Putki on tehty kahdesta noin viisimetrisestä 2x5-tuuman mäntylankusta. Pääpeilin pidin 9 mm:n vaneria liimattuna kolme kerrosta. Apupeilin pidin pienistä alumiinitangon pätkistä, 1,5 mm:n messinkilevystä ja Pom-muovitangon pätkästä. Puuputki painaa 10 kg ja koko systeemi fokuserin, apupeilin ja pääpeilin kanssa 20 kg.
Pääpeili on keskitetty takalevyyn 12 mm:n tapilla ja siinä on "normaalit" kolme säätöruuvia jäykähköine jousineen ja kolme kiristysruuvia.
Aika kevyt ollakseen 10", onko syvennykset rakenteessa tehty keventämiseksi? Tähtitorni on kukka terälehdet auenneena, kaunis rakennus.
Joo noilla syvennyksillä putkesta sai noin 3,5 kg pois. Laudan paksuus on noin 17 mm ja syvennyksiin jäi noin 5 mm. Tämä on ollut ihan sopivaa hommaa tässä "kotiarestissa" . Tuo apupeilin pidin on sellainen, että siinä säätöruuveilla voi säätää peilin asentoa kahteen ristikkäiseen suuntaan. Säädöt tuntuu toimivan aivan hienosti ja jos vielä pitää asentonsa niin voisi olla ihan toimivakin.
Hei!
Puu on hyvä matariaali.
Minäkin tein 1976 hiomaani peiliin uuden putken vaneerista. Kokemus ja tähtikuvien laatu olivat niin hyviä, että innostuin tekemään uuden isomman putken jalustoineen.
Tilasin 250mm:n peilin Englannista joulukuussa 2019, mutta peili ei ole vieläkään tullut. Syyttävät koronatilannetta myöhästymisestä.
Putki ja seurantajalusta on ollut valmiina jo yli 3 kk.
Tässä vielä kuva osista. Minulla ei ole tähtitornia eikä vakio kuvauspaikkaa.
Siksi jalusta pitää olla helppo purkaa kuljetuskuntoon ja taas kasata kuvauskuntoon.
Toimenpiteisiin ei tarvita työkaluja ja napasuuntaus on helppo tehdä laserin avulla.
Tämä vaneeriputki painaa peileineen n. 12 kg.
Hei!
Kyllä puu on ilmeisesti esim. peilien huurtumisen ja yleensä työstämisen kannalta hyvä materiaali. Sinulla on todella erittäin hienosti suunniteltu ja toteutettu liikuteltava jalusta ja putki kunhan saat uuden peilin. Tuohon omaan putkeenikin uskon vakaasti ja jalustankin uskon toimivan ihan ok, mutta tuossa jalustan tukirakenteessa on paljon sellaista, jonka tekisin nyt vähän toisella tavalla jos aloittaisin alusta.
Nyt alkaa putki olla kasattuna ja jonain iltana ollut vähän aikaa tähtiäkin näkyvillä. Ensimmäisten kuvien perusteella näyttäisi toimivan ihan kohtuullisesti.
Laitoin noihin kahteen yläpuolen sivutukeen säätöruuvilla säädettävän teflon palan peilin ja tuen väliin. Säädin "löysäksi" ohuen paperin avulla. Keinutukia alalaidoilla nostin vähän ylemmäs. Tuon peilin laidan suojuksen tein pom-muovista. Juuri ja juuri se peilin laidan peittää, mutta ehkä olisi voinut olla muutaman millin pienempi.
Putken testailua eiliseltä illalta. Kollimointi ja fokusointi näyttäisivät pysyvän aika hyvin eri suunnissakin. Tuossa M45 kuvassa näkyy aivan oikeassa alakulmassa tähtien heijastus josta eri ketjussa kyselin. Jos aivan kulmaan nytkin vie kirkkaan tähden, niin siitä saa pyrstötähden eli joku heijastus siellä vielä on, mutta täytyy koittaa sitä paikantaa joskus myöhemmin. Mikähän mahtaa noissa G ja B kuvassa tuon tähden venymisen aiheuttaa?
Eilen illalla taas pääsi testailemaan putkea. Kuvassa Mirfak ja M45 . Jostain syystä ylös etelään kuvatessa tähdet on ihan ok, mutta kun kääntää vähän alemmas, niin tähdet "hajoaa" vaikka noiden deklinaatiolla ei kauhean isoa eroa (50 ja 25 astetta). Ja jos kääntää takaisin ylöspäin tähdet on taas ihan hyvän näköisiä. Jotenkin luulen, että tuo johtuu pääpeilin kiinnityksestä. Pitää poistaa tuo keinu systeemi ja kokeilla toisin. Jos jollekin tulee mieleen muita mahdollisia syitä, niin olisi mukava kuulla. Samoin käy tähdille jos putken kääntää selvästi pois etelästä.
En päässyt jyvälle peilin ripustuksesta. Montako tassua sitä kannattelee?
Olen näköjään laittanut tuonne ketjuun "heijastus tähden pinnassa" kuvia tuosta rakenteesta.
Ok sieltä näkyi rakenne. Ihmettelinkin miksi peilin päällä on metallivanne, ilmeisesti VMX:n idea laittaa maskinpidin siihen. En kyllä ymmärrä miksi kehä on siinä jos alkuperäiset pitimet ajaa saman asian. Ymmärtääkseni pitimet ei koskaan (paitsi ehkä kuljetuksessa) koske peiliä vaan kiikut määrää sen paikan. Onko kiikkujen liike herkkä? Entä rullien liike?
Kehän pääpeilin päälle tein muovista. Sen tarkoitus oli lähinnä peittää keinussa olevat valkoiset osat eikä se ollut peilissä kiinni. Nuo keinun liikkuvat osat olivat vähän vaikea saada herkästi liikkuviksi, mutta kuitenkin lonksumattomiksi.
