Stargate 600S REBEL synscan goto

[Timpe]

Nyt sitten peili kiinni ja viikonloppua kohden keskikesän tähtitestejä tekemään. Kai sitä Vegan tai Denebin avulla pääsee jyvälle, missä nyt mennään. Veikkauksia, minkä muotoisia tähtitestikuvioita tällä kertaa? Olisiko vinoneliön vuoro?

Tuosta taitaa viimeinkin tulla tosi testi siihen, millaisen peilintuennan olet osannut rakentaa tuollaisen massiivisen peilijärkäleen alle.
Jännityksellä odotetaan ensimmäisiä testikuvia zeniittiin ja tuolta alemmaksi kohti horisonttia... 

[Ari Haavisto]

Tuosta taitaa viimeinkin tulla tosi testi siihen, millaisen peilintuennan olet osannut rakentaa tuollaisen massiivisen peilijärkäleen alle.
Jännityksellä odotetaan ensimmäisiä testikuvia zeniittiin ja tuolta alemmaksi kohti horisonttia... 

Toivotaan niin, että nyt olisi itsestä kiinni kaikki.
Ihan vielä ei päässyt tähtitestiin asti, kun innostuin kasatessa virittelemään kaikenlaista:

Kollimointimoottoreita kasatessa päätin korvata kollimointiruuvin rasvatun aluslevyn kunnon ruostumattomilla aksiaalilaakereilla, jotta ruuvi kiertyisi entistä kitkattomammin. Etenkin, kun laakerit oli silloin jo toissa talvena hankittu. Alumiiniseen hihnapyörään piti vain jyystää hiukan poteroa laakerille, jotta paketin korkeus pysyisi ennallaan ja hihnalinja suorana. Nyt pyörii todella kevyesti.




Putken havaintokuntoon laiton ärsyttävin ja hitain vaihe oli aiemmin altitudiliikkeen  vetovaijerin kiinnitys ja kiristys jousikuormaa vasten, joka piti tehdä sormimutteria pitkässä kierretangossa kiristämällä. Synta oli vielä keksinyt laittaa kierretangon parinkymmenen asteen kallistukselle vetosuuntaan nähden, jolloin kierretanko tahmasi kiinnityksiinsä ja oli todella inhottava kiristää. Rakensin lavalukon tapaisen vipumekanismin, jolloin vaijeri ja jousi kiristetään pitkästä vivusta kääntämällä ja lukitaan paikoilleen sormiruuvilla. Havaintokuntoon laittamisesta lähti viisi minuuttia pois tällä. Oikeanpuoleisessa kuvassa jousi ei ole venyneenä kuten tositilanteessa, koska tässä kokeilussa vaijerin toinen pää ei ollut vielä kiinni missään.




Aiemmin peilintuennassa oli matalilla katselukorkeuksilla se kauneusvirhe, että kaksikerroksinen tukikolmiorakennelma pyrki tällöin hiukan kippaamaan painovoimasta eteenpäin, jolloin tuenta oli epätasainen ja osa kolmioista pyrki ikäänkuin kampeamaan peiliä eteenpäin, kun taas osa ei ottanut kontaktivoimaa ollenkaan. Nyt lisäsin alemman kerroksen kolmioihin vastapainot, jolloin k.o. ilmiö poistuu. Toin vastapainolevyt pitkillä ruuveilla kannattimen runkorakenteen taustapuolelle, jolloin vipuvartta tuli paljon ja painoa tarvittiin vähän. Kuva on aika huono, mutta nuo tukikolmiot keikkuvat nivelpisteen varassa, joka on suorakaidepalkkien etupuolella, kun taas tuo nystyrälevystä tehty vastapaino on tuotu pitkillä ruuveilla suorakaidepalkkien taustapuolelle, jossa se killuu ilmassa mihinkään koskematta.




Sitten olikin aika jälleen laittaa keskimerkki peiliin. Nyt käytin Catseyen sabluunaa, jolla homma olikin huomattavasti helpompaa kuin edellisellä kierroksella. Koska peilin reunaviisteet ovat eripuolilla hiukan eri levyiset, eikä sabluunassakaan ole halkaisijaviivoja kuin puolen tuuman välein, piti tehdä tulkki, jolla sitten tihrustin peilin ulkokehän projektion ja sabluunan 24 tuuman halkaisijakehän eroa eri puolilla peiliä. Käytin tuohon toista tuntia, enkä usko voivani saada tuota tuon tarkemmaksi. Millin osissa uskoakseni ollaan.

