Pilvilinna

[mistral]

6% vaikuttaa todelliselta, aika rajusti kasvaa. Pyöräillessä kyllä huomaa vastatuulen voiman.

[Erik Pirtala]

Onkos foorumilaisilla ideaa, kuinka saada katto pysähtymään (moottorin veto loppumaan) ääriasennoissaan luotettavasti. Villen rakentaman ohjauskeskuksen periaate on siis se että rajakytkin katkaisee moottorin virran.

Mekaanisten rajakytkimien kanssa tulee heti tuhat ja yksi ongelmaa mieleen. Puurakenteilla on tapana turvota taipua ja kutistua, joten pienillä toleransseilla toteutettu ja sellaista vaativa mekaanisiin rajakytkimiin perustuva systeemi lienee aika haastava toteuttaa. Lisäksi kylmyys ja kosteus voi tehdä tepposia kytkimille.

Myös se, että miten katon ja kytkimen kontakti saadaan mahdollisimman helläksi on ollut mietinnän alla. Osat yleensä sisältävät muovikomponentteja, jotka eivät juuri kylmästä tykkää.

Rajakytkimiä on myös optisina ja magneettipohjaisina. Optiset maksavat maltaita ja magneettisten kanssa voi ongelmaksi tulla katon muut metalliosat(kulmaraudat, pyörät, ruuvit)

[Kaizu]

Töissä teimme kerran tuulikuormalaskelmia 30*40*60 cm laitekotelolle, jonka tahdoimme asentaa ulos tolppaan. Tulos yllätti kaikki asianosaiset, paitsi työstä vastanneen rakennusalan ammattilaisen: Pahimmassa suunnassa tuulikuorma oli 2,5 kN  laskettuna 25 m/s tuulelle. Kotelo sisälmyksineen ei painanut kuin 10-15 kg, joten se piti asentaa kunnolla perustettuun 100 mm tolppaan, jotta pysyisi pystyssä vähintään 10-20 vuotta.

Minun pöytälaskimeni väittää noilla tiedoilla tuulikuormaksi 91.875N niin että kesäinen tuuli puhaltaa kohtisuoraan 40 x 60 cm pintaa vastaan.

Kaizu

[Lauri Kangas]

Komakopissa ei käytetä mekaanisia rajakytkimiä katon liikutteluun. Rakensimme moottoriin oman enkooderin joka kattoa riittävän matkan liikutettuaan tietää että kohta ollaan lähellä rajaa ja alkaa tasaisesti himmailla. Lopuksi ajetaan minimivauhdilla tiiviisti kiinni seinään, mikä havaitaan moottorin virrankulutuksen nousuna.

Enkooderin lisäksi käytämme hall-antureita jotka havaitsevat magneetin liukuvan ohi. On hyvin toimintavarmoja eikä ole ollut mitään ongelmia pakkasen tai minkään metalliosien kanssa. Ohjauslogiikalle on yhdentekevää tuleeko äärirajan lähestymisen signaali enkooderilta vai magneetilta, ovat rinnakkaisia ja riippumattomia turvavälineitä.

Meillä on vain yksi mekaaninen rajakytkin jota käytetään katon paikalleen lukitsevan lukkotapin ohjaamiseen. Tuo kytkin kytkee fyysisesti virrat lukkotapin moottorille vasta sitten kun katossa oleva reikä on tapin kohdalla. Tuon ainokaisen mekaanisen kytkimen kanssa onkin ollut koko virityksen ainoat ongelmat. Liittyy nimenomaan puun turpoamiseen, välillä menee nimittäin pykälä kytkimestä ohi eikä katto suostu lukittumaan.

[Kaizu]

Mopeuden kaksinkertaistuessa ilmanvastus nousisi 2^3 = 8 kertaiseksi. Eli esim. 10 -> 20 m/s kahdeksankertaistaisi ilmanvastuksesta syntyvän voiman alempaan nopeuteen nähden. Jos se siis on verrannollinen nopeuden kolmanteen potenssiin, en muista enkä jaksa tarkistaa..