Aion seuraavaksi kokeilla tuollaista jossa on mahdollisimman vähän liikkuvia osia. Kaksi noista sivutuista on tiukasti paikallaan ja kolmannessa on säätöruuvi. Peilin kiinnityksessä kokeilen tuollaista. Puristan nuo sidontanauhojen päät vanerialustaan. Saa nähdä onko tuossa mitään järkeä.
Jostain syystä ylös etelään kuvatessa tähdet on ihan ok, mutta kun kääntää vähän alemmas, niin tähdet "hajoaa" vaikka noiden deklinaatiolla ei kauhean isoa eroa (50 ja 25 astetta). Ja jos kääntää takaisin ylöspäin tähdet on taas ihan hyvän näköisiä. Jotenkin luulen, että tuo johtuu pääpeilin kiinnityksestä. Pitää poistaa tuo keinu systeemi ja kokeilla toisin. Jos jollekin tulee mieleen muita mahdollisia syitä, niin olisi mukava kuulla. Samoin käy tähdille jos putken kääntää selvästi pois etelästä.
Nyt on aika pitkälle menevä oletus, jos tämä menee oikein teen loton tälle viikolle. Mutta se spideri minkä lähetit minulle oli käännetty ihan liian tiukkaan joskus. (Muille siis tiedoksi, että kyse ei ole valituksesta vaan ostin tuon peilin ja Piira ystävällisesti lähetti koko spiderin.)
Mutta niin elikkä tuo spider voisi vääntyessään aiheuttaa tuollaista tai jos se on liian kireälle laitettu.
Ok sieltä näkyi rakenne. Ihmettelinkin miksi peilin päällä on metallivanne, ilmeisesti VMX:n idea laittaa maskinpidin siihen. En kyllä ymmärrä miksi kehä on siinä jos alkuperäiset pitimet ajaa saman asian. Ymmärtääkseni pitimet ei koskaan (paitsi ehkä kuljetuksessa) koske peiliä vaan kiikut määrää sen paikan.
Peilin maskista vielä, se on todella pätevä ratkaisu. Idea ei ole sillä pitää peiliä paikallaan, tai muuten tukea sitä. Vaan idea on siinä että peilin laidoista tulee symmetriset. Samalla jos peilien ulkokehällä on jäänyt huonosti hiottua osuutta se peittyy. Koska peilin pitimet rikkovat tuon ympyrän muodon, on ne järkevä reunoilta peittää.
Peilin kiinnityksessä kokeilen tuollaista. Puristan nuo sidontanauhojen päät vanerialustaan. Saa nähdä onko tuossa mitään järkeä.
Keinukiinnityksen oikein tehtynä pitäisi olla todella hyvä ratkaisu.
Minusta se apupeilinpidin, joka oli BorenSimonsissa oli tosi vaikea säätää eikä minun käsityksen mukaan pysynyt mitenkään hyvin paikallaan. (Ehkä johtuen Jukan mainitsemasta kireydestä. ) Kyllä minullakin käväisi mielessä, että voisiko apupeilin pidin aiheuttaa tuota, mutta jotenkin minulla on luja usko että apupeilinpitimeni ei tuota aiheuta. Pitimen rakenne(osat) näkyy tämän ketjun alussa. Tässä omassa mallissa säätö toimii mielestäni aivan hienosti ja näyttäisi, että se pitää asentonsa melko hyvin. Apupeilin pitimeni ei aivan loppuun asti ole vielä viritelty mikä kuvissa näkyy toisen difraktiopiikin hajoamisena. Ihan mielenkiintoista näitä eri systeemejä on testailla. Saisi vain vähän useammin olla testauskelejä.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 10.12.2020, 09:35:12
Kehän pääpeilin päälle tein muovista. Sen tarkoitus oli lähinnä peittää keinussa olevat valkoiset osat eikä se ollut peilissä kiinni. Nuo keinun liikkuvat osat olivat vähän vaikea saada herkästi liikkuviksi, mutta kuitenkin lonksumattomiksi.
Aion seuraavaksi kokeilla tuollaista jossa on mahdollisimman vähän liikkuvia osia. Kaksi noista sivutuista on tiukasti paikallaan ja kolmannessa on säätöruuvi.
Tuli mieleen huopatassuista että nehän hiukan ponnaa ylöspäin jos putki menee vaakatasoon. Huovassa on vähän jousivoimaa niinkuin villassakin ja ponnaus pääsee vapaasti yläosaan mutta rullien vierintävastus vastustaa alaosaa ja siksi saattaa suuntaus vähän muuttua. Onko rullissa kuulalaakeri?
Siellä kuvassa taisi olla pahviset tallat, mutta laitoin sinne kyllä korkkilevystä tehdyt. Kuulalaakereita ei ollut. Oli vain ne teflonpyörät pultilla kiinni. Niihin varmaankin jäi vähän väljyyttä. Jos tuota keinusysteemiä joskus myöhemmin kokeilee, niin pitää tehdä vähän tarkemmin ja nuo rullat laakereilla. Kokeilen kuitenkin ensin tuota yksinkertaisempaa rakennetta.
Pahvi ei ponnaa niin paljoa uskoisin, mutta korkki ponnaa, esm pullonkorkkina sen huomaa kun painaa pullon kiinni. Veikkaan että peilin asento hiukan muuttuu, varsinkin kun se painaa paljon. Kuulalaakerit auttaisi. Tai sitten vyö kannatus. Eikös Haaviston dobsonissa ollut vyö tai vaijeri. Toki voisi katsoa ensin laserilla, muuttuuko vaakatasossa arvo, jos ei muutu sitten en keksi mistä ongelma johtuu. Jos käyttää vaijeria tai vyötä, silloin korkin joustavuus tuskin merkkaa mitään.