Seuraavaksi pääseekin nostamaan peiliä paikalleen.

[mistral]

Kuva on aika huono, mutta nuo tukikolmiot keikkuvat nivelpisteen varassa, joka on suorakaidepalkkien etupuolella, kun taas tuo nystyrälevystä tehty vastapaino on tuotu pitkillä ruuveilla suorakaidepalkkien taustapuolelle, jossa se killuu ilmassa mihinkään koskematta.

Onko eri tukikolmiot kytkettynä samaan nystyrälevyyn? Ainakin kuvassa nystyrälevyn läpi menee 3 ruuvia, meneekö ne kukin eri kolmiolevyyn?

edit. näyttää kuin olisi yhdessä tukikolmiossa. Siis kuvassa ei näy kaikki nystyrälevyt (3 kpl)?

[Ari Haavisto]

Onko eri tukikolmiot kytkettynä samaan nystyrälevyyn? Ainakin kuvassa nystyrälevyn läpi menee 3 ruuvia, meneekö ne kukin eri kolmiolevyyn?

edit. näyttää kuin olisi yhdessä tukikolmiossa. Siis kuvassa ei näy kaikki nystyrälevyt (3 kpl)?

Ehkä tästä kuvasta näkee paremmin. Nuo nystyrälevyt ovat siis kiinni noissa alemmissa, isoissa tukikolmioissa. Kukin levy kiinni aina yhdessä kolmiossa kahdella ruuvilla. Kolmas, keskellä oleva oleva ruuvi on vain lyhyt nysä, joka kiinnittää nystyrälevyyn pienen trimmauspainon levyn taustapuolelle. Nyt peili on siis paikoillaan. Tuenta tuntuisi aika hyvältä. Taustatuenta on tasainen ja vaijeri kannattelee peiliä juuri sopivasti niin, että paino on vaijerin varassa, mutta oranssit muovipalat telivarsissa ovat aivan mitättömän välyksen päässä, estäen peiliä silti heilumasta vaijerin varassa.




Peiliä paikoilleen nostaessa huomasin, että peilin yläreunassa on enemmänkin noita hiottuja jälkiä, yhteensä kolme kappaletta. Ei siellä noin montaa huokosta ole voinut olla, jotain aika voimallista on tapahtunut peilin uudelleenhionnan aikana. Olisiko jotain tahmaantumista työkalukiekkoon ja/tai heilahdusta kiinnitysclamppeja vasten tms. Voin kuvitella, että jokin beribrittiläinen manaus on saattanut optiikkapajassa kaikua 
No, toistaiseksi en mieti noita jälkiä, vaan keskityn tähtitestiin, ja jos se on suosiollinen, unohdan koko jäljet. Ainakin pilvisakko alkoi heti kun sain peilin paikalleen, joka on hyvä enne!

[mistral]

Syvät jäljet on ehkä siksi ettei tarvitse kiristää liikaa peiliä, tai mistä sen tietää. Saahan siitä lujan otteen vain puristamalla satojen kilojen voimalla mutta sitä vissiin on vältetty. Muistan oliko se Korhonen joka hioi Herschelin infrapunapeiliä, niin vertasi sen pintaa Itämereen, ei ollut montaa senttiä "aallonkorkeus" siinä mittakaavassa. Voi olla että Nichol pitää ammattisalaisuutena kuinka korjasi pinnan?

[Ari Haavisto]

 

Kolmio on poissa, mutta muuten ei kyllä hurraahuutoja paljon irtoa. Jossain päin ketjua on hiukan astigmaattisuutta, joka yllättäen ei kuitenkaan näy ronchi-okulaarilla katsottaessa. Kuviot eri puolella fokusta ovat huomattavan erilaiset, visuaalisesti paljon enemmän kuin tässä pinotussa kuvassa. Olisiko taipunut reuna kyseessä? Vieläpä ylös taipunut? Minulla on myös testi, jossa heitin peilin päälle hätäisesti reunamaskin ja ehkä hiukan tasoittui, mutta ne kuvat vielä käsittelemättä.



Tässä oli ASI183MM kamera, ir-pass suodin ja Televue powermate kalustona.

[Pappis]

Reunataipumaa satulan malliin?

