Uusi kuvausputki

[Timpe]

No niin, TS:n OAG-toimitus tuli perille ja sain asennettua nuo osat paikalleen. Melkein mentiin suunnitelman mukaan, mutta kuten tavallista, reaalimaailman millit ja TS:n "teoriamillit" eivät taaskaan kohdanneet täysimääräisesti. Ensin siis kuva, millä sain mukaan backfokus-sovituksen suhteellisen hyvin kohdalleen.



Tuosta näkyy 72,2 mm backfokus, millä ajattelin yrittää näin alkuun. Aikaa puuttuvan M82x1 (50 mm) jatkorenkaan tuloon on 2-4 viikkoa, joten toivotaan edes hiukan selkeää tuolle ajalle, niin saan testattua tämän OAG-sovituksen testikuvilla. Olisi hyvä päästä kokeilemaan myös hiukan alle 72 mm backfokusella, joten saatan tilata tuon M82 jatkon mukaan vielä M68 (0,5 mm) korotusrenkaan tuon M68 1,0mm renkaan tilalle. Kuvassa tuo millinen rengas näkyy nyt OAG:n oikealla puolella.

Ja kun kuvaa katsoo tarkempaan, niin huomataan että pakettiin kuuluvia M48 (0,3 mm ja 1,0 mm) renkaita ei tarvita lainkaan. Tuon loittotarpeen hoitelee kameraan kiinnittyvä T2/M48 sovitusrengas, minkä M48 naaraskierre on niin lyhyt, että tuo edeltävä M68-M48 sovituksen uroskierre jää liian pitkäksi noin 2 mm matkalta. Todellista loittoa tuli siis 2 mm sen renkailla ajatellun 1,3 mm loiton tilalle, kun tuo M48 uroskierre pohjaa ennen kuin noita ohuita M48 loittorenkaita pääsee käyttämään. Tuo on selvää ajattelemattomuutta TS:n osalta, enkä huomannut sitä itsekään tilausta miettiessäni.

Laitoin kuvaa varten paikalleen myös tuon M82 kokoisen kallistusohjaimen. Ja kuten huomaatte, tuon säätöruuvit jäävät osoittamaan eteenpäin. Ilman tuota M82x1 custom-jatkorengasta olisi tuollaisen kallistusrenkaan asentaminen mahdotonta (modaamatta sen ruuvikierteitä), koska säätö/kiristysruuvit menisivät puskuun FTF3545 fokkarin sovitusrenkaan kanssa (tuo näkyy tässä kuvassa).

Tuo M68 kokoinen TSOAGM68 on varsin tukevaa tekoa ja kolmeen suuntaan asennettavissa oleva OAG-torni on riittävä varustus tuon tornin asemointiin, jottei se jää esim. kamerarungon tielle. Kaksi kolmesta tornista jäi sellaiseen kohtaan, mihin sen olisi voinut asentaa käyttöön. Seuraavassa kuvassa näkyy hyvin kuinka kauas reunalle tuollainen M68 OAG:n prisma sitten voidaan jättää M82 kokoisella lyhentimellä ja kun "kuilun pohjalla" odottaa "vain" KAF-8300 kokoinen kenno. Tuskin tulee vinjetointiongelmia tuon kanssa

[Timpe]

Tuosta näkyy 72,2 mm backfokus, millä ajattelin yrittää näin alkuun. Aikaa puuttuvan M82x1 (50 mm) jatkorenkaan tuloon on 2-4 viikkoa, joten toivotaan edes hiukan selkeää tuolle ajalle, niin saan testattua tämän OAG-sovituksen testikuvilla. Olisi hyvä päästä kokeilemaan myös hiukan alle 72 mm backfokusella, joten saatan tilata tuon M82 jatkon mukaan vielä M68 (0,5 mm) korotusrenkaan tuon M68 1,0mm renkaan tilalle.

Näyttää siltä, ettei tuota puolimillistä loittoa taida tarvitakaan...
Tässä 15s testikuva tuolla 72,2mm loittoetäisyydellä.



