ehdotuksia CCD-kameran hankintaan

Aloittaja AaJii, 14.04.2016, 12:30:48

« edellinen - seuraava »

naavis

Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 15.04.2016, 13:23:12
Mikä noissa darkeissa nyt on niin kauheeta?

Ihan lähtökohtaisesti niissä ei ole ongelmaa, mutta mitä enemmän darkkisignaalia kennon pikseleihin kertyy, sitä enemmän kuvaan tulee myös darkkisignaalin kohinaa. Sonyn uudemmissa kennoissa darkkisignaali on hyvin lähellä nollaa, joten darkkikohinaakaan ei pääse mukaan.

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 15.04.2016, 13:23:12
Mikä noissa darkeissa nyt on niin kauheeta? Eihän se voi olla CCD:n hankintaperuste?! Jos on, niin ollaan ihan väärien asioiden äärellä.

Kun kuvaa vaihtelevalla jäähdytyslämpötilalla ja vaihtelevilla valotusajoilla, täytyy monien kameroiden tapauksessa darkkikorjaus tehdä viimeisen päälle jotta kuvan saa oikein kalibroitua. Tuo edellyttää mittavaa darkkikirjastoa jonka koostaminen vaatii aikaa ja huolellisuutta. Niillä onnekkailla joilla on käytössä kiinteä setuppi ja vakiintuneet kuvausrutiinit, vaiva on pikkaisen vähäisempi. Samoin jos kameran kenno on hyväkäytöksinen, voi saada pikkaisen etua skaalaamalla darkkeja. Järkkärikuvaajalle darkkien kanssa puljaaminen on liki sietämätöntä.

Itselle on tuon sonyn kennon kanssa kuvaaminen ollut huomattavan paljon mieluisampaa kodakkiin verrattuna, kun jo kameralta ladattu raakakuva näyttää mukavan siloiselta (vain muutamilla kuumilla pikseleillä) verrattuna kodak-kuvaan, jolle jo esikatselua varten pitää tehdä yksinkertainen darkkivähennys ettei kuva näytä muurahaispesältä.

Mitättömän pimeävirran kameroiden käyttäminen nyt vain on paljon huolettomampaa, vaikka vähän vaivaa näkemällä voisikin päästä kuhisevammalla kennolla samaan lopputulokseen. Irrationaalista mukavuudenhalua siis. Haluaisin toistaa tsekkiläisen lainauksen.  :grin:

LainaaI simply cannot imagine a life without SONY ICX-694

PetriKe

Halusin olla tässä vähän provokatiivinen  :grin:

CCD, jossa kennon lämpötilaa ei voi asteen tarkkuudella reguloida, on kieltämättä haasteellinen darkkien kannalta. Siispä en sellaista hankkisikaan muuta kun siinä tapauksessa, että darkkeja ei tarvita lainkaan. Muutoin darkit on aivan luonnollista ottaa, ja menee siinä sivussa flattien ja biassien kanssa. Ei aiheuta minkäänlaista ongelmaa, lisätyötä eikä hankaluutta.

Minulla on käytössä 14 master-darkkia eri valotusajoille. En näe tätäkään suurena vaivana. Suomessakin kun kelit on pääosin pilvisiä, niin darkkien kuvaamiseen kyllä aikaa riittää.

Ja täydellisenkin master-darkin jäljiltä jää 'kauniisiin kuviin' kuitenkin vielä muumamia kylmiä- ja kuumiapikseleitä, jotka poistuu helposti ditherillä sekä kuvankäsittelyllä.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Lauri Kangas

Jeps, kuten sanottu niin hyvällä kuvausrutiinilla vaiva on pienempi. Oma rutiini uudessa kopissa tähtää siihen että on yksi useiden satojen ruutujen master biassi ja uudet flätit otetaan joka yö, tietysti automatisoituna. Darkeille viitataan kintaalla.

Lainaus käyttäjältä: PetriKe - 15.04.2016, 17:17:13
Ja täydellisenkin master-darkin jäljiltä jää 'kauniisiin kuviin' kuitenkin vielä muumamia kylmiä- ja kuumiapikseleitä, jotka poistuu helposti ditherillä sekä kuvankäsittelyllä.

Ajattelepas kun tuon parin ditheröinnillä nitistettävän kuuman pikselin vaiheen voi ottaa kuvankäsittelyn lähtöpisteeksi. Ah mitä autuutta!

AaJii

Hyviä huomioita. Auttaa alkuun nämäkin. Olen taipuvainen kyllä Atikin suuntaan. Olen kuvannut pitkään järkkäreillä ja niillä jokainen uusi kennogeneraatio tuo aina mukanaan paremman kohinansiedon. Siksi kyllä tuo Atikin tai muiden käyttämä Sonyn kenno käypi järkeen.
C8 Hyperstar, C925, TS71Qf4.9, CEM60, Atik 460ex, ASI 178MM, Canon R, 5dmkII mod

PetriKe

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 15.04.2016, 17:29:36
Ajattelepas kun tuon parin ditheröinnillä nitistettävän kuuman pikselin vaiheen voi ottaa kuvankäsittelyn lähtöpisteeksi. Ah mitä autuutta!

