Hei,
Tämähän aihe voisi olla myös Rakentelunurkka osastolla, mutta alla olevan linkin kautta pääsee hyvin tutustumaan siihen puoleen. Itse rakensin sen mahdollisimman tarkasti noiden ohjeiden mukaan.
http://www.astrosurf.com/solex/sol-ex-presentation-en.html
Alla jatkoa Petrin Aurinko 2022 ketjussa esitettyyn kysymykseen;
-------->lainaus
Kiitos Petri. Data on saatu SharpCap ohjelmassa .ser tiedostomuotoon. Tästä .ser ...
Mutta onko syytä jatkaa tätä Solex-keskustelua toisessa ketjussa vai sopiiko nämä asiat myös tänne Aurionko 2022 ketjuun?
-sami
Yritän sisäistää tämän prosessin. Ei ihan kertalukemalla auennut noitten käppyröiden synty :-) .
Tarkennapa vielä mistä/millä/miten olet noi spektrikuvat taikonut. Ilmeisesti .ser filestä jonkun kohdan skannista valinnut?
En löydä tuolta i-Specistä mistään toimintoa, jolla tuon spektrikuvan saisi ulos.
-----------<lainaus
Solexillä data tallennetaan .ser tiedostoon sarjana spektrejä, jotka muodostuu spektrometrin kameraan kuvina. i-Spec ohjemalla voi irrottaa halutun kuvan .ser-tiedostosta (kohta "Extract a frame from a SER file"). Normaalisti varmaan .ser-tiedostoon tulee esim planeetta- tai kuu- tai aurinkokuvissa suoraan se itse kuva, mutta tällä Spektroheliograafilla (en osaa sanoa mikä on oikea suomenkielinen nimi) sinne siis tallentuu spektrit. Tästä spektridatasta sitten lasketaan haluttu normaalikuva tietyllä aallonpituudella. Sitä voisi ajatella vaikka tietynlaisena hyperspektraalikamerana.
i-Specissä on työkaluja .ser tiedostojen käsittelyyn, jotka varmasti löytyy monista muistakin ohjelmista, mutta i-Spec myös "laskee" sen lopullisen kuvan (Kohta "Quick Scan"), josta voi sitten valita mikäli haluaa tutkia tiettyä kohtaa auringosta tarkemmin kuten omassa esimerkissäni olin tehnyt. Se Spektrikuva on tietenkin "vain" harmaasävykuva, jossa toinen akseli (esim X) on aallonpituus koordinaatti ja toinen akseli on paikkakoordinaatti ja harmaasävy on tietenkin intensiteetti. Toivottavasti ei mennyt yliselittelyksi.
Alla esimerkkikuva i-Specin välilehdestä, jota tarkoitan.
Skannailin testimielessä eilen myös kuuta, mikä osoittautui hieman haastavaksi, koska sen kirkkaus on tietenkin murto-osa auringon kirkkaudesta, joten ongelmaksi muodostui valotusaika. Mutta aika ok tulos. Parempia kuvia saa varmasti suoraan putkella :)
Skannausnopeus oli tässä tapauksessa kuun oma nopeus eri jalusta oli pysäytetty ja kuu vain lipui slitin yli. FPS oli 10 ja Gain maksimi, joten kohina sen mukainen. Yksittaisiä spektrejä tähän tiedostoon tuli 1351 kpl. Säädin Gimpissä hieman Curves:eja.
Nyt tuli kuukuva aurinko ketjuun, pahoittelen.
-sami
Sain juuri eilen itsekin postissa Sol'Exin optiset osat. Tulostan sitten ehtiessäni varsinaiset rakenteelliset osat ja alan laittaa kokonaisuutta kasaan. Kamera, jota ajattelin käyttää, on vielä kiinteän tähtikuvaussetupin autoguiderina tämän kauden loppuun asti, mutta kohtapa kausi loppuu jo ja kamera vapautuu aurinkokäyttöön. Mielenkiinnolla odotan millaisia tuloksia tällä voi saada.
Hienoa, että saadaan lisää kokemuksia tästä hienosta laitteesta ja menetelmästä.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 17.03.2022, 19:18:52
Sain juuri eilen itsekin postissa Sol'Exin optiset osat. Tulostan sitten ehtiessäni varsinaiset rakenteelliset osat ja alan laittaa kokonaisuutta kasaan.
Meinaatko ensi kaudeksi rakentaa myös sen StarEx lisäosan siihen?
-sami
Täällä toinen hurahtanut. Muoviosat valmiina ja paketti jossain Ranskan ja Suomen välillä. Malttamattomana odottelen optisia osia.
- Harri
Lainaus käyttäjältä: Sirius2000 - 17.03.2022, 18:56:52
... Toivottavasti ei mennyt yliselittelyksi.
-sami
Kiitos Sami avustasi, arvostan sitä todella!
Ei mennyt yliselittelyksi, ainakaan mulle. Sori kun olen vähän hidas älyämään. Ymmärrän kaiken aina siihen asti, kuinka .ser tiedostosta luodaan tuo kokonaiskuva, ja kuinka .ser tiedostosta saadaan yksittäinen spektri-skannaus ulos (se pitkä kaareva spektri, jonka voi oikaista i-Spec työkaluilla).
Liitteenä aiemmin postaamassasi kuvassa tuo CaK-taustakuva on luotu esim. i-Specillä yhdistämällä skannaus-ruudut yhteen. Mutta teitkö nuo taustakuvan päällä näkyvät (2) spektri-kuvaa i-Specillä (ja jos, niin miten?) vai jollain muulla ohjelmalla sitä mv-spektriä "litistämällä"/skaalaamalla/venyttämällä? Sen ymmärsin, että noista spektrikuvista teit nuo käppyrät imageJ:llä.
Ja lisätään nyt vielä, että minullekin on koko setti tulossa. Optiikan olen jo tilannut, ja itse asiassa sain suostuteltua työnantajani (aurinko-instituutti) sponssaamaan koko paketin, jotta voin tehdä siitä pienen raportin.
Selitykseni saattavat olla pitkähköjä ja siinä itselläkin hukkuu juoni, pahoittelen. Nämä värikkäät kaksi spektrikuvaa, jotka näkyy liittämässäsi kuvassa on aluksi todellakin otettu sillä i-Spec ohjelmalla. Ne voisi cropata jo i-specissä, mutta toin ne kokonaisena geometriakorjattuina ImageJ:hin, jossa sitten croppasin ja vaihdoin väripaletin. Spektrin croppi on siis täsmälleen samasta alueesta kuin se vertikaali punainen viiva. Muuten niitä ei ole muokattu eli ovat intensiteetiltään alkuperäisiä tai kontrastia kasvatin hieman siinä vasemmanpuoleisessa, jotta protuberanssin spektri erottuisi paremmin, mutta se ei datan arvoihin vaikuta vaan vain siihen miltä kuva näyttää. Lopuksi liitin ne kuvat toisiinsa Gimpillä. ImageJ:llä olisi varmaan voinut tehdä loppun asti.
