Stargate 600S REBEL synscan goto

[Pekka Lehtelä]

Etralta löytyy. Kaukajärven päämyymälässä on vaikka mitä, mutta Juuri PE levyä oli pieni valikoima myös Nokian myymälässä Kodin Terran rakennuksessa, sopivasti melkein työpaikan naapurissa. Ja siihen saa toki myös valikoimasta tilattua haluamaansa. Tosin ostin Nokialta viimeiset 1-milliset ja Kaukajärvellä on tarjolla myös isompia arkkikokoja. Tuo Kaukajärven Etra on rakentelijalle kiintoisa paikka, kun siellä on myös leikkaamon jämäpaloja myynnissä monenlaisista muovimateriaaleista mitä leikkaavat teollisuudelle.

Pitääkin käydä katsomassa jossain välissä, kiitos vinkistä. Toinen vaihtoehto on tehdä se ohuesta 1-3mm vanerista ja maalata mustaksi kun niitä mulla sattuu olemaan.

[Ari Haavisto]

Tein peililaatikon takaseinään teräsraamin, johon vastapainot, puhaltimet, peitelevy yms. tarvikkeet saa kiinni. Samoin siihen saa neljällä ruuvilla kiinni aiemmin pohtimani kuljetuspyörästön, jonka nyt tein vanhan trampoliinin ja sählymaalin runkoputkista sekä varastossa olleesta akselista pyörineen. Hyvin toimi kun testasin. Putken saa nyt nostettua pyörien varassa ylös jalustasta ja kuljetettua putken yläpäätä kahvana käyttäen. Havaintojen ajaksi pyörästö otetaan pois. Joku irrotettava tukijalka pitää vielä väsätä yläpäätä varten.






Putkessa on dummy-peili paikoillaan, koska säädin ja kiristin runkotangot, fokuserin ja yläpään rakenteet linjaan dummy-peilin keskireikään nähden. Sitten asensin apupeilin paikalleen ja karkeakollimoin dummy-peiliin. Seuraavaksi muovista peililaatikkoon etu- ja takalevyt ja sitten alkaakin olla aika keskimerkitä pääpeili ja asentaa paikalleen!

[mistral]

Onko kollimointi iso operaatio? Ainakin nopea putki lienee vaikeampi kuin hidas.

[Ari Haavisto]

Jos vain saan keskimerkin tarkasti keskelle pääpeiliä, pitäisi kollimoinnin sujua autokollimaattorilla ja kollimointimoottoreilla mukavasti. Käytäntö näyttää kuinka putki kollimaationsa sitten pitää. Vaan keskimerkki pitäisi saada paikalleen peiliin n. 0,1mm tarkkuudella, voi jäädä haaveeksi.

Tänään tein peililaatikkoon PE-muovista etukauluksen. Muuten leikkasin siihen pyöreän reiän, mutta laatikon nurkkien kohdalle jätin 12x12cm lipareet, jotka kuumailmapuhaltimen avustuksella taitoin sitten alas ja porasin lipareisiin reiät 50mm puhaltimille. Tällöin peililaatikon takalevyyn tulevat isommat puhaltimet puhaltavat ensin ilmaa peilin taustaa vasten ja siitä peilin ohi ja nämä neljä pienempää puhallinta peilin etupuolella painavat tätä ilmaa vielä peilin etupintaa vasten neljältä suunnalta, ennen kuin ilma poistuu laatikosta ulos sen etupuolelle.

[vehnae]

Vaan keskimerkki pitäisi saada paikalleen peiliin n. 0,1mm tarkkuudella, voi jäädä haaveeksi.

Sattumoisin tuli CN:n puolella vastaan juuri eilen aihetta käsittelevää tekstiä. Tässä säikeessä oli pari ihan hyvän kuuloista menetelmää jos kaipaat ideoita.

