Härkämäen observatorion läheisyyteen nousee ensi kesänä uusi etäkäyttöinen observatorio. Vaikka seuran maille tehdäänkin niin koppi itsessään on yksityisomistuksessa. Puuhamiehinä siis allekirjoittanut ja Tähti-Erkki. Paikka sijaitsee Borttle class 3 -taivaiden alla Kangaslammilla (JVO:n pallopanoraama paikan päältä: https://www.flickr.com/photos/jannefoo/40428679001 (https://www.flickr.com/photos/jannefoo/40428679001)). Tänään saimme varmistuksen seuran kevätkokouksessa projektille ja seuraavaksi lähtee toimenpidelupahakemus menemään kaupungille. Samalla reissulla hahmoteltiin mittanauhan kanssa paikkaa ja havaintohorisonttia.
Alustavana suunnitelmana on pykätä n. 6,5 m3 kokoinen liukukattoinen rakennus. Ideoinnin alustana on käytetty Komakallion triplakoppia: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=8177.msg144529#msg144529 (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=8177.msg144529#msg144529)
Kopin sisämitat tulevat olemaan P 3,6 x L 1,8 x K ~2m ja sinne tulee kaksi kaukoputkea, Erik voi halutessaan kertoa kalustosuunnitelmistaan mutta alustavasti ajattelin ASI1600MM-C:tä järkkärioptiikan kanssa sillä todella laajat näkymät on alkaneet kiinnostaa vain enemmän ja enemmän - olisihan se kieltämäti päheää tehdä jokin koko tähdistön kattava mosaiikki kapeakaistassa.
Aikataulusta sen verran, että kesän mittaan valmistuu itse rakennus ja semi-automatio vaiheeseen on tarkoitus päästä alkusyksystä. Täysautomatio tulee sitten kun kerkeää, mutta se on kuitenkin päämääränä. :cool:
-Ville
Lisätäänpä vielä havainnekuva ylhäältä sekä likimääräinen sijoitus tontille. :smiley:
-V
Jos koppi on nimensä mukainen, niin paljonko siitä seuraa pilvisakkoa? :huh:
Ei vaan, hienolta projektilta vaikuttaa, tsemppiä rakentamiseen! :cheesy:
Yritin löytää Ursan sivuilta Härkämäen observatoriota, ei löytynyt. Sitten Kansalaisen karttapaikalta niin tuli 69 kohdetta, lopulta piti turvautua googleen ja löytyi. Se olikin Varkauden itäpuolella eikä lähellä Jyväskylää no pääasia että löytyi. Mutta joo varmaan pimeä taivas tuolla, löytyykö Suomessa parempaa paikkaa, Utö? Lykkyä tykö vaan :)
Tosiaan tätä projektia ollaan ideatasolla ja useita aanelosia kuluttaen suunniteltu jo hyvän aikaa. Paikasta ei vaan ole ollut varmuutta ja nyt kun saimme myönnytyksen rakentaa Härkämäelle, päästään kunnolla vauhtiin. Tarve etäkäyttöiselle laitteistolle on suuri, sillä nykytilanne, missä pitää matkustaa 180km suuntaansa aina kun haluaa kuvata ei ole kovin kiva.
En usko että on olemassa puitteiltaan ja olosuhteiltaan tätä parempaa paikkaa etäobservatoriolle. Ei ainoastaan bortle class 3 taivaat, mutta myös sähköt ja nettiyhteys.
Idea on siis tehdä Komakallion triplakopin tyylinen systeemi, missä katto liukuu etäohjattavasti sivuun. Koska meillä on hyvä näkyvyys jokaiseen ilmansuuntaan, olemme päätyneet ratkaisuun, missä osa seinästä liukuu osana viistokattoa pois tieltä rajoittamasta näkyvyyttä. Liikkuvia osia olisi edelleen yksi, vaikkakin siitä tulisi vähän raskaampi. Koska asumme molemmat kaukana, on tavoite että kopilla ei tarvitse käydä edes talvella kolaamassa lumia, mikä asettanee hieman haasteita suunnitteluun mm lumikuormien ja kiskojen osalta.
Koska koppi rakennetaan valmiille sorapedille, ei tarvetta kaivamiselle onneksi ole. Tolpat teemme pintavaluna valaen molemmille tolpille noin 150kg painoisen laatan johon tehdään raudoitettu harkkopilari.
Itse kuvaan tällä hetkellä ASI1600MM+8" Newton -kombolla, mutta lienee selvää että vaihto linssiputkeen on jossain kohtaa edessä huolto- ja kollimointivapauden takia. Luultavasti kuitenkin seuraava kausi alkaa tällä samalla mörssärillä, joten mitoitamme kopin Newtonini mukaan. Samalla koppiin jää kasvuvaraa kun homma lähtee kuitenkin joskus käsistä :angel:
Mutta joo, mielenkiintoinen projekti tulossa. Itse näen suurena mahdollisuutena erittäin pimeän paikan yhdistettynä siihen, että etäkäyttö mahdollistaa kelien salliessa erittäin pitkien valotusaikojen keräämisen vaivattomasti. Plus tämä on rakennustekniikan opiskelijalle mainio harjoitustyö :angel:
Ja nimi on nerokas vaikka itse sanonkin
Tsemppiä rakennusprojektiin!
Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.04.2019, 00:04:03
Yritin löytää Ursan sivuilta Härkämäen observatoriota, ei löytynyt. Sitten Kansalaisen karttapaikalta niin tuli 69 kohdetta, lopulta piti turvautua googleen ja löytyi. Se olikin Varkauden itäpuolella eikä lähellä Jyväskylää no pääasia että löytyi. Mutta joo varmaan pimeä taivas tuolla, löytyykö Suomessa parempaa paikkaa, Utö? Lykkyä tykö vaan :)
Härkämäen observatorio on Warkauden Kassiopeian omistuksessa, eikä suoranaisesti liity Ursaan: http://www.kassiopeia.net/harkamaen-observatorio/
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 01.04.2019, 04:39:10
En usko että on olemassa puitteiltaan ja olosuhteiltaan tätä parempaa paikkaa etäobservatoriolle. Ei ainoastaan bortle class 3 taivaat, mutta myös sähköt ja nettiyhteys.
Lisätään nyt listaan vielä majoitustilat, sauna, keittiö kaikkeine hilppeineen sekä tie perille asti. :cool:
Murskepedin alla on sopivasti vielä louheesta tehty kerros. Silloin vesi ei nouse kapilaari-ilmiönäkään pintaan eikä tontin pitäisi routia lainkaan. Härkämäen havaintotasanteella olevan kaukoputken (C14) napasuuntausta ei ole tarvinnut säätää lainkaan vaikka sen perustukset ovatkin aivan pinnassa joten aika luottavaisin mielin uskaltaa viereen valaa pintavaluna meillekkin laatat. :grin:
-V
No niin, nyt puhutaan asiaa ts. onnea matkaan jaloon harrastuspuuhaan! Kuvausvinkkinä laajakulmakohteista voin ehdottaa tuon Bortle (https://en.wikipedia.org/wiki/Bortle_scale) luokittelun mukaan 6-7 taivailta väkisin kuvaamani (:huh:) LBN691 molekyylipilven.
(Tuon idean voi jättää sikseen, kun noita näyttävämpiäkin kuvauskohteita on runsaasti... :grin:)
IFN:nää ynnä muita sumuhöttöjä tulee varmastikkin kuvattua LRGB:nä - mutta ensin ajattelin aloittaa kapeakaistamosaiikeilla. Suunnitellun kaluston kenttä olisi makeat 5,2x3,7 astetta. Siihen mahtuu näpsäkästi isojakin sumualueita. :cheesy:
-V
Onnittelut tulevasta insinööritaidon näytteestä.
Onko muuten tarve tehdä järjestelyjä sen takia että horisonttiin pääsee kuvaamaan - kuinka usein se oikeastaan on tarpeellista ?
Lainaus käyttäjältä: einari - 01.04.2019, 22:29:02
Onnittelut tulevasta insinööritaidon näytteestä.
Onko muuten tarve tehdä järjestelyjä sen takia että horisonttiin pääsee kuvaamaan - kuinka usein se oikeastaan on tarpeellista ?
Ihan horisonttiin ei näe kun satunnaisista aukoista. Puuraja on keskimäärin 15-20 asteessa joka suunnassa. Matalalan deklinaation kohteiden kuvaamiseen lienee tuo 15 asteen etelä ja lounas hyviä. Kaakon suunnan blokkaa tuo tähtitornin kupoli 30-40 asteen korkeuteen asti. Idea onkin, että katto avautuu kupolin suuntaan.