Noniin tästähän nousee uusi uljas Solex(Starex) yhteisö Suomeenkin. Tai ehkä niitä on ollut jo paljonkin Suomessa, mutta ainakin nyt täällä avaruus.fi ilmaantuu asiasta kiinnostuneita. Auringossa alkaa olemaan enemmän taas tapahtumia niin hyvä aika tällaiselle harrastukselle.
Pari kuvaa omasta Solexista. Näissä näkee myös sen Starex modulin, jossa on seurantakamera kiinni. Tämä osa on tarpeen siis jos otetaan spektrejä tähdista yms. Tulostin myös uuden selektorin nupin (oranssi kiekko), jossa on kätevä osoitin ja siihen sopiva paperille tulostettu asteikko. Asteikkoon merkitsin jotain helpoimmin tunnistettavia spektriviivoja, kuten H-a, Na, Mg, etc. Ca unohtui merkitä, mutta se löytyi helposti siltä toisesta ääripäästä, jossa kameran herkkyys alkaa pienenemään. Näiden lisäksi tulostin sen tukirakenteen, joka jäykistää huomattavasti varsinkin kun on noin painava kamera (ASI183MMPro). Lyhempi objektiivi tuubi on myös tuossa (löytyy sieltä Solex sivuilta stl tiedostona), joka tukevoittaa rakennetta. Aurinkokuvauksessa ei niin merkitystä näillä lisäyksillä, mutta tähtikuvauksessa, missä on pitkät valotusajat on tärkeää, että pysyy spektri paikallaan koko valotuksen ajan ja pienetkin taipumat tässä rakenteessa on huono asia.
-sami
Oman Sol'Exin rakentelua saan itse vielä odottaa, mutta aiheesta tupsahti tänään postiluukusta kirjanen. Ehkä vähän aiheen vierestä, mutta jos menee rakentelijalla sormi suuhun kuvatessa, niin tästä teoksesta löytyy paljon neuvoja itse laitteen käyttämiseen, kuvan käsittelyyn ja moneen muuhun.
(https://i.ibb.co/khZ74XR/IMG-20220321-164530-552.jpg)
Imaging Sunlight Using a Digital Spectroheliograph | Springer for Research & Development (https://rd.springer.com/book/10.1007/978-3-319-24874-5) löytyy esimerkiksi Springerin kautta runsaalla 30 eurolla.
Hyvä löytö tämä kirja. Piti heti hankkia kyseinen opus - digitaalisena kylläkin.
Eipä ole ollut mahdollisuuksia saada paljoa uutta dataa, joten piti vielä tutkiskella tuota vanhaa 7.3. otettua. Tuli samalla harjoiteltua lisää ImageJ:n käyttöä. Siitä on kyllä moneksi.
Tein datasta ns. datacuben eli ImageJ:n käsitteillä stack:in, johon laskin 41 kuvaa auringosta eri aallonpituuksilla INTI ohjelmalla. Keskimmäinen kuva, eli slice, stackissä on CaIIK:ta vastaava aallonpituus, ja siitä 20 kuvaa yhden pikselin askelin violetin suuntaan ja 20 punaisen suuntaan. Yksi pikseli on noin 0,156 Å.
INTI laski kuvat melko hyvin saman kokoisiksi ja muotoisiksi, joten niiden kokoja ei tarvinut jälkeenpäin korjata vaan tein niistä suoraan stackin ImageJ:ssä. Nyt nämä kuvat pinossa ovat siis kolmas ulottuvuus datassa, jota voidaan sanoa vaikka Z-akseliksi. Tällaisissa nipuissa voisi olla enemmänkin "ulottuvuuksi", kuten aika ja eri värikanavia. Tässä datajoukossa Z-akseli edustaa spektrin aallonpituutta. Nyt on helppoa tarkastella tätä joskin hyvin kapeaa aallonpituusaluetta koko auringon alalla ottamalla Z-suuntaisen profiilin halutusta kohdasta. Alla kuvassa on esimerkki, jossa yhden protuberanssin kohdalta on valittu kaksi ympyrän muotoista aluetta ja niistä sitten otettu z-profiili. Tätä voi tehdä myös "live"- tilassa, jolloin profiili päivittyy reaaliaikaisesti, kun hiirellä siirtää pientä valinta-aluetta auringon pinnalla.
Tein myös pikaisen kokeilun miltä näyttää auringon reuna-alueet, kun yhdistää kaksi eri aallonpituuden kuvaa kompositioksi. Kuvat olivat kaksi pikseliä CaIIK:sta molempiin suuntiin. Kuvassa voidaan siis nähdä alueita, jotka tulevat meitä kohti (sinivihreä sävy) ja meistä pois päin (punainen sävy) ts. Eräänlainen dopplergrammi. Nopeuseroksi laskin +-24 km/s. En tiedä teinkö kaiken oikeaoppisesti ja muutenkaan nämä eivät ole tieteellisen tarkkoja, mutta voi niissä jokin totuuden siemen piillä.
Nyt yritän kuvien linkitystä niin saa isompia kuvia laitettua. Toivottavasti onnistuu.
edit:---
Ei onnistunut Google Drivesta. Vai onnistuuko? Vielä muutos; laitoin linkit Driven kuviin ovat aavistuksen isompia ja png-muodossa. Ei muuta eroa.
ProtuSpec_CaIIK_7.3.2022 (https://drive.google.com/file/d/1aSvgCW6FrD2qPLk3W0HrNXS6tQ7PmlRc/view?usp=sharing)
ProtuDoppler_7.3.2022 (https://drive.google.com/file/d/1vCfTnirQd9vfDTmkTRF2wPReBkQlFzQA/view?usp=sharing)
----
Laitan pienennettynä tänne sitten
----
ImageJ:stä on myös muunneltu versio (linkki alla), joka on tarkoitettu tällaisten astrodatacubejen analysointiin. En vaan vielä keksinyt miten Solexin datan saisi siihen ladattua ja olisiko siitä enemmän iloa harrastajalle.
https://cab.inta-csic.es/madcuba/index.html (https://cab.inta-csic.es/madcuba/index.html)
-sami
Korjattu: 25.3. tekstissä kerroin väärin dopplergrammin värit. Nyt on oikein l. punainen poispäin ja sinivihreä kohti.
