Skywatcher Stargate 500P goto

[Ari Haavisto]

Jännitys tiivistyy!
Eilen illalla yritin huonossa kelissä tähtitestiä alle kaksi tuntia jäähtyneellä peilillä... Kollimointikin pääsi lipsahtamaan pieleen, kun peilinpidin haki "tyhjät pois" kollimoinnin jälkeen siirreltäessä. Silti ASI183MM + powermate 2,5x + ir-pass taltioi aika omituisen näköistä kuvaa n. 0,7mm defokusoitaessa puolin ja toisin   Poikkeuksellisesti ir-pass suodin oli powermaten edessä ja mietin, onko F4 valokartio sille liikaa? Tiedän, että baaderin ir-pass suotimen läpäisy riippuu valon tulokulmasta, ja jatkossa pitää laittaa suodin barlowin jälkeen. Nyt saattoi olla, että peilin reunoilta jyrkemmin tuleva valo käyttäytyi suotimessa eri tavalla kuin keskemmältä tuleva, läpäisi enemmän jyrkemmässä kulmassa (siitä kirkkaus) ja taittoi eri tavalla (siitä rengas tai keskikirkastuma). Eli aiheutti palloaberraatiota. Tuolle vaihtoehtoinen teoriahan sitten olisi, että lähettivät pallopeilin minulle.

Tuon jälkeen kollimoin putken kohdalleen ja katsoin visuaalisesti 8mm okulla. Tähti defokusoitui normaalisti molemmin puolin fokusta, eikä mitään tuollaista renkulaa tai toisella puolella fokusta "keskitähteä" näkynyt. Ei tosin näkynyt diffraktiorenkaitakaan, vaan valokiekko apupeilin varjon ympärillä koostui kiemurtelevasta ja kiehuvasta seeingin ja lämpövirtausten sekoittamasta tähden valosta. Kuitenkin kiekon muoto oli molemmin puolin normaali. Fokuksessa tähdet olivat kauheita karvapalloja. Toki 8mm on liian pitkä oku tähtitestiin, mutta keli ei sallinut enempää. Laitoin vielä ronchi-okulaarin fokuseriin ja katselin 1-3 viivalla. Sen mitä seeing salli, viivat olivat suoria, eikä astigmatismia näkynyt. Toki ronchi on F4:lla toivottoman epäherkkä, eikä se edellistäkään peiliä onnistunut paljastamaan, mutta kyllä tuollaiseen kamerakuvaan vaadittava pallopeili tms. olisi jo pompannut silmille.

Täytyy siis kiltisti odottaa kunnon keliä ja jäähtynyttä peiliä ja tehdä testit oikein viritetyllä kamerasysteemillä. Ja kokeilla tuo suotimen paikan merkitys ja eri suotimella myös. Mutta ei tämä yritys kyllä yhtään rauhoittanut mieltä ja jotenkin aavistelen jo pahaa ...

Kollimointimoottorit toimivat hienosti ja käytin kollimoinnissa apuna Glatterin "tublug" barlowed laser lisälaitetta. Tosin pelkällä Hotechin laserilla säädön jälkeen kollimointi oli jo tublugin mukaan täysin kohdillaan.

Edit: muokattu tekstiä.

[Timpe]

Hmmm... otapa seuraavalla kerralla tuolla tavoin Airy disk -renkaiksi tarkennettuja tähtiä koko ruudun alalta tarkasteluun. Saattaa näet olla, että parhaan kollimoinnin piste löytyykin esim. 1/3 kuva-alan keskipisteestä sivulle päin. Tuossa tilanteessa näet testikuvasta missä kohtaa kuva-alaa ne pyöreät Airy disk -rinkulat sijaitsevat. Voihan näet olla, että keskusmerkkiin perustuvat kollimointityökalut eivät anna oikeaa kollimointia, jos keskusmerkki on hiukankin sivussa peilin todellisesta optisesta keskipisteestä 

[Ari Haavisto]

Täytyy tuo keskimerkkikin varmistaa joo. Tällä kertaa tosin ihan itse taisin tupeksia tuon kollimoinnin sivuun keskimerkin mukaisesta paikastaan. Niin, kun F4 peiliä katsoo kameralla hieman vinosti optisen akselin ulkopuolelta ja vielä laittaa väliin powermaten yhtälailla vinoon ja sen eteen vielä valon kohtaamiskulmalle herkän suodattimen, ehkä voi saada tuollaisia eksoottisia kuvajaisia aikaan. Mietin vielä, että ASI oli suoraan kiinni 2,5x Powermaten T-sovitteessa, jolloin kenno oli itseasiassa aika paljon lähempänä powermaten linssistöä kuin missä on edes powermatelle annetun kerroinkäyrästön nollapiste, joka alkaa okulaarisovitteen päältä... http://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=53&Tab=_app  Lieneekö tuolla merkitystä myös.