Kun katselin niitä muutamaa kuvaa, jotka viime keväänä huhtikuun lopussa ehdin tällä uudella putkella ottamaan, niin niissä tuo toinen difraktiopiikin jakautuminen oli aivan selvästi pienempi lähes olematon. Kun nyt kävin tutkimaan tuota pidintä niin, tuossa toisessa pitimessä tuo kulma näkyi paljaalla silmälläkin katsottaessa. Kun löysäsin tuon, niin putken laita liikkui arviolta 4 mm eli putken kuivaminen/kostuminen oli muuttanut putken kokoa. Siellä oli siis aika isot jännitteet. Eli löytyisikö tuolta jotain selitystä tuolle ongelmalle kuten Jukka jo tuolla edellä vihjaili.
Puuveneet oli keväällä niin kuivia että vuotivat mutta parissa vuorokaudessa tiivistyivät. Joten kaukoputkessa joutuu useammin kollimoimaan, mikä käy laserilla aika nopeasti . Tämä ongelma jossa kallistus tekee muutoksen piirtoon, viitta siihen että jokin liikahtaa. Mutta voihan puun kosteutta mitata laadukkaalla mittanauhalla tai ihan muovisella pakkausvannenauhalla jos kiristää sen ympäri ja merkkaa tussilla. Muovinauha taittuu kulmissa helpommin kuin metallinen. Pituussuunnassa puu ei taida elää.
Luulen, että tuo putken kutistuminen on johtunut siitä, että ostin nuo raakalankut sahalta tämänvuoden alussa ja kuivattelin vähän aikaa varastossa ja rakentelin tuon putken. Nuo laudat eivät varmaankaan olleet tarpeeksi kuivia keväällä kun asentelin apupeilinpitimen. Uskon kyllä, että kun ne saavuttavat sopivan kuivuuden niin tuo eläminen on paljon pienenpää ja täytyy välillä löysätä ja kiinnittää udelleen jotta nuo kireydet eivät pääse yllättämään.
Ei ole päässyt pitkään aikaan testailemaan putkea eikä näytä olevan tulossakaan ihan vähään aikaan selkeää. Näyttää tuo putken halkaisija (ja ehkä muotokin) aika paljon elävän. Näkyy kun löysää apupeilin kiinnikkeet toisesta päästä. Puuinfosta katselin netistä kosteuskäyttäytymistä. Mäntylaudan eläminen pituussuunnassa on melko pintä, mutta puun säteen ja tangentin suunnassa melko isoa. Ajattelin tässä kelejä odotellessa tehdä putkeen esim. kolme pantaa joko puusta tai vanerista siten, että niiden kohdalla tuo muodonmuutos olisi mahdollisimman pieni. Niitten välisistä putken voisi jakaa esim. neljään osaan pituusssuunnassa sahaamalla kapean raon. Lukijoissa varmaankin on sellaisia, joilla on kokemusta ja tietoa puun käyttäytymisestä ja puurakentamisesta. Eli olisiko tuolla mieleeni tulleella muutoksella odotettavissa parannusta tilanteeseen?
Puuproffa.fi kertoo aika tiukkaa asiaa puun käyttäytymisestä ja sen liimaamisesta.
Tavallinen sahatavara käyristelee syiden takia kun ilman kosteus vaihtelee. Vanerissa ei ole syitä, niin käyttäytyminen on rauhallisempaa.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 22.12.2020, 08:47:23
Ajattelin tässä kelejä odotellessa tehdä putkeen esim. kolme pantaa joko puusta tai vanerista siten, että niiden kohdalla tuo muodonmuutos olisi mahdollisimman pieni. Niitten välisistä putken voisi jakaa esim. neljään osaan pituusssuunnassa sahaamalla kapean raon. Eli olisiko tuolla mieleeni tulleella muutoksella odotettavissa parannusta tilanteeseen?
Mitä ajat takaa tuolla muutoksella, kun jo mainitsit, että pituussuunnassa eläminen ei ole merkittävää?
Kannattaa miettiä ratkaisuja, joilla saa tuon säteen ja tangetin suunnan elämisen kuriin (tämäkin on sen verran vähäistä, että ei pitäisi vaikuttaa kuvaamiseen yhden tai muutaman yönkään aikana, kesän ja talven välillä muutosta tietenkin tapahtuu ja on sikäli otettava huomioon).
Itselläni on käytössä 6" putki puusta tehtynä, jossa rakenteena on aluksi kehikko olikohan neljän millin vahvuisista kapuloista ja siinä molemmin puolin 45 asteen kulmassa 2 mm:n päällystys ristiin liimattuna, oli mukana joku kerta Hauholla, taisit itsekin olla siellä silloin paikalla. Tämä on toiminut ihan hyvin, pientä säätöä tosin välillä joutuu tekemään ja välykset ovat tosiaan tiukentuneet, koska tein putken puusepän kuivasta puusta pari vuotta sitten ja siitä pitäen putki on majaillut ulkotiloissa, pitäisi vähän hioa välyksiä pois, jos saa joskus inspiraation tähän, kuvaamista tämä ei kuitenkaan ole estänyt.
Lainaus käyttäjältä: Octopus - 23.12.2020, 16:35:35
Tavallinen sahatavara käyristelee syiden takia kun ilman kosteus vaihtelee. Vanerissa ei ole syitä, niin käyttäytyminen on rauhallisempaa.
On vanerissakin syyt, koska sekin on tehty puusta, vaneri on liimattu kerroksittain syysuunniltaan ristiin jolloin kosteuseläminen on tasisempaa verrattuna normilautaan.
Kiitoksia kaikille. Vähän odottolinkin Arton kommenttia nähtyäni hänen todella hienon puuputken Hauholla. Tuo aikaisempi puuputkeni jolla kuvailin oli tehty kolmen vanteen varaan ja siinä ei noita ongelmia ollut.
Mutta kyllä syyt voivat olla muuallakin. Tosio vaikea on testailla , kun kuvauskelejä ei ole.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 23.12.2020, 21:17:49
Mutta kyllä syyt voivat olla muuallakin. Tosio vaikea on testailla , kun kuvauskelejä ei ole.