Kopin suunnittelussa tärkeää on se, että saadaan mitoitettua se niin, että saadaan kuvattua ainakin tuonne 15 asteeseen siten, että rakennuksen päädyt ei blokkaa näkymiä liikaa, ja että putket kuitenkin mahtuu katon alle. Alla mun piirtämä luonnos mahdollisesta poikkileikkauksesta. Ideana on, että putket on parkissa vaakatasossa.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/3626243f-71e9-42ef-8169-17a2393f7b90.jpg?img=medium)
Tänään hitsailin koululla tolppa-adapteria HEQ5 -jalustalle. Maalausta ja toki itse jalustan sovittaminen ylempään levyyn pitää tehdä mutta muuten alkaa olla mallillaan. Kyseinen kuukuuspuu ankkuroidaan betoniharkkojen sisään valuvaiheessa ja vaikkei tolppa olisikaan suorassa niin rakenne mahdollistaa vaateroinnin jälkeen päin. Hitsasin myös alle kolme pulttia joihin voi halutessaan kehitellä jotain tolpan juureen tulevia virityksiä pois lattioilta pyörimästä ja jos niille ei löydy käyttöä niin maksimoipahan ainakin ukkosenjohtavuuden kun rautaa sojottaa joka suuntaan. :rolleyes:
Hankala miettiä etukäteen miten saisi vaakasuuntaisen säädön itse jalustalle, koska haluaisin että neliön mallinen pala olisi siististi linjassa rakennuksen kanssa. Voisi koneistaa semmoiset pitkät säätöurat joissa se liikkuu, mutta kun ei ole jyrsintä. :huh: No pitää katsoa, voihan tuon toki rälläköidä vaikka 8 kulmioksi kun jalustan alaosa on paikallaan.
Myös ebaystä tilattuja elektroniikkaosia tipahtelee tasaiseen tahtiin postista, molempien jalustojen viereen tulee relelauta jonka kautta laitteita voi sammuttaa etäkäyttöisesti. Semi-automatio vaihe toteutetaan varmaankin samanlaisilla releillä ainakin osittain.
-V
Tänään pienen kirpparikierroksen jälkeen löytyi jonkun muun nikkaroima puinen kaappi. Tähän on tarkoitus sijoittaa kattoautomation elektroniikkaa. Alkuun päästään relelaudalla, tasavirtamuuntimella sekä sulakerasialla. Toinen samanlainen rasia on tarkoitus laittaa viereen jotta joka releellä on oma sulake. Lisäksi rakennellaan tähän ohitus koko systeemille ja mekaaniset napit joilla kattoa voi ajaa systeemin pettäessä tai muusta syystä, hätäseissiä unohtamatta.
Jahka PCB levyt matelevat kiinasta, on tarkoitus tehdä kahdella synkronissa toimivalle SPDT releelle napaisuuden vaihto vinssimoottorille jotta katto saadaan liikkumaan molempiin suuntiin. Lisäksi tulee rajakytkimet jne hilppeet kiskojen päähän.
-V
Tuleeko Pilvilinnaan oma tietokone ja sillä ohjataan etänä putkea? Olisihan se kiva ohjata satojen kilometrien päästä kuvausta, eihän siinä bittejä paljon mene mutta muuten tekniikka on vaikeaa, ainakin meikällä netin käyttö jää suunnilleen sähköpostin kirjoitteluun...
Tulee, kaksi tietokonetta. Molemmille teleskoopeille omansa. Toisesta kuvauskoneesta ohjataan myös kattoa ainakin alkuun. Aika näyttää tarvitaanko jokin pieni PC kuten Lattepanda tai pelkkä Arduino ohjaamaan kattoautomatiota erikseen.
Pikkuhiljaa on kertynyt kaikki tarvittava "aivoihin" - tänään sain valmiiksi DPDT kytkimellä toimivan pakko-ohjauksen katolle joka tässä tapauksessa meinaa sitä että vain ulostulot laitteille puuttuvat. Ne haaroitetaan sokeripalakiskoista vielä sopiville liittimille jotka kiinnitetään laatikon kylkeen. Ajateltiin käyttää GX16 liittimiä koska ne ovat kierrettäviä, helppoja liittää ja tukevia. Pieni epäilyksen varjo hiipi tosin tilaamisen jälkeen siitä yltävätkö kierteet kokonaan läpi paksusta lankusta. Mikäli ei, saattaa olla viisaampaa tehdä niille oma pieni boksi tai teline kulmaraudasta kuin alkaa jyrsimään tähän isoa reikää pistosahalla johon saa ohuen palan peltiä mihin ne liittää.
No mutta kuitenkin, perusidea tässä on että mustasta sokeripalakiskosta pistetään plussat ja miinukset nätissä rivissä sisään josta ne kulkeutuvat USB:n välityksellä ohjatulle relelaudalle. Relelaudasta kattomoottorin virta jatkaa matkaansa kahdelle SPDT releelle jotka toimivat synkassa haaroittaen virran kahteen negatiiviseen ja kahteen positiiviseen liitäntään. Kun SPDT:ssä ei ole virtaa yksi + ja yksi - on päällä ja vastaavasti kun on ne kytkeytyvät pois ja toiset + ja - kytkeytyvät päälle. Kun nämä ulostulot kytketään sopivasti ristikkäin saadaan DC moottorin napaisuutta muutettua määräämällä SPDT releet päälle tai pois USB releen avulla, toki toinen USB rele ohjaa itse moottorin virtaa jolloin sen liike saadaan pysäytettyä (tälle tulee omat rajakytkimet).
Hätäseis napin juuresta on myös haaroitettu kytkentä kuusinapaiselle DPDT kytkimelle jolla kattoa saadaan pakko-ohjattua painamalla vipukytkintä vaikka kaikki releet ja johdot edellämainitusta systeemistä ei toimisi jostain syystä. Kytkin palautuu automaattisesti keskiasentoon jolloin oikosulun vaaraa ei ole jos kattoa ajetaan releen kautta ja joku uninen kuvaaja samaan aikaan nukahtaisi vasten pakko-ohjauskytkintä. Tähän väliin pitää kyllä kaikesta huolimatta laittaa oma sulakkeensa, kunhan kerkeää. Hätäseissin kytkin niin, että kun sen painaa alas myös pakko-ohjauksen kontaktit katkeaa - eli seis on sitten todellakin seis. Tosin hätäseissin painaminen jättää kaikki muut vehkeet vielä virtoihinsa, se vain pysäyttää katon. Silloin kaukoputket voi ajaa turvallisesti parkkiin vaikka jokin menisikin ohjauksessa katastrofaalisesti pieleen ja kyseistä nappia pitäisi painaa.
Lisäksi kyseisestä lootasta ohjataan USB releiden avulla kopin valoja sekä flättipaneeleja. Samanlaiset relelaudat laitetaan myös molemmille kaukoputkille jotta laitteita saadaan etänä sammutettua tarvittaessa.
-V
Vielä on muutamia oleellisia hilppeitä ohjauskeskukseen, kuten läpivientiliittimet ja jännitteen muuntaja tulematta. Tilattiin samasta lafkasta kuin Komakoplakin tuommoinen Sommer SL800 -autotallin ovimoottori. Hieman eroa löytyi sillä moottori ei toiminutkaan 12 voltin jännitteellä kuten sen piti vaan kun älysin katsoa purkin toiselle puolelle niin siellä luki käyttöjännitteeksi 18 volttia. Piuhat kiinni ja johan pelitti, heti kun vaihdoin vain virtalähteen 12 voltista lähimpään käypäisään, eli läppärin virtalähteeseen joka antoi ulos 19 volttia. Hiukan kuumotti sörkkiä kahta eri piuhaa pieneen DC plugiin, mutten halunnut testauksen takia katkaista läppärin laturin piuhojakaan. Oikosuluilta onneksi vältyttiin.
Tuo jännitteen muuntaja pitänee sijoittaa akun lähelle johonkin koteloon jotta 12 volttia saadaan muutettua 18 voltiksi. Jos joku samanlaista kaipailee niin taikasana Ebayhyn on Step Up DC - DC converter.
Tuo Sommerin moottori vaikuttaa myös hyvälle ratkaisulle, vaikka ensin ajateltiinkin vinssiä. Tuohon saa suoraan pyörän ketjun ja se kulkee nätisti urassaan ilman pelkoa siitä että ketju voisi pompata pois rattaalta. Virran kulutus on myöskin huomattavasti järkevämpi kuin vinsseissä. Moottori itsessään on Nidec 403.936, noita saa myös irrallaan ilman Sommerin härpäkkeitä mutta näkyy olevan kalliimpia ainakin pikaisen Googlauksen perusteella. Sommerin pyydyksessä on myös nerokas jousipalautteinen kytkin mikäli joskus kattoa pitäisi liikutella käsin. Rattaan saa vaijerista vetämällä kytkettyä irti moottorista jolloin ketju pyörii vapaasti sen läpi, se myös kytkeytyy itsekseen takaisin kun moottoria kääntää. Kytkin näkyy rattaassa kolmena kaaren mallisena metallipalana jotka vetäytyvät sisäänpäin kun toisen puolen vaijerista vetää.
Tuo ovimoottori on myös helppo modata - käytännössä siitä täytyi irroittaa vain kaikki turhat rajakytkimet yms irti joidenka kytkennät on pienessä piirilevyssä moottorin vieressä. Kun ne on irroitettu kyseinen laitos toimii ihan normaalina DC moottorina. :smiley:
-V
Tämä homma lähti viimein käyntiin. Tarkoitus oli aloittaa jo viime vkl, mutta Suomen kevätsää yllätti 15 sentillä lunta.
