Järeät Astro-Physics jalustat (900, 1100, 1200, 1600 jne.)

Aloittaja Timpe, 05.09.2016, 21:47:00

« edellinen - seuraava »

einari

Kun saat PEC-korjauksen kunnolla toimimaan ja napasuuntauksen hoonattua niin etpä juuri enää guidausta tarvi - ehkä joku tönäisy  kerran 5 tai 10:ssä sekunnissa riittää...

Tulikos joskus AP:n jalustojen mukana valmis PEC-korjauskin mukana ?
___
Tapio

Timpe

Joo tuli siellä tehdasajettu PEC, mutta silloin ei pidä mennä purkamaan ja pyörittelemään noita matopyöriä yms. käsipelillä ilman sähköjä  :rolleyes:
Lisäksi kapulan ohjelmiston vai oliko se GTOCP3 ohjainboksin chipin vaihto V1 versioon vimeistään vei tehdas-PEC:t taivaan tuuliin. Eipä tuossa mitä, nyt tuo tuli tehtyä ihan hyvin lopputuloksin.

Sen sijaan PHD2:n käytöksestä en ota tolkkua, kun käyrät ovat tätä luokkaa...



Tuossa Autoguider assistantin ajo ilman seurantaa siis. Olisikohan ympäristön paikallis-seeing liian kelvotonta tähän touhuun pakkasesta, takkalämmityksistä yms. johtuen?
- Timo Inkinen

Timpe

Edelliseen viittaa kun nostaa putken ylemmäksi taivasta (+36 dec), niin seurantakäppyrät rauhoittuvat selvästi.
Mutta kuten tuosta alla olevasta näkyy, niin jokin siellä aina välillä "hirttää kiinni" ja saa aikaan tuon piikin ylös-alas. Pitäisi vaivautua kyttäämään seurantaa putken ääreen, jos vaikka näkisi mikä nytkähtää äkisti. :huh:



Tuollainen riittää saamaan aikaan hitusen soikeita tähtiä, jos 10min testikuvaa tarkemmin tarkastelen. Otin myös guidaamattoman ruudun 10min valotuksella ja tuollakin näkyy, että tähdet pysyvät paikallaan pitkän aikaa hyppiäkseen sivuun ajoittain (jos tuota testikuvaa oikein tulkitsin).
- Timo Inkinen

einari

Taisi sitten olla että PEC-nauhoituksessa laski keskiarvoja tms jolloin nuo kävyt ei näy siinä.
Omituista kyllä että tuollaisia piikkejä tulee.
Katsoitko kuinka usein noita tulee - säännöllisesti matopyörän jakson aikana ?
___
Tapio

Timpe

Toivottavasti ei sentään matopyörästä, kun nuo PEC-käyräkuvat ovat kohtuullisen siistejä... (mutta onhan sekin mahdollista, koska tämä on ollut aiemmin siirtojalustana ulos tolpan päälle ja takaisin). :undecided:
Tässä vaiheessa epäilen eniten sitä kaapelinippua, josta olen purkanut liiat tuennat jo pois. Silti tuolla on turhan jäykkää tavaraa keskenään nipussa, joten pitänee purkaa nuo auki päiväseltään ja niputtaa hiukan eri tavalla muutaman kaapelin nippuihin erikseen (tuo kuva ei kerro kaapelien nykytilannetta, mutta sentään kumminkin kaapelien kokonaismäärän). Putki guidailee ulkona saadakseni lisää aineistoa. Siinä mielessä hankala tapaus, että kulloiselle kelille pitää ensin löytää optimisäädöt ja sitten jäädä odottamaan noita hyppyjä. Pitäisi testata vielä samat jutut MaxIm DL:n kanssa (ja PulseGuidella, mikä on Ray Gralakin tekemä guideri AP:lle). Aika paljon tässä on jo poissuljettu virhemahdollisuuksia.

Ai niin, PEC käyrä on sitten 11 mittauksen keskiarvo, joten sieltä tuota ei tule.
- Timo Inkinen

Jussi Koponen

Ensin Timpe pelotteli immeiset ostamasta GSO:n RC -putkia, nyt taitaa sama tapahtua AP:n jalustoille :rolleyes:. Enpä olisi uskonut että tämän merkin kohdalla joutuu moisiin taisteluihin.

wm-x

Kehoitan pysähtymään hetkeksi ja   miettimään vikaa loogisesti. Jos ne johdot ei laahaa niin ei se nykivää liikettä tee.

Oma vikaetsintä lista:
Jalustan mekaniikka
flexure
johdot
guide kamera
jalustan istukka
moottoreiden toiminta

Tärkeimmät perusasiat:
napasuunta
jalustan tasapainotus

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Jussi Koponen - 11.02.2017, 10:09:53
Ensin Timpe pelotteli immeiset ostamasta GSO:n RC -putkia, nyt taitaa sama tapahtua AP:n jalustoille :rolleyes:. Enpä olisi uskonut että tämän merkin kohdalla joutuu moisiin taisteluihin.

