Chromacor ja 6" f/8 achromaatti

[Tane]

 Laitan tähän kun on tullut testailtua vaikka historiaahan nämä jo ovat. Aries Chromacor kehitettiin Ukrainassa 2000 luvun alussa vähentämään kuuden tuuman Kiina achromaattien kuten; SW, Celestron tai Bresser värivirhettä. Se on linssijärjestelmä joka ruuvataan 2" kulmapeilin eteen. Laite tehtiin 6 f/8 achromaatille mutta soveltuu vielä neljä tuumaiselle ja vähintään f/6, mieluummin pitemmälle. APM on myynyt aikanaan chromacoria suoraan kaukoputkeen asennettuna. Toistakymmentä vuotta sitten alkoivat Kiinalaisten valmistamat "halvat" ED linssiputket rynniä markkinoille ja syrjäyttivät chromacorin. Käytettyjä löytää kun sattuu. Pari olen nähnyt ulkomailla olleen myynnissä viimeisen kolmen vuoden aikana...Yksi sattui silmään Belgiasta viime kesänä ja ostin. Hinnat on kolmen neljän sadan euron välillä.
 Visuaalikatselijalle tarkoitetun laitteen vaikutuksista saa vähän osviittaa weppi kameran kuvilla. Chromacorin kehittäjä Valeri Deryuzhin sanoo f/8:aan laitettuna korjaavan yli f/30 tasolle. 90 prosenttia pitäisi sinivioletin kaventua...Laite vaatii olla tarkasti optisessa linjassa. Etäisyys okulaariin muutaman sentin tarkkuudella. On myös olemassa parempi Chromacor II jossa etäisyys saa heittää vain pari milliä. Mitä olen oppinut vähitellen katselemaan niin aika saman tason kuva ED linsseihin verrattuna. Huomattava värikorjaus. Kuva tulee luonnolliseksi, hieman kontrastikkaammaksi. Parempi olisi ollut toki saada se kakkos versio.
 Jonkun käytetyn Kiina achromaatin kanssa chromacorilla viiden kuudensadan hinnalla pääsee hyvin lähelle näkemisessä seuraavaa saman kokoluokan ED putkea, APM 152 f/7,9 joka maksaa kolme ja puolituhatta. Olen koettanut kuvata planeettojakin, ehkei se aivan onnistu. Chromacor tehtiin alunpitäen visuaali tarkoitukseen ja on siinä hyvä. Se on yritetty saada toimimaan kuten APO, korjaamaan sinivioletti väri samaan pisteeseen muiden värien kanssa. Vain 30 milliä halkaisijaltaan olevat lasit on halvempia kuin jos tehtäisiin iso objektiivi.

[Tane]

 Ja vielä jatkoksi kuu kuvat.

[Ransu]

Vakuuttava ero violetin värin määrässä, noita taitaa vaan olla aika harvoin tarjolla ja ei ilmeisesti koskaan suurta määrää ole myytykään.
Kyllä tuolla näköjään asiallisen värikorjauksen nopeaan linssiputkeen saa. Huomasitko tuliko tuolla mitään aberraatioita kuvaan?

[Tane]

 Minulla oli parikin achromaattia(Bresser) ja toisen linssi vaikuttaisi aika hyvältä. Chromacorini on N malli joka toimii neutraalisti pallopoikkeaman suhteen korjaten vain väriä. On olemassa kaksi muuta O1 ja U1 mallit jotka korjaa palloaberraatiota. Yleensä kai Kiinalaiset achrot on tai olivat tuolloin 2000-luvun alussa alikorjattuja(ehkä tuo nyt on parantunut?). Se tässä onkin että pitäisi osata valita oikea chromacor linssin ominaisuuksiin. APM laittoi joskus valmiiksi tarvittavanlaisen putken mukana.
 Nykyisin jonkun N mallin saattaa enää löytää.
 Joku on kai yhdistänyt tällaisen neutraalin chromacorin Istarin testattuun linssiin, toimii varmimmin mutta hintaa alkaa jo tulla. Mietin tuotakin ja nyt Bresserin läpi katsoessa uskon ettei parannus ole sen arvoinen...Jos parannusta linssipuolelle kaipaa niin harppaa taas ED osastoon.
 
 

[Tane]

 Laitan tuon Jupiter vertailun mono kameralla(DMK 21 ja 3xbarlow). Viime joulukuussa tein kymmeniä videoita chromacorilla ja ilman. Putkena Bresser 152L achromaatti. Chromacorin tarkoitus on saada värivirheettömämpi ja terävämpi kuva joka viimemainittu  voi mustavalkokamerallakin havainnoitua. Myös näkyy ilman  chromacoria  planeetan ympärillä väristä johtuva utukerros.