Tässä nämä kuvat.
Ensin spektrit ja sitten dopplerkuva.
Lainaus käyttäjältä: Sirius2000 - 23.03.2022, 08:41:34
Hyvä löytö tämä kirja. Piti heti hankkia kyseinen opus - digitaalisena kylläkin.
Eipä ole ollut mahdollisuuksia saada paljoa uutta dataa, joten piti vielä tutkiskella tuota vanhaa 7.3. otettua. Tuli samalla harjoiteltua lisää ImageJ:n käyttöä. Siitä on kyllä moneksi.
Tein datasta ns. datacuben eli ImageJ:n käsitteillä stack:in, johon laskin 41 kuvaa auringosta eri aallonpituuksilla INTI ohjelmalla. Keskimmäinen kuva, eli slice, stackissä on CaIIK:ta vastaava aallonpituus, ja siitä 20 kuvaa yhden pikselin askelin violetin suuntaan ja 20 punaisen suuntaan. Yksi pikseli on noin 0,156 Å. ....
-sami
Huh, huh. Olet valovuosien päässä omalta osalta katsottuna. Sol'Ex vasta tilattu. Olisi kiva nähdä joku live-setti kun teet noita analyysejä. Nyt ei ihan pelkästä tekstistä pysy kärryillä, miten eri temput tehdään. Kun näkisi tuon ruudulta, niin syntyisi varmaan AHAA!-elämys. Kuitenkin sinulla jo arvokasta kokemusta, jota moni muukin varmasti haluaisi hyödyntää. Itselläni ei meinaa millään mahtua päähän, miten pystyt kohdentamaan tietyn spektriotoksen auringon pinnan johonkin yksityiskohtaan tai protuberanssiin. Tämä pitäisi nähdä kun sen teet, niin varmaan sitten avautuisi tämäkin mysteeri.
Hienoja on nämä sinun analyysit, ja kun meitä on kohta useampi käyttäjä, niin olisi hyvä vertailla mittaustuloksia keskenään.
Odotan myös innolla, että muitakin Solex-käyttäjiä tulee foorumille esittämään aikaansaannoksiaan ja voimme vertailla ja keskustella tuloksista. Itsekin olen ihan alkutaipaleella tässä - ensimmäinen otokseni oli tosiaan vasta kuukausi sitten ja sen jälkeen olen kaksi muuta kertaa päässyt testaamaan. Laitteistoon olen toki tutustunut jo muutaman kuukauden Starexin merkeissä tähtien spektrejä kuvatessa, mikä sekin on hieno aihealue.
En nyt osaa heti esitellä näitä kertomiani asioita visuaalisesti, mutta laitan vaikka jakoon tuon 7.3. ottamani SER-tiedoston CaIIK kanavalla ja sitten valmiiksi tehdyn TIF-pinon samasta datasta. Nämä voi ladata omalle koneelle ja koittaa ImageJ ja INTI ohjelmia. Vastaan kyllä mielelläni asiaan liittyviin kysymyksiin parhaani mukaan.
Tiedostot ovat isoja, noin 650 MB ja 400 MB.
SER (https://drive.google.com/file/d/1wXCuBZTLZjRyhc9AWu7mSUj-Wz-Aupwh/view?usp=sharing)
Stack (https://drive.google.com/file/d/1zfO1VdEggdgV_xIgfvrHaW2FnV0F3Xc7/view?usp=sharing)
-sami
Kiitos Sami datoista! Täytyypä käpistellä.
Tajusin tänään, että ser-tiedostoa ruutu kerrallaan katsoessa, sen clipin ruudun järjestysnumero korreloin ser-tiedostosta koostetun kuvan x-akselin kanssa! Näin kuvan x-akselin arvoja tarkastellessa voi löytää esim. juuri tietyn snapshotin spektristä ser-tiedostosta.
Tästä se lähtee!
Pitihän se vielä yrittää alkaa videotaiteilijaksi. Videossa käyn läpi vähän tätä kuinka käytin ImageJ:tä. Videossa ei ole ääntä.
https://youtu.be/CnZheNoz140 (https://youtu.be/CnZheNoz140)
-sami
Lainaus käyttäjältä: Sirius2000 - 24.03.2022, 22:50:36
Pitihän se vielä yrittää alkaa videotaiteilijaksi. Videossa käyn läpi vähän tätä kuinka käytin ImageJ:tä. Videossa ei ole ääntä.
https://youtu.be/CnZheNoz140 (https://youtu.be/CnZheNoz140)
-sami
Kiitos videosta. Millä konsteilla päästään tuohon alkutilaan, jossa sinulla on stackissä erilliset fits-tiedostot ja yksi stack-kuva? Onko se juuri tuo aiemmin kuvaamasi tapa, eli ruutu yhden pikselin välein?
Minäkin sain eilen ensivalon omalla systeemillä. Tulosta ei tullut, kokemusta hieman lisää. FSQ-85 Herschel-prismalla ei aivan suostunut tarkentumaan, okulaariholkki oli liian pitkä. Oli aivan milleistä kiinni, joten pitää tulostaa lyhyempi sovitepala (#1) tai lyhentää okulaariholkkia. Toinen vaihtoehto on koittaa hyllystä löytyvällä 77 mm Hoyan ND-suotimella, jota varten piirtelin tuommoisen tulostettavan pitimen.
Sol'Ex pitäisi nyt olla kasauksen jälkeen viritelty käyttökuntoon seuraavin stepein:
1) Tarkennetaan kamera äärettömään pelkän objektiiviosan (#12) kanssa
2) Painetaan kameraosa pohjaan saakka ja lukitaan
3) Painetaan kollimaattoriputki (#4) pohjaan ja lukitaan
4) Säädetään kollimaattoriblokin (#3) paikka niin, että tietokoneen ruudulle saadaan terävä kuva slitistä ja lopuksi lukitaan ruuvilla
5) Varmistetaan slitin ja kameran suoruus ja tarvittaessa käännetään slittiä ja/tai kameraa
Kantapään kautta opittuna se, että SER-datan pitää olla 16-bittisiä. Harjoitukset jatkuu tulevana viikonloppuna, mikäli kelejä piisaa.
- Harri
Hienoa Harri. Toivotaan kirkkaita kelejä. Harmi ettei saavuttanut fokusta. Itsellä on tosiaan käytössä 72 mm HOYA ProND16 esisuodatus. Olen myös tehnyt 60 mm, 50 mm ja 40 mm apertuurit kokeilumielessä, josko ne vaikuttavat kuvan laatuun. Jouduin myös hienosäätämään pienillä prikoilla sitä hilan asentoa, että spektri osuu kameraan melko keskelle. Sehän aina keikkuu siinä hieman, kun kiristää/löysää siitä pyörittimestä niitä ruuveja.