Haha! Mihin sulla on kiire? Minulla ehdottomasti suurin ongelma kuvankäsittelyn kannalta on kennon haamuvaraus edellisistä kuvista. Siitä kun ei pirulainen pääse muulla eroon kun vaihtamalla kameraa (joka ei ole minulle vaihtoehto). Värikanavamastereihin jää ikäviä läikkiä sinne tänne, joita esim. jonkun sumun kohdalta on tosi vaikea poistaa. Läikät kun on useiden pikselien kokoisia, ja ditherkään ei silloin auta (jos ei tee kymmene pikselin ditheriä, jolloin autoguider putoaa kärryiltä). Ei tää helppoa ole koskaan.
Selkeitä kelejä,

Petri Kehusmaa

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 15.04.2016, 15:56:39
Itselle on tuon sonyn kennon kanssa kuvaaminen ollut huomattavan paljon mieluisampaa kodakkiin verrattuna, kun jo kameralta ladattu raakakuva näyttää mukavan siloiselta (vain muutamilla kuumilla pikseleillä) verrattuna kodak-kuvaan, jolle jo esikatselua varten pitää tehdä yksinkertainen darkkivähennys ettei kuva näytä muurahaispesältä.

Tästä löytyy ihän käytännön esimerkki eli 10min valotus KAF-8300:lla ilman darkkivähennystä (kenno jäähdytetty -21°C:een):
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M82_04042016_600sec_1x1_-21,0C_frame2.jpg/_full.jpg (1587 KB)
Ei noista ole ollut suuren suurta kiusaa, kun kuvailee darkkikirjastot käyttämälleen setupille ja kalibroi kuvat sillä.
- Timo Inkinen

JuhaPka

#22
KAI-4022 kennolla varustetut CCDt EHD8 kanssa?.
Pikselikoko olisi 7.4 ja suljin löytyy myös . Sopisi hyvin pitkän polttovälin kanssa.
Toisaalta ei kovin paljon poikkea KAF-8300 malleista, joista löytyy hyviä tarjouksia tällä hetkellä.

Uusi 16200 kennollinen ois myös mielenkiintoinen, mutta hinta hyppää jo sitten aikalailla ylöspäin......Hmmmm....

Sonyn sensoreista ehkä e694 , vaan kun nuo sensorit on niin pieni kokoisia.

..mutta kuten Timpen KAF-8300 kuva näyttää niin..hmm.....

AaJii

Kiitos havainnollistavasta kuvasta Timpe. Näppärästihän nuo kuumat pikselit saa pois, no prob.

Tosi mielenkiintoinen tuo KAI-4000 -kenno myös. Katsoin, että Moravian G2 lähtisi n.2900e hintaan, joten samassa hintaluokassa Atik Onen kanssa. Onkohan pikselikoko liiankin suuri tuolle 71mm, 352 mm f.4.9-apolle? Entä onko tuo KAI-4000 kovin vanha kenno, kuten KAF8300?
anti
C8 Hyperstar, C925, TS71Qf4.9, CEM60, Atik 460ex, ASI 178MM, Canon R, 5dmkII mod

einari

Ilmeisesti tarkoitetaan KAI-04022 kennoa ?
Onhan sillä jo ikää melkoisesti ja se näkyy esim QE luvussa joka on vain 55% (samaa luokkaa KAF-8300:n kanssa).
Mutta tälläkin kennolla varustettua kameraa aikanaan kuolasin kun Timo-Pekka Metsälä otti sellaisella (Atik 4000) niin hienoja kuvia.
Vieläkin etuna aika iso kenno ja isot pikselit.

PS Tulipa tuollainen hiljattain vastaan TS:n käytettyjen sivulla:
http://www.teleskop-service.de/astroblog/index.php/0/0/de/0/
___
Tapio

JuhaPka

Lainaus käyttäjältä: einari - 18.04.2016, 15:37:54
Ilmeisesti tarkoitetaan KAI-04022 kennoa ?
Onhan sillä jo ikää melkoisesti ja se näkyy esim QE luvussa joka on vain 55% (samaa luokkaa KAF-8300:n kanssa).
Mutta tälläkin kennolla varustettua kameraa aikanaan kuolasin kun Timo-Pekka Metsälä otti sellaisella (Atik 4000) niin hienoja kuvia.
Vieläkin etuna aika iso kenno ja isot pikselit.

PS Tulipa tuollainen hiljattain vastaan TS:n käytettyjen sivulla:
http://www.teleskop-service.de/astroblog/index.php/0/0/de/0/

Juurikin tämä 04022 .
Moravian g2-4000 on 3000 euron huitella sisäisellä filltteripyörällä varustettuna.
Muita vaihtoehtoja mm. Atik-4000 , QSI-540 mutta hintaa on huomattavasti enemmän....