Saavuin Varkauteen klo 12 ja noin viiden tunnin tavarankuskaus- ja työmaanperustamisrumban jälkeen päästiin viimein tositoimiin sateen välillä kiusatessa.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG-20190511-WA0019.jpeg?img=medium)
Härkämäen parkkipaikka muuttui työmaaksi.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG-20190511-WA0021.jpeg?img=medium)
Ensin mitattiin kulmapisteet ja tolppien paikat
Seuraavaksi ladottiin harkkoa toisen päälle ja kaksi tolppaa nousi. Toinen tuli vähän vinoon, mutta sen ei pitäisi haitata. Seuraavaksi tehtiin parit muotit ja valettiin betonia. 500kg kuivabetonisäkistä kului arviolta 400kg.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190511_233115_187.jpg?img=medium)
Lapiohommia
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG-20190511-WA0028.jpeg?img=medium)
Tehtiin tasainen pinta että se näyttää nätiltä lattian alla piilossa.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG-20190511-WA0030.jpeg?img=medium)
Sitten alkoi tolppien täyttäminen
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190511_213828_158.jpg?img=medium)
Riehuttiin vielä lattiarunko kasaan.
Juuri sain valettua ja vaateroitua lattiarungon kiinni perustuksiin ja höyhensaaret kutsuu. Ihan mukava kokemus ja hyvin sai aikaan alle 7 tunnissa. Projekti jatkunee ensi kuun puolella seinärunkojen merkeissä.
Nyt on pakko kysyä, oletko manipuloinut kakkoskuvaa? Selvä karhu siellä on :embarrassed:
Heh, jos toi on totta, kuulut harvojen joukkoon jotka on kuvanneet karhun :grin:
Lainaus käyttäjältä: mistral - 12.05.2019, 13:43:15
Nyt on pakko kysyä, oletko manipuloinut kakkoskuvaa? Selvä karhu siellä on :embarrassed:
Heh, jos toi on totta, kuulut harvojen joukkoon jotka on kuvanneet karhun :grin:
Karhu oli vähän liian kaksiulotteinen ollakseen aito :cheesy:
Tämän näköisenä viritys jäi kuivumaan: Tuossa meikäläisen tolpan nokassa on 15x15x30cm muotti. Jatkoin sen avulla tolppaa tehden kavennuksen, joka on samaa betonikappaletta, kuin harkkopilarin sisus. Kavennuksen idea on se, että kuvauskalusto (filtteripyörä yms) ei kolisisi niin herkästi paksuun tolppaan. Villen tolpan viritys on ruma kuin mikä, mutta erittäin jämäkän ja fiksun oloinen.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190512_100159.jpg?img=medium)
Jos yhdessä päivässä tehty niin nostan hattua.
Karhusta vielä, itse näin sellaisen 5-tiellä lähellä Juvan liittymää joskus 8v sitten...meni avohakkuulla ja katsoi vihaisesti.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 12.05.2019, 23:51:25
Jos yhdessä päivässä tehty niin nostan hattua.
Karhusta vielä, itse näin sellaisen 5-tiellä lähellä Juvan liittymää joskus 8v sitten...meni avohakkuulla ja katsoi vihaisesti.
Voi olla että olisi jäänyt työmaa sikseen aika äkkiä jos olisi karhu tullut haistelemaan :grin:
Tosiaan kamojen roudaamisen jälkeen päästiin 7 tunnissa tuohon pisteeseen. Tässä huomasi hyvin, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty: jokainen työvaihe, niiden järjestys, sahattavat osat jne oli huolellisesti mietitty ja sovittu etukäteen. Nopeuttaa kummasti tekemistä kun suunnittelua ja aivotyötä ei tarvitse enää työmaalla tehdä. Mainiota harjoitustahan tämä on: esim lumikuormia ja palkkien taipumia eri jänneväleillä on mukava laskeskella piirrustuksien tekemisen ohessa.
Paikka sijaitsee 300km päästä asuinpaikastani ja Villelläkin tulee reilu sata kilometriä, joten on todella positiivinen asia että yhteistyö sujuu myös rakentaessa hyvin ja asiat etenee nopeasti, koska ihan joka viikonloppu ei tuonne asti jaksa junailla. Toki vaativuustaso kasvaa koko ajan ja huolellinen pitää olla.
400 kuivabetonikilon lapioiminen myllyyn tuulessa ja sateessa on sellainen juttu, mitä ei tee ihan heti mieli tehdä uudestaan. :cheesy:
Jep täytyy kyllä itsekkin rummuttaa että yhteistyö pelasi työmaalla aivan loistavasti. :cool: Kun kaikki tarvittavat materiaalit ja työkalut sekä osien mitat on mietitty etukäteen on helppo tehdä.
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 12.05.2019, 23:10:49
Villen tolpan viritys on ruma kuin mikä, mutta erittäin jämäkän ja fiksun oloinen.
Kateellisten panettelua.. :wink: Tuohon on tarkoitus laittaa HEQ5 kolmijalan keskiö kulmaraudoilla kiinni ja sitten tulee vielä pier extender ettei minunkaan kalusto kolahtele tolppaan. Tuota lätkää voi helposti säätää, joten oman tolpan kierous ei paljoa haittaa. Sitäpaitsi täälläpäin kaikki on vähän kieroja!
Asiasta viidenteen, ohjauskeskus sai eilen virtaliittimensä. Kahdeksan näistä tulee käyttöön ja neljä jää varalle mikäli laitteita ilmestyy lisää. Punainen nappula tulee valokytkimeksi. Varmaankin lähitulevaisuudessa alan tinailemaan tolppien juureen jonkinlaiset liitäntäpaneelit samoilla liittimillä jotta laitteiden kasaus ja purku on helppoa, toki niihinkin tulee omat releensä jotta kaikki laitteet on mahdollista bootata tai sammuttaa etänä.
-V
Liki kuukauden mittaisen tauon jälkeen rakennustyöt pääsivät jatkumaan. Tällä kertaa meikäläinen oli itse puuhastelemassa :smiley:
Perjantai-iltapäivä ja ilta kuluivat materiaalin ostamiseen ja Tampere-Varkaus -välin ajamiseen. Myöhään illalla päästyäni viimein Härkämäelle, tarkistin vielä ennen nukkumaanmenoa, että kaikki on kunnossa. Ilokseni huomasin, että
lattiarunko oli edelleen vaaterissa ja viime kerran valut onnistuivat hyvin. Tässä meikäläisen betoninen pier-extender: Tuon puupalikan poistaminen kierretangoista oli yllättävän konstikasta :cheesy:
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190607_232212_844.jpg?img=medium)
Aamulla taisin malttaa nukkua jopa seitsemään asti, kun jo oli päästävä tekemään seinärunkoja. Ensimmäisenä tein pitkät sivut, eli tärkeimmät kantavat rakenteet.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190608_083623_748.jpg?img=medium)
Sivuseinät ja tornin puoleinen pääty alkoivat jo hahmottua. B -luokan puutavarasta löytyi onneksi kaksi suoraa ja hyvää puuta palkkien päälle kattokiskon alusta/tukipuuksi. Kuvassa näkyvät tolpat ovat 4x4 -kokoisia. Kuvan rakenne olisi varmasti ollut jo kestävä, mutta lisäsin suunnitelmien mukaan niiden väliin vielä 2x4 tolpat tavoitteena pitää jänneväli ja siten taipumat minimissä.
Seuraavaksi oli aika tehdä ovipääty. Tyytyväinen olen tähänkin:
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190608_110040_205.jpg?img=medium)
Puoleen päivään mennessä Pilvilinna oli jo liki harjakorkeudessaan vaikka katosta ei vielä ole tietoakaan. No kattohan olisi ihan tiellä muutenkin :cheesy:
Tässä kohtaa päivää alkoi olla todella kuuma, joten tein itselleni tekosyyn puuhailla ykköstornin varjossa rakentamalla oven.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190608_115137_704.jpg?img=medium)
Ovi syntyi hujauksessa. Saranoilleen asennuksesta ei tarvitsekaan mainita :laugh: Osui se lopulta kohdilleen ja aukeaakin nätisti.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190608_131420_134.jpg?img=medium)
Ukkosmyrskyn hiipiessä päälle iltapäivää kohti oli aika kaivaa esiin ulos tulevan kestopuisen kiskorakenteen piirrustukset. Tämän rakenteen päälle katto siis liukuu kun se avataan.