Petri, (ja muut kiinnostuneet)
Fits-tiedostot tulee sillä INTI-ohjelmalla manuaalisesti yksi kerrallaan. INTI:ssä kohtaan "Decalage pixels" laitetaan sitten numero, joka tarkoittaa pikseliä violettin päin (miinusta) tai punaiseen päin (plussaa). Siihen tiff-stackiin tein 41 kuvaa INTI:llä. -20 -- +20. Semmoinen huomio INTI:stä, että se nollakohta on ilmeisesti kyseisen spektrin alhaisimman intensiteetin omaavan spektriviivan x-koordinaatti. Yleensä se tummin viiva on se kiinnostavin, joka kuvaushetkellä on kameraan rajattu, jolloin INTI tekee automaattisesti halutun kuvan, kun oletus asetus on nolla siinä kohdassa.
Sen tiff-stackin tein sitten ImageJ:llä lataamalla kaikki 41 fits-tiedostoa drag&drop -menetelmällä. Sitten valikosta "Image" -> "Stacks" ->" Images to Stack" oletusasetuksella tulee pino. Jos kuvat on väärässä järjestyksessä, ne voi järjestää oikein. Työkalu tähän löytyy valikosta "Image" -> "Stacks" -> "Tools" -> "Stack Sorter". Kun kuvat on oikeassa järjestyksessä tallensin koko pinon tiff-tiedostoksi, ettei tarvitse tehdä tuota aina uudelleen.
-sami
Toinen sessio SolExin kanssa raikkaassa pakkassäässä. Hyllystä löytynyt Prond500 oli turhan himmeä ja aiheutti kuvaan voimakkaan raidoituksen, joten leikkasin pahvista 42 mm maskin, jonka laitoin putken nokalle. Testasin ohjeen mukaan kämmeneen, ei polttanut, toisin kuin 77 mm tyhjällä suodinmaskilla. Tarvii hommata se Prond16. Tarkennus kohdalleen ja sieltähän syntyi kuva, mutta kohta jo pilvet työntyi päälle ja oli sitten siinä. Paljon tässä riittää opeteltavaa, hienotarkennukset, skannausnopeudet ja -suunnat, binnaukset jne. Ja tietty se kuvien käsittely. Mieli on iloinen, kun kuva syntyi!
Lainaus käyttäjältä: HapaK - 02.04.2022, 14:26:14
Mieli on iloinen, kun kuva syntyi!
Kyllä on syytäkin. Tuon kojeen kun on itse rakentanut ja säätänyt kohdilleen, niin on se palkitsevaa kun se kuva sitten putkahtaa tietokoneen ruudulle.
Pilvet ja puut on täälläkin haitannut menoa. En ole vielä saanut selville parhaita asetuksia omalle systeemille, mutta pikku hiljaa kokemuksen kautta.
-sami
Lainaus käyttäjältä: HapaK - 02.04.2022, 14:26:14
Toinen sessio SolExin kanssa raikkaassa pakkassäässä. Hyllystä löytynyt Prond500 oli turhan himmeä ja aiheutti kuvaan voimakkaan raidoituksen, joten leikkasin pahvista 42 mm maskin, jonka laitoin putken nokalle. Testasin ohjeen mukaan kämmeneen, ei polttanut, toisin kuin 77 mm tyhjällä suodinmaskilla. Tarvii hommata se Prond16. Tarkennus kohdalleen ja sieltähän syntyi kuva, mutta kohta jo pilvet työntyi päälle ja oli sitten siinä. Paljon tässä riittää opeteltavaa, hienotarkennukset, skannausnopeudet ja -suunnat, binnaukset jne. Ja tietty se kuvien käsittely. Mieli on iloinen, kun kuva syntyi!
Olisko liian hidas skannausnopeus, kun noi peräkkäiset skannit ei oikein kohdistu? Millä nopeudella siirrät jalustaa kun skannaat?
Kiitos vinkistä, skannasin 8x nopeudella (iOptron iEQ45Pro). Pitää kokeilla nopeammin.
- Harri
Ehdottaisin paljon mieluummin laittamaan seurannan vaan kokonaan pois ja antaa auringon valua kuvakentän läpi. Tähän menee noin 2 minuuttia. Jos dataa tulee siinä ajassa liikaa, voi frameratea varmaan pienentää. Tai hankkia isomman kovalevyn. :grin: Moottorilla skannatessa tulee liki väistämättä kaikenlaista heiluntaa, jota on vaikea korjata jälkikäteen.
Aamupäivällä oli jälleen selkeää, joten SolEx-harjoitukset jatkuivat, sessio #3. Skannaillin eri nopeuksilla eri suuntiin, 2-binnauksella ja ilman kuin myös siten, että Aurinko valui kuvakentän yli hieman yli 2 min aikana. Jostain syystä Firecapturen (v 2.7) frame rate tuntui välillä hieman elävän erityisesti Bin1:llä, mikä tekee muodostuvasta kuvasta välillä päärynän muotoisen. Taitaa toi sahalaita olla peräisin myös ilmakehän väreilystä, joten parempi seeing oletettavasti auttasi tässäkin. Muutama ihan kelvollinen kuva tuli, oheiset nopeudella 8x ja Bin2.
- Harri
Hyvää jälkeä Harrilla. Tein eilen 3.4. testejä taas eri parametreillä, ja tulin siihen tulokseen, että nopea skannaus on parempi - ainakin tällä omalla jalustalla (HEQ5 hihnamodilla). Koitin 8x, 10x 12x sekä +RA että -RA ja viimein kun koitin 16x niin jo tuli talon katto vastaan, ja sain parhaan kuvan joka oli alaosastaan himmentynyt. Pitää koittaa joskus kesällä sitä "luonnollista" skannausta eli pysäytetyllä jalustalla. Nyt ei ole vielä aikaa tuhlattavaksi, kun sessiot on niin lyhyitä.
