Tähtiharrastaja ja ilmastonmuutos

Aloittaja Timpe, 13.01.2017, 22:12:49

« edellinen - seuraava »

Timo Kantola

Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 16.01.2017, 11:06:57
Haastan näyttämään havaintoihin tai mittauksiin perustuvan todisteen siitä, että ilmakehän hiilidioksidin määrällä on kausaalinen suora tai välillinen pilvisyyttä lisäävä vaikutus.
En tiedä tekeekö kukaan kysyttyjä havaintoja tai mittauksia jotka kelpaisi todisteeksi.
Jos ei tee, niin siitä voi päätelä että ilmakehän hilidioksiidipitoisuus ei vaikuta pilvisyyteen mitenkään ?

Toisaalta lämpenevä ilmakehä (tästäkin kiistellään, jotkut sanovat salaliitoksi, ja heidän mukaan oikeasti kylmenee) lämmittää meriä, ja paljonko merestä nousee enemmän vesihöyryä jos veden lämpötilaa nostetaan vaikka asteella, merien pinta-ala on noin 362 miljoonaa km2 Lisääntyykö pilvisyys - en tiedä.
Timo Kantola

Pappis

Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 16.01.2017, 11:06:57
Haastan näyttämään havaintoihin tai mittauksiin perustuvan todisteen siitä, että ilmakehän hiilidioksidin määrällä on kausaalinen suora tai välillinen pilvisyyttä lisäävä vaikutus.
Kyllä Astronautiskelija on tässä täysin oikeassa, että tällaista korrelaatiota ei ole kyetty osoittamaan.

Se on nimittäin totta, että koko ilmakehän sisältämän ilmankosteuden on havaittu nousseen ilmastonmuutoksen myötä (lisääntynyt haihtuminen, lisääntynyt kyky sitoa kosteutta ilmaan). Mutta, se on täysin eri asia, mihin tämä lisääntynyt ilmankosteus kerääntyy, jos kerääntyy. Eli, lisääntyykö pilvisyys missään päin maapalloa? Tällaisia todisteita ei siis ole, kuten tämä NASA:n sivukin ( http://earthobservatory.nasa.gov/Features/GlobalClouds/ ) asian ilmaisee. Ja vaikka muutos pilivsyydessä olisi jo selvilläkin, niin siitäkään ei ole käytännön mittaustietoa, miten tämä mahdollinen pilvisyyden muutos vaikuttaa itse ilmastonmuutokseen - hillitsevästi (lisääntynyt pilvisyys heijastaa enemmän Auringon valoa takaisin avaruuteen) vai kiihdyttävästi (pilvet sitovat lisääntyneen kosteuden myötä enemmän lämpöä ilmakehään).

VeskuP

Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 16.01.2017, 11:06:57
Haastan näyttämään havaintoihin tai mittauksiin perustuvan todisteen siitä, että ilmakehän hiilidioksidin määrällä on kausaalinen suora tai välillinen pilvisyyttä lisäävä vaikutus.

Tähän ei voi sanoa muuta kun, voi taivas. Vai pitäisikö sanoa, voi pilvet :wink:
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

mistral

Ainakin talvella pilviä tulee herkemmin jos Selkämeri ja Suomenlahti on jäättömiä. Kun tuuli käy mereltä, antaa se höyryä mikä ei ainakaan selkeytä taivasta. Pakkastalvena jääkansi estää höyryn mikä parantaa näkyvyyttä. Mutta vuotuiset vaihtelut on suuria, 2013 syksy oli kirkas, nyt on taas ollut pilvistä.

VeskuP

Ääripää tähän Astronautiskelijan kysymykseen löytynee itseasiassa tuosta naapuriplaneetalta :shocked: Eipä taida paljon taivasta näkyä...