Laitataanpa asiat suhteellisuusjärjestykseen. Jos jalustan seuranta tuottaa 11 käyrän keskiarvona mitattuna  3,19" Peak to Peak käyrää ja 0,35" Peak to Peak käyrää PEC-korjattuna, niin ei se mikään huono laite ole :grin: Toisaalta, jos vaatimustasoksi asetetaan +/- 1" seurantatavoite, niin tämä arvo on alle Suomessa näkyvän keskivertoseeingin. Mutta tähän tarkkuuteen vaaditaan, että jalustan oman mekaniikan lisäksi myös kaikki ympärillä olevat asiat ovat kunnossa. Wm-x tuossa niitä jo luettelikin...

Tein tänään parantelua aiempaan kaapelinippuun, jottei se aiheuttaisi nykimistä seurantaan. Omassa kaapeloinnissa kulkee kolme ongelmallista kaapelia:
SX Lodestar guider cable: https://www.optcorp.com/media/extendware/ewimageopt/media/inline/e9/b/starlight-express-lodestar-x2-camera-guider-cable-397.jpg
SX Lodestar USB cable: http://2.bp.blogspot.com/-YYkJr3TEDBg/VMVTSVasV7I/AAAAAAAAMhw/Kt64pHBqZb0/w1200-h630-p-k-nu/Starlight%2BXpress%2BTrius%2BSX-36%2Band%2BLodestar%2Bautoguider.jpg (näkyy tuossa nipussa hyvin)
Starlight Instuments FT fokkarin kaapeli (samanlainen RJ11): http://www.apm-telescopes.de/media/images/popup/13153_2.jpg (oikeassa alanurkassa)



Aiemmin nuo kolme kulkivat yhdessä QSI-kameralle johdostetun virransyötön (silikonikaapeli) ja USB kaapelin kanssa. Nyt ne kulkevat kahdessa eri nipussa, jotka ovat löysästi keskeltä kiinni toisissaan (tuo keltainen panta kaapeleissa).
Tuo kuvassa näkyvä kaapeliniputus kulkee kumminkin putken mukana putken kääntyillessä tolpan ympärillä. Kaapeloinnin toinen pää on kiinni tolpan yläpäässä, josta se lähtee alas tietokonelaatikolle. Tuo näkyy hyvin tässä vanhassa kuvassa:



Tuossa on siis noin metrin matka, jossa kaapelit kulkevat tolpalta RCT:n perään ja tämä matka kaapeleita jäykistyy pakkasessa selvästi havaittavasti. Tässä yhteydessä mietin yhtenä virhemahdollisuutena, että kykenisikö tuollainen noin metrin yhteen sidottu kaapelinippu aika ajoin aiheuttamaan tuollaista pienen pientä (muutaman kaarisekunnin kokoista) nykimistä seurantakäyrään?  Aiemman jalustan (Gemini G41 Obs+) kanssa sama määrä kaapeleita kulki vähän miten sattui noin puolen metrin matkan viereiselle tietokonelaatikolle ilman sen kummempia sidontoja (kuvat tässä). Ongelmia en havainnut, mutta tuon jalustan seurantatarkkuus olikin jotain +/-7" luokkaa ja tuon suuruusluokan seurantavirheen sai guidattua helposti MaxIm DL:n kautta. Lisäksi asettelin aina jokaiseen kuvauskertaan kaapeloinnit mielestäni hyvään paikkaan. Nyt paketiin on tullut monta muuttujaa lisää ja käsissä on tuosta kolmanneksen pienemmät 2"...4"seurantavirheet, joiden aiheuttajaa tässä on mietitty ääneen. Jokainen laitteisto vaatii oman tuunaamisensa ennen kuin siitä saa parhaan suorituskyvyn irti. Varsinkin kun on kyse tällaisesta kiinteästä kokoonpanosta, jossa tarvitaan tietty liikevara tolpan ympärille.
- Timo Inkinen

Pappis

Lainaus käyttäjältä: wm-x - 11.02.2017, 11:01:53
Kehoitan pysähtymään hetkeksi ja   miettimään vikaa loogisesti. Jos ne johdot ei laahaa niin ei se nykivää liikettä tee.

Oma vikaetsintä lista:
Jalustan mekaniikka
flexure
johdot
guide kamera
jalustan istukka
moottoreiden toiminta

Tärkeimmät perusasiat:
napasuunta
jalustan tasapainotus
Jalustan mekaniikan puhtaus ja rasvaus on myös pistettävä listalle. Yksikin pieni hiekanjyvä voisi tehdä samaa...

Timpe

Ei taida olla tässä tapauksessa kyse siitä hiekanjyvästä, kun tulee hyppy kumpaankin akseliin samaan aikaan. Mieluummin ulkoinen häiriö...
- Timo Inkinen

lapimmies

Tuli semmonen mieleen noista kaapeleista. Aiheuttaisiko vähemmän muuttuvaa "vääntöä" jos noiden kaapleinippujen ensimmäinen "kiinnityspiste" olis mahdollisimman lähellä tuota akselia?
Vähän niinkuin tuossa pikaisesti huitastussa kuvassa.