 Mitään ED tai Apo tason kuvia ei tavan achromaatilla saa. Ja se on enemmän objektiivin laadusta kuin chromacorista johtuvaa. Kuvat on katalia paljastamaan tuollaisia asioita. Minun silmä ei saa eroa ED linssin ja chromacorilla terästetyn kiina-achromaatin välillä. Samat yksityiskohdat näkee. Sen sinivioletin vähentämiseksi vain haluaa pitää chromacorin kiini kulmapeilissä kun kerran oppii...

 Kokemukseni sanoo miten selvästi enemmän väriä on 6" f/8 kuin tuuman pienemmällä linssillä katsoessa. Esimerkiksi Bresserin 127 F/9,4 achromaatissa se on siedettävämpi. Toisaalta tuuma lisää tuo planeettojen yksityiskohtia jo helpommin esiin. Ja siinä että värivirheestä pääsisi eroon auttaa taas sitä.
 En todellakaan ole päässyt vielä katsomaan Baaderin Semi-Apo suotimen kautta achromaatilla. Se on seuraava tavoite...Noiden kuten Fringe killer ja Kontrastbuuster sanotaan vähentävän kirkkaan kohteen värireunusta noin kolmasosaan. Chromacor tekee sen lähemmäs kymmenesosaan, chromacor II vieläkin paremmin. Mutta  tuon buustereiden, suotimien vaikutuksen tietää kun itse kokeilee...Ehkä siitä asiasta lisää sen jälkeen.

 Vielä oleellinen niputettuna; Alunperin chromacorit tehtiin 6" f/8 achromaateille. Nyt niitä saa kun sattuu enää harvemmin vain käytettyinä. Hinnat kolmestasadasta tuhanteen riippuen onko ykkös vai kakkosmalli. Tonnilla yhdistettynä kiina-achromaatin hintaan saa jo vähän pienemmän, ainakin viiden tuuman ED putken. Niin chromacorin käyttötarkoitukseksi enää nykyään jää jos haluaa vaikka rakentaa murto-osalla hinnasta ison ainakin kahdeksan tuuman laatuachromaatista(Istar, APM, DG-Optical) lähelle Apo tasoa vastaavan refractorin. On todettu chromacorin toimivan tehokkaasti vielä kymmenen tuuman objektiiveillä.

[Tane]

 Noiden akromaatti ja chromacor kokeilujen jatkeeksi esimerkki samoin kameroin(Logitech Quikcam) otettuna APM ED doublet 152f/7,9 linssin läpi.

[mistral]

Jos ottaa kuusta kuvan sekä 127 Bresser akromaatilla että 152 Apm:llä, näkisi vertailun. Jos molemmissa on 1200mm polttoväli, olisi kuun reuna yhtä monta astetta offaxis ja näin kuvat olisi vertailukelpoisia. Kuvat siis ilman korjainta ja jos sen kanssa niin näkisi samalla paljonko korjain syö valoa. Tämä vain heittona 

[Tane]

 Bresser Messier 127L on paras akromaatti mitä minulla on ollut. Polttoväli on pitempi suhteessa f/9,4 ja linssi pienempi, ne sen tekee. Värivirhettä on aikalailla vähemmän kuin tuuman laajemmalla isoveljellään. Jos värivirheen ei anna häiritä, hieman fringekilleriä avuksi niin isommalla on kuitenkin parempi erotuskyky planeetoille, joka näiden putkien parhainta aluetta on.
 Olen tuolla yllä sanonut että chromacorin liittämällä kuuden tuuman akromaattiin pääsee lähelle APM 152 ED:tä.   Mutta se oli entinen kiinalasista(CDGM FK64) tehty ED. Nyt tähän uudempaan FPL-51 suorituskykyyn jää chromacor selvästi. Minulla oli chromacorista perusversio. Kakkosversio on parempi, mutta senkin asennus on kriittinen, on oltava tarkasti optisessa linjassa ja silloinkin paras värinkorjaus on vain aivan keskellä. Mutta mikään chromacorkaan ei muuta akromaattilinssin laatua, että mistä lasista se on valmistettu. Sen sain havaita  planeettakuvauksesta.

 Tuo että syökö chromacor valoa on hyvä kysymys ja en ole tajunnut aiemmin puuttua. Ehkä siksi ettei se ole oleellista, en huomannut valohävikkiä. Nyttemmin olen kokeillut suotimia. Ne; semiapo, kontrasbuuster ja fringekiller heikentää valon läpäisyä(fringe killer vähiten). Chromacor ei ainakaan lähellekkään sitä kuin nuo edellämainitut, sillä se ei ole suodin vaan optinen linssijärjestelmä. Esim. Jupiterilla se muuttaa akromaatilla muuten näkyvän kellertävän pinnan luonnolliseksi ja auttaa erottamaan yksityiskohtia.