Sateiden määrä talvisessa Suomessa ainakin on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, joten kait sekin vähän lisääntyvää pilvisyyttä tarkoittaa...
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

Timpe

Lainaus käyttäjältä: ellu - 15.01.2017, 19:52:05
Itse asun niin syrjässä (rapiat 30km töihin) että täytyy autolla kulkea. Tunnen kyllä erään joka kulki pyörällä töihin 20km/sivu kesät talvet  :shocked: pakosta kylläkin kun ei ajokorttia ollut... että periaatteessa mallia voisi ottaa vai tulisiko jo ylikuntoa  :grin: Tuosta autojen seurannasta sim-kortilla vielä... en mikään asiantuntija ole, mutta eikö se ole perustuslain vastaista seurata ihmisten liikkeitä?

Se, että kuljen noin 5 km työmatkat polkupyörällä on melkolailla 53+ jokamiehen kipurajalla näin talvisin. Töihin tultua on hetken aikaa nihkeä olo, kunnes kevyt pintahiki hartioista kuivuu. Kesällä pyöräilystä vielä nauttii ja työmatka-aikakin on lähempänä autolla ajoa, mutta talvella pyöräily vaatii hiukan enemmän asialleen omistautumista mm. liikekitkan lisääntymisen pakkasessa ja pyöräteiden lumeentumisen takia. Käytännössä monelle on tuollainen kynnys olemassa, jonka jälkeen ekologinen liikkuminen jää toissijaiseksi ja auto tulee kuvioon mukaan. Sitäpaitsi alle 5 km ajaminen autolla on juuri sitä tyhmintä ajoa, mitä moottorille voi kuvitella tekevänsä. Edellinen sen takia, että vasta käyntilämmin polttomoottori toimii siten kuin se on suunniteltu ja moottorin päästöt lähestyvät luvattua (toisilla automerkillä paremmin kuin esim. VAG-konsernin autoilla, mitä on jo kovasti pahoiteltu julkisuudessa ;). Mutta summa summarum, lyhyttä matkaa autoilemalla tekee siis ikään kuin kaksinkertaisen haitan autolleen ja ympäristölleen.

Tuosta auton "mustasta laatikosta" ja sen vaihtoehdoista löytyy mm. ajantasainen juttu politiikan oikealta laidalta: http://www.aamulehti.fi/kotimaa/kokoomus-mustalle-laatikolle-on-vaihtoehtoja-tassa-nelja-tapaa-kerata-tiemaksuja-24206906/
(Eri näkövinkkelistä kirjoitettu löytyy varmaan vastaava päivän pari kuluttua poliittisen kentän toiselta laidalta.)

Tässä kumminkin tämän hetken vaihtoehtoja:
"...kilometrien tarkastus vuosittain katsastuksen yhteydessä. Käyttömaksu perustuisi ajettuihin kilometreihin..."
"... Yksi vaihtoehto on aikaan perustuva maksu. Autoilija voi ostaa käyttöaikaa koko vuodeksi tai vain kesäksi, jos auto on talven telakalla..."
"...Kolmas tapa on elektroninen tietulli, joka olisi käytössä ruuhkaisilla tieosuuksilla ja ruuhka-aikana..."
"... Neljäs vaihtoehto on hyväksyä musta laatikko ja siihen liittyvä siru...."
...Mutta sen pitää olla autoilijan oma valinta..."

