Sol'Ex (eli Solar Explorer)

Aloittaja Sirius2000, 17.03.2022, 18:56:52

« edellinen - seuraava »

naavis

Kyllähän tuo ihan makealta peliltä vaikuttaa nyt kun on muutamana aamua päässyt testaamaan! Eniten tällä hetkellä tuntuu rajoittavan seeing, joka ei ole kovin mairitteleva näin kerrostalon parvekkeella. Myös Star Adventurer on hieman liian hutera jalusta tähän hommaan. Säätöjen tekeminen vaatii jalustaan koskemista, ja jalusta heiluu sen jälkeen itsekseen useamman sekunnin. Kyllä sillä kuvat saa otettua jos on varovainen, mutta otan seuraavaksi käyttöön vähän järeämmän jalustan jahka saan sen tähtikuvauskäytöstä kesälaitumille. Ajattelin myös virittää tarkennusmoottorin kameraoptiikan kylkeen niin voin säätää fokusta hieman tarkemmin ja koskematta laitteisiin.

Sirius2000

Tänään Wappuna 1.5. kevyen pilviharson läpi aurinko Halpha valossa ja mielivaltaisissa väreissä.
Pari huomiota; Aiemmin 1xbin ASI183MMPro kameralla antoi lähes aina sahalaitaisen kuvan, kun taas 2xbin selvästi tasaisemman laadun. Pyrin aina skannaamaan siten että raakadatan "Sy/Sx ratio" olisi mahdollisimman lähellä 1:1 eli että aurinko olisi lähellä ympyrää. Max FPS tuntui jäävän aina tuonne 270 tuntumaan joten jouduin aina hidastamaan skannausta, kun käytin 1xbin, jotta auringosta tulisi ympyrä ja x-suunnassa resoluutiota olisi riittävästi.
1xbin:llä Sol'ex tuottaa kameralle auringon, jonka y-korkeus on noin 2600 pikselia, joten SER tiedostoon pitäisi saada reilut 3000 freimiä (x-suunta) - jonkin verran tyhjää tilaa molemmille puolille aurinkoa.
Ilmeisesti HEQ5:ssa on jokin ominaisuus (tai tässä minun yksilössä), että se "tärisee", kun skannaa hitaasti. Tästä olen aiemminkin tainnut mainita. Olen yrittänyt tasapainottaa ja ajella erisuuntiin, mutta aina parhaat skannit tulee kun skannausnopeus on vähintään x16 RA.
Nyt sitten hoksasin, että kameran kuvaa voi kropata myös x-suunnassa, jolloin FPS kasvaa entisestään. Skannasin kokeeksi 1xbin moodissa 4000 x 96 pikselin kokoisella alueella jolla FPS on noin 400. Nyt saatoin skannata x20 nopudella ja raakadata oli lähes pyöreä. Ja nyt lopullinen kuvakin on melko "sileä" reunoiltaan. Valotusaika oli vain 2.5 ms joten signaali alkoi olemaan jo aika pieni varsinkin kun oli vähän harsoa edessä ja aurinko ei niin korkealla.
Kameran Gain oli 100.

-sami


vehnae

On kyllä huikeaa jälkeä!

einari

Joo, ei oikeastaan haittaa tuo lievä 'karvoitus' reunalla.
___
Tapio

Sirius2000

Joo, luulen että tuo "karvoitus" johtuu turbulenssista eli seeingistä tai muusta pikku tärinästä (tuulen tai muun aiheuttaman) ja on aina läsnä toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Hitaammalla skannauksella se voisi keskiarvoistua pois, mutta ehkä pinnan detaljit myös katoavat samalla. Kuka se olisi ensimmäinen joka rohkaistuu tekemään yhden testiskannin luonnollisella nopeudella eli pysäytetyllä jalustalla?

-sami


HapaK

Tuossa on pysäytetyllä jalustalla kuvattu setti. Kuvia tuli hieman turhan tiuhaan, joten tuloksena melkoinen ellipsi. Karvoitus samanlaista kuin nopeammillakin skannauksilla. Taitaa tää homma olla aurinko- ja planeettakuvauksesta tuttua 'lucky imaging' -touhua hyvää seeingiä metsästettäessä.

Kuvasin taannoin puolen tunnin ajan muutaman minuutin välein. Aikomuksena oli tehdä time-lapse, mutta oli pieniä kohdistusongelmia. Kolmantena kuvana ko setin kuvat pinottuna. 

- Harri 

Sirius2000

Sieltähän tuli vastaus nopeasti. Hyvä testi. Uskaltaisiko vetää johtopäätöksen että nopeampi parempi ja tuurilla mennään.
Detaljia saa sitten kasvattamalla polttoväliä. Se on vielä joskus kokeiltava, kun muistais missä se barlowi oikein on.
Pitänee koittaa niitä aamun rauhallisia tunteja, jos niistä sais lisäapuja.