Se eilinen sessio kesti vajaa puolituntia, siinä välissä kun pilvet väistyi ja katto tuli vastaan. Kello oli noin 18 - 18:30 (UTC 15 - 15:30). Tein tosiaan useamman skannin H-alpha aallonpituudella, koska tarkoitus oli vaan testailla, ja aina skannatessa huomasin jotain outoa siinä spektrissä. Kun aloin käymään läpi niitä datoja, niin huomasin, että kaikissa näkyy erikoinen filamentti, mutta se näkyy merkittävästi sinisellä puolella H-alphaa. Tein parhaiten onnistuneista skanneista stackit. Ne sattuivat olemaan noin 4 minuutin välein. Nyt minulla on 10 GB dataa neljässä ulottuvuudessa eli x,y,aallonpituus, aika. En oikein osaa esittää sitä mitenkää järkevästi ainakaan vielä. Sitä on kyllä mielenkiintoista käydä tietokoneellä läpi. Satuin katsomaan SpaceWeather. com sivulta sen hetkistä kuvaa auringosta, jotta saan asennon jokseenkin oikein, niin siinähän se sama filamentti lensi päin näköä etusivulla. Video tapahtumasta löytyy tosiaan SDO:n sivuilta eri aallonpituuksilla https://sdo.gsfc.nasa.gov/assets/img/dailymov/movies_1080/ (https://sdo.gsfc.nasa.gov/assets/img/dailymov/movies_1080/)
Se oli melko nopea ja raju tapahtuma ja ihmettelen vieläkin sitä yhteensattumaa, että satuin juuri silloin skannaamaan monta otosta peräjälkeen. Tästä datapaketista riittää iloa pitkästi - hyvä niin koska näyttää taas pilviset säät jatkuvan. Yritän tähän laittaa pari gif animaatiota joissa tapahtuma näkyy. Yritin tehdä niistä mahdollisimman pieniä tänne foorumiin, kun tuo suurin sallittu tiedostokoko on vain 400 kb. Pitänee keksiä joku toinen keino esittää tällaisia pätkiä.
Värillinen gif esittää tapahtumaa ajanfunktiona (vain kuusi kuvaa) Sen valitsin siten, että siinä kuvataan 63 km/s katsojaan päin dopplersiirtymää. Nähdään, että aluksi filamentin keskiosa tulee kohti nopeammin ja myöhemmin reunat saa myös vauhtia. Keskiosa tulee tällöin jo nopeammin eikä siten näy enää viimeisissä parissa ruudussa. (Tai näin täällä maalaisjärjellä näitä pähkäilen - saa ja pitää korjata virheelliset höpinät)
Harmaasävy-gif esittää asian aallonpituuden funktiona. Otos oli klo 18.24. Siinä käydään läpi 21 ruutua H-alphan siniseltä puolelta ( -2.5 Å -- 0 Å ) H-alphaan, joka on kuvasarjan viimeinen tummin kuva, jossa kontrastikin näyttää kääntyvän. Tämä ko. filamentti ei siis näy ollenkaan H-alphan kohdalla, siis näissä minun kuvauksissa.
Seuraava haaste on yrittää nähdä se Zeeman-efekti, jonka Christian Buil omilla Solex-sivuillaankin jo esitteli. Polarisaatiokomponentit on tilattu ja niitä ja pilvetöntä taivasta ja ylimääräistä aikaa odotellessa.
-sami
Ajatuksia,
Se filamentti näkyy tietenkin tuossa ylempänä Harrin ottamissa kuvissa sen pilkun alapuolella kello viiden suunnalla. Alla 3.4. H-alpha, jossa se filamentti on lentänyt pois ja näkyy vain doppler (~80 km/s) kuvassa lentämässä. Dynaaminen on tämä aurinko.
Tästä INTI ohjelmasta on jo tehty muutama eri versiokin muiden harrastajien toimesta ja niistä löytyy valmiina sekin ominaisuuus, että voi valita offsetin tietyltä väliltä ja INTI tekee automaattisesti ne kaikki valitut kuvat kerralla.
Tässä linkki githubbiin https://github.com/mattconsidine/Solex_ser_recon_AVI (https://github.com/mattconsidine/Solex_ser_recon_AVI)
-sami
Lainaus käyttäjältä: Sirius2000 - 05.04.2022, 19:49:11
Ajatuksia,
...
Tässä linkki githubbiin https://github.com/mattconsidine/Solex_ser_recon_AVI (https://github.com/mattconsidine/Solex_ser_recon_AVI)
-sami
Kiitos linkki-vinkistä!
Pari kuvaa tältä päivältä (12.4.2022).
Harmaasävykuva on Halpha, jossa käänteiset värit. Skannaus 11x -RA, Bin1.
Keltainen kuva on Helium D3. Laskettu kuva (HeD3-viiva miinus kontinuumi muutaman pikselin päästä.) 16x -RA, Bin2.
Kuvat on käännetty (näkee He-kuvan juovista, jotka on skannauksen suuntaisia).
-sami
17.4. Halpha klo 15:01 ja 18:50
Tein komposition, jossa punainen (vasen silmä) kuva on klo 15 ja turkoosi (oikea silmä) 18:50. Näyttää jonkun verran pallolta tuommoisilla 3d-värilaseilla. Pitänee ottaa uusiksi, kun on enemmän filamentteja pinnalla.
-sami
edit:tein uuden vähän terävämmän version.
SolarChatissa olis aiheeseen liittyvä kirja ladattavissa
Book of Spectroheliography:
https://solarchatforum.com/viewtopic.php?f=8&t=35770
http://www.lightfrominfinity.org/Libro%20Spettroeliografia%20digitale%20testo%20inglese/English%20Text.pdf
Sainpa minäkin viimein Sol'Exin valmiiksi eilen. Alapilviä on ollut sen verran liikkeellä etten ole päässyt aurinkoa suoraan vielä kuvaamaan, mutta olen joutessani tutustunut auringon spektriin ihan vain osoittelemalla laitteella taivaalle ilman kuvantavaa optiikkaa. Auringon kanssa olisi tarkoitus käyttää Canonin 300/4L IS -kamerakakkulaa ND-filtterin kanssa näin alkuun.
Jalustana on nyt huterahko Star Adventurer, mutta vaihdan varmaan iOptronin CEM60:een jahka haen varsinaiset tähtikuvauslaitteet Komakalliolta kesähuoltoon kotiin.
Tuo jalustahan voi olla mitä parhain grab & go -tyyliselle setupille. Mukava nähdä, että näitä tulee lisää Suomeen ja aurinkokuvaajia ylipäänsä :cheesy:
Saako tuolla laitteella muuten kuvattua detaileja vai onko tämän enemmänkin täyden kiekon laite?
Kyllähän tuo ihan makealta peliltä vaikuttaa nyt kun on muutamana aamua päässyt testaamaan! Eniten tällä hetkellä tuntuu rajoittavan seeing, joka ei ole kovin mairitteleva näin kerrostalon parvekkeella. Myös Star Adventurer on hieman liian hutera jalusta tähän hommaan. Säätöjen tekeminen vaatii jalustaan koskemista, ja jalusta heiluu sen jälkeen itsekseen useamman sekunnin. Kyllä sillä kuvat saa otettua jos on varovainen, mutta otan seuraavaksi käyttöön vähän järeämmän jalustan jahka saan sen tähtikuvauskäytöstä kesälaitumille. Ajattelin myös virittää tarkennusmoottorin kameraoptiikan kylkeen niin voin säätää fokusta hieman tarkemmin ja koskematta laitteisiin.