[Ari Haavisto]

Päätin tehdä pari erilaista sabluunaa keskimerkin laittoon. Ensin porasin 30cm muoviseen viivoittimeen 1mm poranterällä reiän 0-kohtaan. Sitten toinen reikä 300mm kohtaan. Pöydälle sellofaania sopiva pala, keskelle pari teipinpalaa vahvikkeeksi ja neula viivoittimen 0-reiän ja teipin läpi. Sellofaanin alla pari käyntikorttia neulatyynynä. 300mm reikään kapeäkärkinen tussikynä ja näin syntyneellä harpilla piirtämään sellofaaniin ympyrä. Sitten sellofaanin tilalle iso paperiarkki ja siihen vastaava ympyrä. Näin minulla oli kaksi sabluunaa, toinen läpinäkyvää muovia ja toinen paperia.

Sitten peilin luokse. Sellofaanisabluuna osoittautui liian ohueksi ja epätarkaksi ja juomuilevaksi. Vaikka kohdistin reunaympyrän peilin reunaan ja painoin tussilla jäljen keskellä olevan neulanreiän läpi, meni se melkein millin pieleen. Mutta paperisabluuna toimi hyvin. Peilin reuna kuulsi fläppitaulupaperin läpi otsalampun valossa juuri sopivasti ja viivoittimella tarkistettaessa tussin jälki oli hyvin tarkkaan keskellä. Viivoittimella arvioituna tarkkuus oli millin murto-osia.

Sellofaanisabluunan tekoa


Paperisabluuna


Sitten meni melkein puoli tuntia löytää yli puoli vuotta sitten ostamani hotspotit. Liimasin merkin mahdollisimman tarkkaan äskeisen tussijäljen ympärille.


Täytyy huomenna vielä valmistaa tarkistusharppi, jolla ristiintarkistaa keskimerkin tarkkuus suhteessa peilin ulkoreunaan. Jos kaikki edelleen näyttää hyvältä, on tullut aika laittaa peili paikalleen.

[Ari Haavisto]

Eihän se merkki ihan keskellä ollut. Etenkään kun mittasi suhteessa peilin ulkoreunaan. Ilmeisesti reunaviisteessä on pientä vaihtelua ja se aiheutti heittoa sabluunan käytössä. Niinpä sitten eilen ähersin keskimerkin pois ja mittasin "reunaharpin" (V-muotoon leikattu muovipala johon ruuvattu viivoitin kiinni) avulla uuden keskimerkin paikoilleen. Tuo pahuksen kolmionmuotoinen keskimerkki venyi ja vanui kun sitä yritti hienosäätää peilin pinnalla ja heti kun sitä oli viruttanut puoli milliä johonkin päin, sitkas liima imi sen heti takaisin alkuperäiselle paikalleen. Meni kaksi tuntia saada merkki asettumaan oikean muotoisena oikeaan paikkaan. Todella ärsyttävää puuhaa!

Tänään sitten todella jännittävä hetki, kun piti nostaa peili paikoilleen. Harjoittelin ensin dummy-peilin avulla ja tosissaan piti suunnitella operaatio huolella. Peili apupöydälle putken viereen, sitten ryömiä itse tukitankojen väliin ja siirtää peili pöydältä nojalleen pehmusteiden varaan peililaatikkoon. Sitten paikanvaihto putken taakse ja sieltä käsin roikottamalla peilin nosto pidikkeeseen. Hyvin onnistui ja pidikkeetkin sai mukavasti hyviin säätöihin. Lopuksi ukkosen jylistessä ulkona tein putken kollimoinnin. Kollimointimoottorit toimivat oikein mukavasti.



Vastapainoja pitää vielä jonkin verrankin laittaa samalla kun viritän takapuhaltimet. Sitten alkaisi olla ensivalon aika. Sitä ennen voisi ehkä kokeilla miltä moottorit kuulostavat painavan putken alla.

[vehnae]

Lopuksi ukkosen jylistessä ulkona tein putken kollimoinnin.