Niin, tuo pinohan näyttää hyvältä. Siinä näkyy hyvin yksityiskohtia. Millä nopeudella se oli ajettu ja mikä on pikselikoko?

-sami

Sirius2000

Tässä taitaa olla samoihin aikoihin kuin Harrin yllä ottama pino aurinko CaIIK valossa. 2xBin eli 4.8 um pikseli ja 20x nopeus.
Näillä parametreillä yleensä tulee sileää reunaa, seeingin rajoissa.

-sami

Sirius2000

Eilen 6.5. pääsin testaamaan ensi kertaa spektropolarimetriaa Solex:illa. Tämä tekniikka on myös hyvin selitetty Solex:in kotisivuilla. Lyhyesti - tällä voidaan havaita valon polarisaation kautta spektriviivojen hajoaminen komponentteihin (Zeeman splitting), jota tapahtuu silloin, kun atomit ovat magneettikentässä. Magneettikentän vaikutus on erisuuruista eri atomeilla ja niiden eri spektriviivoilla.  Tässä kuvaparissa vasen on Solexilla otettu kuva ja oikea on SDO:n kuva samoihin aikoihin. Molemmat kuvat on otettu samalla spektriviivalla eli Fe I 6173Å, joka on ilmeisen hyvä valinta tähän havainnointiin. Solexin signaali on melko heikko ja magneettikenttä (mustat ja valkoiset alueet ) näkyy vain voimakkaimilla alueilla, mutta näyttää silti aika samanlaiselta kuin SDO:n vastaava.  Kuvaan on pinottu kolme otosta sekä vasenkätisellä että oikeakätisellä pyöröpolarisaatiolla.
Pitää perehtyä teoriaan ja tekniikkaan lisää. Mutta hyvä alku ja Solexin hengessä ei vaadi paljoa lisärakentelua ja on edullinen lisäosa. Passiivi-3D-lasit käyvät suoraan tähän tarkoitukseen (ebaystä muutamalla eurolla tai voihan niitä nurkista löytyä pölyä keräämässä), koska ne juuri havaitsevat eri suuntaiset pyöröpolarisaatiot jotka TV-ruudusta ja projektorista katsojan vasempaan ja oikeaan silmään "lähetetään". Tästä aiheesta löytyy hyvä youtube-video sieltä Solex-sivuilta. Mahdollisesti nämä 3d-lasit, jotka hankin eivät ole parasta laatua ja sekin voi vaikuttaa kuvan laatuuun. Pitänee myöhemmin testailla eri komponenteilla, jahka niitä saan käsiini.
Lisäksi samana päivänä otettu Halpha taas käänteisissä väreissä.

-sami

Sirius2000

#39
Viikon takainen 23.5.2022 kuva Halphan valossa. Tämä oli 1xbin ja ehdottomasti paras tähän asti täydellä tarkkuudella. Sattui ilmeisesti rauhallinen hetki ilmakehässä.
Kuvaan on pinottu yhteensä seitsemän kuvaa, kolme kuvaa sinseltä ja punaiselta puolelta Halphaa ja Halpha itse. Kuvaan tuli hieman enemmän yksityiskohtia ja vähemmän kohinaa. Hieman jälkikäsitelty unsharp maskilla ja median filtterillä.


-sami

Sirius2000

#40
10.6.2022 aurinko oli melko vähäeleinen Solexin kuvissa. Otin harjoituksen vuoksi monella eri aallonpituudella kuvia ja väritin ne spektriä vastaavilla väreillä. Helium onnistui mielestäni hyvin ja siinä on  joitain yksityiskohtiakin. Helium kuva on jälleen laskettu siten että summasin seitsemän kuvaa Heliun viivan kohdalta (-3 -- +3 px) yhdeksi kuvaksi ja jaoin sen viereiseltä kontinuumin alueelta lasketulla kuvalla. Klikkaamaalla isompaan kuvaan. Näissä kuvissa auringon akseli on oikealle kallellaan, mutta muuten pitäisi olla oikein päin.