Aavistus kallistusta tuonne kameran yläreunaan (kuvassa alareunaan), mikä taitaa tulla tuosta FT3545 tarkentimen pyörityssäädöstä, sillä aina kun kosken siihen, tuo pieni kallistus muuttaa suuntansa. Kannattaa varmaan kiristää tuo fokkarin pyörityssäätö paikalleen putken ollessa pystyasennossa ja lukita sitten siihen (pienet kallistumat tulevat, kun teen lukituksen viistossa asennossa). Jos on sitten tarvetta pyörittää putkea, niin sen saa tehtyä putkipantoja löysäämällä ja koko putkea pyörittämällä.
Mutta eipä tuo ole suuren suuri kallistus, mikä tulee tuosta FT fokkaristakaan (ks. tähtitestikuvaa, jos löydät sieltä eroja ylä/alareunan väliltä).
 


Aloitin eilisiltana seuraavan kuvausprojektini eli putki saa olla suunnilleen tuossa asennossa jonkin aikaa (milloin sitten tuleekin selkeitä säitä reilun kymmenen tunnin edestä, kun tuleva viikko näyttää melko pilviseltä).

[Timpe]

Eivät nämä nyt niin harvinaisia putkia taida ollakaan, kun tässä olisi ENS Opticalin kautta samanlainen TMB 152 tarjolla:
https://ensoptical.co.uk/index.php?_route_=telescopes/tmb-apm-152mm-f8
Hintakin olisi hiukan halvempi kuin omani (tuo on ilman M82 Riccardia ja FeatherTouchin langatonta moottorifokkaria), muutoin identtinen laite

Samasta paikasta löytyy myös AstroPhysicsin EDT 130 (F8 APO), mitä pidetään "Rolandin hienoimpana hetkenä" joissakin verkkoarvioissa. (Jos näet joku katselisi erinomaisen visuaaliputken perään ja makuuttaisi sopivaa kauppasummaa tilillään...)

[tuunari]

Hei Timo,
Ihmettelen hieman nuita FWHM lukemia ccdi kuvissa, kun itse olen harvoin päässyt alle 2,7 arvoihin. Onko 1"/pikseli kohdillaan??

Näyttää kuitenkin jo niin hyvältä, että ala jo kuvaamaan ja lopeta säätäminen(Itse säätelen pilvisellä kelillä ja kuvatessa totean, että pielessä on).
Ja  hieno on putki!

-pasi

[Timpe]

Ihmettelen hieman nuita FWHM lukemia ccdi kuvissa, kun itse olen harvoin päässyt alle 2,7 arvoihin. Onko 1"/pikseli kohdillaan??
Näyttää kuitenkin jo niin hyvältä, että ala jo kuvaamaan ja lopeta säätäminen(Itse säätelen pilvisellä kelillä ja kuvatessa totean, että pielessä on).

Olen ihmetellyt itsekin noita lukemia, sillä kaarisekunti/pikselilukema on ollut kohdallaan (1.22"/px nykyään).
Mutta olipa silti hyvä kun kysyit, sillä nyt luin myös CCDI:n ohjeita ja kappas mokomaa, se hakee myös kuvan FITS tietueista käytetyn polttovälin tiedot FWHM laskentaansa:
2. "The FWHM or HFD display in arcseconds appears to be incorrect?"
Solution: Make sure to set the correct focal length. If you are trying to measure an existing image, then you may need to edit image header in CCDSoft or MaxIm DL, and verify that the FOCALLEN keyword is set to the correct focal length in mm. To display image header information, select View\File Information... menu and click on the Edit Header tab in CCDSoft, or View\Fits Header Window in MaxIm DL.

Tuolla olikin vielä vanhat tiedot RCT:n mukaan, joten korjasin parin kuvan FITS-tiedot oikeiksi ja tein uuden mittauksen. (Pitää muuttaa samat tiedot tuonne kuvauskoneen MaxIm DL:n konfiguraatioonkin. Hmmm... onkohan tuolla vielä jotain muuta asiaa piilossa vääristämässä noita CCDI:n mittauksia?)

Tässä on kumminkin tuon CCD Image 32 kuvan mittaus 152/910mm arvoilla...



