nyt miten kokeiluissa käy. Voi olla että alussa on tyytyminen lyhentäjän kanssa kuvaamiseen. Saurannan saaminen pelittämään 1800mm:llä voi vaatia vielä lompakon käyttöä.

[Mare Nectaris]

Moi Jorma, tää sivu oli sattumalta ensimmäinen jonka googlettamalla löysin kun lähdin harkitsemaan kaukoputken hankkimista, ja sai mut päätymään tähän TAL 250K:hon toi sun arvio.

Tässä on sun sivulta toi viime kesänä löytämäni teksti lainattuna:

"Polttovälin lyhennin eli focal reducer

Tal200K soveltuu hyvin myös tähtivalokuvaukseen.  Mitenkään helppoa kuvaaminen ei kuitenkaan ole.  Web-kameralla kuvattaessa ongelman muodostaa ccd-kennon pieni koko verrattuna 35 mm filmiin, jolle Talin valokuvaussovitin on suunniteltu.

Tällöin syntyy ongelma: pieni ccd-kenno tallentaa vain pienen osan 200-millisen peilin taltioimasta valosta.  Suuri osa menee hukkaan, kennon ohi.

Ongelmaan on kuitenkin olemassa ratkaisu, polttovälin lyhennin eli  focal reducer.  Amerikkalaiset kaukoputkitehtaat Celestron ja Meade ovat huomanneet tämän ongelman, joka koskettaa myös digitaalisia järjestelmäkameroita.  Niidenkin ccd-kennot ovat huomattavasti pienempiä kuin 24x36 mm filmiruutu.  Valokuvausta varten sekä Meade että Celestron valmistavat ns. polttovälin lyhentimiä eli focal reducereita.  Tal ei sellaista valmista, ainakaan vielä, eivätkä kokeilemani läntiset polttovälin lyhentimet käyneet Taliin.  Ongelma oli kuitenkin ratkaistavissa tekemällä polttovälin lyhennin itse.  Sellaisen voi valmistaa vanhasta tai vaikkapa hyvinkin huonolaatuisesta Barlow-linssistä.

Optisesti polttovälin lyhennin on nimittäin nurinpäin käännetty Barlow-linssi.  Kun Barlow-linssi pienentää eli pidentää polttoväliä, siinä on negatiivinen linssi.  Vanhasta Barlowista ruuvataan linssi irti ja tilalle laitetaan suurentava linssi, esim. vanhasta kiikarista tms.  Mitä voimakkaampi linssi, sitä suurempi polttovälin ja kuvakentän supistuminen.

Aiheesta löytyy tietoa slovakialaisen Peter Katerniakin nettisivulta, jossa kerrotaan Barlow-linssin sekä polttovälin lyhentimen optisesta teoriasta, ks.

http://www.pk3.org/Astro/scopes_barlow_focal_reducer.htm

Rakensin itse polttovälin lyhentimen Hannu Määttäsen ohjeiden mukaisesti, kun laatikosta sattui löytymään yksi ylimääräinen Barlow-linssi.  Laite oli melko helppo tehdä.  Hankalinta oli uuden linssin kiinnittäminen vanhaan Barlow-putken, mutta se onnistui muovin ja liiman avulla.  Rakennelmasta kannattaa tehdä sellainen, että linssin saa tarvittaessa irti, jos haluaa palauttaa laitteen Barlowiksi.
Olen lopputulokseen melko tyytyväinen.  Kaukoputken pääpeilin valo menee nyt melko hyvin ccd-kennolle, ja sen seurauksena valotusajat ovat lyhentyneet kauputken aukkosuhteen parantuessa.  Lisäksi isotkin sumumaiset kohteet sopivat kuvakenttään.

Yllä oleva pallomainen tähtijoukko M53 Bereniken hiuksissa on kuvattu itse tehdyllä polttovälin lyhentimellä."

Tää on siis täältä (luettu 6.4.3008): http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tal200/Tal200.html

[jmantyla]

Muistan kyllä tuon tekstin. Se koski web-kameroita. Se on niin pieni, että polttovälin lyhentäjän voi laittaa väliin ja kuvata Tal 200K:n läpi.
Mutta sama ei onnistukaan enää digijärkkärillä. Sen ccd-kenno on sen verran sisällä kameran rungossa, että 200K:n tarkennuslaitteessa
ei riitä pelivara, kun polttopiste siirtyy sisäänpäin.
Tähänkin on poppakonsteja. Pari aussia on vaihtanut tarkennuslaitteen, jolloin 200K:lla on saatu upeita kuvia digijärkkäreillä.

Jorma M.