Olettaisin että syyt vaakatason huonoon kuvaan on siinä että jokin liikkuu. Puun eläminen taas on eri asia, se ei kysy onko putki zeniitissä vai vaakatasossa.
pitänee tätä ketjua itsekin seurata jatkossa, liiman valintavinkkien kannalta :-) Putkea ei ole rakennettavana, mutta pientä oheisvarustetta. Tulevana projektina olisi tehdä katajasta vanerirakenteen tapaan pari kappaletta pikkuputken kiinnitysrenkaita (Losmandy levyn päälle). Liimaksi todennäköisesti tullee Titebond3. Se on luokiteltu ns waterproof liimaksi, vaikka en sitä esim sateen alla oleviin ulkokalusteisiin käyttäisikään. Tähtiharrastevermeet on sateelta suojassa...
Olen käyttänyt putken liimana ihan vaan Bostikin ulkokäyttöönkin tarkoitettua liimaa. Putken eläminen kosteuden? vaikutuksesta on niin isoa (ensimmäisellä kerralla kun huomasin, niin putken laita liikahti ainakin 5 mm kun hölläsin pitimen toisesta päästä ja pariviikkoa sen jälkeen toinen pitimistä noin pari mm. ), että yritän saada sen mahdollisimman pieneksi. Voisiko tuokin aiheuttaa noita ongelmia jos putki yrittäisi painaa kiinnittimiä molemmista puolista sisään päin voisi mahollisesti aiheuttaa apupeilin liikkumisen putken asentoa muutettaessa.
Jos 4-siipiseen spideriin kohdistuu puristusta, voihan olla että siellä on joku "ponnahdus" joka eri asennoissa hyppää toiseen tilaan. Vertauksena sähkömoottori jonka ankkuri menee yhden hyppäyksen kerrallaan, siinä on hyppäysten välissä "nollakohta" mutta se ei pysy siinä vaan hakeutuu jommallekummalle puolelle.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.12.2020, 23:39:44
Jos 4-siipiseen spideriin kohdistuu puristusta, voihan olla että siellä on joku "ponnahdus" joka eri asennoissa hyppää toiseen tilaan. Vertauksena sähkömoottori jonka ankkuri menee yhden hyppäyksen kerrallaan, siinä on hyppäysten välissä "nollakohta" mutta se ei pysy siinä vaan hakeutuu jommallekummalle puolelle.
Tuota minä vähän ajattelin. Täytyy jossain vaiheessa muuttaa tuota apupeilin ripustimien kiinnitystä siten, että ne voi hieman kiristää. Vähän tiheämmin voisi olla testauskelejä, että pääsisi etsimään syytä tuohon.
Ei ole putkea oikein päässyt testailemaan, mutta katselin noita vanhempia kuvia ja niissä esim. M45 kuvissa tuota tähden venymistä ei ollut luminanssi kuvissa, mutta niiden jälkeen samana iltana otetuissa vihreissä ja sinisissä jonkin verran.
Kokeneemmilta varmaankin löytyy tietoa kokemusten tai teorian perusteella siitä mitkä tekijät tuota ilmiötä voi aiheuttaa. Itsellä mielikuva, että esim. pääpeilin kiristyminen voisi vaikuttaa. Samoin kai apupeilinkin, mutta jos se on silikonitipoilla kiinni niin ei kai vääntyile. Mutta jos apupeilin tai pääpeilin asento vähän muuttuu, niin aiheuttaako se tuota venymistä. Voiko nuo johtua filtteripyörästä tai fokuserin putkeen aihettumasta momentista. Helpottaisi vian etsintää, jos tietäisi mistä venyvät voivat tulla ja mitkä asiat eivät tuta venymää tähteen voi aiheuttaa.
Pystytkö katsomaan radiomaston valoa vai pitääkö roudata kalusto vuoren laelle jotta saa maston näkyviin, voisi koekuormittaa fokkaria. Kun saa jonkun valon näkökenttään, voi pilviselläkin säällä testailla. Apupeili tuskin vääntyy, spideri on eri asia, voiko sitä kädellä väännellä jos löytyisi "välystä".
Veikkaisin, että filtteriltä toiselle siirryttäessä fokus ei olekaan ihan samassa kohtaa, varsinkaan, jos on käytetty ASA lyhentäjää. Omassa systeemissä joutuu fokusoimaan uudestaan kun vaihdan siniselle filtterille, muut ovat melkolailla kohdalaan ja tuo näkyy juuri nurkkatähtien venymisenä tai litistymisena. Eri filttereillä nuo erot ovat todennäköisesti erilaisia.
Testaappa seuraavalla kerralla tuota asiaa, jos aiemmin et ole fokusoinut filtterin vaihdon jälkeen, jos kuitenkin olet fokusoinut, niin sitten virheen aiheuttaja on jossakin muualla.
Tuo minun jalusta on aika kiinteä ja putkikin sen verran kookas, ettei sitä oikein viitsi lähtä kulettelemaan ja tuosta paikasta ei löydy mitään keinotähteä kauempaa. ASA lyhentäjä on välillä ollut käytössä ja en ole värien välillä tarkentanut. Ihan hyvä tietää tuo. Nuo tähtien venymiset tulee välillä myös Luminanssilla kuviin vähänkin alempana tosin jossain kuvauksissa M45 L-kuvat olivat aivan ok toisissa taas kaikki tähdet venähtäneitä. Toivottavasti vielä löytyy lisää vihjeitä, kun ei näytä testauskelejä oikein usein olevan.
Tietenkin myös pääpeili tai apupeilikin antaa hieman periksi, kun on muutosta deklinaatiossa, liikkeen ei välttämättä tarvitse olla kovin isokaan, että vaikuttaa kuvaan voimakkaastikin. Kokeile ensin tuo tarkennus ja jos se ei auta, niin sitten kannattaa kokeilla stabiloida noita peilejä paremmin, se onkin jo sitten vähän hankalampi homma.