JuhaPka

#26
Lainaus käyttäjältä: AaJii - 18.04.2016, 15:28:12
Kiitos havainnollistavasta kuvasta Timpe. Näppärästihän nuo kuumat pikselit saa pois, no prob.

Tosi mielenkiintoinen tuo KAI-4000 -kenno myös. Katsoin, että Moravian G2 lähtisi n.2900e hintaan, joten samassa hintaluokassa Atik Onen kanssa. Onkohan pikselikoko liiankin suuri tuolle 71mm, 352 mm f.4.9-apolle? Entä onko tuo KAI-4000 kovin vanha kenno, kuten KAF8300?
anti

Kyllähän noin Sonyt ICX-694 tai 814 ois tolle WO 71mm apolle sopivia kameroita .
Saa kuvattua hienosti laajoja alueita....
https://www.flickr.com/photos/orions_belt58/16036460758/in/photolist-qEv3gL-qr645J-qoKFcB-qTsKCu-qHXJWb-qYfnU1-q4KzHt-BwbujL-q4x83u-C9QKcW-BTYo8Z-C4GWnm-z3RqzE-rveJu7-xWRQ5E-zDxXFd-zFydyB-zDC6bL-yHLpdM-yHQqnn-yHDnq3-zobNHT-zCmQt9-zFxG7V-yHDJBm-zocqX6

ja olen kyllä nähnyt EHD8 ja Sonyilla otettuja todella hienoja kuvia.




Timpe

Lainaus käyttäjältä: AaJii - 18.04.2016, 15:28:12
Kiitos havainnollistavasta kuvasta Timpe. Näppärästihän nuo kuumat pikselit saa pois, no prob.

Piti vielä tehdä tällainen vertailu:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M82_04042016_600sec_1x1_-21,0C_frame2.jpg/_full.jpg (raakakuva R-kanava)
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/GSORC10/M82_04042016_600sec_1x1_-21,0C_frame2_calibrated.jpg/_full.jpg (BIAS/DARK/FLAT kalibroituna)

Eipä vielä syönyt kaikkia häröjä pois yksittäiskuvasta eli tuosta näkee kuinka tärkeää on saada kasaan tilastollisesti riittäviä kuvapinoja ja jos jalustan seuranta on "liian tarkka", niin sitten myös ditheröintiä (eli kuva-alan siirtelyä pikselin-pari verran yksittäiskuvien välissä) mukaan kuvausasetuksiin. Käytännössä näissä KAF-8300 kameran loppupinoissakaan ei ole kuumia pikseleitä järjellä kuin korkeintaan muutamia sinnikkäimpiä, vaikken ole ditheröinyt.
- Timo Inkinen

AaJii

Kiitos vielä näistäkin. Ja vikat kuumat pikselit saa sitten poistettua tilastomenetelmillä. Taitaa olla, että taivun tuohon Sonyn kennoon joka tapauksessa - järkkärimaailmassa olen tottunut siihen, että uusi kenno on usein vanhempaa moninkerroin parempi. Tosi hyvältä tuo KAF:nkin kuvanlaatu kyllä näyttää, eikä siinä rahat hukkaan varmaan menisi. Einarin mainitsemasta Ian Kingin paikasta saisi tuon ATIKin 460ex: filtteripyörineen ja LRGB-setillä samaan hintaan kuin qhy9:n TS:ltä. Hmm..
aj
C8 Hyperstar, C925, TS71Qf4.9, CEM60, Atik 460ex, ASI 178MM, Canon R, 5dmkII mod

TimoSu

Löytyipä hyvä ketju! Olen hankkimassa kapeakaistakalustoa. Ei tuosta valosaasteesta muuten taida selvitä. Ja nyt vielä kun canon60Da lopetti toiminnan ilmeisen pysyvästi. Olen katsellut qhy9 ja atik6 one kameroita. Putkina ovat c8ehd+0,7 reducer ja Canon L 200mm F2.8. Kaf8300 puoltaa hinta(n.2000€) ja isot pikseit, mutta riittääkö C8:lle, minun laskujen mukaan menee tuolla reduserillakin alle 1"/pix ja eikös tuo ole jo liian vähän C8:lle. Auttaako binnaus riittävästi 2x2 tuottaa reduserilla lähemmäs 1,5"/pix, mutta vähältä tämäkin vaikuttaa. Kuinka kriittinen tekijä on tuo edes on? esim. vs seeing? tai valosaaste!
Toisaalta tuota Atik6 kehutaan ja onhan se uudempi. Hintaa noin tonni enemmän, pikselit pienenee ja resokin taitaa laskea, hmm. Tosin voitto puolella ilmeisesti kohinan ja  kuumien pikselien puolella.

Tuohon pikselikokoon toivoisi kommentteja. Onko edes järkevää yrittää samalla kameralla kuvata noin erilaisella optiikalla? Ottaen huomioon, että minulla on nyt myös modattu 5dmkII. Saa myös laittaa vinkkejä ccd-kamerasta jota kannattaa harkita. Atik6one olisi juuri ja juuri taloudellisesti mahdollinen.