Magnetogrammin laskin eri tavalla kuin yleensä. Halusin testata saisiko magnetogrammin laskettua spektrin kautta sen sijaan, että laskettaan kahden eri dopplersiirtymän omaavan kuvan erotus (dopplergrammi?) molemmille ympyräpolarisaatioille ja edelleen näiden erotus. Ajatuksena oli, että saisi jotenkin "ilmaiseksi" tarkempaa dataa, kun tekee Gaussin-käyrän sovituksia dataan ja sitä kautta saadut desimaaliluvut, jotka kertovat piikin huipun paikan "tarkasti", olisivat jotenkin kohinattomampia ja tarkempia kuin edellä mainittu menetelmä. Alla myös tulos tästä kokeilusta. Ensin normaali tapa ja jäljessä Gaussin sovituksella. Näyttävät melko lailla samalta.
Gaussin sovituksessa ( en tiedä saako näin edes datalle tehdä, paitsi kun se on harrastus :) ) hyvä puoli on se, että siitä voisi saada muutakin hyötyä. Magneettikentän voimakkuudelle voisi laskea arvon ja esimerkiksi sovitetun Gaussin käyrän puoliarvoleveys voisi kertoa kaasun lämpötilasta? eli voisi soveltaa tätä muuhunkin kuin magnetogrammiin. Lisäksi huomasin että peräkkäset skannin olivat olivat siirtyneet jonkin verran eri kohtaan aallonpituuden suhteen ( 0.2 pikseliä). Näinkin pieni ero näkyy, kun signaali on muutenkin heikko - luokkaa +- pikseli. Kaikkinensa mielenkiintoinen asia. Täytyy vaan nöyrästi uskoa että näillä kotivehkeillä ei saa yhtä puhdasta dataa kuin satelliiteilla saa. 
Alla olevat kuvat on otettu 22.5.2022
-sami


Sirius2000

#41
Tässä esimerkkilaskelma H-alpha absorptioviivan leveydelle Solex-datasta. Käytin vanhaa dataa, joka oli otettu 3.4.2022. Jokaisen pikselin kohdalla on laskettu Gaussin käyrän sovitus dataan (datajoukko on siis 41 kuvan pino H-alphan ympäriltä ja 1500 x 1500 pikseliä l. noin 2,25 miljoonaa sovitusta). Kunkin sovitetun käyrän puoliarvoleveys (FWHM) asetetaan uuden kuvan intensiteetin arvoksi. Auringon rauhallisemmilla alueilla FWHM näyttäisi olevan noin 0,6 Ångströmia. Pilkun kohdalla viivan leveys on pienempi ja sen ympärillä alueita, jossa viivan leveys keskimääräistä suurempaa ja pienempää. En osaa sanoa kuinka tämä korreloi todellisuuden kanssa ja onko nuo erot leveydessä todella lämpötilasta aiheutuvia. Varmasti asia on monimutkaisempi kuin mitä tämä tulos esittää.
Alla myös kuvat H-alphalla ja sen vierestä samasta datasta.

-sami


naavis

Olen tässä alkukesän mittaan käytellyt Canonin EF 300/4L -kakkulaa Sol'Exin ja ZWO ASI290MM Mini -kameran kanssa. Kuvasin aiemmin huteralla Star Adventurer -jalustalla, mutta nyt on järeämpi iOptron CEM60 alla. Virittelin kamerakakkulaan myös stepperimoottorilla tietokoneohjauksen, eli nyt voin ohjata kaikkea (paitsi aallonpituussäätöä) mukavasti tietokoneelta varjossa istuen.

Tällaista syntyi tänään: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/107374 Kuvasin useamman videon, prosessoin jokaisesta kuvan ja pinosin kuvat vielä yhteen Autostakkertilla. Sitten vielä säädin pinon kontrastia ja terävyyttä Photoshopilla.

Sirius2000

Hyvän näköistä jälkeä naaviksella. Etenkin kun oli pinottu useampi kuva.

Lainaus käyttäjältä: naavis - 26.06.2022, 18:03:49
Kuvasin useamman videon, prosessoin jokaisesta kuvan ja pinosin kuvat vielä yhteen Autostakkertilla.

Ilmeisesti melko vakaa kokonaisuus tuo CEM60 tuolla Canonin putkella ja kevyehköllä kameralla? Onnistuiko pinoaminen ilman sen kummempaa kuvien muokkausta? Omalla laitteistolla tulee monesti vähän eri muotoisia ja kokoisia aurinkoja eri skanneilla, että ihan suoraan eivät aina nätisti pinoudu, vaan niitä voi joutua hienosäätämään pikkasen.

Ymmärsinkö oikein, että sekä Canon EF 300 (kuvataso) että ASI290MM (spektritaso) on fokusoitavissa etänä?

-sami

naavis

Ainoastaan tuo kamerakakkula on etänä tarkennettavissa. Pinoamisessa ei ollut mitään erityisiä ongelmia. Käsittelen videot kuviksi omalla skriptillä joka tullee jakoon ennen pitkää. Sillä saan auringon pyöreäksi, keskelle kuvaa ja kuvista aina saman kokoisia keskenään. Autostakkert osaa sitten nämä pinota aika hyvin yhteen.