Nyt FWHM lukema tippui 1.63" tienoilta 2,40" arvoon (varmaankin lähempänä totuutta, kun on kyse lyhyestä 15s testivalotuksesta). Kiitos siis "reality check":in tekemisestä noille mittauksilleni 

Olen kuvannut aina tilanteen tullen ja nyt kovalevyllä on käsittelyä odottamassa "tynkäpino-aineistoa" mm. Perseuksen kaksoistähtijoukosta, NGC6939 + NGC6946 parivaljakosta ja B157:sta.
En pysty (lue: halua) enää kuvaamaan noihin täytemateriaalia samalla setupilla, joten nuo pitäisi vain käsitellä pois. Olen silti itsekin hyvin tyytyväinen tuon TMB:n kuvalaatuun, sillä se tuottaa kertaluokkaa terävämpää jälkeä suhteessa tuohon RCT-putkeeni. Tuon huomaa myös FocusMaxin tarkennuksessa ja noita testikuvia kuvatessa visuaalisesti, mutta osa siitä menee varmaan lyhyemmän kuvauspolttovälin piikkiin (910mm vs. 1340mm).

Tuon uuden OAG:n kanssa tuli ongelmaa, ettei seurantakameraa saanut tarpeeksi alas saadakseen sen fokukseen. Huomasin, että pienet kiinalaiskädet olivat jättäneet OAG-tornin varren liian ylös tuossa kokoonpanossa. Nyt tuo varsi työntyy fokuksessa ollessaan jo seuraavana olevan T2-kappaleen sisälle, joten sitä joutuu lyhentämään hiukan jottei se raapisi Lodestarin kennoa kameran tullessa fokuksessa niin alas asennettuna kuin mahdollista. Lisäksi OAG:n "hanskoilla ruuvattavat" kiristysruuvit pitää liimata nupin osalta paikalleen, muutoin tuo nuppi irtoaa kiristettäessä kierteiltään. Tyypillistä kiinalaistuotantoa siis eli vaatii tuunaamista 

Tuon lisäksi ainoa vielä kesken oleva säätöasia on sen 50mm pitkän M82 jatkopalan saaminen TS:ltä ja sitten tarkentimen pyörityksen lukitseminen "hyvään asentoon" + tuon pienen kuva-alan kokonaiskallistuksen suoristaminen sillä M82 tilt adapterilla, kun sen saa viimein asennettua paikalleen jatkopalan avulla. (Saa nähdä kuinka mittatarkka osa tuo TS adapteri ja se custom made -jatkopala itsessään ovat, sillä tämän TMB:n mekaniikka on oikeastikin hyvin tarkasti kohdallaan, mikä on vaihteeksi "Ihan kiva juttu ^(TM)" tuon RCT:n säätelyn jälkeen... 

[Timpe]

Vaihteeksi kuva TMB 152:sta ihan tositoimissa eli kuvaamassa zeniittiin...



Taustalla himmeitä revontuliharsoja, joista tein myöhemmin Taivaanvahtiin havainnon. Missasin näemmä reilulla tunnilla-kahdella kirkkaammat reposet, kun Kari Rytilahti napsutteli nätimpiä kuvia rinnakkaishavaintoon samalta paikkakunnalta.
Noh, olen edelleenkin pääasiassa DS-kuvaaja, joten eipä tuo jäänyt harmittamaan... 



Liitteessä tulee vielä tuon TSOAG68:n modaustarve, kun kerroin siitä aiemmin näin... (korjasin tuon ongelman jo rautasahalla).

Tuon uuden OAG:n kanssa tuli ongelmaa, ettei seurantakameraa saanut tarpeeksi alas saadakseen sen fokukseen ...CLIP... Nyt tuo varsi työntyy fokuksessa ollessaan jo seuraavana olevan T2-kappaleen sisälle, joten sitä joutuu lyhentämään hiukan jottei se raapisi Lodestarin kennoa kameran tullessa fokuksessa niin alas asennettuna kuin mahdollista.

Myös tilaamani M82 jatkopala on nyt matkalla tänne päin ts. asiat edistyvät pikkuhiljaa... 

[Timpe]

M82x1/50mm jatkopalakin on paikallaan, nyt enää odotellaan selkeitä kelejä, jotta saan CCD-kennon asemoitua vaakaan TMB152:n perään.
Tässä siis lopullinen "imaging train", jossa merkittynä tärkeimmät osatekijät (adapterit jätin suosiolla pois, kun noista oli juttua aiemmin).