Itselläni ei ole ollut sellaista newton putkea, jonka peilit eivät olisi liikkuneet ainakin jonkin verran, kun pyöritellään ympäri taivasta, sen takia onkin tullut tavaksi kollimoida putki suunnilleen kuvaussuuntaan (tarkistan kollimoinnin joka kerta ennen kuvaamisen aloittamista), ei tuota ongelmia, mutta on suunniteltava tarkoin mitä milloinkin kuvaa...
parantelin tuota pääpeilin keinukiinnytystä vähän jämptimmäksi, mutta ei se juurikaan tuohon tähtien venymiseen vaikuttanut. Kävin sitten tutkimaan apupeilin kiinnitystä ja mietin miten se käyttäytyy, kun putken kääntää ylöspäin ja sitten alaspäin. Apupeili kantoineen putki suoraan ylös asennossa ei juurikaan aiheuta vääntömomenttia spideriin, mutta kun kääntää alemmas, niin momentti kasvaa aivan oleellisesti. Kun tuo minun 88 mm apupeili ja pidin painavat n. 900 g ja vääntövarreksi tulee vähän yli 7 cm kun putki on vaakatasossa. Kun laitoin spideriin vastapainon kompensoimaan tuota peilin aiheuttamaa momenttia, niin aika selvästi tuo tähtien venyminen pieneni. Ilmassa oli aika paljon jäähilettä kun pakkasta oli lähes 25 astetta. Kuvassa Vasemmalla Herculeksen eeta (dec 30astetta idässä) Ylempi Ison Karhun Benetnasch (n. 50 astetta etelässä) alempi Arcturus (19 ast. etelässä)
Tuliko pääpeilin kiikkuihin kuulalaakerit? Jos spideri sitten on syyllinen. Minkä mittaiset sen "lattaraudat" on? Onko latat lovettu toisiinsa nähden vai onko ristikko hitsattu niin ettei loveaminen heikennä sen tukevuutta?
Jos ihan arviolla sanoisin lattojen riittäväksi mitoitukseksi, voisi paksuus olla 0,5mm ja leveys 25mm ja keskellä hitsattuna, mutta tämä vain epämääräinen arvio.
Peilin alla olevat kolmiolevyt on nivellaakerilla kiinni ja noissa sivu keinuissa nuo pyörät ovat kuulalaakereita. Nuo tähden venymät ei vät oleellisesti muuttuneet, kun vahvistin pukea kolmella 18 mm vanerista tehdyllä pannalla pannalla ja
pituussuunnassa putken kiinnitys kohtaa 27 mm: vanerilla pannasta pantaan. Samoin pää peili ilman keinuja ja keinujen kanssa venytti tähtiä. Täytyy tuota putkea vielä pakkasten jälkeen parannella fokuserin kiinnitystä ym. , mutta näyttäisi noiden edellisten kuvien perusteella, että sillä voisi jo kokeilla kuvaamistakin. Spiderin rakenne näkyy tämän ketjun ensimmäisessä kuvassa. Siinä levyt ovat n. 1,6 mm messinkiä leveys 40 mm. Poikittais levy noin 25 mm leveä kiinnitettynä viiden millin pultilla alumiinista tehtyyn keskiosaan.
Aha aika vahvan näköistä tekoa. Mikä se iso alumiininen osa kuvassa on?
Tässä muuten Vehnaen spideri https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=17332.30
Siinä haettiin vääntöjäykkyyttä. Sinun versiossa vääntöjäykkyys on jo nyt hyvä. Mutta onko taittojäykkyys ongelma?
Se alumiinikappale on putken kiinnitys kappale putken alapuolella. Tuo Jarin spideri ja koko putki on tosi hieno. Ehkä myöhemmin teen tuohon omaani toisen poikittais levyn tuohon apupeiliristikkoon se ehkä lisäisi vääntöjäykkyyttä. Nämä minun kiinnikkeeni on suunniteltu sellaisiski, että ne pystyy helpohkosti omassa verstaassa tekemään ja saa kiinnitetyksi puu putkeen.
Tuli mieleen jos tekisit joulutähdestä keinotähdistön. Esm tällaisesta: https://www.clasohlson.com/fi/Koristevalaisin-/p/36-6827
Itsellä on vieläkin huoneen ikkunalla vastaava, sen ledit tuikkii hyvin pistemäisinä. Jos sellaisen vie pellon toiselle puolen, saa siitä terävät valopisteet näkökentän koko leveydelle ja pystyy testaamaan newtonin fokkaria ja spideriä kuormittamalla niitä. Pitäisi paljastua välykset ym. muutokset.
Joku tuollainen varmaankin toimisi, mutta minulla tämä kuvauspaikka Kuhmon keskustassa on sellainen ettei maakohteisiin saa tarpeeksi etäisyyttä. Tänä iltana pääsin testailemaan "parannuksia" joita putkeeni olen kehitellyt pilvisen jakson aikana. Ihan lupaavilta nyt kuvat näyttivät. Tosin Starizonan Micro Tough fokuseriboxi lopetti toimintansa ,mutta tarkensin Bahtikovin maskin avulla. Pitää huomenna laitella kuvia noista kokeiluistani.