Tässä kohtaa alkoi kiinnostamaan kollimoinnin stabiilius kun sen kanssa taistelen juuri oman putken kanssa. Teen nyt oletuksen, että sulla löytyy Catseyen autokollimaattori tai vastaava; paljonko autokollimaattorissa näkyy liikettä zeniitin ja horisontin (tai miten matalalle putken nyt saakaan) välillä? Jos liikkeen yksikkönä käyttää vaikka keskimerkin halkaisijaa. Tästä on kovin vaikea löytää dataa että paljonko on "hyvä" :-). Dobson on tietysti tässä siinä suhteessa mukavampi, kun mahdollisia asentoja putkella on vähemmän.

[joni]

Mites tässä kävi? Joko on ensivalot korkattu?

[Ari Haavisto]

Meni tässä muutama viikko työ- ja muiden kiireiden kanssa niin, etten ehtinyt yhtään tämän pariin. Vaan nyt pääsin jatkamaan. Ensivalo on siis vielä ottamatta.

Askartelin putkeen muovisen takalevyn ja siihen 3kpl 120mm kotelotuulettimia:




Etupuolelle peililaatikkoa paikalleen tuo aiemmin tekemäni muovinen kauluslevy ja siihen nurkkiin 4kpl 50mm tuulettimia peilin etupinnan huuhteluun. Etu- ja takatuulettimet saa päälle toisistaan riippumatta, jolloin voi valita haluamansa jäähdytys/boundary layerin poisto - kombinaation. Kytkinrasia pitää vielä juotella, siihen asti puhaltimien piuhan voi kytkeä suoraan virtalähteeseen.




Sitten vastapainoteline, johon 3kpl NEQ6:n vastapainoja. Tuolla putki on aivan aavistuksen etupainoinen, jolloin neljänteen tappiin voi laittaa sitten pikkupainoja kamerakaluston mukaan.




Lopuksi peililaatikon eteen hiukan huurresuojaa Bilteman telttapatjasta. Kiinnitys kävi helposti, kun tuosta voi vain painaa nippusiteen läpi ja kiinnittää tankoihin.




Nyt siis putki on valmis ensivaloon ja ensi yönä olisi tarkoitus kokeilla. Vaikkei täysin selkeää olisikaan, pääsee ainakin kokeilemaan fokustason paikkaa ja mekaanista toimintaa sekä kollimoinnin pysyvyyttä. Kivahan olisi pari kuvaakin saada, mutta en uskalla haaveilla vielä muusta kuin vikalistasta.

[Ari Haavisto]

Nyt ollaan ulkona!




Jalusta siirtyi helposti nokkakärryillä ja itse putki kuljetuspyörästöllään todella mukavasti. Putki oli helppo laskea takaisin jalustalle ja irrottaa pyörästöt. Hankalinta oli laittaa altitudin vaijerivedon vaijeri paikoilleen; Putkea piti kammeta ylöspäin jalaksineen niin että vaijerin sai rullien ja jalaksen väliin. Täytyy tuohon kehitellä joku työkalu joko pitämään vaijeria paikoillaan jo putken paikalleenlaskun aikana, tai sitten viputyökalu jolla jalasta saa sopivasti nostettua vaijerin pujotusta varten.





On tuo kyllä iso! Kuvat eivät tee oikeutta, mutta tuo tuoli on ihan normaalikokoinen ja näyttää putken rinnalta joltain nukkekodin kalusteelta...

[Pappis]

On se komea mörkö!

[wm-x]

No huhu, komean kokoinen! Hienoa työtä olet tehnyt putken kanssa.

[väre]

Suorastaan pelottavan näkönen, toivottavasti tuo ei tuu yöllä vastaan.

[Ari Haavisto]

Noniin, vikalista haettu 

Moottorit ja goto toimivat yllättävän hyvin. Mutta kun yritin ajaa ylös Denebiin, altitudiliike jäi kesken ja kytkin/vaijeri luisti. Syyksi paljastui peilikotelon alanurkan rakenteiden törmäys azimutikoneiston kytkimen muovisen käsipyörän kanssa. Pitää hioa käsipyörästä pari milliä muovia pois, niin mahtuu toimimaan.

