Newton 10" f5 putki puusta

[mistral]

Jos 4-siipiseen spideriin kohdistuu puristusta, voihan olla että siellä on joku "ponnahdus" joka eri asennoissa hyppää toiseen tilaan. Vertauksena sähkömoottori jonka ankkuri menee yhden hyppäyksen kerrallaan, siinä on hyppäysten välissä "nollakohta" mutta se ei pysy siinä vaan hakeutuu jommallekummalle puolelle.

[J Piira]

Jos 4-siipiseen spideriin kohdistuu puristusta, voihan olla että siellä on joku "ponnahdus" joka eri asennoissa hyppää toiseen tilaan. Vertauksena sähkömoottori jonka ankkuri menee yhden hyppäyksen kerrallaan, siinä on hyppäysten välissä "nollakohta" mutta se ei pysy siinä vaan hakeutuu jommallekummalle puolelle.

Tuota minä vähän ajattelin. Täytyy jossain vaiheessa muuttaa tuota apupeilin ripustimien kiinnitystä siten, että ne voi hieman kiristää. Vähän tiheämmin voisi olla testauskelejä, että pääsisi etsimään syytä tuohon.

[J Piira]

Ei ole putkea oikein päässyt testailemaan, mutta katselin noita vanhempia kuvia ja niissä esim. M45 kuvissa tuota tähden venymistä ei ollut luminanssi kuvissa, mutta niiden jälkeen samana iltana otetuissa vihreissä ja sinisissä jonkin verran.
Kokeneemmilta varmaankin löytyy tietoa kokemusten tai teorian perusteella siitä mitkä tekijät tuota ilmiötä voi aiheuttaa. Itsellä mielikuva, että esim. pääpeilin kiristyminen voisi vaikuttaa. Samoin kai apupeilinkin, mutta jos se on silikonitipoilla kiinni niin ei kai vääntyile. Mutta  jos apupeilin tai pääpeilin asento vähän muuttuu, niin aiheuttaako se tuota venymistä. Voiko nuo johtua filtteripyörästä  tai fokuserin putkeen aihettumasta momentista. Helpottaisi vian etsintää, jos tietäisi mistä venyvät voivat tulla ja mitkä asiat eivät tuta venymää tähteen voi aiheuttaa.

[mistral]

Pystytkö katsomaan radiomaston valoa vai pitääkö roudata kalusto vuoren laelle jotta saa maston näkyviin, voisi koekuormittaa fokkaria.  Kun saa jonkun valon näkökenttään, voi pilviselläkin säällä testailla. Apupeili tuskin vääntyy, spideri on eri asia, voiko sitä kädellä väännellä jos löytyisi "välystä".

[Murtsi]

Veikkaisin, että filtteriltä toiselle siirryttäessä fokus ei olekaan ihan samassa kohtaa, varsinkaan, jos on käytetty ASA lyhentäjää. Omassa systeemissä joutuu fokusoimaan uudestaan kun vaihdan siniselle filtterille, muut ovat melkolailla kohdalaan ja tuo näkyy juuri nurkkatähtien venymisenä tai litistymisena. Eri filttereillä nuo erot ovat todennäköisesti erilaisia.

Testaappa seuraavalla kerralla tuota asiaa, jos aiemmin et ole fokusoinut filtterin vaihdon jälkeen, jos kuitenkin olet fokusoinut, niin sitten virheen aiheuttaja on jossakin muualla.

[J Piira]

Tuo minun jalusta  on aika kiinteä ja putkikin sen verran kookas, ettei sitä oikein viitsi lähtä kulettelemaan ja tuosta paikasta ei löydy mitään keinotähteä kauempaa. ASA lyhentäjä on välillä ollut käytössä ja en ole värien välillä tarkentanut. Ihan hyvä tietää tuo. Nuo tähtien venymiset tulee välillä myös Luminanssilla kuviin vähänkin alempana tosin jossain kuvauksissa M45 L-kuvat olivat aivan ok toisissa taas kaikki tähdet venähtäneitä. Toivottavasti vielä löytyy lisää vihjeitä, kun ei näytä testauskelejä oikein  usein olevan.

[Murtsi]

Tietenkin myös pääpeili tai apupeilikin antaa hieman periksi, kun on muutosta deklinaatiossa, liikkeen ei välttämättä tarvitse olla kovin isokaan, että vaikuttaa kuvaan voimakkaastikin. Kokeile ensin tuo tarkennus ja jos se ei auta, niin sitten kannattaa kokeilla stabiloida noita peilejä paremmin, se onkin jo sitten vähän hankalampi homma.

Itselläni ei ole ollut sellaista newton putkea, jonka peilit eivät olisi liikkuneet ainakin jonkin verran, kun pyöritellään ympäri taivasta, sen takia onkin tullut tavaksi kollimoida putki suunnilleen kuvaussuuntaan (tarkistan kollimoinnin joka kerta ennen kuvaamisen aloittamista), ei tuota ongelmia, mutta on suunniteltava tarkoin mitä milloinkin kuvaa...

