Painovoima-aaltojen ja valon nopeus

[Eusa]

Ei ei ei. Avaruuden laajeneminen on virtuaalista nopeutta epäsuorien havaintojen pohjalta mallintaen. Koska meillä ei ole mitään vakioista taustaa, voi suoraan verrata vain paikallisesti mitattaessa valonnopeuteen c.

Sun joutuisi opiskella vuosi pari perusteita, niin keskustelusta voisi syntyä jotain, Mistral...

[Lauri Kangas]

Sun joutuisi opiskella vuosi pari perusteita, niin keskustelusta voisi syntyä jotain, Mistral...

Olen tätä monesti ehdottanut mutta ei se kuulemma käy. Alkuun pääsisi noilla esimerkkilaskuilla joita näytin toisaalla, mutta ei tullut palautetta.

[mistral]

Olen tätä monesti ehdottanut mutta ei se kuulemma käy. Alkuun pääsisi noilla esimerkkilaskuilla joita näytin toisaalla, mutta ei tullut palautetta.

Ai niin, olit postannut #63:n en ollut huomannut kun jäi muiden juttujen alle, oli hyvä youtuubi.

Mutta tämä pingispallo idea tuli vaan yhtenä iltana ja ajattelin jos viisaammat voisi vahvistaa tai kumota sen, itse en tiedä toimiiko se.

Hubblen vakio on jotain 60km/s/Mpc. Kun tarpeeksi monta 60km/s lasketaan yhteen, ylitetään valon nopeus. Eli tältä kantilta c nopeus voidaan ylittää mutta Eusa oli vissiin eri mieltä. Ei nämä asiat niin helppoja ole kun melkein kaikki spesiaalitieto pitää onkia englanninkielisiltä sivuilta.

[pnuu]

Hubblen vakio on jotain 60km/s/Mpc. Kun tarpeeksi monta 60km/s lasketaan yhteen, ylitetään valon nopeus.

Jos riittävän monta kävelynopeuttasi lasketaan yhteen, luku ylitettää valon nopeuden.

Ei nämä asiat niin helppoja ole kun melkein kaikki spesiaalitieto pitää onkia englanninkielisiltä sivuilta.

Tämä ei ehkä ole se rajoittava tekijä.

[mistral]

Jos riittävän monta kävelynopeuttasi lasketaan yhteen, luku ylitettää valon nopeuden.

60km/s on 1/5000 osa valon nopeudesta. Yksi parsek on n. 3,25 valovuotta. Jotta c nopeus ylitetään, tarvitaan 5000x3250000vv=16,25 miljardia valovuotta pitkä välimatka.

Tosin tässä on yksi yllätysmomentti josta kerron kun on aikaa.

[Lauri Kangas]

Tosin tässä on yksi yllätysmomentti josta kerron kun on aikaa.

Yleinen suhteellisuusteoria?

[mistral]

Niin siitä yllätysmomentista, eilen muistin taas pituuskontraktion ja kun sen ottaa huomioon pingispallo mallissa, niin ei pallo ylitäkään c nopeutta. Kun toinen laser antaa lisävauhtia pallolle, lisääntyy myös kontraktio ja maasta katsottuna pallo ei ylitäkään c nopeutta.

Tämä toimii myös universumin horisontin suhteen, äsken mainittu 16,25 miljardia vv ei siksi olisikaan ehdoton horisontti siksi koska kontraktoituneessa avaruudessa kappaleet tuskin ylittävät c nopeutta.

Mutta tämä perustuu poispäinsuunnan kontraktioon, enkä ole saanut mistään tietoa, pitääkö poispäinsuunnan kontraktio paikkansa. Jos pitää, olisi yksi avoin kysymys vähemmän.

[Lauri Kangas]

Yleinen suhteellisuusteoria?

Ei vitsi, meni oikein!

[Eusa]

Ei vitsi, meni oikein!

"Yllätysmomentti" 

[mistral]

"Yllätysmomentti" 

Oli niin kiire ja jätin kesken jutun 

Mutta eilen taas katsoin googlesta jos löytyisi vahvistusta poispäinkontraktiolle, ei vaan löydy suomalaisilta sivuilta. Ainakin ajan suuntaa muuttamalla se toimii.


Vielä tämä uudestaan:
"Jos taas käytetään uudenaikaista ajattelua, pelkkää lepomassaa, niin silloin pallo painaa vain 5g ja tavallaan 1000kg energiaa häviää olemattomiin. Tai eihän se häviä vaan siirtyy eri koordinaatistoon.
Jos nyt olisi sellainen ihmemittari jonka tarkkuus riittäisi mittaamaan pingispallon gravitaation täältä maasta, niin mittaisiko se 1000kg painoisen kappaleen vai 5g kappaleen?"

Alkuräjähdyksessä tapahtuu saman tapainen asia, ensin universumi on säteilyvoittoinen, sitten kun punasiirtymä kasvaa, massa alkaa "painamaan" enemmän kuin säteily. Säteily laajenemisessa menettää energiaa. Kysymys: tunnistaako mittari menetetyn energian? Eli kun fotoni menettää punasiirtymässä energiaa, säilyykö avaruuden kaarevuus samana? Jos säilyy, silloin mittarikin tunnistaa sen mutta löytyykö se ikäänkuin "savuvanana" fotonin perässä ja leviää tasaiseksi kentäksi. Jos ei säily, miten sitten säilymislaki voi pitää paikkansa?