Homma lähtee liikkeelle siitä, kun suuntaan putken zeniittiin ja löysään FTF3545 pyörityssäädön (näkyy aivan kuvan vasemmassa reunassa) + lukitsen sen paikalleen pysyvästi mielestäni mahdollisimman tasaisesti. Jos kuva-alaan jää tuolloin vielä pientä kallistusta CCDI:n testimittauksiin, niin sen saa korjattua helposti tuolla TSJM82 kallistuslevyllä. Tuo siis teoriaa, käytännön hyödyn näen seuraavilla selkeillä keleillä. Tarkoitus olisi, ettei tuohon kertasäätöön tarvitse enää myöhemmin päätyä ja saan putkesta pois tuon pienen pienen kuva-alan kallistuksen.

Tällaisessa 152/1200mm linssiputkessa tulee muuten putken jäähtyminen selvästi paremmin esille kuin vanhassa 10" hiilikuitu RCT-putkessani. Havaintosuojani sisällä saattaa olla selkeällä kelillä parisen astetta lämpimämpää kuin selkeän illan tullen ulkosalla, joten suojan katto kannattaa avata heti kun tiedän havaintokelien tulevan (sadekeleissä ollaan puolen asteen sisällä kummassakin mittauspisteessä). Myös lämmityspannan sijainti huurreputken tyvessä vaikuttanee jäähtymisasiaan, kun pidän tietoisesti linssitulppaa päällä. Katon avaamisesta noin 30-40 min kuluttua TMB:n tripletti-linssipaketti alkaa olemaan stabiloitunut ulkoilman kanssa ja putken fokuksesta löytyy jo melko hyvät FWMH-arvot. Tilanne paranee vielä noin tuntiin saakka ja sitten aletaan seuraamaan tarkennuksessa ympäröivän ilmamassan lämpötilaa (ts. tällä putkella joutunee tarkentamaan useammin kuin sillä 10" RCT:lläni joutui. Tuossa huurreputken lämmityspannassa pitää sitten olla ihan vain aavistus peruslämpöä kuvatessa ja sama pätee myös tuon M82 kokoisen Riccardin (ja QSI:n) ympärillä kulkevaan pantaan. Muutoin Riccardin linssipinnalle kertyy keskelle vähitellen huurretta, mikä näkyy sitten pitkissä valotuksissa kuva-alan keskellä vaalentumana.

Lissiputkien jäähtymisaiheesta on nyt mielenkiintoista keskustelua visuaalihavaitsijan näkökulmasta esim. tässä CN:n foorumiketjussa: https://www.cloudynights.com/topic/637566-air-spaced-triplets-how-fast-to-cool/page-3#entry8939488 (myös tuo linkin videolinkki kannattaa katsoa  )

[wm-x]

Tuo linssiputken jäähtyminen vastaa muuten omaa kokemustakin. Tilanne on selvästi eri tripletillä ja doubletilla. Doublet jäähtyy paljon nopeammin.

Jos en ole avannut luukkuja hyvissä ajoin niin ensimmäisen tunnin aikana saa tarkentaa vartin välein, sitten tilanne stabiloituu. Toisaalta siihen tulee rutiini ajan myötä ja napsuttelen vartin välein aina 10 askelta miinusta, käyn sitten tunnin kuluttua tekekemässä bahtinovilla tarkennuksen.

Minulla kun on nuo pitken lämmitys pannat jatkuvasti päällä niin tämä varmaan osaltaa korostaa ongelmaa, olenkin miettynyt niiden nappamista tulevaisuudessa pois kun luukut on kiinni. Mutta toisaalta ne taas poistavat mahdollisen huurteen ja kosteuden putkelta niin en ole ihan varma miten tekisin.

[Timpe]

Ei tuo lämmityspanta ole hyvä tuon Riccardin päälläkään, sillä se oli vetänyt taas itsensä sisäisesti takalinssistä huuruun.
Täällä oli näet ohi mennen selkeää keliä klo 18-19 aikoihin, joten kipaisin heti pihalle tsekkaamaan tuota säätö-loittorenkaan sovitusta. Alkuun ihmettelin taas TMB:n kaltaisen laatu APO:n piirtämien tähtien pienen pientä kokoa 
Kirkkaat "karvaiset" tähdet kertovat noista huurreongelmista.



Sitten hetken päästä jupisin tuota Riccardi-lyhentäjän takalinssin pinnalle tullutta sisäistä huurretta. Toisaalta tuosta tuli ihan hyvä testikuva mihin tuo putki nyt piirsi piirtoympyränsä tuolla lyhentimellä.