[J Piira]

parantelin tuota pääpeilin keinukiinnytystä vähän jämptimmäksi, mutta ei se juurikaan tuohon tähtien venymiseen vaikuttanut. Kävin sitten tutkimaan apupeilin kiinnitystä ja mietin miten se käyttäytyy, kun putken kääntää ylöspäin ja sitten alaspäin. Apupeili kantoineen putki suoraan ylös asennossa ei juurikaan aiheuta vääntömomenttia spideriin, mutta kun kääntää alemmas, niin momentti kasvaa aivan oleellisesti. Kun tuo minun 88 mm apupeili ja pidin painavat n. 900 g ja vääntövarreksi tulee vähän yli 7 cm kun putki on vaakatasossa. Kun laitoin spideriin vastapainon kompensoimaan tuota peilin aiheuttamaa momenttia, niin aika selvästi tuo tähtien venyminen pieneni. Ilmassa oli  aika paljon jäähilettä kun pakkasta oli lähes 25 astetta. Kuvassa Vasemmalla Herculeksen eeta (dec 30astetta  idässä)  Ylempi Ison Karhun Benetnasch (n. 50 astetta  etelässä)  alempi Arcturus (19 ast.  etelässä)

[mistral]

Tuliko pääpeilin kiikkuihin kuulalaakerit? Jos spideri sitten on syyllinen. Minkä mittaiset sen "lattaraudat" on? Onko latat lovettu toisiinsa nähden vai onko ristikko hitsattu niin ettei loveaminen heikennä sen tukevuutta?
Jos ihan arviolla sanoisin lattojen riittäväksi mitoitukseksi, voisi paksuus olla 0,5mm ja leveys 25mm ja keskellä hitsattuna, mutta tämä vain epämääräinen arvio.

[J Piira]

Peilin alla olevat kolmiolevyt on nivellaakerilla kiinni ja noissa sivu keinuissa nuo pyörät ovat kuulalaakereita. Nuo tähden venymät ei vät oleellisesti muuttuneet, kun vahvistin pukea kolmella 18 mm vanerista tehdyllä pannalla pannalla ja
pituussuunnassa putken kiinnitys kohtaa 27 mm: vanerilla pannasta pantaan. Samoin pää peili ilman keinuja  ja keinujen kanssa venytti tähtiä. Täytyy tuota putkea vielä pakkasten jälkeen parannella fokuserin kiinnitystä ym. , mutta näyttäisi noiden edellisten kuvien perusteella, että sillä voisi jo kokeilla kuvaamistakin. Spiderin rakenne näkyy tämän ketjun ensimmäisessä kuvassa. Siinä levyt ovat n. 1,6 mm messinkiä leveys 40 mm. Poikittais levy noin 25 mm leveä kiinnitettynä viiden millin pultilla alumiinista tehtyyn keskiosaan.

[mistral]

Aha aika vahvan näköistä tekoa. Mikä se iso alumiininen osa kuvassa on?

Tässä muuten Vehnaen spideri https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=17332.30
Siinä haettiin vääntöjäykkyyttä. Sinun versiossa vääntöjäykkyys on jo nyt hyvä. Mutta onko taittojäykkyys ongelma?

[J Piira]

Se alumiinikappale on putken kiinnitys kappale putken alapuolella. Tuo Jarin spideri ja koko putki on tosi hieno. Ehkä myöhemmin teen tuohon omaani toisen poikittais levyn tuohon apupeiliristikkoon se ehkä lisäisi vääntöjäykkyyttä. Nämä minun kiinnikkeeni on suunniteltu sellaisiski, että ne pystyy helpohkosti omassa verstaassa tekemään ja saa kiinnitetyksi puu putkeen.

[mistral]

Tuli mieleen jos tekisit joulutähdestä keinotähdistön. Esm tällaisesta: https://www.clasohlson.com/fi/Koristevalaisin-/p/36-6827

Itsellä on vieläkin huoneen ikkunalla vastaava, sen ledit tuikkii hyvin pistemäisinä. Jos sellaisen vie pellon toiselle puolen, saa siitä terävät valopisteet näkökentän koko leveydelle ja pystyy testaamaan newtonin fokkaria ja spideriä kuormittamalla niitä. Pitäisi paljastua välykset ym. muutokset.

[J Piira]

Joku tuollainen varmaankin toimisi, mutta minulla tämä kuvauspaikka Kuhmon keskustassa on sellainen ettei maakohteisiin saa tarpeeksi etäisyyttä. Tänä iltana pääsin testailemaan "parannuksia" joita putkeeni olen kehitellyt pilvisen jakson aikana. Ihan lupaavilta nyt kuvat näyttivät. Tosin Starizonan Micro Tough fokuseriboxi lopetti toimintansa ,mutta tarkensin Bahtikovin maskin avulla. Pitää huomenna laitella kuvia noista kokeiluistani.

[J Piira]

Tuo kuvassa näkyvä 8mm:n alumiinikulma tukee putkea siten, ettei se pääse taipumaan ja pitää sen kohdillaan. Apupeilin kiinnittimeen lisäsin toiseenkin suuntaan toisen messinki levyn. Putken kyljessä on lisäksi systeemi, jolla voi tukea fokuseriputkea ja eliminoida painavan kamera, filtteripyörä, rotaattori systeemin aiheuttamaa momenttia. Tarkensin putken  Bahtikovin maskin avulla fokuserinupista etelässä (20 asteen pakkasessa ei kauan tarennut kokeilla) ja kuvailin kaikki kuvat samalla tarkennuksella. Vasemmalla ylhäällä Perseuksen alfa tähti, keskellä M45 ja oikealla Kaksosten beeta-tähti. Alhaalla vasemmalla Progyon(deklinaatio 5 astetta  jossain itä-kaakossa ) keskellä Alamak länsilounaassa ja oikealla kuva länsi suunnasta. Näissä kuvissa nuo tähdet pysyivät aivan hyvin venymättöminä (myös eri suotimilla). Mutta en oikein osaa sanoa mikä se syy niihin venyneisiin tähtiin alhaalla ja idässä aiemmin oli.