Newtonin vastuslain kaavassa nopeus on toisessa potensissa eli voima kasvaa suhteessa nopeuden neliöön.
Pikkupoikana meinasin kerran lähteä tuulen mukana merelle. Laskin nyt jälkikäteen että silloista 50 kg:n kehoani riepotteli n.400N voima. Tuulen nopeus oli 30-33m/s. Se ei nostanut minua ilmaan mutta työnsi pitkin satamalaituria. Aikuisena olen kokenut että 50m/s ilmavirta jaksaa nostaa ruhoni ilmaan.

Kaizu

[Lauri Kangas]

Vastusvoima kasvaa ilmanopeuden neliön mukaan, sen voiman voittamiseksi tarvittava teho taas kuution mukaan (koska P = Fv).

[mistral]

Tyhjensin tämän viestin kun oli väärää tietoa 

[Kaizu]

Vastusvoima kasvaa ilmanopeuden neliön mukaan, sen voiman voittamiseksi tarvittava teho taas kuution mukaan (koska P = Fv).

Alkuperäistä aihetta kaukaa sivuten...
Tuo on tullut empiirisesti vahvistettua. Vanhalla 60kW:n moottoripyörällä huippunopeus oli 61 m/sek ja nykyisellä 100kW:n pyörällä 72m/sek.
Ilmanvastuskerroin pyörälle kuskeineen näkyy olevan 0,583 eli yllättävän huono.

Kaizu

[mistral]

Taisi intuitio pettää meikäläisen, alan pikkuhiljaa uskoa että liikemäärä on oikea lähestymistapa eli ilmanvastus kasvaisi toiseen potenssiin.
Kun meteori törmää maahan, siinä liike-energia tekee kuopan mutta tässä tuulenvastuksessa kyse eri asiasta?

[Pappis]

Taisi intuitio pettää meikäläisen, alan pikkuhiljaa uskoa että liikemäärä on oikea lähestymistapa eli ilmanvastus kasvaisi toiseen potenssiin.
Kun meteori törmää maahan, siinä liike-energia tekee kuopan mutta tässä tuulenvastuksessa kyse eri asiasta?

Tuulenvastuksessa on kyse ilman tiheyden ja viskositeetin voittamisesta. Kun meteori pyyhältää maahan, nopeudet ovat kertalukuja suuremmat, jolloin ilmakehä on meteoriitille mitätön "välikerros" avaruuden ja Maan kivikamaran välillä.

[mistral]

Tuulenvastuksessa on kyse ilman tiheyden ja viskositeetin voittamisesta. Kun meteori pyyhältää maahan, nopeudet ovat kertalukuja suuremmat, jolloin ilmakehä on meteoriitille mitätön "välikerros" avaruuden ja Maan kivikamaran välillä.

Joo on turhaa mitata tolpassa olevan laatikon kokemaa iskuvoimaa jos laatikko menee päreiksi, mutta kun on kyse tuulen pehmeästä voimasta, sitä kannattaa mitata.
Itse asiassa tässä olen joutunut miettimään liikemäärän olemusta, vasta nyt alkaa pikkasen aukenemaan miksi se on niin olennainen suure. Liikemäärällä tämä ongelma loksahtaa kohdalleen helpommin kuin liike-energialla. Vaikka myrsky kiihdyttää ilmamolekyylit tuntien pituisessa kiihdytyksessä, törmäys peltiin kestää vain sekunnin murto-osan, eli tässä pätee tuo liikemäärän säilymislaki - aika vaan törmäyksessä on tosi lyhyt ja siksi voimakin on sen mukainen.

[Ville Puoskari]

Eilen kävin tinailemassa hieman 12v sähköjä paikalleen sekä vetämässä maakaapelin paikalleen. Vaikka homma sujuikin kuin tanssi ensimmäiset 9 metriä niin viimeisessä mutkassa kaapeli päätti sitten jäädä jumiin. Ihan hilkulla oli että ei joutunut kaivamaan liitosmuhvin päätä esiin mutta pienellä mäkgyveröinnillä sain ongittua pään esille putkesta. Jälkiviisaana olisi voinut laittaa oikeasti kunnollisen köyden putkeen ennen upotusta. Nyt käytettiin ohutta narua niin ei oikein uskaltanut vetää siitä jumikohdassa ettei se katkea.