En tiedä mihin tuo piirtoympyrä jäi nyt osoittamaan tarkentimessa, kun lyhentimen lämmittämisen jälkeen lukitsin tarkentimen pyörityksen hiukan eri asentoon. Ja sitten tulivatkin jo pilvet takaisin taivaalle eli harjoitukset jatkuvat seuraavan selkeän tullessa... (jätin nyt pannan pelkän QSI-kameran + OAG-tornin ympärille hyvin kevyellä lämmöllä. Riccardin lasimutikka on ilmeisen kranttu tuolle asialle ulkona Suomen säissä säilytettäessä).

[Timpe]

Ihmettelen hieman nuita FWHM lukemia ccdi kuvissa, kun itse olen harvoin päässyt alle 2,7 arvoihin. Onko 1"/pikseli kohdillaan??

Epäilin vieläkin jonkun olevan pielessä, mutta kai tämä kuvausyhdistelmäni tuottaa ihan todellakin hyvää jälkeä tuossa noin 2,2...2,4 FWHM lukemissa, kun pitkään valotetuissa yksittäiskuvissakin kuvien tekniset lukemat pystyvät sangen hyvinä 

Tuossa on taas niitä 2,2"...2,3" lukemia, mutta nyt 300s aikavalotuksella:
(taustalla näkyvät 100% skaalauksella R-kanavan tähdet MaxIm DL:n ikkunassa; pikkuisen voisi vielä säätää kennon kallistusta, jolloin 0% kollimointivirheellä putki tasoittuisi 6% kaarevuuslukemiin)

 

Ja tässä näkyy yksi kokonainen ruutu, vihreä värikanava, 300s:n valotuksessa:
(kuumista pikseleistä siirrytään sujuvasti hiukan suurempiin himmeisiin tähtiin  )



Tuolta se TMB 152 putken ensimmäinen virallinen ds-kohde sitten nostetaan loppupinosta esille...

[Timpe]

Talven tultua nuo FWHM-lukematkin normalisoituvat päälle 3" lukemiksi. Tässä taas 300s valotus ensin mitattuna ja sitten tähtikenttänä.





Kuvausputken vaihto oli siis hyvin onnistunut downsizing-liike, josta ei tullut haitallisia sivuvaikutuksia 
Sen verran on selvinnyt, että tuo pienen pieni satunnainen kuva-alan kallistus tulee ilmeisesti FeatherTouch FT3535 fokkarin pyöritysmekanismin lukituksesta. Kun sen löysää pyörittääkseen kameran asentoa, tuo mitattu kallistus vaihtaa suuruutta ja suuntaa. Olkoon nyt tuossa asennossa ja jos kameran asentoa pitää muuttaa, niin teen sen sitten putken pannoista löysäämällä.

TMB152 on kyllä vaivaton laite kuvausputkena; sen kuin avaa havaintokopin katon, kytkee laitteisiin sähköt, alustaa ne kuvauskuntoon ja tarkentaa putken. Sama pätee myös AP 1200 GTO:n seurantaan ts. sen saanto on nykyisellään vaivatta 100%, jos kelit vain sallisivat kuvaamisen. Alla on PHD2:n seurantakuvaa ensin lyhyeltä jaksolta ja sitten hiukan pidemmältä. Tuo seurannan keskihajonta hiusristikon keskellä jää nykyisin helposti 1,5" alueen sisälle (seeing-rajoitus), enkä kiinnitä PHD2:n säätöihin enää juurikaan huomiota, koska tähdistä tulee hyvin pyöreitä nytkin vaikka välillä tuleekin noita piikkejä 1,5" suuruudella suuntaan tai toiseen.





Pitää olla tyytyväinen tilanteeseen niin kauan kuin tuo autuus sitten kestääkin 

[mistral]

Joo se on hienoa jos pääsee siitä jatkuvasta kollimoinnista eroon, ja itse kuvaus voi alkaa. Ihanteellista olisi myös ettei pakkasella tarvitsisi pahemmin vahtia laitteita vaan sisällä lämpimässä ootella kun fotoneja kertyy :)

Saisko tuolla Einsteinin ristin näkyviin?