 Olen tehnyt testit samankokoisilla linsseillä, chromacor on akromaatteja varten, se huonontaa ED lasin suorituskykyä. Voi siis vain verrata akromaattia ilman ja kanssa chromacorin ja sinällään ED linssiä. Minulla  ei ole käytettävissä, enkä koskaan enää ota viiden tuuman linssejä tai putkia(Bresser 127L). Cloudy Nightistä luin että korjaus oli parempi kuin kuusituumaisella(onhan siinä muutenkin pienempi värivirhe pienemmällä linssillä).

[Tane]

 Ostin chromacorin I version viime kesänä Belgiasta, on harvoin myynnissä, maksoin 350 euroa(chromacor II hinta on 900 euron nurkilla). Möin sen viime talvena uuteen Meksikoon 400 dollarilla kaverille joka oli pettynyt saatuaan viallisen APM 152 ED:n(kirjoitellut asiasta Cloudy Nightissä). Sai sen palautettua. Hän ihmetteli miksi minä haen APM:n linssiä kun hänen  Celestron 152/1200 akromaatin suorituskyky chromacorin kanssa on samanlainen. Oli todella tyytyväinen. Kokemuksen kautta viisastunut...Minä vaan kameroiden kanssa puuhastelevana tiedän ettei ole samanlainen. Mutta visuaalikatsojaa varten chromacor on tehty.

[Tane]

 Kuu oli alhaalla, Saturnuksen korkeudella ja piti tehdä värivirhe testiä APM ED 152 f/7,9 linssillä. Vähän oli sinisiä tai violetteja verrattuna noihin ylempänä oleviin samankokoisella akromaatilla  tehtyihin kuviin(ja kuu oli silloin alkutalvesta paljon ylempänä). Samoin akromaatti chromacorilla lisättynä jää selvästi vertailussa. Tarkoitus on nähdä reuna-alueiden värinkorjausta. Yläpuolella on hiukan punaista ja alhaalla ohut sininen. Kaikki kokeet ja katselut tällä uusimmalla linssillä on yllättäneet hyvässä mielessä.

[Tane]

 Nyt chromacor on kuudella pikkupultilla keskitetty 2,5" tarkennuslaitteen sisälle. Otin testikuvia weppi kameralla Bresser Messier 152L:n kanssa niin fringekillerillä, ilman sitä ja chromacorilla. Viime mainittu alkaa olla sinne päin...Tuolla Bresser Messier 127/635 säikeessä alempana oli kuva samasta kohteesta otettuna minun silloisella APM 152ED linssillä ja enemmän oli siinä sinistä.

[Tane]

 Tuossa vielä edellisten jatkoksi tuo toissa kesänä(2016)APM Ed apolla (152/1200) otettu. Valaistus ei säätiloista johtuen ole aina sama mutta jotain kuvaa värivirheistä toivottavasti näinkin saa.
 Olen huomannut näiden kanssa säätäessä että APM Ed on hyvä visuaalisesti, vähemmän sinistä väriä kuin tuossa kuvassa. Bresser taas chromacorin kanssa on parempi kuvattaessa ja hieman enemmän väriä visuaalisesti.

[einari]

Aika hyvältä näyttää chromacorrin kanssa.
Mutta ihme jos on eri visuaalisesti kuin kuvatessa.

[Tane]

 Saksalaiselta Wellenformilta, jolta chromacorin ostin ja jossa se oli testattu sanottiin että on parempi kuvattaessa. Siellä juuri testataan kaikki APM Ed 152 linssit ja testaaja sanoi että se chromacor oli Bresser Messierin kanssa kaikilta osiltaa, eri testeiltään parempi. En oikein uskonut mutta näyttää puhuneen totta. Tuo on chromacor II ja siis se parempi versio. Hinta on nykyisin noin tuhannen euron luokkaa, mutta sain selvästi halvemmalla koska siinä on pari säröä jotka ei kuitenkaan vaikuta lopputulokseen kun Wellenform sääti niiden kolmen linssin kollimaation.
 Tuolla ylempänä aluksi minulla oli se chromacorin ykkösversio ja se hävisi vertailussa APM linssille. Toisaalta laite oli silloin ruuvattu kulmapeiliin ja nyt on focuserin sisällä kuudesta kohtaa keskitettynä joten on paremmin linjassa.  Laitteen kehittänyt Deryuzhin sanoo että kun se on oikein kohdistettu ja etäisyys okulaarista 161mm +-pari milliä niin kuvan keskellä ei kuulu näkyä lainkaan ylimääräistä väriä. Reunoissa sitä jää.
 

[Tane]

 Laitanpa vielä vertailut käyttämistäni linssi putkista, sovelluksista ja niiden värien hallinnasta. Altair tähti on kokeessa. Kolme ensimmäistä on kuvattu Bresser Messier 152L:n kanssa, ensin ilman chromacoria, sitten In versiolla ja nyt viimeiseksi IIn versiolla. Alin on vanha kuva APM ed 152 f/8 , mutta kertoo jotain.