Lacertan flättipaneelin virtaplugi reistaili jo valmiiksi, tuollaiset DC plugit ei ainakaan minulla ole kestäneet ikinä kovin pitkään kun ne tuppaavat löystymään ja sen jälkeen häviää kontakti. Onneksi tuohon paneeliin oli helppo tehdä uusi liitin joskin pienet led nauhan päät olivat haastavia kolvattavia. Paikalliset retkeilijät katsoivat aika pitkään itsekseen jupisevaa ukkoa kopin lattialla kolvin kanssa, huonon hevin soidessa taustalla bluetooth -kaiuttimesta.

Illan hämärtyessä askartelin katon stoppareihin kumitallat ja kaikkea muuta pientä. Myös ohjauskeskus löysi paikkansa kopin seinältä, vielä on paljon tekemistä että kaapelit on vedetty oikeisiin osoitteisiin. Oman flättipaneelini kerkesin jo liittää mutta kaikki muu odottaa seuraavaa kertaa, jos edes yhdellä reissulla kaikkia saa kytkettyä.

-V

[J Piira]

Hienosti näyttää etenevän rojektinne (kuten Kuhmossa sanotaan). Mukava nähdä eri rakennusvaiheet. Kohta yöt alkavat pimenemään, että pääsee testailemaan.

[Erik Pirtala]

Viime päivityksen jälkeen on tapahtunut vaikka mitä. Katon moottori rajakytkimineen on kytketty, koppiin on saatu sähköt ja netti, kuvauskalustoa on kasattu 

Systeemi näyttää kaoottiselta, mutta se on toiminut moitteetta. Kattoa on koeajettu kymmeniä kertoja, eikä mitään heikkoja kohtia ole löytynyt. Rajakytkimet toteutettiin siten, että jousitettu noin 4x4cm tassu ottaa rajakytkimeen
 noin sentin ennen päätypistettä. Tällainen antaa anteeksi puun elämistä, sillä toleranssia on joka suuntaan. Lisäksi näin saadaan kytkimille pehmeä kontakti.

 Kuvauskalustot ja pc:t ovat UPS:n takana. Kuvassa alla näkyvässä puisessa laatikossa ovat UPS ja reititin. Tarkoitus on lisätä kaappiin talveksi lämmitin, koska UPS ei tykkää kylmästä.



Oma kuvauskalusto alkaa myös olemaan valmis: viime yönä sain napasuunnattua ja testailtua automaattitarkennusta. Tulipa sitä kohtalaista kuvadataakin saatua parin tunnin verran. Kollimointi tosin vaatii vielä pientä hiomista, joten vielä en laske kautta avatuksi 

[Ville Puoskari]

Viikonloppuna pääsin vihdoin kasaamaan omaa kalustoa ja yllätyksekseni tästä setistä taisikin tulla melko toimintavarma. Tarkennuksen nikkarointi itse hieman mietitytti mutta kun sitä pääsin testaamaan kaikki pelitti mainiosti aivan pientä backlashia lukuunottamatta. Se ei kuitenkaan aiheuta toimenpiteitä koska kyse on vain muutamasta stepistä. Focusointia siis hoitaa USB_focus V3, moottorin rattaan olen vaihtanut 0.8 pitchilla olevaksi ja linssin tarkennusrenkaaseen kiinnitin follow focus -hammashihnan. Moottori on kiinni vixen kiskossa kulmaraudalla.

Linssinä siis on Canonin 70-200mm f/4L, jonka perässä on QHY:n vain 15,5mm paksu (!) filtteripyörä, geo-optikin EF adapteri ja ASI1600MM-C. Baaderin kapeakaistoilla mennään, katsotaan josko kevätkaudelle saisin hommattua LRGB:n.

Erik teki ohjauskeskuksen viereen UPS:lle eristetyn kaapin, siellä majailee myös reititin ja ennen pakkasia boksiin asennetaan oma lämmityksensä jotta UPS ei hyydy kovilla pakkasilla. Pakko myös hieman rummuttaa että rajakytkimistä ja jousista koostuva katon pysäytysmekanismi on tuntunut toimivan todella luotettavasti ainakin vielä.

-V