Tuo kuvassa näkyvä 8mm:n alumiinikulma tukee putkea siten, ettei se pääse taipumaan ja pitää sen kohdillaan. Apupeilin kiinnittimeen lisäsin toiseenkin suuntaan toisen messinki levyn. Putken kyljessä on lisäksi systeemi, jolla voi tukea fokuseriputkea ja eliminoida painavan kamera, filtteripyörä, rotaattori systeemin aiheuttamaa momenttia. Tarkensin putken Bahtikovin maskin avulla fokuserinupista etelässä (20 asteen pakkasessa ei kauan tarennut kokeilla) ja kuvailin kaikki kuvat samalla tarkennuksella. Vasemmalla ylhäällä Perseuksen alfa tähti, keskellä M45 ja oikealla Kaksosten beeta-tähti. Alhaalla vasemmalla Progyon(deklinaatio 5 astetta jossain itä-kaakossa ) keskellä Alamak länsilounaassa ja oikealla kuva länsi suunnasta. Näissä kuvissa nuo tähdet pysyivät aivan hyvin venymättöminä (myös eri suotimilla). Mutta en oikein osaa sanoa mikä se syy niihin venyneisiin tähtiin alhaalla ja idässä aiemmin oli.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 09.02.2021, 11:01:50
Mutta en oikein osaa sanoa mikä se syy niihin venyneisiin tähtiin alhaalla ja idässä aiemmin oli.
Jospa se oli pinne spiderissä ja nyt kun jännitys on poissa, toimii niin kuin pitää?
Kyllä eilisillan kokeilujen perusteella tähdet näyttäisivät nyt pysyvän ihan kohtuullisen pyöreinä. SestoSenso2 toimii aivan hienosti. Sen tilasin AstroArtStoresta Jukalta kun Starizona lakkasi toimimasta . Oma tekemä Arduino Moonlite on vielä testaamatta, mutta näyttäisi toimivan ihan hienosti. Jalustassani tuntipuoli menee melko tasaisesti koko ajan deklinaatiopuolella autoguidaus toimii vähän oudosti. Kalibrointi kuva näyttää ihan kohtuulliselta (backlash tosin isohko), mutta autoguidatessa korjausajat ovat 1ms - 15 ms ja niilläkin korjaa aivan liikaa. Mutta kun napasuuntaus on oikein, niin vain toiseen suuntaan guidaus toimii jotenkuten. Tuossa kuvassa on 33 kpl 5 min/kuva Halfaa pinottuna ja autostretsattuna. Olisi ollut koko yö aivan heinosti tähdet näkyvissä, mutta piti lopettaa kuvaus jo ennen puoltayötä kun tuulen suojana olleet luukut tulivat eteen ja ilman niitä nuo 10 m/s puuskat selvästi heiluttivat putkea.
Hyvältä näyttää.
Eilen aamuyöllä oli tähdet näkyvissä ja testailin putkeani. Taas tähdet olivat soikeita koko kuvan alueella. Kuvista näyttää, että venymä on apupeilin pikkuakselin suunnassa. Edellisissä kuvissa pari viikkoa sitten tähdet olivat kohtuullisen pyöreitä.Apupeili oli noin 5 mm sivussa pääakselilta pikkuakselin suunnassa. Fokuseri ja peilit oli säädetty siten, että lasersäde osui apupeilin ja pääpeilin keskikohtaan ja tuli samaa tietä takaisin.
Noissa aiemmissa kuvauksissa, joissa tähdet olivat pyöreitä fokuseri ja peilit oli ilmeisesti säädetty siten, että lasersäde osui apupeilin kohtaan K. Ehkäpä tuo on syynä noihin soikeisiin tähtiin?
Ei nuo minun edellisetkään päätelmät oikein tainneet auttaa. Tänä aamuna oli tunnin verran kirkasta ennen auringon nousua ja ehdin muutamia kuvia kokeilla, mutta tuo tähdenvenymä oli samanlainen kuin aiemminkin eli noiden leveämmälläolevien tukien suuntainen. Toivottavasti jollakin on ehdotuksia ja aikaa miettiä mistä tuo voisi oikein johtua. Ei auta muu, kun ehkä vähän tarkemmin yrittää pitää kirjanpitoa millä konsteilla ja minkälaisilla tuloksilla yrittää etsiä tuota syytä. Mutta toivottavasti jotain vihjeitä löytyy. Omat "hyvät" ideat alkaa jo olla käytetty.
Miksi apupeili ei ole optisella akselilla? Piirroksesta näyttää kuin se olisi 5mm akselin alapuolella.
Joo tuo ylempi piirros kuvasi juuri tuota tilannetta, että apupeili oli n. 5 mm sivussa pääakselilta (oli siis väärässä kohassa ). Siirsin sen keskelle putkea, mutta tähdet pysyivät venähtäneinä. Pitää vielä katsoa uudestaan apupeilin kannattimet ja apupeilin säädöt sekä fokuserin paikka ja jatkaa testauksia. Jotenkin minusta tuntuu, että apupeiliin ja tai fokuseriin tuo ongelma liittyy.
Onkohan pääakseli ja sivuakseli 90 asteen kulmassa?
Tuota olen itsekin miettinyt. Kyllä se näyttäisi olevan, mutta mutta tarkasti se on vähän vaikea havaita. Pitää vain kokeilla.
Olenkohan oikeassa, kun ajattelen, että apupeilin off-set ei voi vaikuttaa tähtien venymiseen?
En usko että newtonissa apupeilin offset vaikuttaa, mutta pääpeilin offset taas vaikuttaa koska sen pinta on paraboloidi. Tuli mieleen jos pääpeilin keskimerkki on vähän pielessä niin se voisi venyttää tähtiä.
Joo täytyy yrittää tehdä putkeen merkintöjä, josta näkee ja voi merkitä ylös missä kohdassa ja asennossa apupeili ja fokuseri täsmälleen ovat, niin kokeilemalla voi ne oikeat asetukset löytyä kun vain olisi vähän useammin testauskelejä.
Peilien taipumat voivat aiheuttaa astigmaattisuutta. Minulla oli aikanaan apupeili joka ei ollut täysin tasomainen. Siinä oli lievä taitos keskellä, korjaantui vain vaihtamalla apupeili. Peilien kannakoinnilla voi myös saada muotovirheitä aikaiseksi.
