Sol'Ex (eli Solar Explorer)

Aloittaja Sirius2000, 17.03.2022, 18:56:52

« edellinen - seuraava »

Sirius2000

Hei,

Tämähän aihe voisi olla myös Rakentelunurkka osastolla, mutta alla olevan linkin kautta pääsee hyvin tutustumaan siihen puoleen. Itse rakensin sen mahdollisimman tarkasti noiden ohjeiden mukaan. 
http://www.astrosurf.com/solex/sol-ex-presentation-en.html

Alla jatkoa Petrin  Aurinko 2022 ketjussa esitettyyn kysymykseen;
-------->lainaus
Kiitos Petri. Data on saatu SharpCap ohjelmassa .ser tiedostomuotoon. Tästä .ser ...
Mutta onko syytä jatkaa tätä Solex-keskustelua toisessa ketjussa vai sopiiko nämä asiat myös tänne Aurionko 2022 ketjuun?

-sami



Yritän sisäistää tämän prosessin. Ei ihan kertalukemalla auennut noitten käppyröiden synty :-) .

Tarkennapa vielä mistä/millä/miten olet noi spektrikuvat taikonut. Ilmeisesti .ser filestä jonkun kohdan skannista valinnut?
En löydä tuolta i-Specistä mistään toimintoa, jolla tuon spektrikuvan saisi ulos.


-----------<lainaus

Solexillä data tallennetaan .ser tiedostoon sarjana spektrejä, jotka muodostuu spektrometrin kameraan kuvina. i-Spec ohjemalla voi irrottaa halutun kuvan .ser-tiedostosta (kohta "Extract a frame from a SER file"). Normaalisti varmaan .ser-tiedostoon tulee esim planeetta- tai kuu- tai aurinkokuvissa suoraan se itse kuva, mutta tällä Spektroheliograafilla (en osaa sanoa mikä on oikea suomenkielinen nimi) sinne siis tallentuu spektrit. Tästä spektridatasta sitten lasketaan haluttu normaalikuva tietyllä aallonpituudella. Sitä voisi ajatella vaikka tietynlaisena hyperspektraalikamerana.
i-Specissä on työkaluja .ser tiedostojen käsittelyyn, jotka varmasti löytyy monista muistakin ohjelmista, mutta i-Spec myös "laskee" sen lopullisen kuvan (Kohta "Quick Scan"), josta voi sitten valita mikäli haluaa tutkia tiettyä kohtaa auringosta tarkemmin kuten omassa esimerkissäni olin tehnyt. Se Spektrikuva on tietenkin "vain" harmaasävykuva, jossa toinen akseli (esim X) on aallonpituus koordinaatti ja toinen akseli on paikkakoordinaatti ja harmaasävy on tietenkin intensiteetti. Toivottavasti ei mennyt yliselittelyksi.
Alla esimerkkikuva i-Specin välilehdestä, jota tarkoitan.

Skannailin testimielessä eilen myös kuuta, mikä osoittautui hieman haastavaksi, koska sen kirkkaus on tietenkin murto-osa auringon kirkkaudesta, joten ongelmaksi muodostui valotusaika. Mutta aika ok tulos. Parempia kuvia saa varmasti suoraan putkella :)
Skannausnopeus oli tässä tapauksessa kuun oma nopeus eri jalusta oli pysäytetty ja kuu vain lipui slitin yli. FPS oli 10 ja Gain maksimi, joten kohina sen mukainen. Yksittaisiä spektrejä tähän tiedostoon tuli 1351 kpl. Säädin Gimpissä hieman Curves:eja.

Nyt tuli kuukuva aurinko ketjuun, pahoittelen.


-sami


naavis

Sain juuri eilen itsekin postissa Sol'Exin optiset osat. Tulostan sitten ehtiessäni varsinaiset rakenteelliset osat ja alan laittaa kokonaisuutta kasaan. Kamera, jota ajattelin käyttää, on vielä kiinteän tähtikuvaussetupin autoguiderina tämän kauden loppuun asti, mutta kohtapa kausi loppuu jo ja kamera vapautuu aurinkokäyttöön. Mielenkiinnolla odotan millaisia tuloksia tällä voi saada.

Sirius2000

Hienoa, että saadaan lisää kokemuksia tästä hienosta laitteesta ja menetelmästä.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 17.03.2022, 19:18:52
Sain juuri eilen itsekin postissa Sol'Exin optiset osat. Tulostan sitten ehtiessäni varsinaiset rakenteelliset osat ja alan laittaa kokonaisuutta kasaan.

Meinaatko ensi kaudeksi rakentaa myös sen StarEx lisäosan siihen?

-sami

HapaK

Täällä toinen hurahtanut. Muoviosat valmiina ja paketti jossain Ranskan ja Suomen välillä. Malttamattomana odottelen optisia osia.