[Mare Nectaris]

Kiitti tiedosta - olen niin noviisi näissä jutuissa, että en ymmärtänyt tuota eroa!

Jos vaan saat joskus selville että TAL on tehnyt focal reducerin, niin pistä heti meiliä tuleen - se tilaus lähtee välittömästi (eikä tosiaan luulis olevan mikään vaikea konstruoida kun kerran Vixen sen tekee ja aivan sama optinen konstruktio).

[hm]

Korjaanpa hieman edeltävissä viesteissä olevaa erheellistä tietoa koskien polttovälin lyhentämistä. Kaukoputken polttoväliä siis voidaan pidentää barlow-rakenteella ja lyhentää reduseriksi usein kutsutulla optisella järjestelyllä. Barlowilla ei polttoväliä voi lyhentää eli polttovälinlyhennin ei ole nurinpäin käännetty barlow-linssi. Barlow on polttoväliltään negatiivinen (hajoittava) linssi, reduseri tavallaan sen vastakohta, positiivinen (kokoava) optinen rakenne.

Reduserilla on useita hankalia ominaisuuksia. Ensinnä se vaatii tarkennusvaraa sisäänpäin, mitä useinkaan ei ole riittävästi tarjolla. Reduserin optinen perusominaisuus on vääntää kenttää kaarevaksi, mikä näkyy kuvan reuna-alueiden heikkona piirtona isommilla kuvakentillä. Vinjetoitumisen estämiseksi reduserin optiikan pitää olla suurihalkaisijaista ja valovoimaista. Tämä asettaa nopeasti rajan mahdolliselle polttovälikertoimelle. Croppikennoisen digijärkkärin kanssa voi käyttää 0,6-0,7 -kertoimista reduseria, jos kaukoputken valovoima on luokkaa F/10. F/5-putkessa samainen reduseri tuottaa jo reunoiltaan pehmeäpiirtoisia ja vinjetoituneita kuvia. Minikennoisten web-kameroiden kanssa kyllä voimakkaammatkin supistukset ovat vielä mahdollisia.

Tuollainen noin 0,7-kertoiminen reduseri syntyy 7x50 kiikarin objektiivilinssistä kun se asetetaan välittömästi järjestelmäkameran rungon eteen. Varsin toimivan voimakkaamman reduserin saa web-kameralle käyttämällä järjestelmäkameran normaaliobjektiivia ja sijoittamalla kenno 2-3 sentin päähän objektiivista.


Hannu Määttänen

[dirty]

... kun kerran Vixen sen tekee ja aivan sama optinen konstruktio).

Tietääkseni lähempänä TAL:ia on Vixenin VMC200. VC200L:ssä on hieman eri konstruktio. VMC200:een saa kyllä myös polttovälin lyhentimen.

[jmantyla]

Tietääkseni lähempänä TAL:ia on Vixenin VMC200. VC200L:ssä on hieman eri konstruktio. VMC200:een saa kyllä myös polttovälin lyhentimen.

Pieni Googlaus tuotti seuraavia tuloksia:

http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/2306090/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1

sekä

http://en.wikipedia.org/wiki/Maksutov_telescope

En osa sanoa mitä eroa on VMC200- ja VC200L -malleilla, ja miten ne eroavat Klevtsovista. Eroja luonnehditaankin sanalla "slight", vähäinen.
Molemmat ovat joka tapauksessa päältä avoimia ja siten jäähtyvät nopeasti. Myös muita etuja saavutetaan tällä konstruktiolla, kuten hieman enemmän
valovoimaa kuin perinteisissä Maksutov-Cassegraineissa.

Jonkinlainen palloaberaation ja koman korjaus on oltava Cassegrainissa.  Kun korjaava meniskus-linssi ei ole putken edessä, se on myös Vixenissä pakko
korvata Klevtsovin tapaan apupeilin negatiivisen linssin sisäpinnan heijastuksella?   Ei kai Vixen muuten voi optisesti toimia?  Joten kyllä Vixenin täytyy olla lähellä
Klevtsovia. Olisi kiva nähdä, jos Vixenin mukana tuli jonkinlainen selostus optisesta rakenteesta.  Se selvittäisi paljon.
Minulla on sellainen käsitys, että Tal ja Vixen ovat hyvin samanlaisia. Edellinen on neuvostotapaan raskaampi, mutta jälkimmäinen kevyempi ja sen
suunnittelussa on otettu huomioon ccd-valokuvaus, kun Tal on enemmän visuaalihavaintoja varten (etenkin vanhemmat mallit).