Tuon kollimoinnin merkityksen huomaa tästä SW400P:llä Tammikuussa 2016 otetusta kuvasta powermate 2,5x:lla: Linkki kuvaan
Tuossa kollimointi on pielessä ja optinen akseli osuu johonkin kuvan keskelle oikeaan laitaan. Parhaassakin paikassa kuvanlaatu kärsii, koska powermate ja suotimet eivät kohtaa valokartiota oikeassa suunnassa. Sitten tuon hotspotin ulkopuolella kuvanlaatu kärsii todella nopeasti. Ja tuo on F4,5 putkella...

Silti en saa itseäni täysin vakuutettua, että siltikään noiden kuvien pitäisi aivan tuolta näyttää. Tai uudelleenkollimoinnin jälkeen tähtien olla niin pahoja karvapalloja 8mm okulaarissa. Edes hieman kesken jäähtymisen olevalla peilillä ja huonolla seeingillä. Mutta nyt osaa sitten seuraavan ikkunan auetessa kompensoida taas häiriötekijöitä pois ja nopean toiminnan suunnitelmat on valmiina, jos tämäkin peili osoittautuu sitruunaksi 

[RL]

Eikö tähtitesti olisi parempi tehdä ilman suotimia ja barloweita?

[Pappis]

Suosittelisin minäkin jättämään kaiken ylimääräisen optiselta linjalta pois ennen kuin linjan kollimointi on kunnossa.

[Terminaattori]

Suodatin on tosiaan syytä laittaa Powermaten ja kameran väliin. Senkin jälkeen kannattaa pyöritellä suodin-powermate-yhdistelmää sen varmistamiseksi, ettei astigmatismi (jos sellaista näkyy) ole siitä lähtöisin. Palloaberraatio pitää sitten kollimoinnin jälkeen testata vihreällä suodattimella siltä varalta, että Powermate ei ole infrapunassa yhtä hyvin korjattu kuin näkyvässä valossa.

[Ari Haavisto]

4x ja 5x powermatet toimivat infrapunassa loistavasti, mutta tuo 2,5x tuntuu jotenkin erilaiselta. En koskaan sillä saanut hyvää kuvaa. Tietysti nykykameroilla kenttä on niin iso, että koma tulee ja turmelee ja siksi siirryin käyttämään komakorjaavia barloweita. Mutta jos esim. Tuota edellisessä postissa linkittämääni vanhaa Kuukuvaa katsoo, onko se sittenkään pelkkää komaa? Voisi olla myös palloaberraatiota seassa kenties? Siinä samainen ir-pass oli powermaten jälkeen ja pidemmällä etäisyydellä. Johan se olisi, jos minulle olisi osunut myös susi powermate. Villinä jatkoajatuksena se tarkoittaisi myös sitä, että tällä oletettavasti hyvällä peilillä se aiheuttaa palloaberraatiota ja aiemmalla huonolla peilillä se toimi korjaimena...

Suodinta kun miettii, niin 1,5x APM barlowin jälkeen laitettaessa ei palloaberraatiota ainakaan enää tule, voiko muutos olla niin jyrkkä F-luvun suhteen, mutta tuo barlow on telesentrinen joka voi edelleen helpottaa tilannetta suotimen kannalta.

Joka tapauksessa viisainta hypätä vihreälle valolle. Monokameran kanssa joka tapauksessa pakko joku suodin olla. Ja mielestäni hyvä barlow on parempi kuin okulaariprojektio keskinkertaisella okulaarilla. Sama määrä lasiahan siinä välissä joka tapauksessa on. Toki sitäkin voi koittaa rinnalla. Ja vaihtaa eri barlow käyttöön. 4x powermate ja binnata kamera voisi olla varmempi vaihtoehto ja ristiintarkistaa APM:lla. Kollimointi täytyy ensin olla tikissä, vallankin noiden komakorjaavien barlowien kanssa.

Ja joo, pakko kai sitä on sitten kuvaajan nöyrtyä ja ihan katsoakin siihen okulaariin ilman mitään lisävärkkejä ja suotimia  Joku n. 4mm luokassa oleva ortoskooppinen taitaa löytyä, olisiko se sopiva? Kaikki muut taitaa vaatia barlowia väliin.

Suomen kelit ne tästä haastavaa tekevät. Ennenkuin saa luotettavaa dataa hyvällä kelillä, ehtii saada epämääräistä dataa kymmenen kertaa ja niitä ehtii sitten vielä kutakin miettiä ja spekuloida kymmenen kertaa. Onneksi on tuo SW400P heittää rinnalle ja tehdä vertailukuvaa samalla kamerasetillä. Keinotähtiä löytyisi, mutta riittävän kauas vietynä semmoinen pitäisi hilata johonkin kuusenlatvaan...

[Terminaattori]

Linssisysteemeissä palloaberraation korjaus riippuu jossain määrin aallonpituudesta. Ehkä puutteellisesti jäähtynyt peili on kuitenkin todennäköisempi selitys tuolle palloaberraation näköiselle ilmiölle testikuvassa.

[Pappis]

Ari: Etkös sä ole niitä kuusenlatvoja ennenkin kuvaillut?! 