Kiskopuut ja perustusharkot viskottu suurin piirtein asemiin:
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190608_134930.jpg?img=medium)
Seuraavaksi tein kuusi kappaletta kuvan kaltaisia pilareita:
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190608_141335_964.jpg?img=medium)
Tukipilarit tulivat valmiiksi ja kiinnitettyäni ne pitkiin kiskopuihin tulikin aika laittaa hommat seis: Luultavasti auringonpaahteen ja nestehukan seurauksena iski niin kova pääkipu että meinasi oksu lentää. :cry:
Hieman etuajassa vietetyt yöunet veivät taudin ja tarkoitus on jatkaa kestopuukehikon kasaamista jahka auringonnousu karkottaisi osan hyttysistä
Kestopuinen kiskorakenne tuli niin lähelle valmista kuin tällä erää saa: puu loppui kesken ja työmaalla säilytetty betoni oli kastunut ja kovettunut.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190609_050419.jpg?img=medium)
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190609_050347.jpg?img=medium)
Lopuksi yritin vielä sovitella jalustaa tolpan nokkaan. Säätöä vaatii vielä tuo kiinnitys, mutta hyvältä vaikuttaa. On erittäin tukeva ja seinien korkeus on juuri sopiva
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190609_060235.jpg?img=medium)
Kolmas rakennusviikonloppu on saatu päätökseen, tällä kertaa tehtiin kiskojen tukipuut loppuun sekä valettiin kiskotolppien harkot betoniin. Lisäksi kopin viereen aiemmin lauantaina ilmestynyt lautakasa muuttui nopeaan tahtiin lattiaksi ja seiniksi. Joku hardcore rakentaja kritisoisi varmaan että katto pitäisi tehdä ennen lattiaa ettei se kastu - niin pitäisikin mutta kiinalaisen nyrkkipajan tuotoksilla kestää aikansa lillua tänne pohjolaan. Tämän takia katon rakennusmateriaaleista ei siis puutu mitään olennaista, vain pyörät... :rotfl:
Sunnuntai aamuna porasin omaan tolppaan adapterilätkälle reijät. Huomasin myös että tolppa tuli tehtyä ihan oikeasta teräksestä, sillä neljän reijän tekemiseen kului tunti ja kaksi poranterää. Aiemmin muissa hommissa murtunut keskisormi ei auttanut asiaa - mutta kipsin kanssa onneksi kestää vähän jo touhuta. Samasta syystä jäin pääosin työnjohtotehtäviin tällä kertaa, mutta jospa jo ensi kerralla pääsisi kaikilla neljällä raajalla tekemään. Sattui myös pieni mittavirhe, ylemmän teräslevyn läpi tulevat pultit ottivat kiinni Tuiskulasta pelastettuun HEQ5 kolmijalan keskiöön. Ongelmasta onneksi selvisi ottamalla pois kolme kulmarautaa. Niiden ei pitäisi juurikaan vaikuttaa tukevuuteen koska tuon keskiön alla on pieni rautainen kiekko joten kulmaraudat eivät kannattele jalustaa lainkaan.
Kiskojen säätäminen suoraan meni melko vaivattomasti, Biltemasta bongatut säädettävät tolppakengät vaikuttavat pätevälle ratkaisulle. Myöskin mikäli jostain syystä esiintyisi routimista tai uninen kuvaaja tyrkkää ooppelillaan kopin seinään on näitä helppo säätää myös jälkikäteen. Rakennelman jäykkyys on melko häkellyttävä, vaikka tolppia ei oltu edes valettu vielä ei Erikin kanssa saatu kiskoja juurikaan taipumaan vaikka yritettiin.
Kiskopuut tehtiin kokonaan kestopuusta jotta ne eivät pääse lahoamaan. Hyvin tuulettuva ja laudoilla suojattu kopin runko pitäisi kyllä kestää ihan käsittelemättömänäkin.
-V
Koppiprojekti etenee tällä hetkellä vähän nihkeästi, koska kiinasta tilatut kattopyörät antavat odottaa itseään. Tänä viikonloppuna jatkoimme tekemällä pienempiä mutta silti hyvinkin tärkeitä työvaiheita. Vuorossa oli kiinteiden seinien maalaus, kiskojen asennus, lattian öljyäminen, sähkökaapelin ojan kaivaminen ja kaapelin suojaputken asentaminen. Lopuksi teimme vielä kattoristikot odottamaan valmiiksi. Pääsin myös sovittamaan koppiin tulevaa putkea.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190629_133646.jpg?img=medium)
Valmis maalaus
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190629_074747_367.jpg?img=medium)
Kiskoina käytämme 30x30x3mm L -tankoja. Putki mahtuu melkein joka päin katon alle. Deklinaation tulee vain olla alle 60 astetta.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190629_161359.jpg?img=medium)
Valmiit kattoristikot odottamassa :azn: Rakenteet ovat melkoisen ylijäreitä, mutta mielestäni etäkäytettävä rakennus, jossa on parisataa kiloa painava avattava katto, ei voi olla liian jämäkkä :cool:
Hyvin etenee. Itsellä ihan tavallinen koppi on jo 15kk ollut projektina, kiire estää rakentamasta mutta kaikki aikanaan. Hyvä tosiaan olla tukeva kannatus kun lumikuorma ja myrsky tuo suuria voimia.
Ai niin automatiikka sulkee ennen myrskyä mutta jos sähköt menee, voi jotain tapahtua.
Pääsimme viikonloppuna taas hommiin pyörien tultua viikolla.
Kattorakenne kasattiin pyörien päälle. Eli ensin linjasimme ja kiinnitimme pyörät juoksujen alapintaan, jotta pääsimme heti koerullaamaan alustaa. Ainoat ongelmat alussa johtuivat siitä, että yksi pyörä oli pois linjalta.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190713_112158.jpg?img=medium)
Lopun kattorungon kasaaminen alustan päälle olikin suhteellisen helppoa.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190714_155256_370.jpg?img=medium)
Seuraavaksi oli vuorossa alusmuovin kiinnityksen jälkeen peltikatteen valmistus
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190713_234602_703.jpg?img=medium)
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190714_100207.jpg?img=medium)
Lopuksi Villen lähdettyä jäin maalaamaan loput seinät. Kulmalistojen ja muiden valkoisten osien maalaaminen jää ensi kertaan. Seuraavaksi päästäänkin miettimään katon moottorointia.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190714_095921.jpg?img=medium)
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190714_100040.jpg?img=medium)
Itse rakennus alkaa siis tosiaan olemaan valmis. Pidän etenkin tätä kattoratkaisua erittäin onnistuneena, vaikka kauniimpikin se voisi olla. :azn: Katto liikkuu kevyesti kädellä työntämällä ja koko rakenne on kauttaaltaan sopivan jäykkä. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus pohtia tosissaan moottorin/ketjusysteemin ja rajakytkimien asennusta. Sähkömies tullee viikon-parin sisään asentamaan meille pistorasiat koppiin ja vetämään sähköpiuhan
On se iso homma noin reissaamalla tehtynä, helpotus kun saa kamat lukkojen taakse!
Lainaus käyttäjältä: mistral - 14.07.2019, 16:58:35
On se iso homma noin reissaamalla tehtynä, helpotus kun saa kamat lukkojen taakse!
Loppuviimeeksi aika tuskatonta näitä rakennusviikonloppuja on ollut pitää, kun Härkämäellä on niin hyvät tilat yöpyä.
Omasta tolpasta tuli tukevan oloinen - kunnes pääsin laittamaan pier extensionin paikalleen. Pitkä vipuvarsi toi esiin hieman huteruutta joka johtuu kolmijalan keskiön ja tolpan ylemmän levyn taipumisen yhteisvaikutuksesta. Minulla on kumminkin sen verran pieni polttoväli suunnitteilla koppiin että en ole kauhean huolissani, ellei ole mahdottoman kova tuuli. Aika näyttää tarvitseeko rakennetta parannella mutta toistaiseksi en tee asialle mitään. Testasin myös vapinoita erittäin tieteellisellä metodilla eli teippaamalla 50mm guideputken kiinni jalustaan ja odottamalla tuulenpuuskia. Ihmeempiä värinöitä en huomannut mutta sormen napautukset tolpassa kyllä näkyvät ainakin vähän.
-V
Oletteko miettineet kuinka tuollainen pulpetti-katto kestää sivuttaistuulta? Onko mahdollista, että puuskainen tuuli pääsee tarttumaan esim. tuon korkeamman seinän puolelta katon lappeen alle ja työntämään pahimmassa tapauksessa katon sivuttain pois kiskoiltaan?
1. Minkävahvuiset teräslevyt on tolpassa? Onko tolppa hitsattu levyyn kiinni?
2. Aluskate olisi parempi katossa muovin sijaan.
3. Jos rakenteita ei ole kiinnitetty riittävästi ja jos peltikattoa ei ole kiinnitetty riittävästi, niin katto voi lähteä lentoon.
sivuttaistuulen ongelma on helppo ratkoa kiinnittämällä katto kuvauksen ajaksi palkkeihin, härkämäellä on kuitenkin aina joku paikalla kun on kuvauskeliä
Saa olla aikamoinen hurrikaanituuli, että tuo tippuisi kiskoilta. Painoa rakenteella on kuitenkin 200 kilon luokkaa ja tuon korkeamman liikkuvan seinän pinta-ala on vain kolme neliömetriä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että kuvaussession aloitus vaatii jonkun paikan päälle.
Pitää tehdä tarkempia laskelmia myöhemmin
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 16.07.2019, 13:02:06
Saa olla aikamoinen hurrikaanituuli, että tuo tippuisi kiskoilta. Painoa rakenteella on kuitenkin 200 kilon luokkaa ja tuon korkeamman liikkuvan seinän pinta-ala on vain kolme neliömetriä. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että kuvaussession aloitus vaatii jonkun paikan päälle. Pitää tehdä tarkempia laskelmia myöhemmin
Töissä teimme kerran tuulikuormalaskelmia 30*40*60 cm laitekotelolle, jonka tahdoimme asentaa ulos tolppaan. Tulos yllätti kaikki asianosaiset, paitsi työstä vastanneen rakennusalan ammattilaisen: Pahimmassa suunnassa tuulikuorma oli 2,5 kN laskettuna 25 m/s tuulelle. Kotelo sisälmyksineen ei painanut kuin 10-15 kg, joten se piti asentaa kunnolla perustettuun 100 mm tolppaan, jotta pysyisi pystyssä vähintään 10-20 vuotta.