Tänään Wappuna 1.5. kevyen pilviharson läpi aurinko Halpha valossa ja mielivaltaisissa väreissä.
Pari huomiota; Aiemmin 1xbin ASI183MMPro kameralla antoi lähes aina sahalaitaisen kuvan, kun taas 2xbin selvästi tasaisemman laadun. Pyrin aina skannaamaan siten että raakadatan "Sy/Sx ratio" olisi mahdollisimman lähellä 1:1 eli että aurinko olisi lähellä ympyrää. Max FPS tuntui jäävän aina tuonne 270 tuntumaan joten jouduin aina hidastamaan skannausta, kun käytin 1xbin, jotta auringosta tulisi ympyrä ja x-suunnassa resoluutiota olisi riittävästi.
1xbin:llä Sol'ex tuottaa kameralle auringon, jonka y-korkeus on noin 2600 pikselia, joten SER tiedostoon pitäisi saada reilut 3000 freimiä (x-suunta) - jonkin verran tyhjää tilaa molemmille puolille aurinkoa.
Ilmeisesti HEQ5:ssa on jokin ominaisuus (tai tässä minun yksilössä), että se "tärisee", kun skannaa hitaasti. Tästä olen aiemminkin tainnut mainita. Olen yrittänyt tasapainottaa ja ajella erisuuntiin, mutta aina parhaat skannit tulee kun skannausnopeus on vähintään x16 RA.
Nyt sitten hoksasin, että kameran kuvaa voi kropata myös x-suunnassa, jolloin FPS kasvaa entisestään. Skannasin kokeeksi 1xbin moodissa 4000 x 96 pikselin kokoisella alueella jolla FPS on noin 400. Nyt saatoin skannata x20 nopudella ja raakadata oli lähes pyöreä. Ja nyt lopullinen kuvakin on melko "sileä" reunoiltaan. Valotusaika oli vain 2.5 ms joten signaali alkoi olemaan jo aika pieni varsinkin kun oli vähän harsoa edessä ja aurinko ei niin korkealla.
Kameran Gain oli 100.
-sami
On kyllä huikeaa jälkeä!
Joo, ei oikeastaan haittaa tuo lievä 'karvoitus' reunalla.
Joo, luulen että tuo "karvoitus" johtuu turbulenssista eli seeingistä tai muusta pikku tärinästä (tuulen tai muun aiheuttaman) ja on aina läsnä toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Hitaammalla skannauksella se voisi keskiarvoistua pois, mutta ehkä pinnan detaljit myös katoavat samalla. Kuka se olisi ensimmäinen joka rohkaistuu tekemään yhden testiskannin luonnollisella nopeudella eli pysäytetyllä jalustalla?
-sami
Tuossa on pysäytetyllä jalustalla kuvattu setti. Kuvia tuli hieman turhan tiuhaan, joten tuloksena melkoinen ellipsi. Karvoitus samanlaista kuin nopeammillakin skannauksilla. Taitaa tää homma olla aurinko- ja planeettakuvauksesta tuttua 'lucky imaging' -touhua hyvää seeingiä metsästettäessä.
Kuvasin taannoin puolen tunnin ajan muutaman minuutin välein. Aikomuksena oli tehdä time-lapse, mutta oli pieniä kohdistusongelmia. Kolmantena kuvana ko setin kuvat pinottuna.
- Harri
Sieltähän tuli vastaus nopeasti. Hyvä testi. Uskaltaisiko vetää johtopäätöksen että nopeampi parempi ja tuurilla mennään.
Detaljia saa sitten kasvattamalla polttoväliä. Se on vielä joskus kokeiltava, kun muistais missä se barlowi oikein on.
Pitänee koittaa niitä aamun rauhallisia tunteja, jos niistä sais lisäapuja.
Niin, tuo pinohan näyttää hyvältä. Siinä näkyy hyvin yksityiskohtia. Millä nopeudella se oli ajettu ja mikä on pikselikoko?
-sami
Tässä taitaa olla samoihin aikoihin kuin Harrin yllä ottama pino aurinko CaIIK valossa. 2xBin eli 4.8 um pikseli ja 20x nopeus.
Näillä parametreillä yleensä tulee sileää reunaa, seeingin rajoissa.
-sami
Eilen 6.5. pääsin testaamaan ensi kertaa spektropolarimetriaa Solex:illa. Tämä tekniikka on myös hyvin selitetty Solex:in kotisivuilla. Lyhyesti - tällä voidaan havaita valon polarisaation kautta spektriviivojen hajoaminen komponentteihin (Zeeman splitting), jota tapahtuu silloin, kun atomit ovat magneettikentässä. Magneettikentän vaikutus on erisuuruista eri atomeilla ja niiden eri spektriviivoilla. Tässä kuvaparissa vasen on Solexilla otettu kuva ja oikea on SDO:n kuva samoihin aikoihin. Molemmat kuvat on otettu samalla spektriviivalla eli Fe I 6173Å, joka on ilmeisen hyvä valinta tähän havainnointiin. Solexin signaali on melko heikko ja magneettikenttä (mustat ja valkoiset alueet ) näkyy vain voimakkaimilla alueilla, mutta näyttää silti aika samanlaiselta kuin SDO:n vastaava. Kuvaan on pinottu kolme otosta sekä vasenkätisellä että oikeakätisellä pyöröpolarisaatiolla.
Pitää perehtyä teoriaan ja tekniikkaan lisää. Mutta hyvä alku ja Solexin hengessä ei vaadi paljoa lisärakentelua ja on edullinen lisäosa. Passiivi-3D-lasit käyvät suoraan tähän tarkoitukseen (ebaystä muutamalla eurolla tai voihan niitä nurkista löytyä pölyä keräämässä), koska ne juuri havaitsevat eri suuntaiset pyöröpolarisaatiot jotka TV-ruudusta ja projektorista katsojan vasempaan ja oikeaan silmään "lähetetään". Tästä aiheesta löytyy hyvä youtube-video sieltä Solex-sivuilta. Mahdollisesti nämä 3d-lasit, jotka hankin eivät ole parasta laatua ja sekin voi vaikuttaa kuvan laatuuun. Pitänee myöhemmin testailla eri komponenteilla, jahka niitä saan käsiini.
Lisäksi samana päivänä otettu Halpha taas käänteisissä väreissä.
