Radiointerferometria

[pnuu]

Nyt kun luin tämän lauseen uudestaan niin epäilen että lampun syttyminen on koskenut ns. phased arrayta (en muista miksikä tuota pitäisi sanoa suomeksi): https://en.wikipedia.org/wiki/Phased_array

Vaiheistettu antenniryhmä.

[Eusa]

Joo, se on kiven takana. Mutta Ylen sivuilla lupasivat tiedotustilaisuuden klo 16

Sain tuon sarjiksen eräältä tiedotustilaisuuteen osallistuvalta tutkijalta ja on aika hermona, että ans kattoo ny mitä sieltä tulee...

[mistral]

Tiedotustilaisuudessa oli m87 galaksin todella massiivinen musta aukko kuvattuna, olisko lähes 2000x oman galaksimme ma:ta massiivisempi. Valon määrä ympärillä oli suuri, mistäköhän sellainen kirkkaus tulee? Ja onko se todellisuudessa radioaaltoja vai näkyvää valoa? Tarkkuus on harrastajalle mykistävä...

[jussi_k_kojootti]

Tiedotustilaisuudessa oli m87 galaksin todella massiivinen musta aukko kuvattuna, olisko lähes 2000x oman galaksimme ma:ta massiivisempi. Valon määrä ympärillä oli suuri, mistäköhän sellainen kirkkaus tulee? Ja onko se todellisuudessa radioaaltoja vai näkyvää valoa? Tarkkuus on harrastajalle mykistävä...

Valo on radioaaltoja ja tulee aukkoa ympäröivästä materiasta.  Tarkkuus on toki mieletön, mutta julkisuuteen tuotu kuva, no, en halua sanoa että valehtelee, mutta liioittelee: efektiivinen kulmaerotuskyky M87*:n mittauksessa oli n. 20μas.  Eli tapahtumahorisontin varjosta saatiin talteen suunnilleen yksi pikseli, tai kertymäkiekkoineen (vai -palloineen...) n. 3x3px kuva.  Varjon kaunis, tasaisen pyöreä muoto on enempi kuvankäsittelyä kuin mittausta.

[Lauri Kangas]

Varjon kaunis, tasaisen pyöreä muoto on enempi kuvankäsittelyä kuin mittausta.

Tähän vielä selvennys, että kyseessä on sellainen "miten saadaan tämä 3x3 pikselin kuva skaalattua isommaksi ja pehmeämmäksi että sitä on järkevämpää esitellä" -tyyppinen kuvankäsittely, ei "miten piirretään tästä hienompi" -tyyppinen kuvamanipulaatio.

Siltä varalta että joku tulkitsisi koko homman huijaukseksi. 

[jpaana]

Luulisi että tuolla datamäärällä jotain drizzlen tyylistä tarkkuuden parantamistakin voisi harrastaa.

[jussi_k_kojootti]

Luulisi että tuolla datamäärällä jotain drizzlen tyylistä tarkkuuden parantamistakin voisi harrastaa.

Ja harrastetaankin, käytännössä "resoluutio" ei ole interferometriassa aivan yhtä suoraviivainen käsite kuin ccd:n ja polttovälin kanssa pelattaessa.  Sitä voi vähän niinkuin säätää.  EHT:kin ilmoittaa "nominaalisen" resoluution, eikä tarkasti, eikä samaa arvoa joka paperissa.

[mistral]

Se että valorengas on alapuolella kirkaampi, johtuu vissiin näkökulmasta. Eli se on suunnilleen yhtä kirkas joka suunnassa mutta yäpuolella materia peittää osan kirkkaudesta.

Ihmetyttää kuinka ilmakehän läpi saa näin tarkkoja kuvia.

[vehnae]

Tässä videossa on varsin havainnollisesti selitetty, miksi kuva näyttää siltä kuin näyttää.

[Eusa]

Tässä radiohavaintojen tarkkuusesimerkki, jollaisesta julkaisukuvaa on lähdetty "tekemään".

Viereen lisätty vastaavuuskuvaus julkaisusta.

[Eusa]

https://www.youtube.com/watch?v=S_GVbuddri8

Tässä esiintyy myös oman galaksimme keskus, kun näytetään kerätyn datan vaikutusta kuvanmuodostukseen.

[jussi_k_kojootti]

Se että valorengas on alapuolella kirkaampi, johtuu vissiin näkökulmasta.

Relativistinen Doppler-efekti.  Kirkkaammalla alueella rompe on liikkeessä (enemmän) meitä päin, himmeämmällä (enemmän) meistä pois päin.

Sikäli johtuu näkökulmasta, että jos kampe ois liikkeessä 2D-kiekossa jonka normaali ois tismalleen näkölinjamme suuntainen niin tämmöistä "kahtijakoista" kirkkauseroa ei nähtäisi.

[mistral]

Tässä videossa on varsin havainnollisesti selitetty, miksi kuva näyttää siltä kuin näyttää.

Varmaankin noin, nyt myös käsite 'varjo' selvisi, varjo on pinta-alaltaan paljon suurempi kuin Schwarzschildin halkaisija.

[mistral]

Tässä radiohavaintojen tarkkuusesimerkki, jollaisesta julkaisukuvaa on lähdetty "tekemään".

Viereen lisätty vastaavuuskuvaus julkaisusta.

Ai se on noin isoista pikseleistä tehty. Tarkoittaako se että tarkka kuva on arvaus?

Sikäli kuin ymmärrän, jokainen fotoni sijoitetaan yksilöllisesti kuvaan, eikä kennoa käytetä niinkään kuvanmuodostukseen vaan ajanmääritykseen. Eli 'ensimmäisen' antennin kennolta saadaan lähtöaika ja toisen antennin kennolta tuloaika ja siitä lasketaan kuinka monta mikrometriä valo ehtii matkustaa, mikä määrittää sen kolmion kateetin pituuden. Mutta olen aika epävarma olenko edes oikeilla jäljillä, liian monta kysymysmerkkiä leijuu ilmassa.

[Eusa]

Ai se on noin isoista pikseleistä tehty. Tarkoittaako se että tarkka kuva on arvaus?

On siinä aika paljon arvailua, mutta sikäli valistunutta, että vaihteiluista radioteleskoopin mittauksissa voidaan johtopäätöksin tarkentaa kuvaa. Katso edellä linkkaamani video.

Muuten, kaveri, joka toimitti sen epävarmuuksista vihjailevan sarjakuvan, oli juurin tuo Heino Falcke, jolla oli avainrooli julkistustilaisuudessa.