9 piste tuenta 300mm peilille

[Timo Kantola]

Laitan tähän siltä varalta, jos joku itselleen peilin tuentaa rakentaa, niin aina helpottaa nähdä milaisia ratkaisuja muut on tehnyt. Tässä oma viritys.

Päivitän vanhan 25cm F7 planeetta putkeni 30cm F5 putkeksi. Putki ja jalusta on omaa tekoa, itse putki on  RST neliöputkesta kasattu 400mm x 400mm x 1850mm neliöputki, joten "uusi" Timpeltä hankittu 300F5 peili menee "heittämällä". Pääpein tuenta menee uusiksi, apupeili 40mm ->63mm ja fokuspiste siirtyy 250mm. Pääpeilin pidin taitaa olla tämän projektin isoin urakka,

  Työkalut on askeettisia, Jiirisirkkeli, pikkurälläkkä, akkupora, smirgeli, viila ja pieni ruustukki. Hitec:iä edustaa metallintaivutuskone:  https://novamachinetools.com/15554-thickbox_default/nova-compact38-metallintaivutin.jpg josta olen modannut latan rullauskoneen.

Asiaan:
Plop piirteli tuollaisen kolmion mitat. Tarveaineina: 50x 5mm ja 25x5mm AL-latta 50x5mm AL kulma"rautaa" löyty käteisvarastosta, rautakaupasta 4kpl 100x50x3mm RST naulaus kulmia, neljä 50mm messinkisaranaa.

50mm ja 25mm latat taivutin 155mm ja 160mm säteelle. Näistä tuli sivuttaistuet. 50x5 latasta sirkkelöin kolmiotuet.

Sivutukiin lähinnä pieliä on 128x25x5mm latta, joka on popniitattu 80x50x5mm lattaan. Latat on popniitattu saranaan ja sarana on ruuvattu RST kulmarautaan 10mm RST M3 uppokanta ruuviella.
Kulmarautaan liimasin M4 ruuvin ja porakoneella työstin 50x5 alumiini kulmasta säädettävät tuet jotka estää peiliä kippaamasta nokalleen.

Osat on numeroitu, koska käsipelillä reiät ei aina mene millilleen, ja kaikki kiinnitykset on uniikkeja.

Kolmiotuen kiinnitystä hieman pohdiskelin. Alkuperäinen 25cm peilin kolmiot oli nivellaakeroitu, halusin herkemmän keinulaudan. Liimasin locktitella nivellaakerit jumiin, ja nyt ne toimittaa holkin virkaa. Nyt kolmio(t) keikkuu muotoillun RST M4 ruuvin, ja smirgelissä pallomaiseksi hiotun M4 mutterin päällä. Kuva kolmiotuki selventää asiaa.

Laitan viellä toisen postauksen ja pari kuvaa lisää.

[Timo Kantola]

Tässä viellä pari kuvaa.

Sivuttaistukien päissä peilikontaktina on paloja taipuisasta muovileikuulaudasta (2.5mm paksua pehmeän oloista muovia)kiinnitettynä kakspolisella teipillä.

Keskimmäisessä kuvassa on oikealla ylhäällä kuva kolmiotuesta. Pähkäilin jonkunaikaa, sitä kuinka saan kolmiot oikeaan asentoon kun peilin asettaa paikoilleen. Päädyin tälläiseen ratkaisuun: porasin M5 jengat pohjalevyyn kolmion ääripisteiden kohdalle. Pitkät M5 ruuvit on kärjestä 45 asteeseen terotettu, ja kolmion ääripisteessä on 3.2mm senkattut reiät. Ruuvaan ruuvit pitämään kolmiot linjassa, kun asetan peilin, lukitsen sivutuet, ja ruuvaan ohjuri ruuvit pois. Luulen että pysyy ok.

Peilinpitimen pohjalevy on 400x400x5mm RST levy, hitsautan sinne vielä jotain jäykistettä. Muuten tämä saattaisi olla tässä. Pohjalevyssä oli mustat teippaukset, jotka olen veistellyt pois, siksi levy näyttää vähän kulahtaneelta.

[mistral]

Iso työ kun joutuu tekemään joka kappaleen käsityönä. Onko nivellaakerit lukitteella, esim Loctitella, kiinni isossa levyssä?