-sami
Viikon takainen 23.5.2022 kuva Halphan valossa. Tämä oli 1xbin ja ehdottomasti paras tähän asti täydellä tarkkuudella. Sattui ilmeisesti rauhallinen hetki ilmakehässä.
Kuvaan on pinottu yhteensä seitsemän kuvaa, kolme kuvaa sinseltä ja punaiselta puolelta Halphaa ja Halpha itse. Kuvaan tuli hieman enemmän yksityiskohtia ja vähemmän kohinaa. Hieman jälkikäsitelty unsharp maskilla ja median filtterillä.
-sami
10.6.2022 aurinko oli melko vähäeleinen Solexin kuvissa. Otin harjoituksen vuoksi monella eri aallonpituudella kuvia ja väritin ne spektriä vastaavilla väreillä. Helium onnistui mielestäni hyvin ja siinä on joitain yksityiskohtiakin. Helium kuva on jälleen laskettu siten että summasin seitsemän kuvaa Heliun viivan kohdalta (-3 -- +3 px) yhdeksi kuvaksi ja jaoin sen viereiseltä kontinuumin alueelta lasketulla kuvalla. Klikkaamaalla isompaan kuvaan. Näissä kuvissa auringon akseli on oikealle kallellaan, mutta muuten pitäisi olla oikein päin.
Magnetogrammin laskin eri tavalla kuin yleensä. Halusin testata saisiko magnetogrammin laskettua spektrin kautta sen sijaan, että laskettaan kahden eri dopplersiirtymän omaavan kuvan erotus (dopplergrammi?) molemmille ympyräpolarisaatioille ja edelleen näiden erotus. Ajatuksena oli, että saisi jotenkin "ilmaiseksi" tarkempaa dataa, kun tekee Gaussin-käyrän sovituksia dataan ja sitä kautta saadut desimaaliluvut, jotka kertovat piikin huipun paikan "tarkasti", olisivat jotenkin kohinattomampia ja tarkempia kuin edellä mainittu menetelmä. Alla myös tulos tästä kokeilusta. Ensin normaali tapa ja jäljessä Gaussin sovituksella. Näyttävät melko lailla samalta.
Gaussin sovituksessa ( en tiedä saako näin edes datalle tehdä, paitsi kun se on harrastus :) ) hyvä puoli on se, että siitä voisi saada muutakin hyötyä. Magneettikentän voimakkuudelle voisi laskea arvon ja esimerkiksi sovitetun Gaussin käyrän puoliarvoleveys voisi kertoa kaasun lämpötilasta? eli voisi soveltaa tätä muuhunkin kuin magnetogrammiin. Lisäksi huomasin että peräkkäset skannin olivat olivat siirtyneet jonkin verran eri kohtaan aallonpituuden suhteen ( 0.2 pikseliä). Näinkin pieni ero näkyy, kun signaali on muutenkin heikko - luokkaa +- pikseli. Kaikkinensa mielenkiintoinen asia. Täytyy vaan nöyrästi uskoa että näillä kotivehkeillä ei saa yhtä puhdasta dataa kuin satelliiteilla saa.
Alla olevat kuvat on otettu 22.5.2022
-sami
Tässä esimerkkilaskelma H-alpha absorptioviivan leveydelle Solex-datasta. Käytin vanhaa dataa, joka oli otettu 3.4.2022. Jokaisen pikselin kohdalla on laskettu Gaussin käyrän sovitus dataan (datajoukko on siis 41 kuvan pino H-alphan ympäriltä ja 1500 x 1500 pikseliä l. noin 2,25 miljoonaa sovitusta). Kunkin sovitetun käyrän puoliarvoleveys (FWHM) asetetaan uuden kuvan intensiteetin arvoksi. Auringon rauhallisemmilla alueilla FWHM näyttäisi olevan noin 0,6 Ångströmia. Pilkun kohdalla viivan leveys on pienempi ja sen ympärillä alueita, jossa viivan leveys keskimääräistä suurempaa ja pienempää. En osaa sanoa kuinka tämä korreloi todellisuuden kanssa ja onko nuo erot leveydessä todella lämpötilasta aiheutuvia. Varmasti asia on monimutkaisempi kuin mitä tämä tulos esittää.
Alla myös kuvat H-alphalla ja sen vierestä samasta datasta.
-sami
Olen tässä alkukesän mittaan käytellyt Canonin EF 300/4L -kakkulaa Sol'Exin ja ZWO ASI290MM Mini -kameran kanssa. Kuvasin aiemmin huteralla Star Adventurer -jalustalla, mutta nyt on järeämpi iOptron CEM60 alla. Virittelin kamerakakkulaan myös stepperimoottorilla tietokoneohjauksen, eli nyt voin ohjata kaikkea (paitsi aallonpituussäätöä) mukavasti tietokoneelta varjossa istuen.
Tällaista syntyi tänään: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/107374 Kuvasin useamman videon, prosessoin jokaisesta kuvan ja pinosin kuvat vielä yhteen Autostakkertilla. Sitten vielä säädin pinon kontrastia ja terävyyttä Photoshopilla.
Hyvän näköistä jälkeä naaviksella. Etenkin kun oli pinottu useampi kuva.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 26.06.2022, 18:03:49
Kuvasin useamman videon, prosessoin jokaisesta kuvan ja pinosin kuvat vielä yhteen Autostakkertilla.
Ilmeisesti melko vakaa kokonaisuus tuo CEM60 tuolla Canonin putkella ja kevyehköllä kameralla? Onnistuiko pinoaminen ilman sen kummempaa kuvien muokkausta? Omalla laitteistolla tulee monesti vähän eri muotoisia ja kokoisia aurinkoja eri skanneilla, että ihan suoraan eivät aina nätisti pinoudu, vaan niitä voi joutua hienosäätämään pikkasen.
Ymmärsinkö oikein, että sekä Canon EF 300 (kuvataso) että ASI290MM (spektritaso) on fokusoitavissa etänä?
-sami
Ainoastaan tuo kamerakakkula on etänä tarkennettavissa. Pinoamisessa ei ollut mitään erityisiä ongelmia. Käsittelen videot kuviksi omalla skriptillä joka tullee jakoon ennen pitkää. Sillä saan auringon pyöreäksi, keskelle kuvaa ja kuvista aina saman kokoisia keskenään. Autostakkert osaa sitten nämä pinota aika hyvin yhteen.