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 16.07.2019, 15:58:50
Töissä teimme kerran tuulikuormalaskelmia 30*40*60 cm laitekotelolle, jonka tahdoimme asentaa ulos tolppaan. Tulos yllätti kaikki asianosaiset, paitsi työstä vastanneen rakennusalan ammattilaisen: Pahimmassa suunnassa tuulikuorma oli 2,5 kN laskettuna 25 m/s tuulelle. Kotelo sisälmyksineen ei painanut kuin 10-15 kg, joten se piti asentaa kunnolla perustettuun 100 mm tolppaan, jotta pysyisi pystyssä vähintään 10-20 vuotta.
Rupesin miettimään rinnastusta, moottoripyörää. Sen tuulenvastus voisi olla samaa luokkaa ja 25m/s olisi 90km/t. Näin pyörään kohdistuisi reilun 250kg voima, voiko olla mahdollista?
Viikonloppuna asennettiin kattomoottori paikalleen, pientä päänvaivaa tuotti löytää sopivat ohjauspyörät katon ketjulle mutta biltemasta löytyi isoja kumipyöriä joissa oli sopivat metallivanteet. Itse pyörä lähti pienen askartelutuokion jälkeen kohti lähintä kaatopaikkaa että päästiin käsiksi alla oleviin vanteisiin. Kulmarautojen avulla asentaminen oli lastenleikkiä, kuten Erikin ilmeestä voi päätellä (osaa se teräs olla kovaa kun on huonot työkalut).
Tarkoitus oli myös nikkaroida rajakytkimet, mutta paikallisen rautakaupan myyjä möi sitten varmistelusta huolimatta juuri vääränlaiset rajakytkimet joten se vähän jarrutti intoa. Tehtiin sen sijaan ulosjäävälle ketjulle lippa ja minun flättipaneelille pidike laudasta. Seiniin ilmestyi myös kumiset tuiskulumisuojat ja sisälle muutama hylly tavaroille. Katon ensimmäinen koeajukin suoritettiin pyörittämällä moottoria porakoneen akun virtalähteestä. Hyvin rullasi joskin muutamissa kohdissa vastus kasvoi vähän. Ei kuitenkaan mitään sellaista mistä pitäisi olla huolissaan. :laugh:
-V
Kopin lopullinen ulkomuoto alkaa olla valmis. Seuraavana ohjelmassa on sähköistystä ja rajakytkinratkaisujen pohtimista. Myös kiskojen lämmitykset olisi tarkoitus asentaa ajoissa ennen kuvauskauden alkua. Tällä hetkellä näyttää ihan lupaavalta sen suhteen, että koppi valmistuisi kauden alkuun mennessä.
Tuo lippa vaatinee vielä lisävahvistusta, sillä noinkin pieni pala kerää helposti 60-80kg lumikuormaa
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190721_145928.jpg?img=medium)
Tällä hetkellä koppiin on uponnut rahaa yhteensä 1500e
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 22.07.2019, 10:59:29
Tuo lippa vaatinee vielä lisävahvistusta, sillä noinkin pieni pala kerää helposti 60-80kg lumikuormaa
Itse katto on vähillä ruoteilla, miten kestää lumikuorman?
Kyllä se kattorakenne minun mielestäni noin kuvista arvioituna näyttää tarkoitukseensa riittävän tukevalta.
Jotta kattoa voidaan järkevästi avata ja sulkea on lumikuorma pidettävä pienenä. Mahdolisimman helppo lumenpoistomahdollisuus on tärkeä.
Lainaus käyttäjältä: Osku - 22.07.2019, 17:46:44
Kyllä se kattorakenne minun mielestäni noin kuvista arvioituna näyttää tarkoitukseensa riittävän tukevalta.
Jotta kattoa voidaan järkevästi avata ja sulkea on lumikuorma pidettävä pienenä. Mahdolisimman helppo lumenpoistomahdollisuus on tärkeä.
Kasasin hiljattain omaa koppia 30cm ruodejaolla kun Ruukin T20 profiilissa oli sellainen suositus. Tietty jos paikalla on usein porukkaa, varmaan kuorma pysyy pienenä.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 17.07.2019, 22:54:48
Rupesin miettimään rinnastusta, moottoripyörää. Sen tuulenvastus voisi olla samaa luokkaa ja 25m/s olisi 90km/t. Näin pyörään kohdistuisi reilun 250kg voima, voiko olla mahdollista?
Aerodynaamisuus vaikuttaa hurjasti (lue kyykky vs custom). Pyörät kuitenkin harvoin ovat kuutioita ja ilma virtaa suht` vaivatta pisaramaisten pintojen ohi verrattuna isohkoon neliöpintaan.
Voimallista off topiccia: https://canadamotoguide.com/2016/05/04/motorcycle-aerodynamics/ (https://canadamotoguide.com/2016/05/04/motorcycle-aerodynamics/)
Lainaus Canadamotoguidesta:
Air pressure rises to the cube of speed, meaning that for every kilometer per hour, the corresponding air resistance increases by a multiple of 3,
Aika outoa jos 50km/t nousee 51km/t niin ilmanvastus kasvaisi 3x, ei luultavasti tätä tarkoittanut vaan jotain muuta mutta mitä?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 23.07.2019, 22:22:51
Lainaus Canadamotoguidesta:
Air pressure rises to the cube of speed, meaning that for every kilometer per hour, the corresponding air resistance increases by a multiple of 3,
Aika outoa jos 50km/t nousee 51km/t niin ilmanvastus kasvaisi 3x, ei luultavasti tätä tarkoittanut vaan jotain muuta mutta mitä?
Mopeuden kaksinkertaistuessa ilmanvastus nousisi 2^3 = 8 kertaiseksi. Eli esim. 10 -> 20 m/s kahdeksankertaistaisi ilmanvastuksesta syntyvän voiman alempaan nopeuteen nähden. Jos se siis on verrannollinen nopeuden kolmanteen potenssiin, en muista enkä jaksa tarkistaa..
Lainaus käyttäjältä: mistral - 23.07.2019, 22:22:51
Lainaus Canadamotoguidesta:
Air pressure rises to the cube of speed, meaning that for every kilometer per hour, the corresponding air resistance increases by a multiple of 3,
Aika outoa jos 50km/t nousee 51km/t niin ilmanvastus kasvaisi 3x, ei luultavasti tätä tarkoittanut vaan jotain muuta mutta mitä?
Tuo tarkoittaa sitä että ilmanvastuksien suhde on nopeuksien suhteen kolmas potenssi. Eli tuossa esimerkissä (51/50)^3 =1.06 eli vastus kasvaa 6%.
Katto ei varmasti kestäisi maksimilumikuormaa, mutta optimaalisen toimivuuden takia tarkoitus onkin pudottaa lumet katolta pari kertaa talvessa.
6% vaikuttaa todelliselta, aika rajusti kasvaa. Pyöräillessä kyllä huomaa vastatuulen voiman.
Onkos foorumilaisilla ideaa, kuinka saada katto pysähtymään (moottorin veto loppumaan) ääriasennoissaan luotettavasti. Villen rakentaman ohjauskeskuksen periaate on siis se että rajakytkin katkaisee moottorin virran.
Mekaanisten rajakytkimien kanssa tulee heti tuhat ja yksi ongelmaa mieleen. Puurakenteilla on tapana turvota taipua ja kutistua, joten pienillä toleransseilla toteutettu ja sellaista vaativa mekaanisiin rajakytkimiin perustuva systeemi lienee aika haastava toteuttaa. Lisäksi kylmyys ja kosteus voi tehdä tepposia kytkimille.
Myös se, että miten katon ja kytkimen kontakti saadaan mahdollisimman helläksi on ollut mietinnän alla. Osat yleensä sisältävät muovikomponentteja, jotka eivät juuri kylmästä tykkää.
Rajakytkimiä on myös optisina ja magneettipohjaisina. Optiset maksavat maltaita ja magneettisten kanssa voi ongelmaksi tulla katon muut metalliosat(kulmaraudat, pyörät, ruuvit)
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 16.07.2019, 15:58:50
Töissä teimme kerran tuulikuormalaskelmia 30*40*60 cm laitekotelolle, jonka tahdoimme asentaa ulos tolppaan. Tulos yllätti kaikki asianosaiset, paitsi työstä vastanneen rakennusalan ammattilaisen: Pahimmassa suunnassa tuulikuorma oli 2,5 kN laskettuna 25 m/s tuulelle. Kotelo sisälmyksineen ei painanut kuin 10-15 kg, joten se piti asentaa kunnolla perustettuun 100 mm tolppaan, jotta pysyisi pystyssä vähintään 10-20 vuotta.
Minun pöytälaskimeni väittää noilla tiedoilla tuulikuormaksi 91.875N niin että kesäinen tuuli puhaltaa kohtisuoraan 40 x 60 cm pintaa vastaan.
Kaizu
Komakopissa ei käytetä mekaanisia rajakytkimiä katon liikutteluun. Rakensimme moottoriin oman enkooderin joka kattoa riittävän matkan liikutettuaan tietää että kohta ollaan lähellä rajaa ja alkaa tasaisesti himmailla. Lopuksi ajetaan minimivauhdilla tiiviisti kiinni seinään, mikä havaitaan moottorin virrankulutuksen nousuna.