- Harri

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: Sirius2000 - 17.03.2022, 18:56:52
... Toivottavasti ei mennyt yliselittelyksi.

-sami
Kiitos Sami avustasi, arvostan sitä todella!

Ei mennyt yliselittelyksi, ainakaan mulle. Sori kun olen vähän hidas älyämään. Ymmärrän kaiken aina siihen asti, kuinka .ser tiedostosta luodaan tuo kokonaiskuva, ja kuinka .ser tiedostosta saadaan yksittäinen spektri-skannaus ulos (se pitkä kaareva spektri, jonka voi oikaista i-Spec työkaluilla).

Liitteenä aiemmin postaamassasi kuvassa tuo CaK-taustakuva on luotu esim. i-Specillä yhdistämällä skannaus-ruudut yhteen. Mutta teitkö nuo taustakuvan päällä näkyvät (2) spektri-kuvaa i-Specillä (ja jos, niin miten?) vai jollain muulla ohjelmalla sitä mv-spektriä "litistämällä"/skaalaamalla/venyttämällä? Sen ymmärsin, että noista spektrikuvista teit nuo käppyrät imageJ:llä.

Ja lisätään nyt vielä, että minullekin on koko setti tulossa. Optiikan olen jo tilannut, ja itse asiassa sain suostuteltua työnantajani (aurinko-instituutti) sponssaamaan koko paketin, jotta voin tehdä siitä pienen raportin.

Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Sirius2000

Selitykseni saattavat olla pitkähköjä ja siinä itselläkin hukkuu juoni, pahoittelen. Nämä värikkäät kaksi spektrikuvaa, jotka näkyy liittämässäsi kuvassa on aluksi todellakin otettu sillä i-Spec ohjelmalla. Ne voisi cropata jo i-specissä, mutta toin ne kokonaisena geometriakorjattuina ImageJ:hin, jossa sitten croppasin ja vaihdoin väripaletin. Spektrin croppi on siis täsmälleen samasta alueesta kuin se vertikaali punainen viiva. Muuten niitä ei ole  muokattu eli ovat intensiteetiltään alkuperäisiä tai kontrastia kasvatin hieman siinä vasemmanpuoleisessa, jotta protuberanssin spektri erottuisi paremmin, mutta se ei datan arvoihin vaikuta vaan vain siihen miltä kuva näyttää. Lopuksi liitin ne kuvat toisiinsa Gimpillä. ImageJ:llä olisi varmaan voinut tehdä loppun asti.

Noniin tästähän nousee uusi uljas Solex(Starex) yhteisö Suomeenkin. Tai ehkä niitä on ollut jo paljonkin Suomessa, mutta ainakin nyt täällä avaruus.fi ilmaantuu asiasta kiinnostuneita.  Auringossa alkaa olemaan enemmän taas tapahtumia niin hyvä aika tällaiselle harrastukselle.

Pari kuvaa omasta Solexista. Näissä näkee myös sen Starex modulin, jossa on seurantakamera kiinni. Tämä osa on tarpeen siis jos otetaan spektrejä tähdista yms. Tulostin myös uuden selektorin nupin (oranssi kiekko), jossa on kätevä osoitin ja siihen sopiva paperille tulostettu asteikko. Asteikkoon merkitsin jotain helpoimmin tunnistettavia spektriviivoja, kuten H-a, Na, Mg, etc. Ca unohtui merkitä, mutta se löytyi helposti siltä toisesta ääripäästä, jossa kameran herkkyys alkaa pienenemään. Näiden lisäksi tulostin sen tukirakenteen, joka jäykistää huomattavasti varsinkin kun on noin painava kamera (ASI183MMPro). Lyhempi objektiivi tuubi on myös tuossa (löytyy sieltä Solex sivuilta stl tiedostona), joka tukevoittaa rakennetta. Aurinkokuvauksessa ei niin merkitystä näillä lisäyksillä, mutta tähtikuvauksessa, missä on pitkät valotusajat on tärkeää, että pysyy spektri paikallaan koko valotuksen ajan ja pienetkin taipumat tässä rakenteessa on huono asia.

-sami


 

Kuukatti

Oman Sol'Exin rakentelua saan itse vielä odottaa, mutta aiheesta tupsahti tänään postiluukusta kirjanen. Ehkä vähän aiheen vierestä, mutta jos menee rakentelijalla sormi suuhun kuvatessa, niin tästä teoksesta löytyy paljon neuvoja itse laitteen käyttämiseen, kuvan käsittelyyn ja moneen muuhun.