[Timo Kantola]

Iso työ kun joutuu tekemään joka kappaleen käsityönä. Onko nivellaakerit lukitteella, esim Loctitella, kiinni isossa levyssä?

Onhan siinä näpertämistä, mutta kun se on mielenkiintosta, niin ei sitä työksi koe. Nivellaakeri on 7mm matalassa holkissa ruuvilukituksella.

[Timpe]

Asiallinen tuenta tuolle peilille, varmaan pitää tuon peilin jötkäleen hyvin paikallaan taivuttamatta sitä liikoja mihinkään suuntaan.

[mistral]

Hyvä kiinnitys laakerille, luulisi pysyvän ilman lukitetta, aikamoista hienomekaniikkaa.

[Timo Kantola]

... luulisi pysyvän ilman lukitetta...

Lukite on ainoastaan laitettu tuohon nivellaakerin kuulan pintaan, että sain sen jämähtämään paikoilleen - en jaksanut sorvauttaa tarvittavaa holkkia, joten tein holkin liimalla.

Hitsautin alempiin sivutukiin lisätuet, koska putken katsoessa kaakko- tai lounas horisonttiin, peilin koko noin 6kg massa käytännössä kohdistuu yhteen ainoaan sivutukeen.

Nyt peilin pidin on valmis ja viimeistelty, "maali peittää sen minkä mitat heittää". Maali ei tykännyt pakkasesta, (piti maalailla ulkona) vähän hilseili, mutta se ei näy Kuu kuvissa. Öljysin saranat ja kolmiotukien keikkumispisteteet.

Suunnittelin viellä että laitan peilin reunaan kirkasta pakkausteippiä sivutukien kontaktipintaan, ja väliin ohut kalvo Mobilin RallyFormulaa.. Ehkä sama systeemi peilin pohjakontakteille niin peili luikuu kitkatta, sen minkä liukuu, tuossa tuennassaan.

Viellä pitää kehitellä pää ja apupeilille joku lämmitys että pilvikelien ja nopeiden lauhtumisten aikaan peilit pysyy kosteudelta vapaana. Apupeiliin ehkä suora 2W lämmitin ja pääpeilin alle 10-20W halogeeni valaisin.

[mistral]

Holkki näyttää teräkseltä mutta on muovia? Samapa tuo ei siihen kohdistu erityisiä voimia.

Pystyykö putken huputtamaan jos hupun sisään saisi pienen lämmön. Ajatteli vaan jos halogeeni kohdistaa lämmön pienelle alueelle niin peili voi joutua jatkuvaan lämpövääntöön, siis reunat olisi kylmempiä kuin keskusta. Vanhoissa taloissa on valunutta ikkunalasia, en tiedä voiko optinen lasi valua.

[einari]

Tuo vanhojen lasien valuminenhan oli legenda ja oikeasti johtui valmistusmenetelmästä.

[lapimmies]

Tuo vanhojen lasien valuminenhan oli legenda ja oikeasti johtui valmistusmenetelmästä.

Joo, näin minäkin olen ymmärtänyt. Tide.fi lehden foorumilta lainasin tämmösne pätkän.

"Kiinteäksi sanomme aineita joilla on säännöllinen kiderakenne. kaikki atomien väliset sidokset ovat yhtä pitkiä. Määrätyssä lämpötilassa, sulamispisteessä, lämpöenergia ylittää kiteen sidosvoiman ja aine sulaa nesteeksi. Vielä korkeammassa lämmössä aine kaasuuntuu.
Lasimaisuus on poikkeustilanne: atomit eivät ole järjestäytyneet kdehilaksi, mutta lämpötila on niin matala että sidokset ovat pysyviä.
Kokeellisesti on voitu tehdä mikroskooppisia määriä "lasia "jopa metallista. Lasissa pii ja joskus lyijy muodostaa verkoston. Lisäämällä soodaa, natriumatomeja, verkosto muodostuu epäsäännölliseksi. Osa sidoksista on pidempiä ja aukeaa helpommin toiset lyhyempiä. siksi lasi pehmiää laajalla lämpöalueella. Kiinteää se on silloin kun pitkätkään sidokset eivät jaksa aueta. Hiili ja pii voivat muodostaa pitkiä ketjumaisa molekyylejä, polymeerejä. Lasissa koko massa on yhtä polymmeeriketjua.