Enkooderin lisäksi käytämme hall-antureita jotka havaitsevat magneetin liukuvan ohi. On hyvin toimintavarmoja eikä ole ollut mitään ongelmia pakkasen tai minkään metalliosien kanssa. Ohjauslogiikalle on yhdentekevää tuleeko äärirajan lähestymisen signaali enkooderilta vai magneetilta, ovat rinnakkaisia ja riippumattomia turvavälineitä.
Meillä on vain yksi mekaaninen rajakytkin jota käytetään katon paikalleen lukitsevan lukkotapin ohjaamiseen. Tuo kytkin kytkee fyysisesti virrat lukkotapin moottorille vasta sitten kun katossa oleva reikä on tapin kohdalla. Tuon ainokaisen mekaanisen kytkimen kanssa onkin ollut koko virityksen ainoat ongelmat. Liittyy nimenomaan puun turpoamiseen, välillä menee nimittäin pykälä kytkimestä ohi eikä katto suostu lukittumaan.
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 23.07.2019, 22:28:30
Mopeuden kaksinkertaistuessa ilmanvastus nousisi 2^3 = 8 kertaiseksi. Eli esim. 10 -> 20 m/s kahdeksankertaistaisi ilmanvastuksesta syntyvän voiman alempaan nopeuteen nähden. Jos se siis on verrannollinen nopeuden kolmanteen potenssiin, en muista enkä jaksa tarkistaa..
Newtonin vastuslain kaavassa nopeus on toisessa potensissa eli voima kasvaa suhteessa nopeuden neliöön.
Pikkupoikana meinasin kerran lähteä tuulen mukana merelle. Laskin nyt jälkikäteen että silloista 50 kg:n kehoani riepotteli n.400N voima. Tuulen nopeus oli 30-33m/s. Se ei nostanut minua ilmaan mutta työnsi pitkin satamalaituria. Aikuisena olen kokenut että 50m/s ilmavirta jaksaa nostaa ruhoni ilmaan.
Kaizu
Vastusvoima kasvaa ilmanopeuden neliön mukaan, sen voiman voittamiseksi tarvittava teho taas kuution mukaan (koska P = Fv).
Tyhjensin tämän viestin kun oli väärää tietoa :oops:
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 25.07.2019, 13:38:31
Vastusvoima kasvaa ilmanopeuden neliön mukaan, sen voiman voittamiseksi tarvittava teho taas kuution mukaan (koska P = Fv).
Alkuperäistä aihetta kaukaa sivuten...
Tuo on tullut empiirisesti vahvistettua. Vanhalla 60kW:n moottoripyörällä huippunopeus oli 61 m/sek ja nykyisellä 100kW:n pyörällä 72m/sek.
Ilmanvastuskerroin pyörälle kuskeineen näkyy olevan 0,583 eli yllättävän huono.
Kaizu
Taisi intuitio pettää meikäläisen, alan pikkuhiljaa uskoa että liikemäärä on oikea lähestymistapa eli ilmanvastus kasvaisi toiseen potenssiin.
Kun meteori törmää maahan, siinä liike-energia tekee kuopan mutta tässä tuulenvastuksessa kyse eri asiasta?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 26.07.2019, 21:31:33
Taisi intuitio pettää meikäläisen, alan pikkuhiljaa uskoa että liikemäärä on oikea lähestymistapa eli ilmanvastus kasvaisi toiseen potenssiin.
Kun meteori törmää maahan, siinä liike-energia tekee kuopan mutta tässä tuulenvastuksessa kyse eri asiasta?
Tuulenvastuksessa on kyse ilman tiheyden ja viskositeetin voittamisesta. Kun meteori pyyhältää maahan, nopeudet ovat kertalukuja suuremmat, jolloin ilmakehä on meteoriitille mitätön "välikerros" avaruuden ja Maan kivikamaran välillä.
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 26.07.2019, 22:13:28
Tuulenvastuksessa on kyse ilman tiheyden ja viskositeetin voittamisesta. Kun meteori pyyhältää maahan, nopeudet ovat kertalukuja suuremmat, jolloin ilmakehä on meteoriitille mitätön "välikerros" avaruuden ja Maan kivikamaran välillä.
Joo on turhaa mitata tolpassa olevan laatikon kokemaa iskuvoimaa jos laatikko menee päreiksi, mutta kun on kyse tuulen pehmeästä voimasta, sitä kannattaa mitata.
Itse asiassa tässä olen joutunut miettimään liikemäärän olemusta, vasta nyt alkaa pikkasen aukenemaan miksi se on niin olennainen suure. Liikemäärällä tämä ongelma loksahtaa kohdalleen helpommin kuin liike-energialla. Vaikka myrsky kiihdyttää ilmamolekyylit tuntien pituisessa kiihdytyksessä, törmäys peltiin kestää vain sekunnin murto-osan, eli tässä pätee tuo liikemäärän säilymislaki - aika vaan törmäyksessä on tosi lyhyt ja siksi voimakin on sen mukainen.
Eilen kävin tinailemassa hieman 12v sähköjä paikalleen sekä vetämässä maakaapelin paikalleen. Vaikka homma sujuikin kuin tanssi ensimmäiset 9 metriä niin viimeisessä mutkassa kaapeli päätti sitten jäädä jumiin. Ihan hilkulla oli että ei joutunut kaivamaan liitosmuhvin päätä esiin mutta pienellä mäkgyveröinnillä sain ongittua pään esille putkesta. Jälkiviisaana olisi voinut laittaa oikeasti kunnollisen köyden putkeen ennen upotusta. Nyt käytettiin ohutta narua niin ei oikein uskaltanut vetää siitä jumikohdassa ettei se katkea.
Lacertan flättipaneelin virtaplugi reistaili jo valmiiksi, tuollaiset DC plugit ei ainakaan minulla ole kestäneet ikinä kovin pitkään kun ne tuppaavat löystymään ja sen jälkeen häviää kontakti. Onneksi tuohon paneeliin oli helppo tehdä uusi liitin joskin pienet led nauhan päät olivat haastavia kolvattavia. Paikalliset retkeilijät katsoivat aika pitkään itsekseen jupisevaa ukkoa kopin lattialla kolvin kanssa, huonon hevin soidessa taustalla bluetooth -kaiuttimesta.
Illan hämärtyessä askartelin katon stoppareihin kumitallat ja kaikkea muuta pientä. Myös ohjauskeskus löysi paikkansa kopin seinältä, vielä on paljon tekemistä että kaapelit on vedetty oikeisiin osoitteisiin. Oman flättipaneelini kerkesin jo liittää mutta kaikki muu odottaa seuraavaa kertaa, jos edes yhdellä reissulla kaikkia saa kytkettyä. :smiley:
-V
Hienosti näyttää etenevän rojektinne (kuten Kuhmossa sanotaan). Mukava nähdä eri rakennusvaiheet. Kohta yöt alkavat pimenemään, että pääsee testailemaan.
Viime päivityksen jälkeen on tapahtunut vaikka mitä. Katon moottori rajakytkimineen on kytketty, koppiin on saatu sähköt ja netti, kuvauskalustoa on kasattu :azn:
Systeemi näyttää kaoottiselta, mutta se on toiminut moitteetta. Kattoa on koeajettu kymmeniä kertoja, eikä mitään heikkoja kohtia ole löytynyt. Rajakytkimet toteutettiin siten, että jousitettu noin 4x4cm tassu ottaa rajakytkimeen
noin sentin ennen päätypistettä. Tällainen antaa anteeksi puun elämistä, sillä toleranssia on joka suuntaan. Lisäksi näin saadaan kytkimille pehmeä kontakti.
Kuvauskalustot ja pc:t ovat UPS:n takana. Kuvassa alla näkyvässä puisessa laatikossa ovat UPS ja reititin. Tarkoitus on lisätä kaappiin talveksi lämmitin, koska UPS ei tykkää kylmästä.
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/IMG_20190830_194407_242.jpg?img=medium)
Oma kuvauskalusto alkaa myös olemaan valmis: viime yönä sain napasuunnattua ja testailtua automaattitarkennusta. Tulipa sitä kohtalaista kuvadataakin saatua parin tunnin verran. Kollimointi tosin vaatii vielä pientä hiomista, joten vielä en laske kautta avatuksi :cheesy:
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/20190831_010527.jpg?img=medium)
Viikonloppuna pääsin vihdoin kasaamaan omaa kalustoa ja yllätyksekseni tästä setistä taisikin tulla melko toimintavarma. Tarkennuksen nikkarointi itse hieman mietitytti mutta kun sitä pääsin testaamaan kaikki pelitti mainiosti aivan pientä backlashia lukuunottamatta. Se ei kuitenkaan aiheuta toimenpiteitä koska kyse on vain muutamasta stepistä. Focusointia siis hoitaa USB_focus V3, moottorin rattaan olen vaihtanut 0.8 pitchilla olevaksi ja linssin tarkennusrenkaaseen kiinnitin follow focus -hammashihnan. Moottori on kiinni vixen kiskossa kulmaraudalla.