Imaging Sunlight Using a Digital Spectroheliograph | Springer for Research & Development löytyy esimerkiksi Springerin kautta runsaalla 30 eurolla.
Petrus Kurppa

Sirius2000

#7
Hyvä löytö tämä kirja. Piti heti hankkia kyseinen opus - digitaalisena kylläkin.
Eipä ole ollut mahdollisuuksia saada paljoa uutta dataa, joten piti vielä tutkiskella tuota vanhaa 7.3. otettua. Tuli samalla harjoiteltua lisää  ImageJ:n käyttöä. Siitä on kyllä moneksi.
Tein datasta ns. datacuben eli ImageJ:n käsitteillä stack:in, johon laskin 41 kuvaa auringosta eri aallonpituuksilla INTI ohjelmalla. Keskimmäinen kuva, eli slice, stackissä on CaIIK:ta vastaava aallonpituus, ja siitä 20 kuvaa yhden pikselin askelin violetin suuntaan ja 20 punaisen suuntaan. Yksi pikseli on noin 0,156 Å.
INTI laski kuvat melko hyvin saman kokoisiksi ja muotoisiksi, joten niiden kokoja ei tarvinut jälkeenpäin korjata vaan tein niistä suoraan stackin ImageJ:ssä.  Nyt nämä kuvat pinossa ovat siis kolmas ulottuvuus datassa, jota voidaan sanoa vaikka Z-akseliksi. Tällaisissa nipuissa voisi olla enemmänkin "ulottuvuuksi", kuten aika ja eri värikanavia. Tässä datajoukossa Z-akseli edustaa spektrin aallonpituutta. Nyt on helppoa tarkastella tätä joskin hyvin kapeaa aallonpituusaluetta koko auringon alalla ottamalla Z-suuntaisen profiilin halutusta kohdasta. Alla kuvassa on esimerkki, jossa yhden protuberanssin kohdalta on valittu kaksi ympyrän muotoista aluetta ja niistä sitten otettu z-profiili. Tätä voi tehdä myös "live"- tilassa, jolloin profiili päivittyy reaaliaikaisesti, kun hiirellä siirtää pientä valinta-aluetta auringon pinnalla.
Tein myös pikaisen kokeilun miltä näyttää auringon reuna-alueet, kun yhdistää kaksi eri aallonpituuden kuvaa kompositioksi. Kuvat olivat kaksi pikseliä CaIIK:sta molempiin suuntiin. Kuvassa voidaan siis nähdä alueita, jotka tulevat meitä kohti (sinivihreä sävy) ja meistä pois päin (punainen sävy) ts. Eräänlainen dopplergrammi. Nopeuseroksi laskin +-24 km/s. En tiedä teinkö kaiken oikeaoppisesti ja muutenkaan nämä eivät ole tieteellisen tarkkoja, mutta voi niissä jokin totuuden siemen piillä.
Nyt yritän kuvien linkitystä niin saa isompia kuvia laitettua. Toivottavasti onnistuu.
edit:---
Ei onnistunut Google Drivesta. Vai onnistuuko? Vielä muutos; laitoin linkit Driven kuviin ovat aavistuksen isompia ja png-muodossa. Ei muuta eroa.

ProtuSpec_CaIIK_7.3.2022

ProtuDoppler_7.3.2022

----
Laitan pienennettynä tänne sitten
----

ImageJ:stä on myös muunneltu versio (linkki alla), joka on tarkoitettu tällaisten astrodatacubejen analysointiin. En vaan vielä keksinyt miten Solexin datan saisi siihen ladattua ja olisiko siitä enemmän iloa harrastajalle.

https://cab.inta-csic.es/madcuba/index.html

-sami

Korjattu: 25.3. tekstissä kerroin väärin dopplergrammin värit. Nyt on oikein l. punainen poispäin ja sinivihreä kohti.

Sirius2000

Tässä nämä kuvat.

Ensin spektrit ja sitten dopplerkuva.


PetriKe

#9
Lainaus käyttäjältä: Sirius2000 - 23.03.2022, 08:41:34
Hyvä löytö tämä kirja. Piti heti hankkia kyseinen opus - digitaalisena kylläkin.
Eipä ole ollut mahdollisuuksia saada paljoa uutta dataa, joten piti vielä tutkiskella tuota vanhaa 7.3. otettua. Tuli samalla harjoiteltua lisää  ImageJ:n käyttöä. Siitä on kyllä moneksi.
Tein datasta ns. datacuben eli ImageJ:n käsitteillä stack:in, johon laskin 41 kuvaa auringosta eri aallonpituuksilla INTI ohjelmalla. Keskimmäinen kuva, eli slice, stackissä on CaIIK:ta vastaava aallonpituus, ja siitä 20 kuvaa yhden pikselin askelin violetin suuntaan ja 20 punaisen suuntaan. Yksi pikseli on noin 0,156 Å. ....