Bombay Sapphire on tavattoman kaunis sininen likööripullo. Monet ovat kokeilleet sen sulatusta. Sulatus onniistuu, mutta kun se jäähtyy, muodostuukin epäpuhtaita piikiteitä, ei lasia.

Soodalasien sitkeys kasvaa lähelleääretöntä kun lämpö laskee 300 ja 400 C välille. Tunnetaan 3000-4000 vuotta vanhoja egyptiläisiä lasiesineitä. Monet ovat särkyneet, mutta yksikään ei ole valunut lammikoksi.
Keskiaikaset ikkunat ovat muutaman sata vuotta vanhoja.

Joku mainitsi sawonmualla nähneensä ikkunaruutuja jotka olivat taipuneet puristuksessa kun hirsiseinä onpainunut hitaasti. Tuollainen myötääminen on mahdollista. Käytän sitä yhtenään. yli 600 C lämmössä siihen menee tunteja, 700-800 C alueella vain kummeniä minuuteja.
Alle 400 asteessa vuosia tai vuosikymmeniä. Avuksi tarvitaan jokin taivuttava ulkoinen voima."

[Lauri Kangas]

https://en.wikipedia.org/wiki/Glass#Behavior_of_antique_glass

[mistral]

Olen itsekin nähnyt sellaisia ikkunoita ja tietysti ajatellut että johtuu iästä valuminen mutta näköjään johtuu valmistustekniikasta. Eli tuskin halogeeni onnistuu muokkaamaan 1/10 peiliä kun on pieni teho.

[Pappis]

Olen itsekin nähnyt sellaisia ikkunoita ja tietysti ajatellut että johtuu iästä valuminen mutta näköjään johtuu valmistustekniikasta. Eli tuskin halogeeni onnistuu muokkaamaan 1/10 peiliä kun on pieni teho.

Jos lämmitysvaikute ei ole tasainen, niin pystyy kyllä (ylläkin mainitusta syystä).

[Timo Kantola]

Valuu tai ei, otan riskin. Kaivelin romulaatikon pohjalta 2kpl 47 ohmin, ja 2kpl 68 ohmin 5 vattisia vastuksia, ja popniittasin ne RST pannalla 2mm alumiinilevyyn. Vastukset on rinnan, ja 12v jännitteellä kokonaisuudesta tuli noin 10W IR-lämmitin.

Pelinpitimen alustaan liimasin AL-teippiä heijastamaan lämmittimestä karkaavaa lämpösäteilyä takaisin. Pohjalevyn ja lämmityslevyn välissä on 4mm ilmarako. Peilin ja lämmittimen väliin jää noin 10mm ilmarako.

- Eka kuva on IR kuva kokeilusta, maalaamaton alumiini ja RST säteilee heikosti. vastukset kuumana enemmän.
- Toka kuva, maalaamaton säteilylämmitin leikattuna, juotettuna ja sovitettuna paikoilleen. Alle liimattu Alumiiniteippi.
- Kolmantena lämmitin sivulta. Peilin virkaa hoitaa tällä kertaa 25cm F7 peilin muovi simulaattori.
- Neljäntenä, lämmitin, mustaksi maalattuna (Kuumankesto +350c maalilla) , ollut noin 1,5h päällä. Vastusten pintalämpötila vakiintunut noin 50 astetta ympäröivän ilmanlämpöä korkeammaksi, lämmittimen alumiinilevy noin 35 astetta ympärisöä lämpimämpi.

Eli peiliä lämmitellään alaosasta, silloin kun putki ei ole käytössä, siis noin 98% ajasta. Tarkoitus estää huurtuminen / kuuraantuminen ja ikävien valumarantujen synty peilinpinnalle kun kelit äkisti lauhtuu. Jos näyttää että illalla selkenee, niin katkaisen aamulla lämmitykset.

Uskon että peili ei tuosta "sula", ja valu mihinkään.

[mistral]

Vastukset antaa pitkälti johtumislämpöä, ei varmaan tuota ongelmia. Ajattelin sitä halogeenia jos se kohdistaa tehon vaikka 5cm alueelle niin siinä lämpölaajeneminen tuottaa jonkinmoisen voiman, nyt ei ainakaan ole riskiä.