Joten eiköhän tuolta tule joten kuten järkevä vaihtoehto käyttöön. Mutta tässä on kumminkin syytä huomata, että kaikki tässä joutuvat muuttamaan autoilutapojaan. Tai jos eivät joudu, niin sitten maksavat vanhojen tapojensa jatkamisesta entistä enemmän. Päästään siis alkulauseeseeni, mikä taisi saada ne palkokasvit jumiutumaan sieraimiin liian monella: "Se joka käyttää autoa, saa luvan myös maksaa siitä; turha napina pois!" Itselleni tässä on tärkeää, että autoilusta (kasvihuonekaasujen päästämisestä) rankaiseminen kohdistuu oikein ja ne jotka eivät autoile (päästele), eivät myöskään joudu siitä maksamaan. Ja samaan hengenvetoon lainaus tuolta artikkelista: "...On selvää, ettei haja-asutusalueilla voi olla samat maksukuviot kuin kaupungeissa. Toinen poikkeus on elinkeinoelämän logistiikka...."
Odotellaan vain rauhassa, niin nähdään kuinka asiat muuttuvat, mutta tosiasia lienee, että vuonna 2020 (vain kolmen vuoden päästä!) kaikki maksavat autoilustaan nykyistä enemmän. Eikä tämä ole mitenkään erityisesti juuri allekirjoittaneen syy, kun hän menee tuollaisia todeksi uskomiaan asioita laukomaan julkisesti tänne foorumille. :angel:

Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 16.01.2017, 11:06:57
Haastan näyttämään havaintoihin tai mittauksiin perustuvan todisteen siitä, että ilmakehän hiilidioksidin määrällä on kausaalinen suora tai välillinen pilvisyyttä lisäävä vaikutus.

Miten olisi vaikka tällainen havaintopäiväkirjastani poimittu tilasto:
Aikavälinä on 8/1982 - 4/1983 eli palataan muinaiselle 80-luvulle Itä-Suomeen Ruokolahdelle. Pidin tuolloin 100/850mm ATM-Newtonin käytöstä havaintopäiväkirjaa hyvin tiiviisti. Tässä ovat selkeät havaintoyöt, jolloin olen visuaalihavaintoja tuohon aikaan tehnyt:

Kuukausi Selkeät kelit (yöt)
8/82      6
9/82      7
10/82     2
11/82     5
12/82     3
1/83      5
2/83      7
3/83      2
4/83      3


Ja kun vertaan vaikka tammikuuta 1983 tammikuuhun 2017, niin nykyhetkellä on kovasti kirimistä...
Mutta eihän tuollainen mitään todista, joten skeptikot voivat perustella omaa käyttäytymistään miten haluavat ("tekosyillä" minun mielestäni, kun demokratiassa kaikki on sallittua). Mutta silti tiedän, että jokainen voi muuttaa vain omaa käytöstäään, ei muiden.  :wink:

Tästä huolimatta oma "perstuntumani" pilvisyysasioihin on, että muinoin oli paljon tasaisemmin selkeän ja pilvisen sään vaihtelua. Ei ollut tällaisia lokakuulta joulukuulle venyviä pitkiä pilvisyysjaksoja, jolloin tulee kerrasta kolmeen edes joten kuten havaintokelpoista yksittäisyötä (per koko kolmen kuukauden jakso!). Käsittääkseni sen tieteellisemmän sääkalenterin ylläpito URSA Minorista on siirtynyt jonnekin verkkoon. Ja onhan täällä ilmatieteenlaitokseen kytköksissä olevia harrastajiakin, joka seuraavat säätä työkseen. Löytyykö jostain halukkaita kommentoimaan asiaa paremmin? Mutta en minä sitä tilastoa suuremmin itse kaipaa, kun nuo tilastot eivät pysty kumminkaan muuttamaan puolipilvistä tai näennäisen "selkeää" keliä kumminkaan läpinäkyvyydeltään hyväksi keliksi yöaikaan. Tavallisesti yöllä taivaalla purjehtii kumminkin liikaa utupilveä (lue: kosteutta), jotta rajamagnitudi nousisi talvisaikaan (lokakuun alun - helmikuun lopun välissä) koskaan viiden paremmalle puolelle. Ts. nykyisin haalean sininen päivätaivaskin on jo sellainen näky, josta voi ilahtua paremman puutteessa. Oma "mutu" sanoo siis tällä suunnalla, että aikoinaan asiat olivat paremmin, mutta minkäs teet?