[Lauri Kangas]

Palattaisiinko ensin taas perusteisiin.

Jos taas käytetään uudenaikaista ajattelua, pelkkää lepomassaa, niin silloin pallo painaa vain 5g ja tavallaan 1000kg energiaa häviää olemattomiin. Tai eihän se häviä vaan siirtyy eri koordinaatistoon.

Sen pallon energia on E² = p²c² + m²c⁴. Mikä häviää olemattomiin?

[jussi_k_kojootti]

Eli kun fotoni menettää punasiirtymässä energiaa, säilyykö avaruuden kaarevuus samana?

Ei säily; tässä tarkoittamasi punasiirtymä aiheutuu kosmisesta laajenemisesta, joka tasoittaa avaruutta.

Jos ei säily, miten sitten säilymislaki voi pitää paikkansa?

Ei se yleisesti ottaen pidäkään.

Niin fotonin ja aika-avaruuden vuorovaikutuksen, kuin toisaalta "koko kosmoksen" tarkastelu edellyttää jonkinlaista kvanttigravitaation teoriaa (*), jota meillä ei vielä ole.  Kyselet kysymyksiä, joiden vastausta ei tällä hetkellä tunneta (samalla tavalla kuin vaikkapa rakettiyhtälö tunnetaan ja on "todeksi" osoitettu).  Siirtyykö laajenemisen takia punasiirtyneen fotonin energia "gravitaatioenergiaksi", tai "kaarevuudeksi", tms; vai "häviääkö se vain"?  Vastaus kuuluu karkeasti ottaen "ehkä" :-).  Riippuu siitä mistä roikutetaan.

(*) Yleisempää, yhtenäisempää, "kaikenkattavampaa" teoriaa kuin mitä homo sapiens tähän mennessä on onnistunut kokoon kyhäämään.

[mistral]

Palattaisiinko ensin taas perusteisiin.

Sen pallon energia on E² = p²c² + m²c⁴. Mikä häviää olemattomiin?

Ok, ei energia häviäkään. Kun se ei häviä mittarin näytöstä, niin mistä mittari ottaa sen kun pallon massa on vain 5g ja etäisyys vaikka 2vv?  (oletus että laseriin on "pumpattu" 1000kg energiaa, niin pallon pitäisi painaa 1000kg vanhan systeemin mukaan).

5g ja 1000000g ero on 200000x niin jotta mittariin saataisiin sama lukema kuin on "pumpattu" 1000kg sinne 2vv päähän, niin pallo pitää tuoda niin lähelle mittaria että sen paino putoaa 5g:aan.

Kun joku matemaatikko sen on laskenut, ollaanko silloin samassa lukemassa mihinkä kontraktio-lasku päätyy? Jos ollaan, silloin mittari mittaa lähiavaruudessa olevan 5g pallon massan. Näin pallo olisi säilynyt 5 grammaisena mutta energiaa ei olisi hävinnytkään.

[jussi_k_kojootti]

5g kappale gravitoi kuin 5g kappale.  5g kappale jonka liikemäärä vastaa ajattelusi (uuden vai vanhan, en saa selvää) "1000kg liikemassaa (*)" törmää kuin tonnin mötikkä. 

Nopeinkaan kosminen säde (~protoni) ei ole vaarassa romahtaa mustaksi aukoksi.

(*) jota ei ole

[mistral]

5g kappale gravitoi kuin 5g kappale.  5g kappale jonka liikemäärää vastaa ajattelusi (uuden vai vanhan, en saa selvää) "1000kg liikemassaa (*)" törmää kuin tonnin mötikkä. 

Nopeinkaan kosminen säde (~protoni) ei ole vaarassa romahtaa mustaksi aukoksi.

(*) jota ei ole

Yritin laskea gravitaatiota pallon ja maan välillä tällä kaavalla: F=G*m1*m2/r^2

Löysin googlella "Laskin verkossa" laskimen jossa nollat riitti mutta se ei suostunut laskemaan niin pieniä numeroita vaan pyöristi nollaksi, ei onnistunut.

Tarkoitus oli laskea gravitaatio 2 valovuoden päässä olevalle 1000kg pallolle ja sitten kun tiedetään voima, sen avulla (samalla voimalla) määritetään 5 gramman pallon etäisyys maasta. Kun oikea etäisyys löytyy, mittari näyttäisi samaa lukemaa kuin 2vv:n päässä olevalle 1000kg pallolle, eli sama kaarevuus olisi avaruudessa molemmissa tapauksissa. Näin energia ei häviä vaan säilyisi, tämä oli tarkoitus. Siis täyttyisi 2 ehtoa: 1. energia ei saa hävitä (mittari näyttää että massa on olemassa)  2. pallon omamassa ei saa kasvaa


Seuraava vaihe olisi laskea pallon pituuskontraktio maahan nähden. Jos tulos on sama kuin yllämainitussa laskussa, silloin asiat täsmäisivät. Ammattilainen varmaan laskisi nuo helposti mutta itse en osaa.