[Timpe]

Kuusenlatvoissa on se huono puoli, että ISO:n Newtonin pääpeilinpidin/pääpeilin tuenta joutuu selvästi kovemmalle, kuin jos putki osoittaisi zeniittiin tuota tähtitestiä tehdessä. Toinen seikka on lähelle tarkennettaessa vaadittava pitkä loitonnus tarkentimeen vs. äärettömään tarkennus zeniitissä. Kumpikin noista puoltaa testaajan tyytymistä aidon tähden valoon jostain zeniitin tienoolta, niin saadaan suljettua noita ylimääräisiä virhemahdollisuuksia pois.

[Ari Haavisto]

Noniin, eilen illalla oli taas keliä ja putkikin ehti rauhassa jäähtyä kun elektroniikka ei ensin inahtanutkaan. Syyksi paljastui virtajohdon tupakansytytinliittimen juuresta paljaaksi rispaantuneet johtimet, jotka olivat menneet oikosulkuun ja polttaneet sulakkeen. Piti rakennella uusi liitin ja moneen kertaan mittailla johdotukset, ettei vaan mene ristiin.

Tällä kertaa käytin vihreää suodinta (baader interferenssi), joka oli suoraan kameran kennon edessä. Kameran ja Powermaten väliin laitoin T2-jatkopaloja, jotta kamera on varmasti sopivalla alueella. Kollimoin putken vielä oikealla korkeudella, korkealle Capellaa kohti sojottaen barlowed laserin avulla. Keskimerkin mittasin, että on mekaanisesti keskellä pääpeiliä.

Sitten asiaan. Videoin Capellaa ja taklasin pomppuista keliä sitten pinoamalla. Defokusoin n. 0,7mm puolin ja toisin, joka on hiukan yli sen 10 aallon verran. Defokusoin myös 1,1mm, joka on jo jotain 18 aaltoa. Näyttäisi siltä, että sain vaihdossa melkein yhtä hyvän peilin kuin alkuperäinen    Suunnilleen vastaavat tai hiukan jopa pahemmat print-through - virheet ja korjausvirheet, sekä uutena juttuna selkeä astigmatismi. Tämä yksilö taitaa nyt olla lähempänä sitä Ranskalaisten testissä ollutta yksilöä... Kuvat puhukoon puolestaan:

n. 10 aaltoa defokusta



n. 18 aaltoa defokusta



10 aaltoa



Ihan keskellä kameran kennoa ei oltu ja kollimointia olisi hiukan pitänyt säätää muutenkin, mutta sillä ei taida nyt tämän suhteen olla merkitystä paitsi tuossa in-fokus kuvassa. Putki on nyt ulkona ja illalla jatkuu testaus. Toivottavasti olisi hiukan parempi seeing.

[Ari Haavisto]

Tuosta vielä pari yksittäisruutua ilman pinoamisia. Tästä näkee sen, että pinoaminen ei ole "keksinyt" noita ilmiöitä. Fokuksen sisäpuolella print-through on kirkas kaksoisrinkula rengaskuvion keskivaiheilla. Se koostuu kahdesta kirkkaasta rinkulasta, joissa molemmissa kaksitoista kirkastumaa. Fokuksen ulkopuolella tuo kaksoisrinkula sitten hajaantuu toinen kuvion sisäreunaan ja toinen ulkoreunaan. Noiden kirkkaiden rinkuloiden alla on sitten himmeämpi, suht normaali diffraktiokuvio, jos ei lasketa tuota astigmatismia.



En tälläkään kertaa keksi tuolle mitään muuta selitystä kuin peilin kaksitoistaosainen runkorakenne. Suljetaan nyt illalla vielä apupeili pois kuvioista varmuuden vuoksi. Sekin on kennorakenteinen, mutta siinä ei ole mitään säteittäistä rakennetta, saatika kahtatoista kappaletta mitään.

Huomenna juhlistanen syntymäpäivääni tilaamalla TS:lta uuden peilin mittausraportin kera. On tämäkin nyt!

[einari]

No onpas tämä nyt harvinaisen vaikeaa.
Mutta onko toiveissa saada hyvää yksilöä jos nuo ongelmat johtuvat peilin rakenteesta ?

[Pappis]

No onpas tämä nyt harvinaisen vaikeaa.
Mutta onko toiveissa saada hyvää yksilöä jos nuo ongelmat johtuvat peilin rakenteesta ?

Tai, onko edes mahdollista? Väittäisin, että tuo peili toimii "oikein" vain siinä samassa lämpötilassa, missä se on valmistettukin, eli karkeasti +15 - +30 astetta. Kylmemmässä tuo tukirakenne tulee pakostakin näkyviiin lämpöjännitysten kautta.

[Osku]

Yhdyn Pappiksen arveluun, että peili toimii oikein vain valmistuslämpötilassa. Se tarkoittaisi sitä, että myös miittauspöytäkirjalla toimitettu peili toimii vain yhdesä lämpötilassa, jos on rakeneeltaan kokeilemiasi peilejä vastaava.
Tämä tarkoittaa edelleen, että po. peilirakenteella oleva kaukoputki sopinee paremmin pieniä suurennoksia käyttävälle syvän taivaan katselusta kiinnostuneelle, kuin huipputuloksiin pyrkivälle kuukuvaajalle.

Ossi