Tähän halajan vielä vastata:

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 15.01.2017, 21:05:12
On teillä kaupunkilaisilla kaikki niin helppoa ja yksinkertaista...
---clip---
Nykyiseen talooni muuttaessa entinen asukas kulutti öljyä 2500 - 3500 l/v. Mä asensin ilmalämpöpumpun ja ulkolämpötilaa vahtivan automaattisäätimen kattilan shuntille, säädin sisälämmöt (vesipatterit) järkevämmälle tasolle, ja aloin käyttää talon takkaa. Öljynkulutus putosi reippaasti, ollen aluksi noin 1000 - 1200 l/v. Sähköä meni n. 2000 - 3000 kWh enemmän, mutta silti lämpöpumppu maksoi itsensä 4 v. takaisin. Edellisenä kesänä öljypoltin sanoi itsensä irti, ja pääsin uusia koko systeemin. Ja vaikka sen kuinka laski ja otti huomioon valtion energiatuet, niin...
---clip---
Silti on nämä yhden ihmisen ilmastoteot melkoista nappikauppaa. Menneen viikon uutisissa kerrottiin viime vuoden olleen mitatun ilmastohistorian lämpimin, 1,3 astetta yli 1800-luvun keskiarvojen. Siis, Pariisin ilmastosopimuksen päätavoitteesta (max. 2 astetta) on syöty jo 65 %. Se loput 35 % syödään tällä vauhdilla alle 10 vuodessa, vaikka kaikkien kasvihuonekaasujen päästöt lopetettaisiin kokonaan tällä sekunnilla.
Silti jatkan omalla kohdallani ympäristö- ja ilmastotekoja. Jatkan, koska se joka heittää pois toivonsa, se hylkää oman ja lastensa tulevaisuuden muiden käsiin. Siksi jatkan, jos edes oma esimerkki antaisi muillekin kipinän...

Kaupunkilaisuudesta ensiksi. Kaavoittajilla on muutten tosi hyvät vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutokseen. Kannattaisi suosia tiivistä kaupunkiasumista, jossa palvelut ovat lähellä ihmisiä ja autoilua keskustaan rajoitetaan. Onnekseni asun Hyvinkäällä, jossa enemmistö kaupoista sijaitsee kaupungin keskustassa. Ei ole tarvetta käyttää autoa esim. Prismaan/Citymarketiin/jne. moottoritien varteen mennäkseen, koska kaavoittajilla oli järkeä sijoittaa tällaiset keskeiset kaupat juuri kaupungin keskustaan. Ympäröivistä lähiöistä on mitätön kilometrin/parin matka kauppaan, eikä sinne "jontkaan" moottoritien varteen tarvitse lähteä juuri koskaan ostoksia varten. Huikea etu! Naurattaa silti toisinaan lukea mitalin kääntöpuolesta  eli satunnaisia autoilijoiden valituksia, kun milloin mikäkin paikka on "tukossa" liikennevalojen takia, kun töiden jälkeen halutaan välttämättä liikkua ruuhkassa kauppaan juuri autolla. Käytännössä Hyvinkään keskustan kyljessä asuvilla on pyörällä on yhtä helppo liikkua kaupoilla kuin autollakin. Tällaisessa kaupungissa asuen elämä on helppoa  :smiley:

Vertailun vuoksi okt-sähkölämmittäjän arkea. Muutimme tähän taloon 1997 ja tuolloin sähkönvuosikulutus edellisillä omistajilla oli noin 16500 kWh vuodessa (104/147 m2 suorasähkölämmitteinen talo). Meidän käytössämme sähköä kului 1997 - 2007 tasaiseen noin 14500...15500 kWh vuodessa. Tuolloin käytössä olivat kattosähkölämmittimet (=idioottimainen 1980-luvun keksintö) ja 2,2KWh massavaraaja, joka lämmitettiin yösähköllä kuumaksi ja joka laski lämmön hissukseen takaisin päiväaikaan.  Asennutimme asunnon kokoon sopivan pienen ilmalämpöpumpun taloon 8/2007, joten seuraavan talven sähkönkulutus (kulutusjakso helmikuulta - helmikuulle) meni vain puoliksi lämpöpumpulle. Kulutus kumminkin hiukan alle 13000 kWh. Seuraava talvi ja sitä seuraavat näyttivät, että ilmalämpöpumpulla lämmittäen sähkön vuosikulutus tulisi jäämään noin 12000-12500 kWh lukuihin. Mentiin useita vuosia samaan tahtiin. Sitten tuli pari kovempaa pakkastalvea (2009/2010) ja ilmastokriitikot näyttivät kieltä ilmastomuutoksen puolustajille. Meillä sähköä kului taas aiempaan malliin eli 14200...14500 kWh lukemia. Mutta olipahan myös lunta ulkona talon räystäisiin saakka ja Suomessa pideltiin tammikuussa viikkokausien -20...-30C pakkasia Hyvinkäätä myöten (=> näiden lopputulemana tuli myös kallis 11 k€ moottorivaurio Audi A4:een, jolla tuolloin ajoin lyhyttä 5 km työajoani... grrr). Ks. liitekuva lumitalvesta.

Tuon jäkeen palattiin takaisin normaaliin eli 2011 oli nykynormaalin lauha Etelä-Suomen talvi ja sähköä kului vain 10500 kWh vuodessa. Reilu tiputus aiempiin kumminkin juuri tuon lauhan ja pilvisen talven takia. 2012 palattiin aiempaan keskivertoon eli noin 11500 kWh lukemiin. Tästä eteenpäin seuraava merkkipaalu oli 2013 yläpohjaan lisätty puhallusvilla ja koko yläpohjan eristysremontti, jolla eristepaksuus kasvatettiin kauttaaltaan 50-60 cm paksuuteen aiemman 40 cm sijasta (tuolloin myllättiin eristysvillat pohjia myöten ja alimmaksi asennettiin parempaa eristettä ja väliin vanhat villat ja sitten päälle puhallusvillat tuohon normipaksuuteen). Tuosta eteenpäin aina nykyaikaan saakka tällaisen okt-talon sähkön vuosikulutus on pysytellyt pysyvästi 10000...11000 kWh lukemissa hiukan riippuen talvista, kun lämpöä puhkuu edelleen sama ilmalämpöpumppu ongelmitta. Trendi sähkönkulutuksessa on kumminkin ollut koko ajan aleneva eli olen odotellut milloin menee vuosikulutuksessa tuo kymppitonni rikki näiden lämpimien talvien takia. Sähkölämmittäjä kiittää näet talven lämpimyydestä, mutta se ilo on vähän puolinaista kun tietää mistä lauhat talvet johtuvat  :undecided:

Nyt tasi kirjoittaminen riittää tältä erää...  :smiley:
- Timo Inkinen

Timpe

Ja jäi vielä sanomatta tuossa, että olen samaa mieltä Pappiksen kanssa...
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 15.01.2017, 21:05:12
Silti on nämä yhden ihmisen ilmastoteot melkoista nappikauppaa. Menneen viikon uutisissa kerrottiin viime vuoden olleen mitatun ilmastohistorian lämpimin, 1,3 astetta yli 1800-luvun keskiarvojen. Siis, Pariisin ilmastosopimuksen päätavoitteesta (max. 2 astetta) on syöty jo 65 %. Se loput 35 % syödään tällä vauhdilla alle 10 vuodessa, vaikka kaikkien kasvihuonekaasujen päästöt lopetettaisiin kokonaan tällä sekunnilla.
Silti jatkan omalla kohdallani ympäristö- ja ilmastotekoja. Jatkan, koska se joka heittää pois toivonsa, se hylkää oman ja lastensa tulevaisuuden muiden käsiin. Siksi jatkan, jos edes oma esimerkki antaisi muillekin kipinän...