Taisin pari kertaa mainita omat skriptini Sol'Ex-datan käsittelyyn tässä ketjussa. Laitoin nyt viimein työkalun julkiseen jakoon Githubiin: https://github.com/naavis/helios-shg
Readme on vielä aika vajavainen, ja käyttöönotto vaatii hieman Python-tuntemusta. Kirjailen ylös lisää ohjeita ajan kanssa, ja laitan ehkä Windows-käyttäjille valmiin binääriversion jakoon lähiaikoina, niin ei tarvitse Pythonia ja tarpeellisia kirjastoja välttämättä asennella.
Loistavia vinkkejä Sol'Ex aloitelijoille, tai niille jotka harkitsevat (esim. minä) Sol'Ex systeemin hankkimista.
The quick start of Sol'Ex:
https://www.youtube.com/watch?v=n-SpuCClgfg
Oli hyvä video (joskin konepuhe oli vähän puuduttavaa).
Lainaus käyttäjältä: einari - 12.02.2023, 14:36:47
(joskin konepuhe oli vähän puuduttavaa).
Vinkki, jos konepuhe puuduttaa: Laita tekstitys päälle ja ääni pois :cheesy:
Olenkin unohtanut laittaa tänne omia tuloksia Sol'Exin käytöstä. Olen keskustellut tästä työpaikalla, ja siellä jonkinlaista innostusta tämän kehittämiseen esim. moottoroimalla tuon hilan säädön. Laitetta haluttaisiin käyttää myös vanhojen suotimien päästökäyrien mittaamiseen.
Tässä Ha ja Ca II K kuvat viime kesältä.
(http://www.kehusmaa-astro.com/upload/2022/11/16/20221116175340-c44abd7f.jpg)
(http://www.kehusmaa-astro.com/upload/2022/11/16/20221116175342-60d0623d.jpg)
Vaauuu! Oikeesti vaikuttavaa jälkeä. Pilkkumksimia odotellessa.
Laitoin Sol'Ex:n optiset osat tilaukseen. Nyt pitäisi keksiä kuinka saisin 3D tulostettua osat, kun en omista printteriä, enkä tunne ketään joka harrastaisi printtausta..Olsikonhan foorumilla ketään..?
Mietin kanssa vastaavaa peliliikettä.
Jotenkin on muistikuva että jossain vaiheessa olisi saanut myös kaikki osat pakettina mutten löytänyt enää sellaista.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 13.02.2023, 20:34:35
Vaauuu! Oikeesti vaikuttavaa jälkeä. Pilkkumksimia odotellessa.
Laitoin Sol'Ex:n optiset osat tilaukseen. Nyt pitäisi keksiä kuinka saisin 3D tulostettua osat, kun en omista printteriä, enkä tunne ketään joka harrastaisi printtausta..Olsikonhan foorumilla ketään..?
Itse tuskailin saman ongelman kanssa, ja päädyin tilaamaan 3D tulostetut osat Ranskasta. Itse apparaatti pitää koota itse, mutta kaikki ruuvit ynnä muut osat rungon kokoamiseen tulee mukana. Voin suositella Vincentin palvelua, innostuin tilaamaan häneltä adaptereita aurinkokuvaukseen muutoinkin.
https://azur3dprint.sumupstore.com/cat%C3%A9gorie/le-sol-ex-de-christian-buil
(https://azur3dprint.sumupstore.com/cat%C3%A9gorie/le-sol-ex-de-christian-buil)
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 13.02.2023, 20:34:35
Vaauuu! Oikeesti vaikuttavaa jälkeä. Pilkkumksimia odotellessa.
Laitoin Sol'Ex:n optiset osat tilaukseen. Nyt pitäisi keksiä kuinka saisin 3D tulostettua osat, kun en omista printteriä, enkä tunne ketään joka harrastaisi printtausta..Olsikonhan foorumilla ketään..?
Kiitos! Tämä on tosiaan todella vaikuttava aparaatti. Kontrasti ja resoluutio ihan omaa luokkaansa.
Itse tilasin rungon valmiiksi koottuna azur3dprint.fr Vincentiltä. Eli lähetin hänelle sähköpostia (azur3dprint@gmail.com) suoraan, enkä tilannut nettisivun kautta.
Kiitos printtaaja suosituksista! Kysyin huvikseni myös Astroartilta, lupasivat printata osat, ja nyt löytyy myös heidän verkkokaupasta. Ruuvit ja mutterit pitää itse hommata jostain "Tokmannilta".
Optiset osat myös löytyy, tosin optiset osat on kuulemma hieman kiven alla, eli ei ollut heti saatavissa.
https://www.astroart-store.fi/product/2084/shelyak-instruments-solex-ja-starex-optiset-osat-setti
https://www.astroart-store.fi/product/2601/solex-3d-printatut-osat
Tuossa viellä hyvä Sol'Ex kasausvideo, josta näkee millaiseen projektiin sekaantuu:
https://www.youtube.com/watch?v=fh24I_1G9p0
Sol'Exiin on kehitetty myös moottorointi hilan säätöihin. Tämä on todella suuri parannus SH:n toimintaan, koska noitten spektriviivojen haku käsin säätämällä on todella työlästä ja hankalaa.
Moottoroinnin avulla spektriviivan aallonpituus näpytellään kännykkään ja hilan moottori säätyy WiFin välityksellä oikeaan asentoon.
Materiaalia projektista täällä:
https://github.com/stephaneferier/SolEx-Motorisation (https://github.com/stephaneferier/SolEx-Motorisation)
Itse aion rakentaa tuon moottoroinnin meidän instituutin projektina. Osat on jo tilauksessa ja meidän mekaniikkaosasto hoitaa 3D-printit.
Tänään kerkesin ekaa kertaa tastaamaan Sol'exiä!
Putkena Artesky Guidescope MKII 60mm f240mm, apertuuri supistettu 35milliseksi ja lisäksiBaaderin ND0,9 harmaasuodatin.
Kokeiluksi ja testaamiseksi meni, mutta pari kuvaa tuli kuitenkin aikaseksi. Ihan ensimmäisissä kuvissa oli tarkennus pielessä, mutta pilkussa 3363 oli jotain flaren kaltaista, joten laitan senkin näkyviin.
Tänään pääsi jo kuvaamaan, vähemmän säätöä.
Fokkarituki on osoittautunut hyväksi. Tarkennukseen kaipais moottoria.
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202307/117182_19f55df6cae52bd2119e3bcff0d74683.jpg)
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202307/117182_3b46b3af2282f6b1ebb5c10a8e5daa88.jpg)
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202307/117182_79ec913d0dc59d64d27e4b9bbba44347.jpg)
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202307/117182_70bb5e21b06f8ca2353318a312d99fa0.jpg)
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202307/117182_b839599cb34dc33eac87c775968a394f.jpg)
(https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202307/117182_6d3dc8d4e9213ba2ef1cde5c67b4a2fa.jpg)