Linssinä siis on Canonin 70-200mm f/4L, jonka perässä on QHY:n vain 15,5mm paksu (!) filtteripyörä, geo-optikin EF adapteri ja ASI1600MM-C. Baaderin kapeakaistoilla mennään, katsotaan josko kevätkaudelle saisin hommattua LRGB:n.
Erik teki ohjauskeskuksen viereen UPS:lle eristetyn kaapin, siellä majailee myös reititin ja ennen pakkasia boksiin asennetaan oma lämmityksensä jotta UPS ei hyydy kovilla pakkasilla. Pakko myös hieman rummuttaa että rajakytkimistä ja jousista koostuva katon pysäytysmekanismi on tuntunut toimivan todella luotettavasti ainakin vielä. :cool:
-V
Ketjun jatkeena näyttää olevan jousi, onko jousen sisällä joku vaijerinpätkä tms jottei veny liikaa? Ajattelin jos venyy ja sitten "ampuu" katoksen voimalla vasten rajakatkaisijaa.
Kaikkineen hieno saavutus kun ottaa huomioon pitkät matkat, itse tein rakennusparakin kahdessa vuodessa vaikka työmatka oli 20 metriä :smiley:
Ei ole vaijeria laitettu. Nuo jouset on niin jäykät että vaikka toinen meistä istuu katolla ei ne juurikaan suoristu eikä niitä tahdo ilman väkivaltaa muutenkaan saada suoraksi. Ideana on että liikkeelle lähdöt moottorille on pehmeitä. Rajakytkimeenhän katto ei törmää vaan päätystoppareihin. Rajakytkimeen ottava osa (tuo teräksinen keppi) on jousitettu myös joten se ei anna rajakytkimelle kovaa iskua. Sen lisäksi rajakytkimissä on painumisvaraa itsessään sentin verran kunnes niiden oma teräsrakenne ottaa vastaan. Tällainen rakenne on melko immuuni iskuille, puun elämiselle ja muille taipumille ja se myös minimoi moottoriin kohdistuvat nykimiset.
-V
Tähän mennessä itselläni on mennyt kaluston osalta vähän vihkoon. PC on kaatuillut ja yhteys pätkinyt. Seurantakin temppuilee jostain syystä :angry: to-pe -yönä (kun kaikki vielä toimi) otettu testikuva antaa kuitenkin toivoa ja motivaatiota painia näiden kanssa.
40x3min H-alfa
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/132%20%281%29.jpg?img=img2048)
No ei ole oikein minullakaan pelannut teleskooppi. Katto pelittää moitteetta mutta kummankaan kuvauskalusto ei. :rotfl: USB ongelmia USB ongelman perään tuntuu riittävän mutta ne toivottavasti ratkeavat tulevan viikonlopun huoltoreissun aikana.
Jonkin verran olen silti saanut dataa haalittua, vaikka suurin osa selkeistä öistä on kulunutkin edellämainittujen ongelmien tunnistamiseen ja korjaamiseen. Mutta menköön tämä nyt ensivalosta. Kokonaisvalotusaika on n. 8 tuntia - jossa neljä tuntia H-alphaa sekä kaksi tuntia OIII ja kaksi tuntia SII.
-V
Kaluston kanssa taistelut ovat jatkuneet. Kollimointiyritysten välissä tähdet ovat olleet kolmioita ja neliöitä, ja fokuksen ulkopuolella milloin viivoja, sirppejä ja isoja kolmioita. Seuraavilla kirkkailla selviää, mikä on nykytilanne :cheesy:
Pojat kävi viikonloppuna asentamassa UPS:n laatikkoon lämmittimen, sekä kiskoihin lämmityskaapelit talvea varten. Saimme myös pallopanoraamamestari JVO:n horisonttimallit molemmilta tolpilta. Kyllä nyt kelpaa :azn:
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/hor1%20%281%29.png?img=img2048)
Nappasin säätöreissulla muutamia kuvia observatoriolta. Jousiin tehtiin pieni muutos joka estää liiallisen venymisen, laitettiin punottua rautalankaa sopivalle kohdalle ketjun lenkkeihin kiinni. Tämä tuntui tasoittavan katon heijaavaa liikettä jonkin verran. Tuolla nähtävissä testiaju: https://youtu.be/6AAcwilUaks
Kiskon viertä menevä vihreä kaapeli on sulanapitokaapelia, molemmille kiskoille asennettiin ne samalla reissulla. En tiedä miten hyvin se sulattaa lumet kiskoilta tuossa / tarvitseeko lisäeristettä ettei lämpö mene hukkaan mutta se selvinnee talven mittaan. UPS sai myös oman termostaattiohjatun laitekaappilämmittimensä jotta pakkanen ei hajota sitä.
-V
Pilvilinnan kuulumisia, edellämainittu kiskojen sulatus on toiminut todella hyvin. Vaikkei sulanapitokaapelit edes juuri ota kiinni kiskoihin niitä ei ole tarvinnut puhdistaa lumesta lainkaan talven aikana. Kausi päättyi hieman hupsusti sillä katto jumiutui keväällä kiinni ja meni pitkään ennen kuin syy äkilliseen stoppiin selvisi. Onneksi ongelmana oli vain yksi irronnut johdin joka hätäseisnapilta oli päässyt irtoamaan jolloin kattomoottori ei saanut virtaa.
Tässä kesällä tehtiin yksi tuunausreissu, päädyssä olevaa lumisuojaa muunneltiin jotta Erikin putken havaintohorisontti ei kärsisi - samalla siitä tehtiin vähän virtaviivaisemman näköinen koska entinen suojus oli kiireessä paikalleen pistetty kattopellin pala. Sivuilla olevat lumisuojat päätettiin kiinnittää paremmin koska kumi alkoi hapristumaan ruuvien ympäriltä. Nyt ne on painettu laudalla vasten seinää, toivottavasti kestää jottei tarvitse uusia kokonaan eri materiaalista tehtyihin. Siirrettiin myös taivaskameran tolppaa hieman tulevaa ulkokameraa varten josta näkisi sitten onko katolla lunta ja kuinka paljon. Jokin IP kamera varmaan viritellään siihen lähitulevaisuudessa. Samalla reissulla huomattiin että yhden kattopyörän laakeri oli hajonnut. Laitettiin sen viereen varapyörä mutta varmaankin pitää lisätä molemmille puolille samanlaisia pyöriä jotta kuorma jakaantuisi paremmin.
Minun tolpalta hävisi kauden päätteeksi kaikki laitteet, sillä päätin pistää hieman isompaa vaihdetta kuvauskaukoputken hankintaan. Jalusta vaihtui EQ6:seen, sillä lähiaikoina varmaan eräs brittiläinen optiikkapaja näyttää vihreää valoa ja lutakon yli lähtee kulkemaan uusi Esprit 100mm linssikaukoputki. Adaptointi tolppaan ei oikein onnistunut sillä tilaamani adapteri ei olisi sopinut ilman koneistettuja paksuja prikkoja joten päädyin sahaamaan jalustan pohjasta palan pois. Naapuritolpalta päin tosin saattoi kuulua hieman tirskuntaa.. :rotfl:
Samalla uusin vanhan kuvausläppärin uudempaan ja tehokkaampaan pöytäkoneeseen jotta kuvaaminen olisi smoothimpaa ja saisi koneen päälle etänä mikäli siitä katkeaa virrat. Entisessä koneessa kun ei ollut Wake-On-Lania eikä mitään muutakaan vaihtoehtoa jolla sen olisi saanut sähkökatkon jälkeen päälle etänä.
-V
Noh, maa kerkesi muuttua matkalla sillä tilaamastani firmasta ei sitten löytynytkään tuotetta ja toimitusajat venyi kohtuuttomiksi joten piti kääntyä Itävallan puoleen. Teleskop-Austriasta saapui muhkean kokoinen paketti varsin nopeasti tilauksen jätettyäni, sopivasti lomaviikolle vielä joten oli hyvin aikaa käydä asentamassa putki paikalleen. :cool:
-V
Päivittelin observatoriomme taivaskameraa, nyt käytössä on ASI178MC -värikamera jonka kuvaa pääsee katsomaan osoitteesta www.kassiopeia.net/pilvilinna (http://www.kassiopeia.net/pilvilinna) Samassa osoitteessa on myös sääasemamme data. :azn:
-V
Kiitos! On niin laaja taivas teillä siellä että taitaa melkein mikkeliin asti näkyä! :wink: Ei tarvitse minun omaa laittaa enää tänne.
Dodiin, uutta kautta varten onkin tehty paljon muutoksia koppiin. Viime kausi meni omalta osaltani seuralta lainatulla EQ6:sella sillä tältä foorumilta ostamani osoittautui täydeksi sudeksi. Siinä on selittämätön vika jonka takia seuranta "värisee" hyvin nopsaan tahtiin eikä kovin pitkäjänteisestä yrittämisestä huolimatta siitä koitunut kuin harmia ja lovi lompakkoon. Nyt kyseinen jalusta odottelee myyntiä / verkonpainoksi päätymistä varastossani, sillä seuralta lainaamani täysin toimivan jalustan tilalle täytyi luonnollisesti hommata jokin muu jalusta. En halunnut enää leikkiä näiden Syntan ihmeiden kanssa joten päädyin ostamaan käytetyn Losmandy G11 jalustan joka onkin sitten jo ihan eri hyvän oloinen peli. :azn: Kovin tukevan ensivaikutelman lisäksi kylkiäisenä tuli OnStep -ohjauselektroniikka jonka käyttöön ottaminen tuotti pientä päänvaivaa vääränlaisen ajurin vuoksi. Onneksi harrastajakaveri äkkäsi ongelman nopeaan ja seuraavana yönä pääsinkin jo testaamaan guidausta. Kaarisekunin sisään mentiin ilman PPEC:iäkin ja tähdet olivat tarkkoja - ei siis valittamista!