Juuri näin. Jonkun on kannettava lippua paremman tulevaisuuden puolesta. Tähtitieteen harrastaja voi olla tässä ikäänkuin kanarialintu kaivoksessa, joka kertoo ennakkoon huonosta ilmastokehityksestä, eikä esitä huonoa esimerkkiä muille ilmastoasioissa. Globaali ellei kosminen näkökulma nääs...  :wink:
Ja länsimaiden pidettävä huolta omista kasvihuonepäästöistään, koska samaa tiukkaa päästöpolitiikkaa pitää noudattaa koko maailman laajuisesti. Ilmastomuutoksella ei ole rajoja, eikä se kykene äänestämällä estämään (ainakin pinta-)tyhmän presidentin valintaa rapakon taakse. Populismilla on pelottavat jäljet tässäkin asiassa...  :cry:
- Timo Inkinen

Mare Nectaris

Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 16.01.2017, 16:48:15
Siinä ei puhuta pilvistä sitten niin yhtään mitään, eli haaste on edelleen sellaisenaan voimassa.

Toki ilmakehän kosteus on ennemmin tai myöhemmin juuri pilvissä! - sehän on perusta veden kierrolle meristä ilmakehään ja takaisin.

Lainaus linkistä ( https://www.sciencedaily.com/releases/2007/09/070918090803.htm )

"The authors note that their findings, when taken together with similar studies of continental-scale river runoff, zonal-mean rainfall, and surface specific humidity, point toward an emerging human-caused signal in the cycling of moisture between the atmosphere, land and ocean. "

Täälläkin säikeessä asiaa on pohdittu aiemmin: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6201.0

Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Pappis

Lainaus käyttäjältä: VeskuP - 16.01.2017, 20:47:24
Sateiden määrä talvisessa Suomessa ainakin on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, joten kait sekin vähän lisääntyvää pilvisyyttä tarkoittaa...
Nyt sä puhut säästä, et ilmastosta. Ilmastosta on vasta kyse kun,puhutaan vuosikymmenen keskiarvoista ja/tai vähintään mannerluokan alueiden yllä.

Pappis

Lainaus käyttäjältä: mistral - 16.01.2017, 20:22:39
Ainakin talvella pilviä tulee herkemmin jos Selkämeri ja Suomenlahti on jäättömiä. Kun tuuli käy mereltä, antaa se höyryä mikä ei ainakaan selkeytä taivasta. Pakkastalvena jääkansi estää höyryn mikä parantaa näkyvyyttä. Mutta vuotuiset vaihtelut on suuria, 2013 syksy oli kirkas, nyt on taas ollut pilvistä.
Tässäkin puhutaan säästä, ei ilmastosta.

Pappis

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 16.01.2017, 21:41:19
Toki ilmakehän kosteus on ennemmin tai myöhemmin juuri pilvissä! - sehän on perusta veden kierrolle meristä ilmakehään ja takaisin.

Lainaus linkistä ( https://www.sciencedaily.com/releases/2007/09/070918090803.htm )

"The authors note that their findings, when taken together with similar studies of continental-scale river runoff, zonal-mean rainfall, and surface specific humidity, point toward an emerging human-caused signal in the cycling of moisture between the atmosphere, land and ocean. "

Täälläkin säikeessä asiaa on pohdittu aiemmin: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6201.0
Ilmankosteus pilvissä on vain yksi välivaihe kosteuden kierrossa luonnossa. Pilvet ovat paikallinen ja ajallisesti rajoitettuja, siis kyseessä on sääilmiö. Pilvisyyden määrällä ja kosteuskierron nopeudella ei ole keskinäistä riippuvuutta. Jos kosteuden kierto nopeutuu, mutta keskinäiset siirtymä- ja varastoitumisajat säilyttävät suhteensa, pilvisyyden määrä ei muutu mihinkään keskiarvoistettuna ison aikaskaalan ja pinta-alan ylitse. Ja tässä on juuri se juju, mitä olen yrittänyt sanoa. Mitään todisteita ei vielä ole, miten pilvisyyden on käynyt globaalissa skaalassa. Ilmaston muutos on toki vaikuttanut säihin, ja näyttää siltä että täällä Suomessa se näyttäytyy ajoin lisääntyneenä pilvisyytenä. Mutta, siinä on edelleen kyse säästä Skandinaviassa. Se ei vielä todista mitään pilvisyyden muutoksista globaalissa skaalassa.