[Timo Kantola]

Kylläpä nyt koettelee.
Focaultin testerillä ja videokameralla on kohtuu helppo saada selville peilin todellinen muoto, paitsi astigmaattisuutta sillä ei näe.

Filmivaneria, ruuveja, ledvalo, mattopuukon terä, M6 kierretankoa, alumiiniteippiä ja ja digitaalinen (tai kaks) työntömittaa jä päivä/kaks  suunnittelua ja askartelua, niin focaultin  mittalaite on valmis.
Lisäksi kamera zoomilla, kuvankäsittelyä ja FigureXP ohjelma, nin saat mitattua pinnanmuodon noin +/- 5nm tarkkuudella.
Samalla näet pinnan laadun - onko perunapeltoa, vaiko tasasta.

Voin yrittää antaa (amatööri) neuvoja jos innostut rakentamaan testerin.

Käyttökelpoiseksi osoittautunut viritys:
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=18629.msg172801#msg172801

Liitteenä pari pinnanlaatu kuvaa matkanvarrelta, 300mmF5 peilistä jota yritän työstää hyväksi.. Testeri on armoton.

[Mare Nectaris]

Haittaako tuo virhe oikeasti kuu- ja planeettakuvauksessa? Ennen kuin harrastus vaihtuu testausharrastukseksi, kannattaisiko napata muutama kuukuva peilillä?

[Ari Haavisto]

Tässä testikuva reunamaskilla (n.30mm ulkoreunaa peitetty puolihuolimattomasti pahvimaskilla). Selvästi rauhoittuu tuo kirkas rengas fokuksen ulkopuolella sekä ulkorengas fokuksen sisäpuolella. Eli kyllä siellä ylöskääntynyt reuna on. Pieni pala kirkasta rengasta on jäljellä, koska alareunassa peilin reunaa jäi hiukan paistamaan pahvimaskin ohitse. Kun kääntyneen reunan vaikutus vähenee päältä loistamasta, alta näyttäisi paljastuvan ylikorjattu peruspeili.




Tehdessään korjaushiontaa Nicholl kysyi, voisiko polttoväli hiukan kasvaa hionnassa ja sanoin sen olevan pelkästään positiivinen asia. Emme asiaan enää palanneet, mutta kun tein ensimmäistä tähtitestiyritystä, huomasin polttovälin tosiaan kasvaneen ja putken olevan lähempänä F4,2:aa nyt. Halusin kuitenkin päästä heti näkemään jotain, joten heitin fokuseriin vain 100mm jatkopätkää, josta johtuen ensimmäisessä yrityksessä apupeili croppasi pääpeiliä tähtitestissä pahasti. Lisäksi apupeilin paikka oli sivussa, jolloin croppaus tapahtui toisesta reunasta, kollimointi sinällään oli kohdallaan. A.o. kuvassa näkymä fokuserin sisään, eli apupeilin heijastuspinta vihreällä katkoviivalla ja pääpeili punaisella. Tällöin yläreunan punaisen ja vihreän ympyrän leikkausalue croppautui näkymättömiin ja kas kummaa tähtitestissä vastaavasti tuo kirkas rengas leikkautuu pois (fokuserikuvan ja tähtitestikuvan rotaatiot keskenään tuntemattomia). Eli kyllä tuo taipunut reuna on ja lisäksi mielestäni ylikorjausta. Kun tässä tilanteessa katsoin ronchi-okulaarilla, tähtitestikuvan alareunan ronchi-viivat indikoivat ylös taipunutta reunaa (pääpeilin reuna näkyvissä), kun taas kuvan yläreunassa ronchi-palkit olivat suoria (apupeili cropannut taipuneen reunan pois)

Tämän jälkeen asensin seuraavana päivänä putkeen pidemmät vaarnaruuvit runkotankojen päihin saadakseni polttotason sisäänpäin ja croppauksen pois ja otin nuo aiemmin laittamani tähtitestikuvat, mutta tämä allaoleva siis ensimmäiseltä yöltä croppausvika päällä.