Kaizu
Kiitoksia tähän asti tulleista pohdinnoista. En oikein apupeilin ja fokuserin asetuksista isoa virhettä löytänyt, Mutta. Pääpeilin sivuttaistuista yksi keinutuennan pyörä oli niin lähellä putken sivua, että 0,1 mm:n teräslevy ei mahtunut väliin (eli voi olla kiinni putken sivussa). Eli olisiko ollut niin, että pääpeili oli pelkästään lähes tuon varassa koska tuo oli siellä alhaalla toisella puolella. Onko mahdollista, että tuo aiheuttaisi tähden venymisen?
Laitoin pääpeilin tuollaisella kiinteällä kiinnityksellä ja tämän aamun kuvausten perusteella tähdet näyttäisivät pysyvän pyöreinä myös alemmas kuvattaessa. Ehkä minulla oli jotain häiriötekijöitä siinä keinusysteemissä. Ensiyönä näyttäisi olen kirkasta joten pääsee testailemaan.
Ei tuo pääpeilin kiinnityskään kokonaan tuota probleemaa poistanut, mutta onneksi on luvassa aina välillä selkeitä kuutamoöitä testaamiseen ja joitakin epäilyttäviä kohteita.
Minulla on omassa kuvausnewtonissa saman näköinen, halkaisijaltaan 10" paksu peili. Se on kolmen sikaflexnapin varassa enkä ole huomannut minkäänlaista tarvetta kiikkulautatuennalle.
Kaizu
Onko sinulla siis kolmella sikaflex täplällä liimattu alustaan. Mitään sivutukiahan se ei silloin tarvitse. Täytyy kokeilla tuota. Minkä kokoiset täplät sinulla on. Kyllä tuo minun systeemini ei ole oikein toimiva. Nytkin toimi ylöspäin (deklinaatio yli 50 astetta) kuvatessa ihan kohtuullisesti, mutta esim itään matalalla oli tähdet hienosti sydämen muotoisia.
Linkin takana on selostus edellisestä versiosta. Pääpeilin kiinnitys on nykyisessä sama.
Vanerialustan kyljessä on kolme alumiiniliuskaa varmistamassa ettei peili onnettomuustilanteessa putoa. Liuskat ei normaalisti kuormita peiliä.
http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm (http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm)
Kaizu
Kiitoksia Kaizulle. Sinulla on todella hienot omat systeemit. Tuossa minun putkessani on vielä testaamista ja kehittämistä, mutta jospa se ensi syksyyn mennessä olisi kuvauskunnossa.
Olet varmaan jo testannut laserkollimaattorin kohdistusta eri kallistuksilla? Ajattelin jos kohdistus muuttuu zeniitin ja horisontin välillä edes vähän, se voisi kertoa jotakin, voisiko itse putki muuttaa muotoaan? Tuntuisi oudolta jos muuttaa, sillä liimattu puu on luja paketti, mutta kertakaikkiaan mystinen juttu jos tähdet ei pysy pyöreinä.
En ole putken kallistuksella huomannut vaikutusta laser säteen kulkuun ja jotenkin nuo tähtien muotojen muutokset (venymät ja sydämen muodot tietyissä asennoissa ) voisivat tulla pääpeilin jännityksistä? Voi tietenkin olla, että putkessa tai fokuserissa tulee jotain vääntymää kallistettaessa, kun fokuserissa on kevyen kollimaattorin sijasta kuvatessa huomattavasti isompi paino (kamera, filtteripyörä ja rotaattori). Apupeili on niin tukevasti kiinni, ettei lasersäteen suunta muutu vaikka apupeilin laidasta painaa melko kovasti joten luulen että apupeilin kiinnitys pitäisi paikkansa.
Laserkollimaattorilla saa kollimaation vain likmain kohdalleen, viimeistely on syytä tehdä "tähtitestillä". Tarkennus sen verra pieleen että tähdistä tulee "dotnitseja" ja sitten säätää kollimointiruuveista donitsit symmetrisiksi. Donitsien muotoa putken eri asennoissa seuraamalla voi todeta vaikuttaa koputken asento kollimointiin. F5 newton on helppo kollimoida eikä se ole kovin herkkä pikku virheille, sen saa laserillakin kohdilleen mutta asennon muutoksen vaikutukset tulevat näyviin tähtitestillä, sikäli mikäli asennolla on vaikutusta.
Kaizu
Puuskaisessa tuulessa tehdyn pikaisen testin perusteella näyttäisi tähtien venymiset melko vähäisiltä. Eli kyllä syy niihin oli hyvin todennäköisesti suureltaosin pääpeilin kiinnityksessä. Kuvailin etelään ja itä-kaakkoon 45 -19 asteen deklinaatiolla.
Tähtien FWHM arvot näyttävät nyt aivan hyviltä. Niissä edellisissä nuo arvot olivat 4 - 5,5. Kuvissakin tähdet pysyivät kasassa.
Pääpeilin silikonikiinnitys poisti isot tähtien venymät alas, länteen ja itään kuvatessa. Viimeyönä kuvailin M51:tä. Pienemmistä tähdistä huomasin, että niissä on pieni venymä, joka riippuu kuvaussuunnasta. Frame 1 on otettu kaakko-etelä-suuntaan ja frame 50 johonkin lounaaseen noin neljän tuntia myöhemmin. Kuvissa noiden väliltä näkyy, että venymän suunta muuttuu tasaisesti putken suunnan mukana. Deklinaatiohan noissa on noin 47 astetta eli putki on aika pystyssä. Mistähän tuo voisi johtua? Apupeili, fokuseri itse puuputki ...? Jos tulee jotain ideoita mieleen, niin olisi mukava kuulla.
Kumma että kuva parani silikonitäplillä ja vielä ilman sivuvaijeritukea. Johtuu vissiin peilin paksuudesta, se säilyttää muotonsa, eikä taivu oman painonsa alla niin herkästi. Täytyy miettiä kunhan ehdin, jos jotain ideoita tulee.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 17.04.2021, 14:14:52
Kuvissa noiden väliltä näkyy, että venymän suunta muuttuu tasaisesti putken suunnan mukana.