Timpe

Tätäkin mietitty, jolloin se menisi AP:n suosituskuvan mukaan (linkki oli aiemmin tässä ketjussa). Testaan nyt alkuun tuota kaksoiskaapelointia ja seuraan kuinka käyrät muuttuvat. Lisäksi napasuuntaukseen jäi vielä hoonattavaa lisää...  :grin:
- Timo Inkinen

Jouko_Kettunen

Minulla on GSO 10" RC Losmandyn G11 jalustalla (myös kiinteä asennus). RA:n matopyörän olen vaihtanut Ovisionin alkuperäistä tarkempaan. Olen katsellut omia PHD2:n käyriä ja todennut, että sain viime päivinä aivan saman laisia käyriä kuin Timpe. Seuranta pysyy pääsääntöisesti +/- 1":n sisällä, mutta silloin tällöin näkyy 2":n poikkeamia. Minullakin roikkuu johdot samalla tavalla niputettuina. Olen kuvitellut poikkeamien johtuvan huonosta seeingistä. Tähdet ovat viime päivien pakkasilla tuikkineen kovasti ja hyppelehtivät kaukoputkessa rajusti.

-mhj-

Lienee varmistettu, että noissa käyrissä X-akseli on puhtaasti RA ja Y-akseli Dec? Tästähän oli Hauholla puhetta, mutta kysynpä silti. Tuleeko nykäyksiä myös silloin, kun kaikki guidauskorjaukset ovat nollassa? Ketju on jo niin pitkä ja raskas, että ainakaan minä en jaksa näitä tuolta aiemmista postauksista kaivella. Sorry.

BTW, Roland ei ole ainakaan ennen ottanut kantaa muiden ohjelmien kuin Maximin asetuksiin. Siinä mielessä kannattaisi ehkä satsata sen käyttöön. Jälkeenpäinhän voi siirtyä mihin ohjelmaan haluaa. Maximhan sulla kuitenkin on, ainakin pari vuotta sitten sellaisen läppärilläsi näin.

Kertaan vielä omat Maximin asetukseni: Valotusaika 12 s, tasoittaa seeingin jo aika hyvin. Lyhyemmät eivät ole itselläni toimineet. X-akselin aggressiot 10 ja Y-akselin 9. Min move X 0,01 ja Y 0,03. Max movet molemmille akseleille 0,5 jotta ditheröinnistä toipuminen olisi nopeaa. Kriittisen tärkeä noista oli etenkin Y:n min move 0,03. Tuota pienemmät arvot eivät vaan toimineet. Perusteluja vaikka täältä: https://groups.yahoo.com/neo/groups/ap-gto/conversations/topics/48026

Ainiin, "enable simultaneous RA and Dec corrections-kohdasta Mr. AP on käskenyt ottaa täpän pois. Maininta asiasta oli tuolla: https://groups.yahoo.com/neo/groups/ap-gto/conversations/topics/54393 Siellä puhutaan Maximin bugista, en tiedä onko enää ajankohtainen mutta en ole tuota itse sallinut tuon luettuani.

Osku

Olen tässä Hauhon jälkeen parina iltana opetellut PHD kakkosen käyttöä. Jalusta on Losmandy Titan ja kuvausoutki Meade SC 14. Vastapainopuntteja on 5x 9,5 kg, joten jalusta on suunnilleen nimelliskuormassaan.
Kokeilin kahdella eri Meaden selkään kiinnitetyllä guidausputkella, SW ED100 mm f/900 mm ja SW ED80 mm f/600. Lisäksi kahdella kameralla, Meade DSI 2 Pro ja QHY5.
Erilaisilla guidausputki - kamera yhdistelmillä ei tuntunut olevan oleellista merkitystä guidaustulokseen, kun vain kertoi PHD:lle guidausputken pituuden ja kameran pikselikoon.
Sen sijaan oleellinen merkitys tuntui olevan valotusajalla ja agressivisuus arvolla. Vaihtelin valotusaikoja 1s - 5s välillä ja agressivisuus arvoja 20 - 80 välillä.
Eilen illalla näytöltä otetussa kamerakuvassa, joka vastaa parasta/vähiten huonoa seurantatulosta, on valotusaika 2s ja agressivisuus 40. Jos valotusaikaa tai agressivisuutta  lisäsi, tai vähensi, niin seurantatulos huononi.
Olen Jouko Kettusen kanssa samassa käsityksessä, että oleellinen tekijä on seeing ja väärällä agressivisuudella PHD alkaa korjaamaan seeingiä, mikä tietenkin on sille ylivoimaista.
Pienikin tuuli pilaa parvekkeella olevan  Titan - SC 14 yhdistelmäni seurannan, mutta eilen illalla ei tuullut.

Ossi