Sen lisäksi koppiin asenneltiin viikonloppuna uusi ohjauselektroniikka jonka Saukkosen Jari teki meille Banana Pi -minitietokoneelle pyörimään. Verkkopohjainen käyttöympäristö luo paitsi klikinsäästöjä kun releitä ei tarvitse enää yksitellen napsia päälle mutta saimme kaupanpäälliseksi flattikalvojen automaation SGP:stä sekä valvontakameroille asennettujen IR ledejen automation katon ollessa kiinni. Sweet!
Naapuritolpalla tapahtui myös, Erikin putkeen hiipi näemmä uusi Feathertouchin tarkennin - täältä päin toivon hartaasti että toimii odotetusti kun kovin hienoa jälkeä on herra saanut aikaiseksi aiemmista taipumaongelmista huolimati. :azn:
Kuvia reissulta on sen verran paljon että pistän linkin blogiini josta voi käydä yytsimässä: https://www.evenfall.space/post/automate-my-weekend-please
-V
Pakko hieman hehkuttaa, kun tuli puolivahingossa täyteen mukava merkkipaalu: 1000 tuntia valotusta Pilvilinnasta etänä. Aikani kuluksi iskin exceliin tiedot kaikista edelliskausien kuvausprojekteista. Yllätyksekseni edellisellä kaudella valoa kertyi hieman enemmän, kuin luulin, koska olin jättänyt laskuista ulos pari pientä projektia. Tässä tilastoinnissa on mukana käyttökelpoinen, loppukuviin asti päätynyt kuvadata (punaiset kesken). Osassa ei ole minuutintarkkoja lukemia tallessa, joten kokonaislukuja esiintyy enemmän kuin niitä oikeasti on (aina menee vähintään muutamia ruutuja roskiin esikäsittelyssä)
(https://erikpirtala.kuvat.fi/kuvat/1011h.png?img=medium)
Onko etäkuvauksessa se käytäntö että naputellaan illalla session pituus ja kaikki toimii automaattisesti eli voi nukkua rauhassa koko yön?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 13.03.2022, 17:17:41
Onko etäkuvauksessa se käytäntö että naputellaan illalla session pituus ja kaikki toimii automaattisesti eli voi nukkua rauhassa koko yön?
Näinhän se parhaimmillaan voisi olla. Käytännössä olen alussa tarkistanut kelin paikan päällä ja että skripti käynnistyy oikein. Session päätteeksi olen varmistanut että putki menee parkkiin ja luukut kiinni sekä siirtänyt kuvat kotiin jatkokäsittelyyn. Silloin tällöin on tullut häiriöitä jotka ovat keskeyttäneet session. Tämä omalla kohdallani, jollain voi sujua paremminkin.
Kaizu
Näinhän se yleensä menee. Suunnittelutyötä pitää tehdä mahdollisimman mutkattoman sekvenssin takaamiseksi. Pitää katsoa, että kuvattava kohde lopetetaan ennenkuin se on liian matalalla, tai menee esteen taakse. Ja vaihdetaan laajakaistasta kapeaan kun kuu nousee. Kohteet tarpeeksi etäällä kuusta jne.
Myös sekvenssin aikana täytyy usein tehdä muutoksia lennosta olosuhteiden taka. Esimerkiksi jos seeing ei ole niin hyvä kuin kuvattavalle kohteelle haluaisin, vaihdan kohteeseen tai kanavaan missä ei ole merkittäviä detaileja. Vastaavasti jos seeing on poikkeuksellisen hyvä, pyrin priorisoimaan detailikohteita/luminanssia/h-alfaa. Jos läpinäkyvyys yllättäen heikkenee, vaihdan korkealla oleviin kirkkaisiin kohteisiin jne. Jos syttyy revontulet tielle, kohde muualta... Joskus myös ollut niin että puoli taivasta ollut sitkeästi pilvessä tunteja, niin sitten tullut keksittyä kirkkaalta puolelta uusi kuvauskohde.
Aika paljon tulee kuitenkin öitä valvottua. Monesti keli on epävakaa niin tulee vahdittua sitä,. Sadealueiden varalta pitää olla toisen vahtivuorossa jos pienikään mahdollisuus sellaisiin on. Lisäksi monesti ei meinaa malttaa nukkua jos tulee maukasta kuvadataa
On siinä sitten oma valvomisensa jos vaikka kuurosateita liikkuu alueella, pienikin sade vaatii keskeyttämään kuvauksen. Yksi keino valvoa tilannetta olisi sopia jonkun säävahdin kanssa että herättää tekstiviestillä kun pilvet lähestyy. Vahti voisi valvoa vaikka 20 eri tornin tilannetta, niin porukka saisi nukkua rauhassa. Se vaan voi kaatua siihen jos teleoperaattorin palvelu kaatuu. Tai internet kaatuu.
Tuokin on vain tekninen ongelma.
Espanjassa meillä on ollut nyt 4 vuotta järjestelmät pystyssä eikä ole tarvinnut valvoa tai huolestua.
Sääsensorit osaa kyllä laittaa putken parkkiin ja sulkea katon tarpeen vaatiessa.
Lainaus käyttäjältä: einari - 14.03.2022, 11:41:36
Tuokin on vain tekninen ongelma.
Espanjassa meillä on ollut nyt 4 vuotta järjestelmät pystyssä eikä ole tarvinnut valvoa tai huolestua.
Sääsensorit osaa kyllä laittaa putken parkkiin ja sulkea katon tarpeen vaatiessa.
Viereisessä kopissa konerikko aiheutti session keskeytymisen ja katon jäämisen auki. Onneksi ei tullut sadetta.
Sen vuoksi olen valvonut istunnot loppuun. Laitteet toimivat aikansa ja sitten joskus särkyvät. Pelipaikalla pitää olla joku jolle voi hädän hetkellä soittaa.
Kaizu
Sellaista observatoriota ei olekkaan jossa ei ikinä tulisi vikoja kun tarpeeksi aikaa kuluu. Niitä vain kokoajan kannattaa iteroida pois. Aina on myös mahdollisuus sähkökatkoihin, netin kaatumiseen, ilkivaltaan... Lista on loputon jos oikeasti alkaa miettimään mitä kaikkea voi mennä pieleen.
Pilvilinnalla omalta osaltani kuvauksia vilkaisen muutaman tunnin välein tai sitten jos satun tietokoneella olemaan niin etäyhteys on vaan toisella näytöllä auki ja vilkuilen sitä satunnaisesti. Sanoisin että nyt kun laiteviat on pikkuhiljaa takanapäin (minulla oli suuria mekaanisia ja sähköisiä ongelmia jalustan kanssa joten päätyi remontin alle) niin luotto kaluston toimimiseen on kasvanut merkittävästi. Ainoastaan tosiaan nuo saderiskin sisältävät yöt ovat hieman hankalia.
Katto meillä ei taida ollut jäänyt auki kuin kahdesti ja molemmilla kerroilla syynä on ollut lumi. 2019 ei tiedetty paljonko lunta katolla saa olla että sen voi sulkea ja kyllähän se hienosti aukenikin - vaan ei mennyt enää kiinni kun moottori ei jaksanut vääntää. Toinen kerta vaati kyllä Murphyn läsnäoloa vahvasti 2020 kun koppi jäi auki ja kameroista ei nähnyt mikä on vialla. Kun menin paikan päälle niin ilmeisesti katolta oli pudonnut iso jääpaakku kiskon päälle jonka takia katto otti "mahastaan" kiinni siihen jäähän luoden hirveästi kitkaa. Noh lapiolla sen tökittyäni irti alkoikin taas rullata. :D
-V
Kirjoitellaanpas taas pientä tilannepäivitystä observatoriolta. Kesän aikana on tehty Erikin kanssa parannuksia koppiin, isoimpana hommana lienee ollut routaeristys. Se toteutettiin styrox levyillä ja uretaanivaahdolla ja verhoiltiin lopuksi kestopuulla. Napasuuntaus tuntuu hieman elävän joten jospa tämä lieventäisi ongelmaa.
Omaan putkeen on myös tullut pieniä laitehankintoja. Perinteinen USB-hubi vaihtui Pegasus Astron tekemään hubiin, jossa on mahdollista kytkeä virrat pois USB porteista kokonaan. Muutamia kertoja kauteen tuntuu tulevan sellaisia häröjä jotka olisi helpoin korjata vain vetämällä piuha irti ja laittaa se takaisin, nyt onnistuu sekin etänä. Tämän lisäksi investoin Polemaster -elektroniseen napatähtäimeen joka on myös toiminut todella hyvin. Napasuuntaus sillä oli nopeaa, helppoa ja tarkkaa.
Yle piipahti visiitillä. :azn:
https://yle.fi/uutiset/3-12655837
Hieno juttu, moni voi saada kiinnostuksen astronomiaan :)