Onko venymän suunta sattumalta aina ylöspäin? Oliko sinulla tuulettimia puhaltamassa ilmaa peilin ympärillä?
Lainaus käyttäjältä: vehnae - 18.04.2021, 10:37:51
Onko venymän suunta sattumalta aina ylöspäin? Oliko sinulla tuulettimia puhaltamassa ilmaa peilin ympärillä?
Minulla ei ole puhaltimia tässä putkessa. Noista kuvista näyttää, että venymä on ylös-alas suuntainen ja putken kääntyessä seuraa ylös-alas suuntaa. Apupeiliin vääntö sopii noihin suuntiin, mutta samoin taitaa olla myös kameraan kohdistunut vääntö. Atkikilla kuvatuissa kuvissani taitaa pohjoinen olla jossain alhaalla päin. Riippuu tietenkin kameran asennosta.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 18.04.2021, 13:49:09
Minulla ei ole puhaltimia tässä putkessa.
Tämä tuli siis mieleen, kun muistan jossain nähneeni videopätkän "kynttilänmuotoisista" tähdistä kun putken sisällä lämmin ilma nousee ylöspäin. En tosin tiedä miten tuollainen efekti näkyisi pitkässä valotuksessa ja DS-kuvien maltillisella suurennoksella. Luulisin myös että häiriön pitäisi poistua yön mittaan peilin saavuttaessa ympäristön lämpötilan, mutta varmaan kannattaa kokeilla viritellä jonkunlainen ilmavirta putken sisälle.
Ihan mielenkiintoinen tuo Jarin mainitsema lämminilmaefekti. Minulla tuo putki on kokoajan ulkona, mutta kyllä eilen varmaankin ilma jäähtyi päivän lämpimästä yön pikku pakkaseen. Tarkoitus on kesän aikana parannella pitkea: Laitan tuohon Essato 3:n ja yritän saada kameren siihen kiinni siten, että se pysyy samassa asennossa ja muutenkin pitää putken rakenteita parannella.
Tein tuollaisen alumiinikappaleen, jolla uskon kameran pysyvän samassa asennossa. Kamera kiinnitetään tuohon (mahjuu juuri ja juuri siihen. välystä ei juurikaan ole) neljällä nylonpäisellä ruuvilla ja sitten koko systeemi 72 mm:n kierteellä tuohon 81 to 72 adapteriin, joka on kiinni esattossa. Nylonpäisiä ruuveja löytyi sivulta Accu.co.uk https://www.accu.co.uk/16-nylon-tip-set-screws
Tuleeko iso alumiiniosa kiinni puurunkoon? Ja fokuseri neljällä puristavalla ruuvilla kiinni alumiiniosaan? Itse en laittaisi muoviruuveja vaan tavalliset ruuvit joiden päähän laittaisin lyijyhylsyt. Lyijyssä on parempi kitkakerroin niin ei tarvitse kiristää niin paljoa. Niin lämpölaajenemiskerrointa en tiedä, saattaahan se löystyä kylmässä?
Tein tuohon isoon alumiiniosaan kuudenmillin kierteet kolmelle normaalille (terävä- tai pallopäiselle asetinruuville). Nylonpäisillä kuvittelen laittavani kameran reducerista kiinni tuohon toiseen alumiiniosaan.
Nyt pysyy kamera jämäkästi paikoillaan.
Lujan näköinen fokuseri, toimii varmaan millä kombinaatiolla vaan.
Pariviikkoa sitten täälläkin 1-2 aikaan näkyi Vega jo . Sain testailtua Esatto3-fokuserin paikan putkessani. Kesän aikana olen vahvistellut putken rakennetta, tehnyt uuden kiinnityksen apupeilille ja laittanut pienet puhaltimet putkeen. Mielenkiinnolla odottelen vieläkö tähdet venyvät.
Viimeyönä oli sen verran selkeää, että pääsin testaamaan ASA 1.175 reducerilla putkeani. Kuvissa Deneb, Altair ja Mirach (jos oikea kuvat valitsin). Nyt näyttäisi lupaavasti siltä, että putken suunta ei aiheuttaisi enää tähtien venymistä.
Neljän ruudun kuvassa pistemäiset tähdet, oikein hyvä. Mikä ihme soikeuden aiheutti? Nyt kelpaa kuvata.
Joo kyllä tuo nyt näyttää toimivan paremmin kuin viime talvena. Arvailujen varaan se jää mikä venymisen aiheutti, kun kesällä ei korjausten välillä päässyt testaamaan. Putken puhaltimien vaikutuksen voi vielä joskus testatata. Fokuserin, apupeilin kiinnityksen, koko putken taipuilun merkitystä on noihin venymiin enää vaikea selvittää.
Nyt näyttäisi tähdet pysyvän venymättöminä. Kyllä tuo Esatto 3 pitää kameran hyvin samassa asennossa ja toimii autofokusoinnissa hienosti. Autoguidauskin toimii hienosti, kun pitää dec-puolen offissa ja säätää napasuuntauksen mahdollisimman tarkkaan.
Kuvan oikeassa alakulmassa näkyy selvästi kameran kuvauaukon laidassa olevan nirhauman aiheuttama virhe tähtiin.
Hieno kenttä laidasta laitaan. Nurkassa on viirua mutta se on kameran vika eikä haittaa jos ei takerru siihen.
Tänään toivottavasti pääsee testaamaan tuota 3" 0.85 Reduceria, jonka asentelin Esattoon. Ainakin jämäkästi näyttäisi pysyvän paikoillaan.
Fokuseri näyttää nyt olevan oikeassa kohdassa. Sekä TS 0.85 Reducerilla että ASA 1.175 :llä (jonka kiinnitän Baader ClickClockilla) tarkentuu ja koko kuva alalla tuolla ASI 2600:lla tähdet ovat ihan ok.