F4.2:lle sopiva defocus lienee tuolla 1mm tai alle. Käsittääkseni 2,5x powermaten käyttö ei vaikuta defocus-etäisyyteen mitenkään. Mielestäni tähtitestikuvion epäsymmetrisyys on tuohon nähden paha, eikä peili voi olla diffraktiorajoittunut, saatika se speksin mukainen 1/8 wavefront. Kun vertaan niihin aiempiin Syntan peileihin, tämä näyttäisi olevan paraboloidiltaan ja tähtitestikuvaltaan lähellä sitä jälkimmäistä, huonompaa, paitsi että ei ole print-throughta. Itseasiassa tämä peili pitää defokusoida hurjat 2mm, ennenkuin vastakkaiset puolet alkavat näyttää järjellisen symmetrisiltä, alla 2mm defokusoitu tähtitesti siltä ensimmäiseltä, paremman seeingin yöltä, mutta apupeilin cropatessa näkymää. Jos tuollaisen näkymän saisi 1mm defocuksella, optiikka olisi kelpoa...

2mm defocus croppaavalla apupeilillä:


Käytännössähän tuo sama taipunut reuna ja ylikorjaus oli jo ensimmäisellä yrityksellä, mutta huomion vei kolmiomaisuus. Nyt siis korjattu kolmiomaisuus, mutta muuten prosessi edelleen tuottaa taipunutta reunaa ja ylikorjausta. Tai onko se niin, että tuo ylöstaipunut reuna on vain tuon ylikorjauksen loppuhuipennus, tavallaan samaa perusjuttua molemmat?

[Ari Haavisto]

Mielenkiintoinen systeemi Timolla. Vielä en ole valmis rakentamaan mittalaitteita ja alkaa itse hiomaan (etenkään näin isoa peiliä). Laitan kuvaa Nichollille ja katson miten reagoi. Johonkin (muualle) tuo peili pitää saada vielä kerran hiottavaksi tai sitten palautukseen ja uusi muualta. Alkaisi tämä touhu jo riittää.

Kun huonohkon seeingin yhden kohdistuspisteen pino antaa hiukan vääränlaista kuvaa, tein hiukan paremmasta videosta vielä pinot ja kaivelin mahdollisimman hyvät yksittäisruudut kaveriksi. Nuo defocus-mitat ova noin-arvoja, laskettu siitä montako neljännestä olen käännellyt hienotarkennusnuppia. Tässä ekassa kuvassa tuli vahingossa hiukan erisuuruisia etäisyyksiä eri puolelle focusta osassa otoksista, merkkasin ne kuvaan.

Haittaako tuo virhe oikeasti kuu- ja planeettakuvauksessa? Ennen kuin harrastus vaihtuu testausharrastukseksi, kannattaisiko napata muutama kuukuva peilillä?

Ei tämä kauheasti toivoa koekuviin anna, kun 10 aallon defocus antaa kuvia, joita ei oikein edes pysty vertaamaan esim. Suiterin mallikuviin, ei olla oikein asteikolla. Vasta 2mm defocus antaa kuvia, joita voi verrata johonkin.  Jos maskaan tuon ulkoreunan ja oikein viritän, silti vanha SW400P taitaisi pestä tämän mennen tullen. Sille en muuten ikinä ole tehnyt tähtitestiä, pitääpä tehdä uteliaisuuttaan seuraavalla kerralla kun ulkoilutan sitä. Ja näyttää, että vanha sotaratsu saa hoitaa tämän syksyn Mars-oppositionkin.

[mistral]

Olisi kiva nähdä kuukuvia ja pallomainen tähtijoukko, veikkaan että on yllättävän hyvä. F4 peili on vaikea tehdä varsinkin yksittäiskappaleena kun ei ole samoja tuotantolaitteita kuin tehtaassa.

[Timo Kantola]

Vielä en ole valmis rakentamaan mittalaitteita ja alkaa itse hiomaan (etenkään näin isoa peiliä).

En kyllä mitenkään suosittele että alkaisit itse muotoilemaan tuota, ihan pelkästään mittaus ja pinnanlaadun tarkistus.

[AstroIle]

Voi harmi kun mikään ei mene putkeen.
Kiikuttaisin peilin arvioitavaksi ja mitattavaksi Tapio Korhoselle Opteoniin Turkuun. Luulen, että korjaukset hoituisivat isojen projektien lomassa. Kysyminen ei maksa mitään ja tarinat 50cm peilistä lähtien ovat olleet sydäntä riipaisevia.

T.Astroile

[mistral]

Jos soikeus on ainoa ongelma, olisiko mahdollista tehdä apupeilistä kaareva korjauspeili? Apupeilin pidikkeeseen laitettaisiin taivutusvoima ja hienosäädöllä kuva korjautuisi vielä paremmaksi. Eikös Hubblekin korjattu jollain apupeilin muutoksella?