Se kolmas jännityksen aiheuttaja on materiaalipaksuuksien ero, ja neljäs on terävä sisä-/ulkokulma. Kyllä nämä ovat lujuustekniikan puolella ihan peruskauraa. Näiden tukien liitoskohtien rajamaille syntyy jännityskenttä, vaikka jäähtynyt peili olisikin tasalämpöinen, ja se näkyy kuvassa. Jos peilin liimauksessa käytetty liima ei ole tarpeeksi elastista, tukirakenteen jännityskenttä siirtyy itse peiliinkin, vaikka tuo kerrosrakenne onkin muutoin aika hyvä parannusyritys. Tuossa TS:n peilissä ei ole rajuja paksuuden muutoksia tai teräviä kulmia, siksi se toimii jopa kesken jäähtyneenäkin paremmin kuin tuo SkyWatcherin ritiläpeili.
Mutta nuo jännityskentät syntyvät mekaanisista kuormituksista (peilin paino) ja ovat samat lämpötilasta riippumatta. Siis kun oletamme, että peili on kauttaaltaan samaa materiaalia ja tasalämpöinen.
Jos taasen se on kauttaaltaan täysin samaa lasia, peilin oma paino sen akselia vasten näyttää riittävän tekemään jännitystä peilin tukirakenteen ja alemman lasilevyn liitoskohtiin (terävä sisänurkka), joka puolestaan välittyy liian tiukan liimauksen takia itse pääpeiliin. Akselin liimauskin pitäisi olla elastinen, mutta se ei taas käy päinsä peilin asennon fiksaamisen takia...
Tuo akselin liimaus on elastinen. Peili nuljuu hieman liimauksissaan käsin hetkuttamalla, se alkuperäinen nuljui enemmän kuin tämä, siitä ehkä tämän yksilön pahempi astigmatismi. Käytännössä tuon huomasi myös siitä, että putken kollimointi riippuu putken korkeuskulmasta; Kun putken kollimoi 70 asteeseen ja sitten liikutti 30 asteeseen, barlowed laserin donitsi liikkui millin verran ja palasi takaisin keskelle kun putken palautti 70 asteeseen. Ja tuo liike tuli suoraan lasiosasta, muita putken osia käsin renkuttamalla vastaavaa liikettä ei saanut aikaan. Sinänsä aika ikävä ominaisuus valovoimaisessa putkessa.
Tänään sitten kollimoin putken Capellaan ja katsoin visuaalisesti 6,5mm ortoskoopilla ilman mitään suotimia tai barloweita. Defokusoin tuon saman n.0,7mm ja ihan samaa soopaa näkyi visuaalisesti. Nuo kaksi kirkasta rinkulaa, joista kumpikin koostuu 12 kirkastumasta, saivat Capellan näyttämään aivan messinkiseltä avorakenteiselta kellonrattaalta! Hurja näky. Ja kun defokusoi hiukan lisää, kirkastumat venyivät säteittäisiksi viivoiksi ja Capella näytti ihan 12 viipaleeseen jaetulta pizzalta! Huhhuh.
Sitten laitoin taas kameran tulille ja katsoin, että kollimoinnista huolimatta tuo Poissonin piste ei ole kuvion keskellä. Aloin säätää kollimointimoottoreilla pistettä keskelle kuviota, joka johti outoon tulokseen: Piste oli kuvion keskellä, mutta nyt kuvio itse apupeilin varjoineen oli epäkeskeinen ja putki selvästi pois kollimoinnista. Jotenkin se taitaa liittyä tuohon astigmatismiin, nuo rakenteesta johtuvat print-through - virheet eivät ole keskeisiä optisen akselin kanssa. Joka tapauksessa sama virhekuvio tuolla on näkyvissä, vaikka putki on ollut ulkona vuorokauden ja lämpötila pysynyt tasaisena asteen tarkkuudella, eli varmasti oli peili tasalämpöinen.
No johan on ongelmia kerrakseen tuon kanssa... 
Mutta nyt vielä yksi pieni ongelmamahdollisuus lisää ts. olisiko mahdollista, että tuollaiset print-through -ongelmat tulisivat kumminkin apupeilistä, koska siellä on samanlainen ilmeisesti myös 12-pisteen tuenta?
Tätä tutkin myös samalla kun varmistin, ettei tuolla ole muuta hassua vialla. Varmistin, että pääpeili ei ota kiinni mihinkään, eikä näkölinjalla ole mitään. Apupeilissä on 10 kpl noita ruotoja, eli eivät täsmää kuvioon. Otin silti apupeilin irti ja laitoin tilalle SW400P:n pienemmän normaalirakenteisen apupeilin ja kollimoin putken. Sama kuvio silti näkyi, eli ei ole kotoisin apupeilistä. Tuo SW400P:n apupeili on liian pieni tälle putkelle, enkä mitenkään erityisemmin yrittänyt saada offsetejä kohdilleen, jolloin tuo leikkasi kuviota toispuoleisesti.
Mitä mahtaa vaikuttaa peilin napamutterin ylikiristys? Onko olakepinta putsattu ettei vaan teippiä jäänyt väliin?
Akselimuttereita on kaksi, jolloin ei tarvitse kiristää mitään akselin peilinpuoleista olaketta vasten, vaan muttereiden väliin. Varmistin nimenomaan, että sisempi mutteri on pari milliä irti akselin olakkeesta.