[Timpe]

Etäkäytettävä laitteistohan tuo jo onkin, mutta käyn avaamassa pihalta havaintosuojan katon + laittamassa laitteisiin tarvittavat sähköt yms. alustukset kuntoon tuon pilvisyysajan virtakatkon jälkeen. Suurin murhe nykyisellään on tuo säätilanteen äkillinen vaihtelu ja sen erottaminen kannattaako edes yrittää ohuen yläpilvisyyden lävitse kuvaamista. Joskus 5-10 vuotta sitten Petri Kehusmaalla oli paikkakunnalla Boltwood Cloud Sensor tyyppinen laitteisto oman observatorionsa lisävarusteena. Jäin kaipaamaan sen tuottamaa laadukasta pilvisyysgraafia, kun Petri myi oman kuvauskalustonsa kokonaan pois ja siirsi tähtikuvausharrastuksensa 100% etätähtikuvaajaksi.

Tuollaisen pilvisyyssensorin hankintahinta on näemmä aivan liikaa suhteessa käyttötarpeeseeni, mutta suunnilleen vastaavan pilvisyyden seurantalaitteiston voisi vallan hyvin pystyttää kuvausaikaa valvomaan, jos tietäisi kuinka tuollainen anturisysteemi kannattaa nykyisin tehdä kustannustehokkaasti. 
Petrin pilvisyysanturin tuottaman laatugraafin tarkkuus oli aikoinaan ihan omaa luokkaansa kertomaan, milloin kuvaus kannatti lopettaa pilvisyyden hitaan lisääntymisen takia. Nyt pitää mennä itse pihalle kurkkimaan rajamagnitudia Pikku Karhusta ja ohutta yläpilvisyyttä ihan itse, mikä on kaupungin valosaaste-taivaalta aina pikkuisen tulkinnanvarainen asia. (En edes muista milloin olisin nähnyt viimeeksi 5 rajamagnitudin tähtitaivasta, varmaan joskus elo-syyskuussa.)

Tulkitsen nykyään Einsteinin ristin saavuttamattomaksi kohteeksi itselleni lähinnä tuon alhaisen deklinaation takia.
Ks. mielestäni hyvät perusteet täältä: https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=12070.msg162312#msg162312
"JOS tämä kohde olisi kulkenut ylempää taivaalla, niin omalla laitteistolla olisi parempi mahdollisuus onnistumiseen. Mutta kun ollaan +3 deklinaatiossa EC:n sijainnin suhteen, niin lopputuloksen voi ennakoida (himmeälle kohteelle tarvittava pitkä valotusaika samentaa tähtiä yhdessä ilmakehän kanssa, kun kuvataan noin matalalle JA tuo Einsteinin risti jää erottumatta"

[mistral]

Kuitenkin se on hyvä jos saa olla enimmän ajan sisällä, homma on lepposaa ja voi samalla tehdä jotain muuta. Varmaan mielellään antaa jalustan hyrrätä kun on paljon investoinut, "leikkuunpuimuri" korjaa sadon.

[Timpe]

Tuollaisen pilvisyyssensorin hankintahinta on näemmä aivan liikaa suhteessa käyttötarpeeseeni, mutta suunnilleen vastaavan pilvisyyden seurantalaitteiston voisi vallan hyvin pystyttää kuvausaikaa valvomaan, jos tietäisi kuinka tuollainen anturisysteemi kannattaa nykyisin tehdä kustannustehokkaasti. 

Itse asiassa tulin saman tien tilanneeksi tällaisen pilvisyysanturin:
http://www.auroraeurotech.com/CloudSensor.php
Tuli PayPalin kautta maksamaan toimituskuluineen 292,80 GBP =342,51 EUR eli murto-osan tuosta Boltwoodin anturipaketista.
Tuosta oli melko positiivinen käsitys mm. täällä:
https://stargazerslounge.com/topic/152967-review-aurora-cloud-sensor/
Lisäksi saan sen yhdistettyä nykyiseen kuvauslaitteestooni melko vaivattomasti toisen RS232 sarjaportin kautta. Luultavasti jätän tuon koppiin sisälle sopivaan paikkaan ja aktivoin ohjelman käyttöön aina tarpeen tullen, kun kuvausläppäri on muutoinkin käynnissä. Ja onhan tuossa valmiiksi laajennusvaraa mm. katon releohjaukselle