Hannu Määttäselle sanoisin, että tiedän toki Barlowin ja polttovälin lyhentäjän eron. Tuossa vanhassa ohjeessa oli kyse lähinnä siitä, että 32 mm Barlow-
putken sisältö vaihdetaan, käytetään siis hyväksi vain 32 mm okulaaripidikkeeseen sopivaa putkea, ei optiikkaa. Ehkä pitäisi poistaa netistä tuo Philipsin
web-kameran modausohje linkkeineen ja oman reduuserin rakennusohjeineen. Kun digijärkkäreitä saa 500 ecun hintaan, jopa alle, ei web-kameroiden 640x480 -kennon
ja 8 bit-kameran modaamisessa ole enää oikein järkeä ainakaan ds-kuvausta varten. Ne soveltuvat kyllä planeetta- ja Kuu-kuvaukseen kevyen rakenteensa takia, mutta tämä filosofia
kuuluu toiselle keskustelualuelle. Ongelma on vaan siinä, että saan jatkuvasti ja tasaisesti sähköpostipalautetta ja puhelinsoittoja aloittelevilta harrastajilta, jotka
kyselevät erilaisten web-kameroiden soveltuvuudesta tähtikuvaukseen. Pitäisikö sittenkin viheltää poikki tämä web-kameroiden modaus?

Muuten, sekä Maksutov että Klevtsov ovat venäläisiä. Heihin ei voi olla törmäämättä optiikassa ja tähtitieteessä, vaikka tälläkin foorumilla esiintyy Venäjästä
ajoittain halveksivia mielipiteitä. Harrastajafoorumilla sitä pitää sietää.

Jorma Mäntylä
Kangasala

[Mare Nectaris]

... tuosta Klevtsov-Cassegrain -optiikan jäähtymisestä vielä muutama käytännön havainto ...

Ainakin TAL 250 Klevtsov-Cassegrain tosiaan jäähtyy älyttömän hitaasti priimateräänsä, vaikka se on avoin konstruktio.

Putkellahan on polttoväliä 2130 mm, mutta koko tuubilla on pituutta vain about vähän yli 400 mm. Siitä voi varovasti ruveta arvelemaan, mitä siellä sisällä optisesti tapahtunee  :)

Kaukoputki on lähtökohtaisesti jo täysin tasaantunut ulkoilman lämpötilaan (säilytys ulkona). Avataan putken suojus ja aloitetetaan havainnointi - ja eron huomaa lisäjäähtymisen osalta erityisen selvästi Saturnuksella, jossa rengasdetaljit kuten Cassinin jako ja atmosfäärin yhtään laajempi vyöhykkeisyys näkyvät ensimmäisen tunnin aikana melko poikkeuksetta yllättävän pliisusti (okulaarina Hyperion 8-24 Clickstop Zoom). Mutta sitten kun kunnollinen jäähtyminen on tapahtunut ja kaikki putkikonvektiot ovat minimissä, kuvan paraneminen on selkeä havaita. Mitään mittaustahan tästä en ole tehnyt, mutta mitä silmällä näkee.

Sama ilmiö näkyy Sky-Watcherin 150 Pro Maksutov-Cassegrainissa, joka on myös älyttömän kompakti putki, mutta joka - toisin kuin Klevtsovin optiikka - sisältää klassisen korjauslinssin, joka kokonaan sulkee putken yläpään. Klevtsov-Cassegrainissahan ei tosiaan ole tällaista lainkaan, vaan optisella polulla toimitaan toisin. - Tässä linkissä on Yuri A. Klevtsovin tieteellinen artikkeli ao. optiikasta:

http://www.telescopes.ru/articles/article1.phtml

Vaikka siis säilytän TAL -putkea jatkuvasti kylmässä, se saavuttaa parhaan seeingin vasta vähintään tunnin päästä siitä kun havainnointi on aloitettu. Yleisen nyrkkisäännön mukaanhan sen pitäisi olla riittävä aika perusjäähdytykseen (n. 2 x peilin halkaisija minuutteina), mutta tässä siis lähdetään siitä että putki on jo ulkolämpötilassa ja avataan suojus. Lasia ilmeisesti on niin paljon, että hyvin pienikin epäbalanssi ulkoilmaan on ratkaiseva?

Putkikonvektioitahan pitää pahimpana seeingin vihollisena esimerkiksi Dall-Kirkhamin konstruktion huippusuunnittelija Paolo Lazzarotti , joka jättää GLADIUS Dall-Kirkhamistaan tuubin pois kokonaan (ks. http://www.lazzarotti-optics.com/main.html ... no, sehän ei tietty ihan heti onnistu tällä Klevtsov-Cassegrain -konstruktiolla - voi tulla ripustuspintoja ikävä   :D