-sami

Huh, huh. Olet valovuosien päässä omalta osalta katsottuna. Sol'Ex vasta tilattu. Olisi kiva nähdä joku live-setti kun teet noita analyysejä. Nyt ei ihan pelkästä tekstistä pysy kärryillä, miten eri temput tehdään. Kun näkisi tuon ruudulta, niin syntyisi varmaan AHAA!-elämys. Kuitenkin sinulla jo arvokasta kokemusta, jota moni muukin varmasti haluaisi hyödyntää. Itselläni ei meinaa millään mahtua päähän, miten pystyt kohdentamaan tietyn spektriotoksen auringon pinnan johonkin yksityiskohtaan tai protuberanssiin. Tämä pitäisi nähdä kun sen teet, niin varmaan sitten avautuisi tämäkin mysteeri.

Hienoja on nämä sinun analyysit, ja kun meitä on kohta useampi käyttäjä, niin olisi hyvä vertailla mittaustuloksia keskenään.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Sirius2000

Odotan myös innolla, että muitakin Solex-käyttäjiä tulee foorumille esittämään aikaansaannoksiaan ja voimme vertailla ja keskustella tuloksista. Itsekin olen ihan alkutaipaleella tässä - ensimmäinen otokseni oli tosiaan vasta kuukausi sitten ja sen jälkeen olen kaksi muuta kertaa päässyt testaamaan. Laitteistoon olen toki tutustunut jo muutaman kuukauden Starexin merkeissä tähtien spektrejä kuvatessa, mikä sekin on hieno aihealue.
En nyt osaa heti esitellä näitä kertomiani asioita visuaalisesti, mutta laitan vaikka jakoon tuon 7.3. ottamani SER-tiedoston CaIIK kanavalla ja sitten valmiiksi tehdyn TIF-pinon samasta datasta. Nämä voi ladata omalle koneelle ja koittaa ImageJ ja INTI ohjelmia. Vastaan kyllä mielelläni asiaan liittyviin kysymyksiin parhaani mukaan.

Tiedostot ovat isoja, noin 650 MB ja 400 MB.

SER

Stack

-sami

PetriKe

Kiitos Sami datoista! Täytyypä käpistellä.

Tajusin tänään, että ser-tiedostoa ruutu kerrallaan katsoessa, sen clipin ruudun järjestysnumero korreloin ser-tiedostosta koostetun kuvan x-akselin kanssa! Näin kuvan x-akselin arvoja tarkastellessa voi löytää esim. juuri tietyn snapshotin spektristä ser-tiedostosta.
Tästä se lähtee!
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Sirius2000

Pitihän se vielä yrittää alkaa videotaiteilijaksi. Videossa käyn läpi vähän tätä kuinka käytin ImageJ:tä. Videossa ei ole ääntä.
https://youtu.be/CnZheNoz140

-sami

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: Sirius2000 - 24.03.2022, 22:50:36
Pitihän se vielä yrittää alkaa videotaiteilijaksi. Videossa käyn läpi vähän tätä kuinka käytin ImageJ:tä. Videossa ei ole ääntä.
https://youtu.be/CnZheNoz140

-sami

Kiitos videosta. Millä konsteilla päästään tuohon alkutilaan, jossa sinulla on stackissä erilliset fits-tiedostot ja yksi stack-kuva? Onko se juuri tuo aiemmin kuvaamasi tapa, eli ruutu yhden pikselin välein?
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

HapaK

Minäkin sain eilen ensivalon omalla systeemillä. Tulosta ei tullut, kokemusta hieman lisää. FSQ-85 Herschel-prismalla ei aivan suostunut tarkentumaan, okulaariholkki oli liian pitkä. Oli aivan milleistä kiinni, joten pitää tulostaa lyhyempi sovitepala (#1) tai lyhentää okulaariholkkia. Toinen vaihtoehto on koittaa hyllystä löytyvällä 77 mm Hoyan ND-suotimella, jota varten piirtelin tuommoisen tulostettavan pitimen.

Sol'Ex pitäisi nyt olla kasauksen jälkeen viritelty käyttökuntoon seuraavin stepein:
1) Tarkennetaan kamera äärettömään pelkän objektiiviosan (#12) kanssa
2) Painetaan kameraosa pohjaan saakka ja lukitaan
3) Painetaan kollimaattoriputki (#4) pohjaan ja lukitaan
4) Säädetään kollimaattoriblokin (#3) paikka niin, että tietokoneen ruudulle saadaan terävä kuva slitistä ja lopuksi lukitaan ruuvilla
5) Varmistetaan slitin ja kameran suoruus ja tarvittaessa käännetään slittiä ja/tai kameraa

Kantapään kautta opittuna se, että SER-datan pitää olla 16-bittisiä. Harjoitukset jatkuu tulevana viikonloppuna, mikäli kelejä piisaa.

- Harri