mistral

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 16.01.2017, 21:03:15

Päästään siis alkulauseeseeni, mikä taisi saada ne palkokasvit jumiutumaan sieraimiin liian monella: "Se joka käyttää autoa, saa luvan myös maksaa siitä; turha napina pois!" Itselleni tässä on tärkeää, että autoilusta (kasvihuonekaasujen päästämisestä) rankaiseminen kohdistuu oikein ja ne jotka eivät autoile (päästele), eivät myöskään joudu siitä maksamaan. Ja samaan hengenvetoon lainaus tuolta artikkelista: "...On selvää, ettei haja-asutusalueilla voi olla samat maksukuviot kuin kaupungeissa. Toinen poikkeus on elinkeinoelämän logistiikka...."
Odotellaan vain rauhassa, niin nähdään kuinka asiat muuttuvat, mutta tosiasia lienee, että vuonna 2020 (vain kolmen vuoden päästä!) kaikki maksavat autoilustaan nykyistä enemmän. Eikä tämä ole mitenkään erityisesti juuri allekirjoittaneen syy, kun hän menee tuollaisia todeksi uskomiaan asioita laukomaan julkisesti tänne foorumille. :angel:

Enpä juuri huomannut närkästystä mutta toki ihminen on masentunut kun saavutettuja etuja leikataan. Ainakin itseäni masentaa maailmantilanne mutta ei tässä auta kuin tehdä jotain ja kiireessä ei saisi mennä myymään yksityisyyttä, eli täytyy keksiä joku luonnollisempi systeemi kuin satelliittiseuranta.

Oma linja olisi tämä:
http://media.caranddriver.com/images/media/276911/2009-tata-nano-photo-276916-s-1280x782.jpg

Eli pienemmät autot ja vanha toimiva systeemi.

mistral

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 16.01.2017, 21:51:27
Tässäkin puhutaan säästä, ei ilmastosta.

Tarkoitan että jos ilmasto lämpenee, meri ei jäädy. Eli useampina talvina tulee kosteutta mereltä.

VeskuP

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 16.01.2017, 21:50:40
Nyt sä puhut säästä, et ilmastosta. Ilmastosta on vasta kyse kun,puhutaan vuosikymmenen keskiarvoista ja/tai vähintään mannerluokan alueiden yllä.
Tässä puhuttiinkin nyt pilvisyydestä ei ilmastosta :wink:
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

Timpe

Lainaus käyttäjältä: mistral - 16.01.2017, 21:59:58
Enpä juuri huomannut närkästystä mutta toki ihminen on masentunut kun saavutettuja etuja leikataan...

Pitää sen verran kuitata väliin, että "...näistä <aloitus>viesteistäsi on tullut ylläpidolle useita ilmiantoja ja ehdotuksia että yksi tai useampi viesti poistetaan joko a) poliittisena, b) off-topiccina tai c) loukkauksena niitä kohtaan, jotka asuvat maaseudulla..."
Ja tuolloin oli (jo vääräksi osoittautunut) epäilys ilmassa, ettei tästä aiheesta pystyisi riitelemättä keskustelemaan. (Oma vastaukseni oli jatko Cmasin viestiin täällä, mikä oli pitkä johdatus pilvisyydestä 2010 - 2016 välisenä aikana. Selittänee jotain aiemmista viesteistä, jotka voivat olla ilman asiayhteyttään tässä ketjussa.) :police:

Eipä muuta, jatkakaa keskustelua...
- Timo Inkinen