Polttotaso osoittautui olevan hiukan sisempänä kuin mitä oli tarkoitus. Fokuserin ollessa aivan sisässä, polttotaso oli vain pari milliä okulaarinpitimen ulkopuolella. Osa okulaareista ja mm. kamerasysteemini ei tarkentunut ollenkaan. Kun vaihdoin käytössä olevan Baaderin click-lock okulaarinpitimen tilalle kymmenisen milliä matalamman SW:n alkuperäisen pitimen, sain okulaarit ja kameran juuri ja juuri tarkentumaan. Eli runkoputkia pitää säätää sen parikymmentä milliä lyhyemmiksi, mitä niissä varaa on.

Eli mekaniikka aika kivasti kohdillaan, pientä säätöä vain. Mutta sitten se kiintoisa osuus, eli optiikka ja sen tuenta; Kollimoin barlowed laser - menetelmällä tublug-lisäkkeellä (autokollimaattorikin on, mutta sen aika tulee myöhemmin) ja laitoin fokuseriin 6mm ortoskooppi-okulaarin ja 2,5x powermaten. Näkyviin tuli "pinched optics", eli puristuksissa olevalle optiikalle tunnusomainen kolmiomainen defokusoidun tähden muoto. Siitä sitten paperinpalalla tarkistamaan peilin päälliklipsejä ja yhden alle ei paperi mennytkään. Löysäsin klipsiä ja tarkistin vielä peilin radiaalisuuntaisen ylätuennan välyksen, se oli o.k. ja alatuennathan ovatkin kelluvia noiden telirullien päällä. Vaan kuva ei muuttunut mihinkään...

Laitoin kameran paikoilleen (ASI183mm, 1,6x barlow, ir-pass) ja aloin kuvaamaan Capellaa. Ensimmäinen ruutu on muistaakseni fokuksen sisäpuolelta ja loput ulkopuolelta, voin muistaa väärinkin päin. Neljännessä ruudussa tungen käteni putken sisälle vaakasuoraan poikittain, siitä tuo tumma varjo. Kolmiokuvio on melkein kärki ylöspäin suhteessa putken orientaatioon, muttei aivan. Pieni epäsymmetrisyys siinä on ja kiertymä kohti apupeilin orientaatiota. Selvästikään peilin tuenta ei toimi kunnolla, toki vielä voisi apupeilin osuudenkin sulkea pois.

Nyt päivällä kävin vielä tarkistamassa kaikki klipsit ja tuennat, missään ei ollut puristusta. Mutta putken osoittaessa suht alas kokeilin peilin taustan tukikolmioita käsin ja selkeästi peilin yläreunassa peili nojaa niihin kovemmalla voimalla kuin alareunassa. Peili ikään kuin seisoo alareunastaan pelkästään reunatuennan rullien varassa ja yläreunastaan sitten nojaa taustatuentaan. Voisiko olla niin, että tuo reunatuenta nyt jotenkin kampeaa peiliä ulospäin ja samalla toimii vielä puristimena kuin putkipihdin leuat tai kaivonrengasraksit? En nyt oikein muutakaan selitystä keksi. Tarkistin mitoituksen, eikä minulla näyttäisi mitään ajatusvirhettä noissa tuennoissa olevan. Samoin rullat ovat oikeassa kohdassa syvyyssuunnassa peilin painopisteen tasossa, vaan kenties rullat jotenkin harittavat niin, että ilmiö syntyy. Täytyy myös ajatuksella miettiä ja tutkia vielä tuo taustatuenta, onko siinä jotain häikkää tai kinnausta.



Taidan illalla kokeilla vielä 400P:n apupeilillä, niin saan apupeilin osuuden suljettua pois. Mutta jos siitä tai takatuennasta ei löydy mitään hassua, pitänee virittää kokeellinen kaapelikeinu reunatuennaksi. Olisihan se liian helppoa jos kaikki kerrasta onnistuisi